TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16X236418 2.11.215 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 214 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 214 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA... 3 2.1 Lämpötila... 3 2.2 Sadanta... 4 2.3 Lumitilanne... 5 3 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 214... 6 3.1 Tuotantoalueet... 6 3.2 Hankasalmi... 7 3.2.1 Kivisensuo (Hankasalmi/Pieksämäki)... 7 3.2.2 Läyniönsuo (Hankasalmi)... 8 3.2.3 Tervasuo (Hankasalmi)... 12 3.3 Joutsa... 16 3.3.1 Haapasuo (Joutsa)... 16 3.3.2 Havusuo (Joutsa)... 24 3.3.3 Höystösensuo (Joutsa)... 39 3.3.4 Jokipolvensuo (Joutsa)... 43 3.3.5 Kailasuo (Joutsa)... 49 3.3.6 Mesiänsuo (Joutsa)... 52 3.3.7 Pihlassuo (Joutsa)... 56 3.3.8 Rääsysuo (Joutsa/Kangasniemi)... 61 3.4 Jämsä... 64 3.4.1 Pohjansuo (Jämsä)... 64 3.5 Karstula... 67 3.5.1 Heposuot (Karstula / Soini)... 67 3.5.2 Kaijansuo (Karstula/Soini)... 72 3.5.3 Martinsuo (Karstula)... 81 3.5.4 Pirttiahonsuo (Karstula)... 85 3.5.5 Sammakkoneva (Karstula/Kyyjärvi)... 89 3.5.6 Suoniemensuo 1 (Karstula)... 1 3.5.7 Suurensuonneva (Karstula)... 16 3.5.8 Tynnörsuo (Karstula)... 11 3.5.9 Voimäensuo (Karstula)... 112 3.6 Keuruu... 114 3.6.1 Heposuo (Keuruu)... 114 3.6.2 Kalmuneva (Keuruu)... 118 3.6.3 Lehtosuo (Keuruu)... 125 3.6.4 Permisuo (Keuruu/Mänttä-Vilppula)... 128 3.6.5 Riihi-Peuraneva (Keuruu/Virrat/Ähtäri)... 13 3.6.6 Ukonmurronsuo (Keuruu/Multia/Petäjävesi)... 13 3.7 Kinnula... 132 3.7.1 Vehkaneva (Kinnula)... 132
3.8 Kivijärvi... 14 3.8.1 Isoneva (Kivijärvi)... 14 3.8.2 Veteläneva (Kivijärvi)... 142 3.9 Kyyjärvi... 146 3.9.1 Peuralinnanneva (Kyyjärvi)... 146 3.9.2 Savonneva (Alajärvi/Karstula/Kyyjärvi/Soini)... 151 3.9.3 Koirasuo (Soini)... 163 3.9.4 Lypsinneva (Soini)... 171 3.9.5 Heiniahonnevanneva (Soini)... 177 3.1 Multia... 181 3.1.1 Hirvisuo (Multia)... 181 3.1.2 Lapsukansuo (Multia)... 185 3.1.3 Pirtti-Peurusuo (Multia)... 23 3.11 Petäjävesi... 211 3.11.1 Kurkisuo (Petäjävesi)... 211 3.11.2 Palosuo (Jyväskylä/Petäjävesi/Uurainen)... 213 3.11.3 Umpilamminsuo (Petäjävesi)... 217 3.11.4 Valkeissuo (Jyväskylä/Petäjävesi)... 225 3.12 Pihtipudas... 232 3.12.1 Purontausneva (Pihtipudas)... 232 3.12.2 Pyytneva (Pihtipudas/Pyhäjärvi)... 236 3.12.3 Talkkunasuo (Pihtipudas/Pyhäjärvi)... 236 3.13 Saarijärvi... 24 3.13.1 Ahvenlamminsuo (Saarijärvi)... 24 3.13.2 Mahasuo (Saarijärvi)... 244 3.13.3 Mätässuo (Saarijärvi)... 26 3.13.4 Pajumäensuo (Saarijärvi)... 263 3.13.5 Raatteikonsuo (Saarijärvi)... 272 3.13.6 Rajasuo (Saarijärvi)... 282 3.13.7 Saarekeneva (Saarijärvi)... 283 3.14 Viitasaari... 289 3.14.1 Heinäsuo (Viitasaari)... 289 3.14.2 Ihkajansuo (Pihtipudas/Viitasaari)... 289 3.14.3 Kolkunsuo (Viitasaari)... 29 3.14.4 Vehkasuo (Viitasaari)... 293 3.15 Äänekoski... 296 3.15.1 Hietamansuo (Äänekoski)... 296 4 YHTEENVETO... 296 Liitteet Liite 1 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 214. Pöyry Finland Oy Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Mikko Tolkkinen, FT Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15, 6711 Kokkola Jarmo Sillanpää puh. 1 33 2837, jarmo.sillanpaa@poyry.com Pia Vesisenaho puh. 1 33 28211, pia.vesisenaho@poyry.com 2
3 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeski laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Keski-Suomen ELY-keskuksen osalta pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti. Vapon läntisen Suomen tuotantoalueiden vuoden 214 tuloksista on tehty erillinen koosteraportti, josta löytyvät kaikkien Vapo Oy:n läntisen Suomen tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset ELY-keskuksittain, sekä vesistöalueittain jaoteltuna. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 214 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 214 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli seitsemättä kertaa hydrologinen vuosi 1.11.213-31.1.214. Vuoden 214 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 2.1 Lämpötila Keski-Suomen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jyväskylä ja Viitasaari sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 214 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Vuoden 214 keskilämpötila (4,9 o C) oli Jyväskylässä 1,6 astetta vertailukauden 1981-21 keskilämpötilaa korkeampi. Viitasaarella keskilämpötila oli 5,3 o C, mikä oli 1,8 astetta vertailukauden keskilämpöä korkeampi. Vuonna 214 tammikuu oli hieman tavanomaista kylmempi, kun sen sijaan muut talvikuukaudet olivat keskimääristä leudompia (kuvat 2 ja 3). Kesä 214 oli lämpötiloiltaan tavanomainen ja vuoden lämpimin kuukausi oli heinäkuu, jolloin oli hieman tavanomaista lämpimämpää. Marras ja joulukuu olivat tavanomaista lämpimämpiä. Vuonna 214 terminen kasvukausi alkoi Keski-Suomessa 17.4. eli noin kaksi viikkoa aikaisemmin kuin vuosina 1981 21 keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi 11.1. eli tavanomaiseen (Ilmatieteen laitos 214).
4 Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-1 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Jyväskylässä vuosina 213 214 ja vertailuajanjaksona 1981 21. Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Viitasaarella vuosina 213 214 ja vertailuajanjaksona 1981 21. 2.2 Sadanta Vuonna 214 Jyväskylässä saatiin sateita 612 mm/a, mikä oli hieman vähemmän kuin vertailujakson 1981 21 keskiarvo (643 mm/a). Viitasaarella satoi vuonna 214 521 mm/a eli vähemmän kuin Jyväskylässä ja vähemmän kuin keskimäärin vertailukaudella (613 mm/a). Vuonna 214 sateisin kuukausi oli toukokuu sekä Jyväskylässä
5 että Viitasaarella (kuvat 3-4). Alkuvuosi oli tavanomaista vähäsateisempi ja kesä-, heinä- ja syyskuussa satoi selvästi normaalia vähemmän. Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Jyväskylässä vuosina 213 214 ja vertailuajan-jaksona 1981 21. Kuva 4 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Viitasaarella vuosina 213 214 ja vertailuajan-jaksona 1981 21. 2.3 Lumitilanne Keski-Suomessa lunta oli talvella 213-214 sekä Viitasaarella että Jyväskylässä selvästi vähemmän kuin vertailujaksolla 1981-21 keskimäärin (kuva 5). Lumen syvyys oli maksimissaan helmikuussa ja silloinkin lunta oli noin 12 cm, mikä on noin 3 cm tavanomaista vähemmän.
6 Terminen talvi alkoi Keski-Suomessa 21.11.213, mikä on noin kaksi viikkoa vertailujakson keskiarvoa myöhemmin. Terminen talvi loppui 21.2.214 eli noin 1,5 kuukautta aikaisemmin kuin keskimäärin. Kuva 5 Kuukausien 15. päivien lumitilanne Jyväskylässä ja Viitasaarella talvella 213-214 ja vertailuajanjaksona 1981-21. 3 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 214 3.1 Tuotantoalueet Tässä raportissa on Keski-Suomen ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa.
7 3.2 Hankasalmi 3.2.1 Kivisensuo (Hankasalmi/Pieksämäki) Kivisensuon turvetuotantoalue sijaitsee Hankasalmen kunnan Sauvomäen kylässä noin 12 km Hankasalmen kuntakeskustasta kaakkoon. Vuonna 214 Kivisensuon tuotantoalueella oli tuotannossa 79,3 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 8, ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat (37,1 ha) sekä pintavalutuskenttä (45,2 ha) (Taulukko 1). Pintavalutuskentän kautta johdetaan kuivatusvedet myös yksityisen tuottajan Kivisensuolta (21,6 ha). Vuonna 214 Kivisensuolla aloitettiin tuotanto 15.6. ja lopetettiin 2.1.214. Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 45. Vuonna 214 Kivisensuon vesienkäsittelymenetelmiä tehostettiin rakentamalla yksi uusi pintavalutuskenttä. Vuonna 214 vedet johdettiin vielä vanhojen vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Kivisensuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 14/6/1, dnro ISY-25-Y-27, myönnetty 3.1.26). Kivisensuon tuotantoalue kuuluu Kuuhankaveden valuma-alueen Kissakoskenjoen valuma-alueeseen (14.377). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 23.4.27 (Nro 7/134/1). Taulukko 1 Kivisensuon kokonaiskuormitus ja pinta-alat vesienkäsittelyrakenteittain vuonna 214. Taulukko 2 Vesienkäsittely- Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto rakenne Tuotannossa kg Kg O2 kg Kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn LA 1-2 37,1 1211 325 5,1 691 158 248 2, 21 Pvk 1-2 42,2 665 191 2,5 4595 522 119 -,3 1 Yhteensä 79,3 1 876 516 7,6 11 55 1 58 368 1,7 2 2 Vedenlaatu Vuonna 214 Kivisensuolla suoritettiin täydentävää kuormitustarkkailua pintavalutuskentän 1-2 ylä- ja alapuolisilla pisteillä (Taulukko 2), sekä laskeutusaltaiden 1-2 alapuolisella pisteellä (Taulukko 3 ). Pintavalutuskentän yläpuolisen pisteen sekä myös alapuolisen tarkkailupisteen kokonaisfosforipitoisuudet olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät. Kivisensuon pintavalutuskentälle 1-2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 5 1.12.213 6,2 4,5 18 16 35 11 13.3.214 5,9 5,9 2, 2,2-1 12 11 8 19 17 11 29 29 26 26.6.214 6,2 6,8 9,3 2,5 73 17 53 69 28 13 54 52 17 67 37 8.9.214 6,2 6,2 7,3 8, -1 19 19 21 25-19 55 54 2 Keskiarvo: 6,1 6,2 5,8 4,2 32 ** 165 1177 26 ** 21 18 19 ** 43 33 26 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 1.12.13 Ei ap näytettä, koska selvää virtauspaikkaa ei ollut. 13.3.14 Vesi poistuu kentältä koko kentän leveydeltä.
8 Taulukko 3 Kivisensuon tarkkailupisteeltä LA 1-2 otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kok.N NH4-N NO2+NO3-N Kok.P PO4-P CODMn mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 5 1.12.213 5,9 3, 25 25 49 11 13.3.214 5,7 5,2 16 28 22 26 26.6.214 5,8 6,7 21 66 66 33 12.8.214 * 6,2 17, 89 45 5 46 <2 28 37 8.9.214 5,7 7,3 24 41 59 Keskiarvo: 5,8 7,8 1898 45 5 41 2, 45 *) Omavalvontanäyte. 12.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Näyte laskeutusaltaan poistopään putkesta. Virtaama ja kuormitus Kivisensuon tarkkailupisteiden alapuolisilta mittapisteiltä mitataan hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä. Vuosikuormitukset on laskettu tarkkailupisteiden omilla pitoisuuksilla ja läheisten ominaiskuormitussoiden H1 (n=1) keskimääräisillä valumilla. Pintavalutuskentän 1-2 bruttokuormitus (g/ha/d) oli kaikkien laskettujen muuttujien osalta tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Pintavalutuskentältä purkautuvan veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat erittäin pienet, mistä johtuen fosforikuormitus jäi alhaiseski (Taulukko 4). Laskeutusaltaiden 1-2 kiintoaineen, typen ja orgaanisen aineen (COD Mn ) bruttokuormitukset olivat hieman keskimääräistä korkeammat (Taulukko 5). Taulukko 4 Kivisensuon pintavalutuskentän 1-2 kuormitus vuonna 214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 43 34 69 59 1,8 15,8 12,4 665 522 Typpi 12 7,7 16 11,52 4,5 2,8 191 119 Fosfori,16 -,2,45,24,7,6 -,1 2,5 -,34 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 298,64 46 74 13 19,23 4595 1 Taulukko 5 Kivisensuon LA 1-2 kuormitus vuonna 214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 74 64 69 59 3,3 26,9 23,5 1211 158 Typpi 2 15 16 11,9 7,2 5,5 325 248 Fosfori,31,12,45,24,14,11,4 5,1 2, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 42 122 46 74 19 153 45 691 21 3.2.2 Läyniönsuo (Hankasalmi) Läyniönsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1971 ja tuotanto 1973. Vuonna 214 Läyniönsuon tuotantoalueella oli tuotannossa 7,4 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 8,3 ha. Läyniönsuon pinta-alasta 53,4ha sijaitsee Tervajoen valuma-alueella (14.379) ja 25,3 ha Niemisjärven alueella (14.382) (Taulukko 6). Molemmilla alueilla kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat kosteikot. Kokonaisuudessaan Läyniönsuo sijaitsee Leppäveden-Kynsiveden alueella (14.3) ja edelleen Kymijoen vesistöalueella (14).
9 Läyniönsuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 32/3/1, dnro ISY-22-Y-21, myönnetty 17.6.23) ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös (päätös 4/354/2, dnro 1475/3/365, myönnetty 29.1.24). Itä-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt Läyniönsuon lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen 11.2.21. (Nro 8/1/1, Dnro ISAVI/35/4.8/21). Vuonna 211 Läyniönsuolle valmistui uusi kosteikko. Vuonna 214 Läyniönsuolla suoritettiin ympärivuotista päästötarkkailua kosteikon 1 alapuolisella pisteellä. Kosteikolla 2 ei suoritettu tarkkailua vuonna 214. Läyniönsuon kosteikko 1 sijaitsee Tervajoen valuma-alueella (14.382). Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 77,5 ha, josta vuonna 214 tuotannossa oli 48 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 5,4 ha. Läyniönsuolla aloitettiin tuotanto 23.4. ja lopetettiin 17.8.214. Tuotantopäiviä oli yhteensä 65. Käyttötarkkailuyhteenvedon mukaan alueella oli rankkoja sateita jaksolla 14. 15.5., jolloin satoi noin 5 mm. Tuotantoalueella tehtiin heinäkuussa sarkaojien ja lietetaskujen puhdistusta, sekä lokakuussa tehtiin laskeutusaltaiden puhdistus. Lisäksi 28.5. tehtiin mittakaivon puhdistus. Taulukko 6 Läyniönsuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.379 Tervajoen va 48, 5,4 3 378 424 14,8 18 352 2 97 22 6,7 5 288 14.382 Niemisjärven a 22,4 2,9 1 61 21 7, 8 695 1 47 14 3,2 2 55 Yhteensä 7,4 8,3 4 979 625 21,9 27 47 4 377 324 9,83 7 793 Läyniönsuon kosteikko 1: Vedenlaatu Läyniönsuon kosteikon 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 21 näytteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat hieman tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat. Keskimääräistä korkeammat kiintoainepitoisuudet mitattiin keväällä, sekä touko- ja elokuun rankkasateiden aikana otetuista omavalvontanäytteistä (Taulukko 7 ja Kuva 6). Vastaavasti typen ja fosforin pitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Kuormitus Läyniönsuon kosteikon 1 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Kosteikon 1 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus (g/ha/d) oli 2,5- kertainen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitus 2,3-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 8). Kiintoaineen osalta kuormitus oli korkeimmillaan toukokuun omavalvontanäytteen aikana (Kuva 6). Vuodenajoittain verrattaessa Läyniönsuon kosteikon 1 kiintoaineen bruttoominaiskuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä (Kuva 7). Läyniönsuon tuotantoalueen vuosikuormitus (kg/a) on laskettu kosteikon 1 kuormitusten (kg/ha/a) perusteella (Taulukko 6).
1 Taulukko 7 Läyniönsuon kosteikon 1 lähtevästä vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+NO3-N Kok.P Po4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap virtaama valuma mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 5,3 2, 11 18 54 3 39 25 48 26.11.213 5,7 1,7 95 17 47 19 19 14 5 1.12.213 6, 2,3 94 2 26 11 2,6 37 29 29 9 51 19.12.213 6, 1,6 75 2 3 39 39 28 3 16.1.214 5,8 2,3 13 33 52 2 2 32 8 17.2.214 6,2 8,1 25 81 94 48 11, 72 14 14 24 11 13.3.214 6,2 12, 81 42 28 17 17 28 15 1.4.214 6,3 8, 65 5 32 6 2,4 28 16 16 5 16 15.4.214 6,2 31, 6,9 975 58 36 2 2 8 17 23.4.214 6, 7,4 81 9 36 5 2,3 36 11 11 15 19 8.5.214 6, 3,8 76 25 37 19 2 6 2 14.5.214 * 6, 32, 16 12 <5 35 36 3 52 75 89 6 21 2.5.214 5,4 4,7 12 34 62 2 2 13 23 2.6.214 5,7 5,1 11 6 <5 33 7 2,1 55 11 11 16 25 18.6.214 5,9 7, 12 47 6 1 1 13 27 1.7.214 1 1 14 29 15.7.214 4 4 15 31 3.7.214 2 2 13 33 12.8.214 17 17 1 33 13.8.214 * 5,9 25, 12 <5 <5 9 8 53 22 22 13 35 26.8.214 5,5 17, 11 62 <5 47 8 2,5 53 25 25 13 37 8.9.214 5,6 2,5 89 25 48 7 7 14 39 22.9.214 5,7 1,5 85 29 43 22 22 14 41 6.1.214 5,6 2, 73 41 <5 25 3 1,2 37 27 27 14 43 2.1.214 5,7 7,4 91 41 39 31 31 12 Keskiarvo: 5,8 8,8 11 144 127 11 38 11 3,4 46 Mediaani: 5,9 5,1 95 9 33 7, 2,4 47 Minimi: 5,3 1,5 65 5 17 3, 1,2 28 Maksimi: 6,3 32 25 81 94 48 11 72 213 5,7 9,3 12 1138 199 46 12 3,4 48 Talvi 4 kpl 6, 3,6 1373 55 43 3 6,8 48 Kevät 3 kpl 6,2 17, 812 5 44 6 2,4 31 Kesä 9 kpl 5,7 11,6 151 17 41 6 2,3 51 Syksy 5 kpl 5,6 2,9 98 41 26 3 1,2 44 Tuotanto (n=5) 5,7 7, 1458 381 55 16 2,6 46 Kosteikko (n=16) 5,7 8,3 1395 328 48 11 2,4 45 *) Omavalvontanäyte. 19.12.13 Padottaa. Vettä kuitenkin virtaa laskuojassa jään alla. 15.4.1, 23.4.14, 2.5.14 ja 2.6.14 Padotusta. 1.7.-12.8.14 Padottaa. Vesi ei virtaa, jonka vuoksi ei näytteitä. 14.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. 13.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte.
11 Kuva 6 Läyniönsuon kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
12 Taulukko 8 Läyniönsuon kosteikon 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 173,3 152,4 69,4 59, 9,3 63,3 55,6 3 378 2 97 Typpi 21,8 11,3 16,2 11, 1,2 7,9 4,1 424 22 Fosfori,76,34,45,24,41,28,12 15 6,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 942 271 47 74 5 344 99 18 352 5 288 4 3 2 1 1,,5 64 44 314 99 249 4 112 84,76 Kiintoaine Läyniönsuo, kost1 om.kuorm.suot 214 Kokonaisfosfori Läyniönsuo, kost1 om.kuorm.suot 214,35,88,6,74,73,71,28 4 2 15 1 5 24 Kokonaistyppi Läyniönsuo, kost1 om.kuorm.suot 214 15 16 17 19 7, 28 853 35 COD Mn Läyniönsuo, kost1 om.kuorm.suot 214 593 336 314 879 249 1347 88, Kuva 7 Läyniönsuon kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 3.2.3 Tervasuo (Hankasalmi) Tervasuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (lupaehtojen tarkistamista koskeva päätös 7/1/1, dnro ISAVI/32/4.8/21, myönnetty 11.2.21). Tervasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Leppäveden Kynsi-veden alueen (14.3) Kuuhankaveden valuma-alueella (14.37). Lohkon 1 vedet johdetaan Ison-Virmaksen valuma-alueelle (14.378) ja lohkon 2 vedet Tervajoen valuma-alueelle (14.379). Tervasuon molemmilla lohkoilla kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on pintavalutuskenttä. Vuonna 214 Tervasuon tuotantoalueella oli kaikkiaan tuotannossa 39, ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 1,2 ha (Taulukko 9). Vuonna 214 Tervasuolla aloitettiin tuotanto 15.5. ja lopetettiin 15.9.214. Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 5. Käyttötarkkailuraportin mukaan 14. 15.5.214 on ollut rankkasade (45 mm). Tervasuolla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua lohkolla 2 sijaitsevan pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolisella pisteellä. Lohkon 1 pintavalutuskentällä 2 ei suoritettu tarkkailua vuonna 214.
13 Taulukko 9 Tervasuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.378 Iso-Virmaksen va 27,8 1,2 787 247 8,6 9 328 68 157 5, 3 61 14.379 Tervajoen va 11,2 34 95 3,3 3 63 235 61 1,9 1 391 Yhteensä 39, 1,2 1 91 342 11,9 12 931 843 218 6,91 4 992 Tervasuon pintavalutuskenttä 1: Tervasuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 42,8 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Tervasuon pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 12 näytteen keskimääräinen COD Mn -arvo oli hieman tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Muiden muuttujien osalta keskimääräiset pitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman pienemmät keskiarvoon nähden. Kesällä ja alku syksystä alapuolisella tarkkailupisteellä oli virtaamaa vain yhdellä näytteenottokerralla, mistä johtuen näytteitä ei pystytty ottamaan. Kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan toukokuun omavalvontanäytteen aikana (Taulukko 1 ja Kuva 8) Otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen (72 %) ja kokonaistypen (26 %) puhdistustehot olivat hieman keskimääräistä paremmat verrattuna pintavalutuskentällisten ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen puhdistustehoon vuonna 214. Kokonaisfosforin puhdistusteho (11 %) oli hieman keskimääräistä heikompi. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta puhdistusteho oli negatiivinen (-9 %), eli alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen COD Mn -arvo oli yläpuolista pistettä suurempi (Taulukko 1). Kuormitus Tervasuon pintavalutuskentän 1 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Pintavalutuskentän 1 kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttoominaiskuormitus oli 2,3-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kiintoaineen kuormitus oli samaa tasoa, kokonaistypen 44 % suurempi ja kokonaisfosforin 79 % suurempi keskiarvoon nähden. (Taulukko 11). Kiintoaineen, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset (g/ha/d) oli korkeimmillaan toukokuun omavalvontanäytteen aikana (Kuva 8). Tervasuon tuotantoalueen vuosikuormitus (kg/a) on laskettu kosteikon 1 kuormitusten (kg/ha/a) perusteella (Taulukko 9).
Taulukko 1 Tervasuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kuormituslaskennassa käytetty läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 5,1 4,7 7,9 2,3 71 22 13 41 29 47-62 51 58-14 16,9 39,5 25 48 26.11.213 8,2 19,1 14 5 1.12.213 12,6 29,4 9 51 19.12.213 5,2 2, 21 23 51 16,7 39, 28 3 16.1.214 5,3 4,9 6,4 2,2 66 24 2 17 35 33 6 54 5 7,9 2,2 32 8 17.2.214 6,1 13, 36 21 82 19 8,9 7 6,1 14,3 24 11 13.3.214 5,9 5,5 32, 6, 81 6 16 15 6 58 39 33 31 31 7,4 17,3 28 15 1.4.214 5,7 14, 11 3 32 3 2,2 22 7,1 16,5 5 16 15.4.214 6,1 5,2 54, 11, 8 7 16 13 19 7 63 1 33 33 8,7 2,3 8 17 23.4.214 6,4 5,2 24, 5, 79 6,5 12 89 26 75 52 45 13 3 2,1 36 39-8 4,6 1,7 15 19 8.5.214 6,8 5,2 11, 7, 36 12 11 8 42 61-45 38 46-21 8,5 19,9 6 2 14.5.214 * 5,3 15, 11 68 41 42 4 4 38,1 89, 6 21 2.5.214 5,6 4,9 31, 5, 84 13, 29 19 34 1 59 41 65 51 22 8,8 2,5 13 23 2.6.214 6,3 5, 18, 3,4 81 14 13 7 43 9 <5 <5 69 62 1 4 9 3,2 2,3 57 73-28 4,6 1,7 16 25 18.6.214 6,5 5,1 19, 3, 84 17 16 6 67 88-31 62 83-34 4,4 1,3 13 27 1.7.214 6,5 5, 38 13 12 3 4,5 1,5 14 29 15.7.214 6,1 41, 18 26 33 <5 13 3 5,4 81 1,7 4, 15 31 3.7.214 6,5 4,2 24 96 76 1,3 3, 14 33 13.8.214 5,3 37, 32 38 1 12 88 9,4 21,9 13 35 26.8.214 6,7 4,9 14, 1,9 86 82 14-71 <5 18 <5 <5 52 64-23 3 8 7,4 2,2 17 79-365 1,9 25,4 13 37 8.9.214 6,5 11, 73 48 17 2,8 6,5 14 39 22.9.214 6,1 5, 15 46 57 9,2 21,5 14 41 6.1.214 6,1 2,4 12 15 15 31 3 1,2 45 11,6 27, 14 43 2.1.214 5,3 5,1 12, 7, 42 17 11 35 81 42 48 45 42 7 13,1 3,7 12 Keskiarvo: 5,7 5, 19,5 5,7 72 ** 17 186 1374 26 ** 429 32 7,5 17 66 54 11 ** 5,4 7, 4,3 2,3 49 52-9 ** Mediaani: 6,1 5,1 14, 5, 8 16 13 18 58 53 1 51 48-8 Minimi: 5,1 4,7 2, 1,9 36 73 89-71 23 33-62 17 31-365 Maksimi: 6,8 5,5 54, 15, 86 38 2 1 13 88 48 88 83 22 213 5,7 4,8 16, 6,2 64 ** 11 2175 1812 31 ** 315 53 92-69 ** 24 2, 7 74-1 ** 212 5,5 4,7 83, 47, -14 ** 2436 2243 18 ** 74 97 152-9 ** 79 1,8 69-7 ** 211 5,6 4,4 3, 16, 61 ** 28 495 3599 38 ** 845 114 557-32 ** 45 6,6 91 143-4 ** Talvi 1 kpl 5,4 4,9 7,1 2,2 27 2 21 47 33 58 5 Kevät 2 kpl 5,9 5,3 33,3 8,5 1433 14 3 53 51 29 32 Kesä 7 kpl 6, 5,1 23,7 5,8 1823 1327 113 32 81 6 52 59 Syksy 2 kpl 5,4 4,9 6,8 4,7 165 12 15 47 45 5 5 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 26.11.13 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 14.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 3 cm. 1.12.13 Ei näytteitä. Allas täynnä tuiskulunta ja pumppukaivo jäässä. Mittakaivolla ei virtausta. 13.8.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. Mittakaivon välilevy vuotaa hiljalleen, kuuluu lorinaa mutta ei näy vuotoa. Kaivosta ei vesi kuitenkaan virtaa alapuoliseen ojaan. 19.12.13, 17.2.14 ja 1.4.14, 1.7.14, 15.7.14, 3.7.14, 13.8.14, 8.9.14, 22.9.14 ja 6.1.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 14
15 Kuva 8 Tervasuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
16 Taulukko 11 Tervasuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Haapasuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14). Haapasuon alueesta 14,7 ha sijaitsee Suur-Päijänteen alueella (14.2) ja edelleen Ristiselän alueen (14.23) Rutajoen valuma-alueella (14.236). Tämän alueen vesienkäsittelymenetelmänä on kemikalointi. Loppuosa Haapasuon tuotantoalueesta (58,2 ha) sijaitsee Sysmän reitin valuma-alueella (14.8) ja edelleen Rautaveden alueen (14.83) Kostamonjoen valuma- Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 74,4 57,4 69,4 59, 2,2 27,1 21, 787 68 Typpi 23,3 14,9 16,2 11,,68 8,5 5,4 247 157 Fosfori,81,47,45,24,23,3,17 8,6 5, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 881 34 47 74 26 322 124 9328 361 15 1 5 29 Kiintoaine Tervasuo, pvk 1 om.kuorm.suot 214 44 19 99 82 4 112 95 4 2 Kokonaistyppi Tervasuo, pvk 1 om.kuorm.suot 214 25 22 15 17 18 7, 31 35 1,5 1,,5 Kokonaisfosfori Tervasuo, pvk 1 om.kuorm.suot 214,47,35,68,6,85,28 1,2,71 15 1 5 COD Mn Tervasuo, pvk 1 om.kuorm.suot 214 1399 683 483 336 314 841 249 88, Kuva 9 Tervasuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 3.3 Joutsa 3.3.1 Haapasuo (Joutsa) Haapasuo sijaitsee Joutsan kunnassa (entinen Leivonmäen kunta) lyhimmillään 2 km:n päässä Leivonmäen kuntakeskuksesta, Rutajärven eteläpuolella. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Haapasuon turvetuotantoon 21.6.27 (päätös nro 63/7/1, dnro ISY-26-Y-63). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 14.1.28 (Nro 8/66/3). Haapasuolla kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on pohjoisen suuntaan kemikalointi ja etelän suuntaan kosteikko. Vuonna 214 Haapasuolla oli tuotannossa 138,7 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 24,2 ha (Taulukko 12).
17 alueella (14.838). Alueen vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kosteikko (Taulukko 12). Taulukko 12 Haapasuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.236 Rutajoen va 96, 8,7 5 919 955 8,2 1 878 5 42 696-2,2-5 677 14.838 Kostamonjoen va 42,7 15,5 1 635 429 4,7 6 361 1 348 286-1,1-2 842 Yhteensä 138,7 24,2 7 554 1 385 12,9 17 239 6 75 982-3,17-8 519 Vuonna 214 Haapasuolla aloitettiin tuotanto 23.4. ja lopetettiin 11.8. Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 5 kpl. Käyttötarkkailuraportin mukaan alueella on ollut rankkasade (5 mm) 14.5.214. Haapasuo kemikalointi: Vuonna 213 kemikalointi lopetettiin 27.11.213 ja keväällä 214 kemikalointi aloitettiin 16.4. ja lopetettiin syksyllä 1.11.214. Haapasuolla suoritettiin ympärivuotista tarkkailua kemikalointiasemalle tulevasta ja lähtevästä vedestä. Näytteenoton yhteydessä alapuoliselta tarkkailupisteeltä määritettiin hetkellinen virtaama. Kuormituslaskennassa on käytetty läheisen Havusuon kosteikon jatkuvatoimisesti mitattuja valumia (Kuva 1). Haapasuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 11,4 ha. 2 18 16 14 Havusuo kosteikko Haapasuo kem. Hetk q 12 1 8 6 4 2 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 l/s km 2 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14 Kuva 1 Haapasuon kemikaloinnin hetkelliset valumat (pisteet) sekä läheisen Havusuon kosteikon jatkuvatoimisesti mitatut valumat hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vedenlaatu ja puhdistusteho Haapasuon kemikaloinnin alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 23 näytteen perusteella lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 2,5-kertainen, kokonaistyppipitoisuus neljänneksen suurempi, ammoniumtyppipitoisuus 2,6-kertainen ja rautapitoisuus 3,2-kertainen verrattuna tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät (Taulukko 13). Kemikaloinnin vaikutus näkyy etenkin pieninä fosforipitoisuuksina sekä COD Mn - arvoina. Kemikaloinnin aloittamisen jälkeen (23.4.) fosforipitoisuudet ovat olleet jokaisella näytteenottokerralla luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden pitoisuutta, 2 µg/l, pienemmät. Kokonaisfosforin keskimääräinen puhdistusteho oli kaikkien näytteiden osalta 47 % ja kemikaloinnin aikana 67 %. COD Mn -arvon kaikkien näytteiden
18 keskimääräinen puhdistusteho oli 41 % ja kemikaloinnin aikainen 55 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli negatiivinen, eli lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi, kuin ennen kemikalointia. Etenkin kesällä, jolloin virtaamat olivat pieniä, lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä suurempia. Elokuussa 14.8. otetun näytteen aikana lähtevän veden laatu oli heikko, kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea 16 mg/l ja myös muiden muuttujien osalta pitoisuudet olivat huomattavasti keskimääräistä korkeammat. Korkeat pitoisuudet voivat olla seurausta 5 lohkolla tehdyistä massansiiroista, jotka alkoivat 3.7.214. Kokonaistypen kaikkien näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli 11 % ja kemikaloinnin aikainen 2 %. Kemikaloinnissa käytettävän ferrisulfaatin vaikutus näkyy korkeina rautapitoisuuksina sekä veden happamuutena. Lähtevä vesi oli erittäin hapanta ph-arvon ollessa 3,7 (Taulukko 13). Edelliseen vuoteen nähden alapuolisen pisteen keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia kiintoainetta lukuun ottamatta. Kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli edellisvuosia korkeampi, mikä selittyy elokuun alun korkealla kiintoainepitoisuudella. Kuormitus Haapasuon kemikaloinnin kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen Havusuon kosteikon keskivalumia. Kemikalointiaseman kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 2,2-kertainen ja kokonaistyppikuormitus 1,5-kertainen verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Vastaavasti kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitukset olivat kemikaloinnista johtuen keskimääräistä pienemmät. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitukset olivat negatiiviset, eli Haapasuolta lähtevän veden pitoisuudet ovat olleet taustapitoisuuksina käytettyjä luonnontilaisen suon pitoisuuksia pienemmät (Taulukko 14). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli korkeimmillaan elokuun alussa, jolloin lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea. Myös kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitus oli korkea elokuun alussa korkealla. Muutoin kuormitukset olivat suurimmillaan talvella ja keväällä, jolloin kemikalointi ei ollut käytössä (Kuva 11).
Taulukko 13 Haapasuon kemikalointiin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kuormituslaskennassa käytetty läheisen Havusuon valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.213 5,9 3,7 6,8 11, -62 26 2 23 95 1 2 5 75 <5 <5 2,4 7,8 48 14 71 44,1 4, 2 47 21.11.213 5,9 3,5 13, 16, -23 24 19 21 98 1 25 8 68 3 <2 4,1 8,4 47 15 68 26,5 24, 11 49 2.12.213 5,9 5,9 9,2 5,9 36 25 25 12 12 23 21 9 4 4 3,7 3,3 42 43-2 18,5 16,8 17 51 19.12.213 6,1 6,1 8,3 4, 52 2 19 5 97 95 26 21 19 3 4 6, 3,4 3 29 3 47, 42,6 21 2 9.1.214 6,2 6,2 6,9 2,5 64 22 21 5 93 11 26 22 15 3 6 2,9 3,6 36 35 3 4,3 3,9 46 9 24.2.214 6,3 6,2 47, 27, 43 11 8 23 24-4 14 16 59 45 24 11 12 16, 8,4 26 32-23 23,6 21,4 14 11 1.3.214 6,2 6,4 37, 7,7 79 16 2 24-2 91 14 48 33 31 5 8 3, 4,1 25 29-16 17,8 16,1 28 15 7.4.214 6,3 6,6 4,8 11, -129 14 21-5 61 14 2 31-55 6 11 2,7 5, 28 25 11 2,2 2, 7 16 14.4.214 6,5 6,9 5,6 6,3-13 15 185-23 66 96 26 33-27 4 6 3,3 4,6 27 26 4 2,2 18,3 8 17 22.4.214 6,6 5, 9,1 13, -43 2 17 15 97 11 33 11 67 7 <2 4,8 4,6 32 14 56 7,7 6,9 6 18 28.4.214 6,7 3,9 7, 2, 71 14 95 32 59 68 3 5 83 6 4 4,5 2,7 33 5 84 26,7 24,2 22 21 2.5.214 5,9 3,8 7, 4, 43 25 19 24 54 6 62 75 34 8 76 <2 <2 1,5 3,7 42 1 76 11,9 1,8 15 23 4.6.214 6,5 4,4 11, 11, 22 14 36 77 64 98 11 42 11 74 2 <2 3,1 5,4 45 22 51 4,5 4,1 19 26 23.6.214 6,7 4,9 5, 19, -28 21 19 1 1 11 16 67 33 19 42 9 2 5,8 8,6 4 28 3 6,2 5,6 9 27 2.7.214 6,7 4,6 6, 18, -2 2 16 2 86 79 54 71 33 14 58 7 <2 5,7 5,9 39 19 51 6, 5,4 14 29 16.7.214 6,7 4,2 1, 32, -22 26 21 15 29 76 77 22 37 45 17 62 5 <2 7,5 7,1 51 24 53,7,6 15 31 31.7.214 6,8 3,7 5,3 17, -221 21 13 38 8 72 2 <5 43 11 74 8 <2 8,7 8,8 58 16 72 4,3 3,9 14 33 14.8.214 6,6 3,9 7, 16-2186 118 19 32-68 69 15 17 36 33 4-21 4 <2 6,3 35, 37 85-13 12,3 11,2 11 35 25.8.214 6,7 3,2 9,6 3,9 59 22 15 32 88 9 51 79 33 9 73 4 <2 6,1 16, 46 13 72 22,4 2,3 14 37 8.9.214 6,6 3,1 12, 2,5 79 19 14 26 75 86 74 92 36 6 83 6 <2 5,3 14, 46 8 82 6,8 6,1 16 39 24.9.214 6,5 3,2 7,5 8,5-13 2 15 25 65 94 5 11 27 6 78 3 <2 4,3 16, 36 15 58 18,3 16,6 13 41 7.1.214 6,4 3,1 7,2 5,9 18 19 15 21 78 86 13 19 24 5 79 3 <2 4,3 19, 45 7 84 26,3 23,8 14 43 21.1.214 5,9 3,2 3,4 8, -135 2 15 25 59 58 65 56 19 9 53 <2 <2 2,4, 34 8 78 33, 29,9 11 Keskiarvo: 6,3 3,7 1,7 17,2-61 ** 14 51 252 1826 11 ** 837 985 2 176 32 17 47 ** 4,9 3,8 5, 8,5 39 23 41 ** Mediaani: 6,5 4,2 7,2 8,5-13 2 185 21 8 95 86 86 33 11 62 4, 2, 4,3 5,9 39 19 53 Minimi: 5,9 3,1 3,4 2, -2186 14 95-68 54 58 16 5 19 5-55 2, 2, 1,5, 25 5-13 Maksimi: 6,8 6,9 47, 16, 79 26 32 38 14 16 65 75 59 45 83 11 12, 16, 35, 58 85 84 213 6,3 4, 18, 9,7 53 ** 44 19 286 185 22 ** 967 116 36 17 68 ** 6, 6,7 5, 6, 39 2 65 ** 212 6,4 5,4 9,1 13, -39 ** 12 2 233 2125 8 ** 126 1222 32 23 27 ** 8, 7,4 4,6 7,7 38 28 26 ** 211 6,6 4,2 8,6 8,6 1 ** 19 234 241 16 ** 1361 1488 32 11 67 ** 8, 3, 5,3 9,3 38 14 64 ** Talvi 3 kpl 6, 6, 8,1 4,1 2233 2167 133 183 25 21 3,3 4,7 4,2 3,4 36 36 Kevät 4 kpl 6,3 6,5 23,6 13, 18 2188 895 134 38 36 6,5 9,3 6,3 5,5 27 28 Kesä 11 kpl 6,5 3,7 8,1 25,7 236 1668 783 878 36 14 5,5 2,2 5,4 1,2 43 22 Syksy 5 kpl 6, 3,3 7,6 9,9 218 168 79 876 23 7 3,2 2,6 3,5 1,2 42 12 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 19
2 Kuva 11 Haapasuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
21 Taulukko 14 Haapasuon kemikaloinnin alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 154,9 141,4 69,4 59, 16,2 56,5 51,6 5 919 5 42 Typpi 25, 18,2 16,2 11, 2,6 9,1 6,7 955 696 Fosfori,21 -,57,45,24,22,78 -,21 8,2-2,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 285-149 47 74 3 14-54 1 878-5 677 3 2 1 59 Kiintoaine Haapasuo, kem om.kuorm.suot 214 44 192 99 154 4 244 112 6 4 2 29 Kokonaistyppi Haapasuo, kem om.kuorm.suot 214 15 32 17 13 7, 43 35,8,6,4,2,,35,3 Kokonaisfosfori Haapasuo, kem om.kuorm.suot 214,51,6,9,28,15,71 1 5 COD Mn Haapasuo, kem om.kuorm.suot 214 457 47 336 314 249 143 292 88 Kuva 12 Haapasuon kemikaloinnin brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Haapasuo, kosteikko 2: Vedenlaatu ja puhdistusteho Haapasuon kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 127,1 ha. Vuonna 214 kosteikolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua. Haapasuon kosteikon 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 22 näytteen perusteella kosteikolta purkautuva veden laatu oli edellisvuosien tapaan keskimääräistä parempi laatuista. Etenkin keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (18 µg/l) sekä COD Mn -arvo (23 mg/l O 2 ) olivat huomattavasti keskimääräistä pienempiä. Kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli 5,5 mg/l ja kokonaistypen 1357 µg/l, jotka ovat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 15). Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 5 %, kokonaistypen 12 %, kokonaisfosforin 22 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 2 %. Kuormitus Haapasuon kosteikon 2 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen Havusuon kosteikon keskivalumia. Kosteikon brutto-ominaiskuoritukset olivat kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Keskimääräistä pienemmät kuormitukset selittyvät purkautuvan veden pienillä fosforipitoisuuksilla sekä COD Mn -arvoilla. Sekä fosforin, että kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitukset olivat negatiiviset, eli lähtevän veden pitoisuudet olivat taustapitoisuuksia pienemmät. Kiintoaineen ja kokonaistypen brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman keskimääräistä korkeammat (Taulukko 16).
Taulukko 15 Haapasuon kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Laskennassa käytetty läheisen Havusuon keskimääräisiä valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.213 6, 6,2 28, 7,1 75 5,3 22 19 14 29 16 45 31 27 13 5,8 4, 2 47 21.11.213 6,2 6,4 4, 6,3-58 2 18 1 15 14 7 28 25 11 3,5 24, 11 49 2.12.213 6, 5,8 4,4 4,8-9 24 21 13 72 86 14 12 14 4 2 3,2 4, 33 27 18 21,4 16,8 17 51 19.12.213 6,2 5,7 5,6 4,6 18 18 18 16 16 22 21 5 54,2 42,6 21 2 9.1.214 6,2 5,9 4,9 3,5 29 18 15 17 15 12 2 24 24 7, 5,5 48 9 26.2.214 6, 6,1 9,5 11, -16 18 18 94 99 18 15 17 <5 <5 5,8 3,6 18 18 22,4 17,7 12 11 1.3.214 6,2 5,8 15, 4, 73 17 13 24 27 16 41 16 17-6 2,5 16,1 28 15 7.4.214 6,4 6, 18, 6,4 64 14 14 83 67 22 21 5 3 2 4,7 2,8 16 17-6 2,5 2, 7 16 14.4.214 6,7 5,9 24, 5, 79 5,1 15 12 2 43 2 53 16 17-6 23,2 18,3 8 17 22.4.214 6,8 6, 16, 8,3 48 15 12 2 63 36 27 18 33 4 <2 5,1 2,7 18 2-11 8,8 6,9 6 18 28.4.214 6,8 6,4 14, 7,4 47 12 99 18 25 21 16 19 22-16 27,7 21,8 28 22 26.5.214 6,5 6,5 11, 5,3 52 14 12 14 27 21 22 34 32 6 11,8 9,3 9 23 4.6.214 6,6 6,9 7,3 4, 45 11 94 15 3 52 32 19 18 5 3 <2 4,7 3,5 22 26-18 5,4 4,2 2 26 24.6.214 6,8 6,7 7, 2,5 64 97 11-13 22 17 23 24 28-17 6,8 5,4 8 27 2.7.214 6,6 6,9 8, 2,5 69 11 93 15 32 2 38 26 24 8 6,9 5,4 14 29 16.7.214 6,6 6,9 11, 4,5 59 14 11 21 33 41 12 27 23 15 3 <2 6,8 4,1 32 3 6,8,6 15 31 31.7.214 6,6 12, 15 29 37 4,9 3,9 14 33 14.8.214 6,4 6,8 11, 9,6 13 16 14 13 29 27 7 28 29-4 14,2 11,2 11 35 25.8.214 6,4 6,7 8,4 5,6 33 13 12 8 47 32 7 18 17 6 <2 3 3,8 3, 22 21 5 25,7 2,3 14 37 8.9.214 6,5 6,7 9,5 4,5 53 14 12 14 18 16 11 24 22 8 7,8 6,1 16 39 24.9.214 6,4 6,9 6, 5,5 8 15 12 2 18 19-6 21 21 21,1 16,6 13 41 7.1.214 6,3 6,7 7,3 6, 18 13 13 64 49 12 13 14-8 2 <2 3,6 3,2 16 17-6 3,2 23,8 14 43 21.1.214 6,2 6,2 13, 3,6 72 17 13 24 22 13 41 19 16 16 38, 29,9 11 Keskiarvo: 6,3 6,2 11,1 5,5 5 ** 5 1547 1357 12 ** 68 473 59 23 18 22 ** 3,3 2,5 4,7 3,4 24 23 2 ** Mediaani: 6,4 6,4 9,5 5,2 48 15 125 14 635 425 22 17 15 3, 2, 4,7 3,4 22 22 Minimi: 6, 5,7 4, 2,5-58 97 93-13 3 41 13 12-8 2, 2, 3,2 2,7 16 16-18 Maksimi: 6,8 6,9 28, 11, 79 24 21 24 94 99 43 27 53 5, 5, 6,8 4,1 37 32 18 213 6,2 6,2 21, 6,6 69 ** 7,5 1764 1532 13 ** 834 56 27 18 34 ** 5,2 6, 4,8 3,8 23 24-4 ** 212 6,6 6,4 21, 7,7 63 ** 13 1682 1386 18 ** 82 363 3 22 27 ** 5, 5, 5,8 3,3 26 27-6 ** 211 Talvi 3 kpl 6,1 5,8 5, 4,3 2 18 72 86 15 13 4, 2, 3,2 4, 26 24 Kevät 4 kpl 6,3 5,9 16,6 6,6 16 1425 885 83 28 18 4, 3,5 5,3 3,2 17 17 Kesä 1 kpl 6,6 6,5 1,5 5,4 1315 1126 433 193 25 2 3, 2,3 5,1 3,3 26 25 Syksy 5 kpl 6,2 6,4 11,7 5,7 174 15 64 49 19 15 2, 2, 3,6 3,2 23 21 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 8 48 39 ** 24 11 4, 2,4 43 45-4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 22
23 Kuva 13 Haapasuon kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
24 Taulukko 16 Haapasuon kosteikon 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Ympäristöluvan mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä on 31.5.211 mennessä tehostettava rakentamalla Havusuolle neljä kasvillisuuskosteikkoa ja Pajusuolle pintavalutuskenttä. Kosteikkojen osalta keskimääräisen vesienpuhdistustehon ympärivuotiset tavoitearvot ovat kiintoaineen osalta 5 %, fosforin osalta 4 % ja typen osalta 25 %. Tarkennusten jälkeen Havusuolle on rakennettu 3 kosteikkoa ja 1 pintavalutuskenttä. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 77, 63,4 69,4 59, 4,5 28,1 23,2 1635 1348 Typpi 2,2 13,4 16,2 11, 1,2 7,4 4,9 429 286 Fosfori,22 -,47,45,24,13,82 -,17 4,7-1, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 299-134 47 74 17 19-49 6361-2842 2 15 1 5 64 Kiintoaine Haapasuo, kost om.kuorm.suot 214 44 78 99 53 4 147 112 6 4 2 26 Kokonaistyppi Haapasuo, kost om.kuorm.suot 214 15 18 17 9,2 7, 39 35,8,6,4,2 Kokonaisfosfori Haapasuo, kost om.kuorm.suot 214,35,21,21,6,28,17,37,71 1 5 COD Mn Haapasuo, kost om.kuorm.suot 214 33 336 314 223 199 249 547 88, Kuva 14 Haapasuon kosteikon 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 3.3.2 Havusuo (Joutsa) Havusuon tuotantoalue sijaitsee Joutsan (entisen Leivonmäen) kunnassa. Havusuon ja Pajusuon turvetuotantoalueet sijaitsevat Kymijoen vesistöalueella (14). Havusuon tuotantoalue ja pääosa Pajusuon tuotantoalueesta sijaitsevat Mäntyharjun reitin (14.9) Kälkäjoen alueella (14.95) ja siellä tarkemmin kohdennettuna Pajupuron valumaalueella (14.953). Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Havusuon ja Pajusuon turvetuotantoon 5.8.21 (päätös nro 69/1/1, dnro ISAVI/36/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 1.9.211 (Nro 11/223/1). Asia eteni Korkeimpaan hallintooikeuteen, jonka päätöksellä 18.12.212 (Dnro 2926/1/11) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu.
25 Vuonna 214 Havusuon tuotantoalueella oli tuotannossa 17,2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2,4 ha (Taulukko 17). Vuonna 214 Havusuolla aloitettiin tuotanto 1.5. ja lopetettiin 1.8.214, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 51 kpl. Käyttötarkkailuraportin mukaisia poikkeustilanteita Havusuolla oli rankkasade 14.5.214 (55mm), sekä 14.-15.5.214 pohjoinen pumppuallas tulvi yli vallin ja keskiosan pumppualtaalla tulva ylivuotoputkesta. Taulukko 17 Havusuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus vesiekäsittelyrakenteittain vuonna 214. Ravinnepitoisuudet ja COD Mn -arvo olivat korkeimmillaan 15.5. otetun omavalvontanäytteen aikana. Tuolloin alueella satoi paljon ja kosteikon yläpuolisella pumppualtaalla havaittiin ohivirtausta. Ohivirtaamasta otetun näytteen pitoisuudet eivät merkit- Havusuo Tarkkailupiste Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuo- Poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 Vesistöalue tannossa alle 5v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.953 Pajupuron va KOS2 35, 1,4 1592 396 4,9 644 136 28,3-1395 14.953 Pajupuron va KOS3 45, 4, 3482 54 11,3 8149 3238 418 6,4 338 14.953 Pajupuron va KOS5 13,6 3, 46 119 1,2 2381 322 77 -,5-329 14.953 Pajupuron va PVK6 13,6 3, 222 15 1,4 2732 137 62 -,3 22 Yhteensä 17,2 2,4 5 72 1 16 18,9 19 36 5 56 837 5,96-1 365 Havusuolla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua kahdeksalla tarkkailupisteellä. Havusuon keskiosan kosteikon 3 alapuolisella tarkkailupisteellä virtaamat mitataan jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Kosteikon 3 keskimääräisiä valumia on käytetty hyväksi myös muiden tarkkailupisteiden vuosikuormitusten laskennassa. Havusuon vuosikuormitus (kg/a) on laskettu kaikkien neljän alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusten summana (Taulukko 17). Havusuon kosteikoilla 2 ja 3 havaittiin ohivirtaama toukokuun rankkasateiden aikana. Molemmilla tarkkailupisteillä mittapadon ohi virranneesta vedestä otettiin näytteitä, jotka on otettu huomioon kuormituslaskennassa. Ohivirrannut vesimäärä on arvioitu paikanpäällä tehtyjen havaintojen perusteella. Havusuo pohjoinen, kosteikko 2: Vedenlaatu ja puhdistusteho Havusuon kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 61,6 ha. Vuonna 214 kosteikolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua. Havusuon kosteikon 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 26 näytteen perusteella kosteikolta purkautuvassa veden laadussa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna kosteikolta lähtevän veden keskimääräinen fosforipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat keskimääräistä pienemmät. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (23 µg/l) oli lähellä luonnontilaisen suon arvoa (2 µg/l) (Taulukko 19). Kosteikon 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 39 %, kokonaistypen 6 % ja kokonaisfosforin 13 %. Keskimääräiset puhdistustehot olivat ympäristöluvassa määritettyjä tavoitearvoja heikommat. Heikot puhdistustehot selittyvät kosteikon yläpuolisen pisteen keskimääräistä paremmalla veden laadulla. Etenkin fosforin osalta kosteikon yläpuolisen pisteen keskimääräinen pitoisuus oli alhainen (23 µg/l) (Taulukko 19). Myös kosteikon yläpuolisen tarkkailupisteen typpipitoisuudet ja COD Mn -arvo olivat keskimääräistä pienemmät, mistä johtuen keskimääräinen puhdistusteho jäi heikoksi (Taulukko 19).
26 tävästi poikkea kosteikon alapuoliselta pisteeltä otetun näytteen pitoisuuksista (Taulukko 19 ja Kuva 16). Kuormitus Havusuon kosteikon 2 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta hieman keskimääräistä korkeammat ja kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta keskiarvoa pienemmät (Taulukko 18). Kokonaisfosforia lukuun ottamatta kuormitukset olivat suurimmillaan toukokuun suurten virtaamien aikana. Yläpuolisen pumppualtaan ohivirtaamatilanteen aikana suurin osa vedestä meni mittapadon kautta. Ohivirtaamatilanne kesti neljä päivää jaksolla 15. 18.5, jolloin alueelle pääsi tulvimaan ulkopuolisia vesiä. Ohivirtaama oli suurimmillaan 15.5. ollen keskimäärin 5 l/s. Ohivirtaamajakson aikainen bruttokuormitus oli seuraava: kiintoaine 54 kg, kokonaistyppi 15 kg, kokonaisfosfori,33 kg ja COD Mn 295 kg O 2. Taulukko 18 Havusuon kosteikon 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 96,1 82, 69,4 59, 4,4 35,1 29,9 1592 136 Typpi 23,9 16,9 16,2 11, 1,1 8,7 6,2 396 28 Fosfori,3,2,45,24,14,11,7 4,9,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 365-84 47 74 17 133-31 644-1395 15 1 5,8,6,4,2 Kiintoaine Havusuo, pohjoinen kost. 2 om.kuorm.suot 214 99 81 84 88 44 4 132 112 Kokonaisfosfori Havusuo, pohjoinen kost. 2 om.kuorm.suot 214,6,35,25,23,25,28,49,71 6 4 2 12 9 6 3 Kokonaistyppi Havusuo, pohjoinen kost. 2 om.kuorm.suot 214 23 23 17 15 16 7, 43 COD Mn Havusuo, pohjoinen kost. 2 om.kuorm.suot 214 286 336 314 252 289 249 35 88 685, Kuva 15 Havusuon kosteikon 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).
Taulukko 19 Havusuon pohjoisosan kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 5,6 6, 7,4 5,1 31 24 2 17 3 25 17 42 36 14 24,8 4,3 2 47 21.11.213 5,9 6,2 4,4 4,5-2 2 19 5 32 25 22 36 33 8 13,5 22, 13 49 4.12.213 6,2 6,2 14, 4,6 67 16 165-3 11 97 22 15 32 6 6 5,6 3,8 22 21 5 9,2 15, 14 51 18.12.213 6,1 6,1 5, 6,5-3 155 16-3 28 17 39 2 19 5 26,9 43,6 22 2 9.1.214 5,6 6,2 1,8 2,8-56 16 15 6 22 23-5 25 25 2,4 3,9 46 9 24.2.214 6,1 6,2 21, 7,3 65 8, 16 18-13 97 12 2 11 45 2 4,5 5,9 14 16-14 14,4 23,4 16 11 12.3.214 6,3 6,6 11, 4,7 57 16 16 26 21 19 24 21 13 8,9 14,5 27 15 8.4.214 6,2 6,5 7,3 5,6 23 14 12 14 86 68 16 12 25 4 4 7, 4,4 18 15 17 2,3 3,7 7 16 15.4.214 6,3 6,7 8,2 6,4 22 14 13 7 27 21 22 18 16 11 11,1 18,1 7 17 22.4.214 6,4 5,7 13, 4,7 64 12 11 8 65 46 18 16 11 4 3 4,4 4, 18 17 6 4,3 7, 6 18 28.4.214 6,5 5,9 6,1 4,6 25 98 91 7 13 14-8 15 16-7 7,9 12,8 17 2 15.5.214 * (1 5,9 15, 19 12 15 39 2 44 32,6 52,9 7 2 15.5.214 * (2 5,8 7,8 23 72 17 5 1 44 17,8 28,8 4 2 15.5.214 * (3 5,5 9,3 24 65 14 53 1 47 8, 13, 4 21 22.5.214 5,5 6,2 8, 6, 25 27 19 3 4 32 2 48 38 21 5,2 8,5 13 23 4.6.214 6,2 6,7 13, 7, 46 12 11 8 58 45 26 58 2 16 2 2 <2 5,3 3,9 21 21 2,5 4,1 19 26 23.6.214 6,5 6,9 8, 7, 13 11 11 17 2-18 19 23-21 3,5 5,6 9 27 2.7.214 6,4 7, 16, 11, 31 13 13 19 21-11 21 21 2,7 4,4 19 3 21.7.214 6,2 6,8 23, 12, 48 16 13 13 66 39 <5 26 19 22-16 3 <2 8,1 5,4 23 25-9,1,1 1 31 31.7.214 6,3 7, 14, 8,5 39 13 14-8 16 2-25 22 28-27 2,4 3,9 14 33 14.8.214 6,2 6,6 2, 18, 1 23 21 9 27 24 11 33 31 6 6,9 11,2 11 35 25.8.214 6,3 6,6 13, 8,2 37 24 19 21 13 95 7 84 26 22 15 <2 <2 4,8 4,4 35 28 2 12,6 2,4 14 37 8.9.214 6,4 6,6 13, 6,3 52 16 21-31 16 19-19 24 31-29 5,5 8,9 17 39 25.9.214 6,1 6,8 11, 7,3 34 24 17 29 25 17 32 32 22 31 7,9 12,9 14 41 9.1.214 6,3 6,8 13, 5,5 58 15 15 97 92 67 14 16 13 19 3 2 5,3 4, 2 2 17,6 28,6 2 44 29.1.214 6,6 6,5 18, 11, 39 17 17 24 24 21 21 16,5 26,8 3 Keskiarvo: 6,1 6,2 11,7 7,6 39 ** 12 1658 1625 6 ** 886 673 42 11 23 23 13 ** 3,3 4,3 5,1 4,5 25 26 5 ** Mediaani: 6,2 6,5 13, 6,8 34 16 1625 5 915 68 22 21 17 3, 3, 5,3 4,2 22 23 5 Minimi: 5,5 5,5 1,8 2,8-56 98 91-31 58 12 13 11-25 2, 2,,5 3,8 14 15-29 Maksimi: 6,6 7, 23, 18, 67 27 24 3 13 12 4 53 45 6, 1 8,1 5,9 48 47 31 213 6,2 6,4 8,6 6,6 26 ** 5 1673 1626 4 ** 981 953 2 22-1 ** 8,7 7, 4,7 4,1 24 24-1 ** 212 6,3 6,6 13, 6,8 49 ** 1828 1713 6 ** 188 852 24 24 1 ** 5,9 6, 4,6 4, 26 26-1 ** 211 6,3 6,2 6,7 8,8 25 ** 224 213 #### 145 14 27 21-25 ** 4,5 4, 3,6 4,3 37 32-15 ** Talvi 3 kpl 5,9 6,2 6,9 4,6 1583 1583 11 97 24 18 6, 6, 5,6 3,8 22 22 Kevät 4 kpl 6,2 6,5 11,9 6, 15 1475 915 94 22 16 3, 4, 3,8 5,2 19 17 Kesä 14 kpl 6,1 6,1 13,4 9, 158 1629 798 519 21 26 2,8 4,4 5,7 4,4 25 3 Syksy 5 kpl 6, 6,3 1,8 6,7 2 176 97 92 25 21 3, 2, 5,3 4, 3 26 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 8 48 39 ** 24 11 4, 2,4 43 45-4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 15.5.14 (1 Omavalvontanäyte, mittakaivo. Rankkasade/poikkeustilanne, mittakaivossa ok, mutta ohivuotoa jo pumppausaltaalta. 15.5.14 (2 Omavalvontanäyte, ohivuoto pumppausaltaasta. Näyte laskeutusaltaasta. 15.5.14 (3 Omavalvontanäyte, ohivuoto pumppualtaasta. Taulukko 2 Havusuon kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen sähkönjohtavuus, TOC ja DOC vuonna 214. pvm 8.4. 15.4. 22.4. 28.4. 22.5. 4.6. 23.6. 2.7. 21.7. 31.7. 14.8. 25.8. 8.9. 9.1. 29.1. ka sähk.joht. ms/m 6,3 5,3 5,7 6, 5,2 6,5 5,6 6,2 6,6 7, 6,7 6,6 6,6 7,2 6,5 6,3 TOC mg/l 11 13 14 15 29 15 19 14 18 17 2 2 22 14 16 17 DOC mg/l 11 13 13 16 28 16 17 18 18 17 19 21 21 14 16 17 27
28 Kuva 16 Havusuon pohjoisosan kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
29 Havusuo keskiosa, kosteikko 3 Havusuon kosteikon 3 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 71,4 ha. Vuonna 214 kosteikolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua. Virtaamat Havusuon kosteikon alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 11,2 l/s ja valuma 15,8 l/s km 2 (v.213: 9,7 l/s km 2 ). Keskimääräinen valuma on hieman tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Lämmin ja sateinen loppuvuosi 213 nostatti virtaamia vuodenvaihteessa 214. Virtaamat kääntyivät laskuun vasta tammikuun puolivälissä. Vähälumisesta talvesta johtuen kevään 214 virtaamapiikki jäi pieneski. Virtaamat olivat korkeimmillaan toukokuun puolivälissä, jolloin alueella saatiin rankkoja sateita. Myös kosteikolla 3 havaittiin ohivirtaamaa kyseisenä ajanjaksona. Kesällä virtaamat olivat pienet ja heinä- elokuun vaihteessa oli jakso jolloin alapuolisella tarkkailupisteellä ei havainnoitu virtaamia lainkaan (Kuva 18). Vedenlaatu ja puhdistusteho Havusuon kosteikon 3 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 25 näytteen perusteella kosteikolta lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman edellisvuotta korkeammat. Kosteikon alapuolisen pisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 2,5- kertainen verrattuna tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan toukokuun ja elokuun omavalvontanäytteiden aikana (Taulukko 21 ja Kuva 17). Myös typpiyhdisteiden sekä raudan keskimääräiset pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeammat. Kokonaisfosforin pitoisuus ja COD Mn - arvo olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kosteikon 3 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli (77 %) parempi, kuin ympäristöluvassa kosteikoille asetettu tavoitearvo (5 %). Hyvästä puhdistustehosta huolimatta kosteikon alapuolisen pisteen kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin keskimääräiset puhdistustehot (kok.n: 2 % ja kok.p 33 %) olivat ympäristöluvassa asetettuja tavoitearvoja (kok.n: 25 % ja kok.p 4 %) heikommat (Taulukko 21). Kuormitus Havusuon kosteikon 3 brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 2,8-kertainen keskiarvoon verrattuna. Kokonaisfosforia lukuun ottamatta kuormitukset olivat suurimmillaan toukokuun suurten virtaamien aikana. Yläpuolisen pumppualtaan ohivirtaamatilanteen aikana suurin osa vedestä meni mittapadon kautta. Ohivirtaamatilanne kesti neljä päivää jaksolla 15. 18.5. Ohivirtaama oli suurimmillaan 15.5. ollen keskimäärin noin 2 l/s. Ohivirtaamajakson aikainen bruttokuormitus oli seuraava: kiintoaine 61 kg, kokonaistyppi 3,6 kg, kokonaisfosfori,95 kg ja COD Mn 61 kg O 2 (Taulukko 22 ja Kuva 17).
Taulukko 21 Havusuon keskiosan kosteikolle 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 5,4 5,4 7, 6, 14 25 25 53 54-2 44 42 5 28,5 4, 2 47 21.11.213 5,9 5,8 9,1 6,5 29 22 23-5 45 57-27 39 38 3 15,6 21,8 13 49 4.12.213 6,2 6,2 15, 5,9 61 25 24 4 17 15 83 56 33 49 33 9,2 8,5 34 31 9 1,6 14,9 14 51 18.12.213 5,7 5,7 5, 3,6 28 14 16-14 37 32 14 17 2-18 3,9 43,3 22 2 9.1.214 6, 6,1 45, 14, 69 3,3 23 23 88 77 13 36 35 3 2,8 3,9 46 9 24.2.214 6,2 6,2 32, 32, 8,5 8 23 25-9 13 15 61 51 16 22 13 7,6 <,1 27 26 4 16,6 23,2 16 11 12.3.214 6,3 6,2 32, 15, 53 8 23 24-4 87 84 3 28 29-4 1,3 14,4 27 15 8.4.214 6,3 6,4 12, 14, -17 26 23 12 17 15 82 68 17 46 37 9,6 8, 29 26 1 2,6 3,6 7 16 15.4.214 6,3 6,3 7, 8,8-26 17 21-24 54 67-24 27 26 4 12,8 17,9 7 17 22.4.214 6,4 6,5 67, 14, 79 8, 22 2 9 14 13 11 58 47 26 25,2 8,7 29 25 14 4,9 6,9 6 18 28.4.214 6,6 6,6 15, 11, 27 17 17 53 42 21 27 26 4 9,1 12,7 17 2 15.5.214 * (1 5,4 4, 35 25 48 33 52 2 73 37,5 52,5 7 2 15.5.214 * (2 5,5 32, 27 24 55 7 44 3 64 8, 11,2 4 21 22.5.214 6,4 6,3 86, 39, 95 38, 15 25 24 4 41 61 85 46 42 9 6, 8,5 13 23 4.6.214 6,5 6,4 15, 12, 2 16 15 6 67 58 49 53 49 44 1 1 1 6,9 7,2 32 31 3 2,9 4,1 19 26 23.6.214 6,5 6,6 18, 15, 17 18 17 6 49 41 16 28 28 4, 5,6 9 27 2.7.214 6,3 6,6 26, 11, 58 1 17 16 6 52 4 23 29 27 7 3,2 4,4 19 3 21.7.214 6,5 6,6 49, 1, 8 14 17 16 6 64 41 25 46 69 43 38 1 1 9,6 9,8 28 3-7,1,1 1 31 31.7.214 6,7 13, 13 3 28 2,8 3,9 14 33 14.8.214 5,6 5,6 44, 37, 16 31 32 35 32 9 67 6 1 45 46-2 11,1 15,5 1 33 14.8.214 * 5,6 52, 3 33 13 31 71 3 53 7,8 1,9 11 35 25.8.214 6,2 6,2 18, 11, 39 27 27 17 16 51 61 42 39 7 5 5 7,9 5,5 34 34 14,5 2,3 14 37 8.9.214 6,2 6,4 26, 17, 35 15 22 21 5 4 33 18 32 31 3 6,3 8,9 17 39 25.9.214 5,9 5,8 14, 8,7 38 3 29 3 37 3 19 31 32-3 9,1 12,8 14 41 9.1.214 6,3 6,3 13, 15, -15 2 19 5 14 13 88 92 23 22 4 4 4 6,5 6,2 25 24 4 2,2 28,3 2 44 29.1.214 6, 6, 17, 8,7 49 32 3 6 44 36 18 37 33 11 19,5 27,3 3 Keskiarvo: 6,1 5,9 59,1 17,6 77 ** 15 25 2213 2276 2 ** 1314 193 53 112 72 51 33 ** 22 21 7,2 5,9 32 35 3 ** 11,2 15,8 365 Mediaani: 6,3 6,2 17, 14, 32 22 23 4 14 13 53 51 16 16 13 7,8 6,7 29 31 3 5, 7, Minimi: 5,4 5,4 5, 3,6-26 13 15-24 64 41 23 22-27 4 3,2,1 17 2-18,, Maksimi: 6,7 6,6 86, 52, 95 35 33 12 17 16 41 84 85 49 52 9,6 9,8 46 73 14 54,5 76,3 213 6, 6, 39, 15, 69 ** 23 12 2178 268 4 ** 124 996 69 42 45 ** 22 13 6, 4,8 36 36 6 ** 6,9 9,7 365 212 6,1 6,1 17, 11, 29 ** 15 293 261 5 ** 88 772 63 52 15 ** 15 12 3,7 3,9 38 4-11 ** - - - 211 5,8 5,5 6,1 6,6 1785 2318 598 12 63 24 25 3 2,8 2 5 47 - - - Talvi 4 kpl 5,9 5,9 18,5 7,5 3 21 215 17 15 63 56 49 33 9,2 8,5 32 31 12,2 17,1 95 Kevät 4 kpl 6,3 6,3 2,8 17,5 8 8, 2225 2325 15 15 71 68 34 25 8,6 4,1 28 27 11,4 16, 57 Kesä 13 kpl 6,2 5,9 14,6 23,2 19 28 282 228 113 889 42 118 88 49 13 21 6,1 6, 33 39 7,1 1, 156 Syksy 4 kpl 5,8 5,8 12,8 9,6 2675 2575 14 13 88 92 39 36 4, 4, 6,5 6,2 34 33 2,4 28,5 57 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 8 48 39 ** 24 11 4, 2,4 43 45-4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 15.5.14 Ensimmäinen näyte rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 23 cm. Toinen näyte ohivuoto pumppualtaasta. 14.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 7 cm. 31.7.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 9.1.14 Alueella käynnissä laajat ojitustyöt. 3
31 Kuva 17 Havusuon keskiosan kosteikon 3 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
32 Kuva 18 l/s km 2 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1.11.13 1.12.13 Alue D (n=4) Havusuo, keskiosa kosteikko Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 pvm Havusuon keskiosan kosteikon 3 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumat. 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14 Taulukko 22 Havusuon keskiosan kosteikon 3 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonais- 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 15,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 195 181 69 59 9,5 71 66 3482 3238 Typpi 3 23 16 11 1,5 11 8,5 54 418 Fosfori,63,36,45,24,3,23,13 11 6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 456 19 47 74 22 166 6,9 8149 338 4 Kiintoaine Havusuo, keskiosa om.kuorm.suot 214 8 Kokonaistyppi Havusuo, keskiosa om.kuorm.suot 214 3 2 1 82 44 291 99 25 4 236 112 6 4 2 28 15 33 17 2 7, 58 35 1,5 Kokonaisfosfori Havusuo, keskiosa om.kuorm.suot 214 1 COD Mn Havusuo, keskiosa om.kuorm.suot 214 843 88 1,,5,66,35,94,6,37,28,97,71 5 387 377 369 336 314 249, Kuva 19 Havusuon keskiosan kosteikon 3 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).
33 Havusuo etelä, kosteikko 5: Havusuon eteläisen osan kosteikon 5 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 18, ha. Vuonna 214 kosteikolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua. Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon 5 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 25 näytteen perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Edellisvuosien tavoin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteellä luonnontilaisen suon pitoisuutta pienemmät (2 µg/l) (Taulukko 23). Myös muiden vedenlaatumuuttujien osalta keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen nähden. Kosteikon 5 keskimääräiset puhdistustehot olivat ympäristöluvassa asetettuja tavoitearvoja heikommat. Heikot puhdistustehot selittyvät yläpuolisen tarkkailupisteen hyvällä veden laadulla (Taulukko 23). Kuormitus Havusuon kosteikon 5 kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitus oli alhaisista pitoisuuksista johtuen huomattavasti keskimääräistä pienempi. Muiden muuttujien osalta kuormitukset olivat samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 24). Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitukset olivat negatiiviset. Kaikkien laskettujen muuttujien osalta kuormitukset olivat suurimmillaan toukokuun suurten virtaamien aikana (Kuva 2).
Taulukko 23 Havusuon kosteikolle 5 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 5,5 5,9 8,1 4,3 47 2 19 5 18 12 33 42 38 1 7,2 4, 2 47 21.11.213 5,8 6,3 3,6 3,6 17 17 13 14-8 34 32 6 3,9 21,8 13 49 4.12.213 6,1 6,3 1,9 2,6-37 12 13-8 66 69 1 11-1 4 3 2,5 2,1 23 25-9 2,7 14,9 14 51 18.12.213 5,9 6,2 2,1 1,6 24 11 11 1 8 2 16 17-6 7,8 43,3 22 2 9.1.214 5,8 6,2 2, 2, 15 14 7 17 15 12 29 28 3,7 3,9 46 9 24.2.214 6,1 5,9 6,5 1,3 8 15 92 39 73 31 16 15 6 4 7 1,6,26 18 5 72 4,2 23,2 16 11 12.3.214 6,1 6,3 3,4 1,8 47 12 13-8 15 14 7 17 2-18 2,6 14,4 27 15 8.4.214 6, 6,4 2,2 2,7-23 12 11 8 5 47 11 12-9 3 3 2,2 1,8 2 21-5,7 3,6 7 16 15.4.214 6, 6,5 3,6 2,7 25 13 12 8 13 13 21 22-5 3,2 17,9 7 17 22.4.214 6,2 6,6 4,3 3,6 16 11 11 42 37 13 13 3 2 2,1 1,9 22 22 1,2 6,9 6 18 28.4.214 6,2 6,7 4,6 4, 13 1 91 9 29 13 55 21 22-5 3,4 18,9 17 2 15.5.214 * 5,9 17, 2 9 6 29 2 5 11,5 64, 7 21 22.5.214 5,9 6,3 18, 12, 33 12 13-8 18 18 27 28-4 1,5 8,5 13 23 4.6.214 6, 6,5 3, 4, -33 93 83 11 32 2 9 92 16 14 13 2 2,1 1,7 24 24,7 4,1 19 26 23.6.214 6,1 6,7 3,5 3, 14 9 8 11 11 12-9 2 25 26-4 1, 5,6 9 27 2.7.214 6, 6,5 6, 3,5 42 94 87 7 13 14-8 26 28-8,8 4,4 19 3 21.7.214 6, 6,3 6, 3, 5 99 96 3 31 21 13 <5 18 18 2 3,3 2,9 31 33-6,,1 1 31 31.7.214 6, 6,5 4,5 4,2 7 1 99 1 19 19 2 36 39-8,, 12 33 12.8.214 * 6,4 12, 9 13 6 16 2 36 4,8 26,9 2 33 14.8.214 5,6 5,6 9,2 15, -63 2 24-2 2 15 25 41 42-2 2, 11,2 11 35 25.8.214 5,9 6,2 4, 5, -25 16 17-6 77 77 23 39 2 17 15 2 2 2,3 1,9 39 38 3 3,6 2,3 14 37 8.9.214 5,9 6,4 3, 4,5-5 12 12 18 17 6 32 33-3 1,6 8,9 17 39 25.9.214 5,4 5,7 11, 3,5 68 23 24-4 2 2 38 41-8 2,5 13,6 12 41 7.1.214 6, 6,4 3, 5,6-87 11 11 53 51 2 39 14 12 14 2 2 2,3 2, 28 28 4,8 26,5 22 44 29.1.214 6, 6,4 4,8 4, 17 18 16 11 19 17 11 31 29 6 4,8 26,6 3 Keskiarvo: 5,9 6,2 5,1 5,1 18 ** 1337 1319 2 ** 53 456 37 4 16 15 11 ** 3 3 2,3 1,8 28 29 ** Mediaani: 6, 6,3 4, 3,6 14 12 12 1 515 42 22 39 16 14 6 3 2 2,3 1,9 27 28-4 Minimi: 5,4 5,6 1,9 1,3-87 9 8-2 31 13 13 5 1 8-1 2 2 1,6,26 16 5-18 Maksimi: 6,2 6,7 18, 17, 8 23 24 39 77 9 9 92 29 29 55 4 7 3,3 2,9 42 5 72 213 5,9 6,1 4,2 3,9 1 ** 1349 1332 1 ** 644 533 17 17 1 ** 7 6 1,9 1,5 28 3-2 ** 212 5,9 6,1 5,2 4,6 12 ** 1413 1345 5 ** 618 565 17 18 ** 5 5 1,7 1,6 29 3 ** 211 5,7 2,3 14 ** 173-9 ** 95 16-4 ** 2 1,5 4-1 ** Talvi 4 kpl 5,9 6,2 2,4 2,5 1375 1375 66 69 13 12 4 3 2,5 2,1 26 26 Kevät 4 kpl 6, 6,2 3,9 2,1 13 113 615 39 14 14 4 5 1,9 1, 19 17 Kesä 14 kpl 5,9 6,1 6,4 6,7 1263 1311 455 43 42 4 18 17 2 2 2,5 2,1 3 33 Syksy 3 kpl 5,8 6,2 5,3 4,6 1633 1533 53 51 2 39 17 14 2 2 2,3 2, 34 32 Tuotanto (n=5) Kosteikko (n=16) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 8 48 39 ** 24 11 4, 2,4 43 45-4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu.**) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 15.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 15 cm. 7.1.14 Alueella käynnissä laaja ojitustyö. 34
35 Kuva 2 Havusuon kosteikon 5 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
36 Taulukko 24 Havusuon kosteikon 5 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 67,1 53,1 69,4 59, 1,1 24,5 19,4 46 322 Typpi 19,7 12,7 16,2 11,,33 7,2 4,6 119 77 Fosfori,2 -,82,45,24,3,72 -,3 1,2 -,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 393-54 47 74 6,5 143-2 2381-329 15 1 5,8,6,4,2 Kiintoaine Havusuo, etelä kost 5 om.kuorm.suot 214 44 31 24 99 84 4 135 112,15 Kokonaisfosfori Havusuo, etelä kost 5 om.kuorm.suot 214,35,6,28,2,18,34,71 6 4 2 12 9 6 3 Kokonaistyppi Havusuo, etelä kost 5 om.kuorm.suot 214 19 16 17 15 15 7, 44 35 COD Mn Havusuo, etelä kost 5 om.kuorm.suot 214 323 336 314 197 353 249 941 88, Kuva 21 Havusuon kosteikon 5 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Havusuo etelä, pintavalutuskenttä 6: Havusuon eteläisen osan pintavalutuskentän 6 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 18,2 ha. Vuonna 214 pintavalutuskentällä suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 6 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 24 näytteen perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ollut tapahtunut juurikaan muutosta. Edellisvuosien tavoin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli yläpuolisella tarkkailupisteellä luonnontilaisen suon pitoisuutta pienempi (2 µg/l). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 55 % ja kokonaistypen 16 %. Kokonaisfosforin pitoisuus ja COD Mn -arvo hieman kasvoivat pintavalutuskentän aikana, mistä johtuen puhdistustehot olivat negatiiviset (Taulukko 25). Kuormitus Keskimääräistä alhaisemmista pitoisuuksista johtuen kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat samaa tasoa keskiarvoon verrattuna. Kokonaisfosforin nettokuormitus oli negatiivinen (Taulukko 26). Myös pintavalutuskentän 6 kuormitukset olivat suurimmillaan toukokuun suurten virtaamien aikana (Kuva 22).
Taulukko 25 Havusuon pintavalutuskentälle 6 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtypp NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 5,5 5,3 8,1 4,4 46 2 16 2 18 15 17 42 39 7 7,3 4, 2 47 21.11.213 5,8 5,4 3,6 1,7 53 17 15 12 13 12 8 34 35-3 4, 21,8 13 49 4.12.213 6,1 5,2 1,9 <1 47 12 13-8 66 58 1 16-6 4 5 2,5,8 23 31-35 2,7 14,9 14 51 18.12.213 5,9 5,7 2,1 1, 52 11 11 1 11-1 16 2-25 7,9 43,3 22 2 9.1.214 5,8 5,5 2, <1 5 15 13 13 17 14 18 29 35-21,7 3,9 46 9 24.2.214 6,1 6,1 6,5 4, 38 15 14 7 73 74 16 14 13 4 4 1,6 1,3 18 2-11 4,2 23,2 16 11 12.3.214 6,1 5,7 3,4 1,7 5 12 13-8 15 14 7 17 21-24 2,6 14,4 27 15 8.4.214 6, 5,9 2,2 2, 9 12 1 17 5 25 11 13-18 3 3 2,2 1,2 2 22-1,7 3,6 7 16 15.4.214 6, 5,8 3,6 2,4 33 13 115 12 13 19-46 21 22-5 3,3 17,9 7 17 22.4.214 6,2 5,8 4,3 <1 77 11 82 25 42 78 13 25-92 3 <2 2,1,9 22 27-23 1,3 6,9 6 18 28.4.214 6,2 6, 4,6 3,9 15 1 77 23 29 25 14 21 26-24 1,7 9,3 16 2 14.5.214 * 5,1 5, 14 25 48 22 2 39 14,1 77,7 8 21 22.5.214 5,9 5,6 18, 3,6 8 12 99 18 18 3-67 27 34-26 1,5 8,5 13 23 4.6.214 6, 5,5 3, 2,9 3 93 82 12 32 66 9 7 16 29-81 <2 <2 2,1,9 24 34-42,7 4,1 19 26 23.6.214 6,1 5,1 3,5 1, 71 9 84 7 11 27-145 25 39-56 1, 5,6 9 27 2.7.214 6, 5,4 6, 2,3 62 94 82 13 13 33-154 26 36-38,8 4,4 19 3 21.7.214 6, 5,3 6, 3,7 38 99 14-41 31 82 13 <5 18 68-278 2 7 3,3 1,2 31 59-9,,1 1 31 31.7.214 6, 4,5 1 19 36,, 12 33 12.8.214 * 6,9 7,5 13 53 49 14 22 4,9 26,9 2 33 14.8.214 5,6 4,9 9,2 3,2 65 2 12 4 2 32-6 <2 41 46-12 2, 11,2 11 35 25.8.214 5,9 4,8 4, 1,3 68 16 1 38 77 11 23 <5 2 23-15 <2 3 2,3,9 39 52-33 3,7 2,3 14 37 8.9.214 5,9 5,1 3, 1,3 57 12 96 2 18 21-17 32 44-38 1,6 8,9 17 39 25.9.214 5,4 4,9 11, 2, 82 23 16 3 2 16 2 38 38 2,5 13,6 12 41 7.1.214 6, 5,2 3, 1,8 4 11 92 16 53 26 2 29 14 14 <2 <2 2,3,8 28 36-29 4,8 26,5 22 44 29.1.214 6, 4,9 4,8 3,8 21 18 12 33 19 13 32 31 33-6 4,8 26,6 3 Keskiarvo: 5,9 5,3 5,1 2,6 55 ** 1337 1154 16 ** 53 295 37 24 16 22-38 ** 3 3 2,3 1, 28 34-24 ** Mediaani: 6, 5,4 4, 2,2 5 12 1175 15 515 25 22 18 16 18-16 3 3 2,3,9 27 35-24 Minimi: 5,4 4,8 1,9 1, 3 9 77-41 31 66 13 5 1 11-278 2 2 1,6,8 16 2-9 Maksimi: 6,2 6,9 18, 7,5 82 23 16 4 77 74 9 49 29 68 32 4 7 3,3 1,3 42 59 7 213 5,9 5,6 4,2 2,8 37 ** 1349 1265 9 ** 644 451 17 23-3 ** 7 6 1,9 1,2 28 33-15 ** 212 5,9 5,2 5,2 3, 45 ** 1413 1349 7 ** 618 434 17 32-79 ** 5 6 1,7,9 29 36-22 ** 211 4,9 1,5 48 ** 1754-6 ** 85 41-159 ** 8,9 5-32 ** Talvi 4 kpl 5,9 5,4 2,4 1,2 1375 13 66 58 13 13 4 5 2,5,8 26 3 Kevät 4 kpl 6, 5,9 3,9 2,5 13 1213 615 495 14 15 4 4 1,9 1,3 19 21 Kesä 13 kpl 5,9 5,2 6,4 3, 1263 171 455 186 42 23 18 28 2 3 2,5 1, 3 38 Syksy 3 kpl 5,8 5,1 5,3 3,3 1633 124 53 26 2 29 17 14 2 2 2,3,8 34 36 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu**) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 14.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeu12.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 18 cm. 7.1.14 Alueella käynnissä laaja ojitustyö. 31.7.14 Ei virtaamaa, ei näytettä. 37
38 Kuva 22 Havusuon pintavalutuskentän 6 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
39 Taulukko 26 Havusuon pintavalutuskentän 6 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 36,6 22,7 69,4 59,,61 13,4 8,3 222 137 Typpi 17,3 1,3 16,2 11,,29 6,3 3,8 15 62 Fosfori,24 -,44,45,24,39,86 -,16 1,4 -,27 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 451 3,5 47 74 7,5 165 1,3 2731 21 15 1 5,8,6,4,2 17 Kiintoaine Havusuo, etelä pvk 6 om.kuorm.suot 214 44 99 38 32 4 112 93 Kokonaisfosfori Havusuo, etelä pvk 6 om.kuorm.suot 214,6,35,18,2,23,28,41,71 4 2 12 9 6 3 Kokonaistyppi Havusuo, etelä pvk 6 om.kuorm.suot 214 37 35 18 18 17 15 11 7, COD Mn Havusuo, etelä pvk 6 om.kuorm.suot 214 152 88 379 336 287 314 386 249, Kuva 23 Havusuon pintavalutuskentän 6 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 3.3.3 Höystösensuo (Joutsa) Höystösensuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston 13.1.2 myöntämä vesienjohtamislupa (nro 5//1). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 12.11.21 (Nro 1/216/2). Höystösensuolla on käytössä alimpana vesiensuojelumenetelmänä kasvillisuuskenttä (ruokohelpikosteikko, jossa nykyisin muu kasvillisuus vallannut tilaa ruokohelveltä). Vedet virtaavat vapaasti kentälle. Kasvillisuuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 19, ha. Vuonna 214 Höystösensuon tuotantoalueella oli tuotannossa 11,4 ha, levossa 2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 5, ha. Suurin osa vanhasta Höystösensuosta on siirtynyt seuraavaan maankäyttömuotoon. Vuonna 214 Höystösensuolla aloitettiin tuotanto 3.5. ja lopetettiin 17.8.214, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 17 kpl. Virtaamat Höystösensuon kasvillisuuskentän ylä- ja alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Alapuolisen pisteen hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 2,8 l/s ja valuma 14,8 l/s km 2 (v.213: 9,3 l/s km 2 ). Keskimääräinen valuma on hieman tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa 12,1 l/s km 2 korkeampi. Lämmin ja sateinen loppuvuosi 213 nostatti virtaamia
4 vuodenvaihteessa 214. Virtaamat kääntyivät laskuun vasta tammikuun puolivälissä. Vähälumisesta talvesta johtuen kevään 214 virtaamapiikki jäi pieneski. Virtaamat olivat korkeimmillaan toukokuun puolivälissä, jolloin alueella saatiin rankkoja sateita. Jaksolla 13. 15.5. on käytetty yläpuolisen tarkkailupisteen valumia (Kuva 24). Vedenlaatu ja puhdistusteho Höystösensuon kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 23 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuva veden laatu on edellisvuosien tavoin huomattavasti keskimääräistä parempi laatuista. Etenkin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (15 µg/l) sekä COD Mn -arvo (16 mg/l O 2 ) olivat huomattavasti tavanomaista pienempiä (Taulukko 27). Kasvillisuuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 58 %, kokonaistypen 43 %, kokonaisfosforin 16 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 11 %. Kokonaistypen puhdistusteho on keskimääräistä parempi. Kokonaisfosforin heikko puhdistusteho selittyy yläpuolisen tarkkailupisteen erittäin alhaisilla pitoisuuksilla (Taulukko 27). Kuormitus Höystösensuon brutto-ominaiskuormitukset olivat edellisvuosien tavoin huomattavasti tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 28 ja Kuva 27). Kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja vastaavasti kokonaistypen sekä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat korkeimmillaan syksyllä. Kuormitukset olivat kaikkina vuodenaikoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Kuva 26). 3 Alue D (n=4) Höystösensuo ruokohelppi kost. ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 25 l/s km 2 2 15 1 5 Kuva 24 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 pvm Höystöensuon kasvillisuuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). (13. 15.5. käytetty yläpuolisen tarkkailupisteen valumia). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14
Taulukko 27 Höystösensuon kasvillisuuskentälle (ruokohelpi) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.213 6, 6,3 4,5 2, 56 16 11 31 66 26 11 9 18 5 2 1,2,6 23 19 17 6, 31,4 2 47 21.11.213 5,8 6,3 4,8 1,1 77 15 15 3 64 29 14 1 29 2 13 1,,8 23 17 26 3,4 17,9 11 49 2.12.213 6, 5,9 1,7 1, 41 98 97 1 57 27 1 9 1 4 3 1,5 1, 13 14-8 2,9 15,2 16 51 18.12.213 6, 6,2 2,3 1, 57 99 68 31 39 1 1 1 2 2,8,4 13 1 23 6,3 32,9 22 2 9.1.214 6,1 6,3 2,3 1, 57 13 82 37 54 2 11 7 36 2 2 1,4,8 18 14 22 1,5 7,8 1 # 9 26.2.214 6,1 6,6 3,6 1,2 67 1 47 53 45 27 12 2-67 5 5 1,7,3 14 8 43,2,9 52 # 11 12.3.214 6,7 2,4 62 28 26 2 1,7 13 2,1 11,1 26 15 7.4.214 6,3 6,3 37, 12, 68 15 14 74 47 66 13 53 28 47 12 6 3,3 1,6 22 15 32 2,9 15,3 7 16 14.4.214 6,4 6,3 7,6 6,8 11 11 84 24 6 16 28 19 32 3 3 2,2 2, 14 15-7 2,2 11,6 8 17 22.4.214 6,5 6,3 3,6 1,8 5 1 51 49 63 6 13 12 8 3 2 2,3 1, 14 15-7 1,2 6,2 6 18 28.4.214 6,5 6,4 3,7 1,6 57 95 42 56 52 5 13 1 23 4 3 2,6,8 15 15 3,7 19,7 22 21 2.5.214 6,2 6,1 4,8 1, 79 11 6 45 41 1 15 15 15 14 7 5 2 2,2,6 13 21-62 2,1 1,8 13 23 2.6.214 6,5 6,3 3,5 1,8 49 84 43 49 37 1 47 < 5 12 13-8 2 2 2,2,8 15 16-7 1,2 6,5 21 26 23.6.214 6,7 6,6 2, 3,2-6 73 52 29 28 34 23 62 12 13-8 2 3 2, 2,5 14 11 21 2,3 11,9 9 27 2.7.214 6,6 6,3 3,8 2, 47 85 45 47 36 <5 16 < 5 11 12-9 2 2 2,3,9 14 15-7 2,6 13,8 14 29 16.7.214 6,4 6,4 6,7 3, 55 1 54 46 45 1 56 < 5 18 16 11 2 2 3,1 1, 19 21-11,5 2,6 15 31 31.7.214 6,7 6,4 4, 13, -225 78 1-28 18 9 45 < 5 14 38-171 2 2 3,3 6, 2 3-5,9 4,5 13 33 13.8.214 5,8 6,1 29, 4,5 84 23 24 58 76 71 13 7 < 5 44 24 45 2 2 1,8 1,3 29 15 48 3,7 19,6 12 35 25.8.214 6,2 6,2 8, 1,3 84 17 58 66 71 15 37 82 19 1 47 2 3 2,1,8 22 15 32 4,4 23,3 16 37 1.9.214 6,4 6,1 6,4 2, 69 11 54 51 63 8 71 13 14 13 7 3 2 2,8 1, 18 17 6 2,3 12, 15 39 25.9.214 6,3 6,3 3, 1, 67 14 56 6 6 18 4 16 17 11 35 2 2 1,5,9 19 14 26 3, 16, 12 41 7.1.214 6,5 6,2 6,8 1,1 84 11 64 42 6 13 11 33 12 9 25 2 2 2,1,7 14 12 14 6,1 32,1 14 43 21.1.214 6, 6,2 5,9 1,3 78 18 11 39 66 19 61 56 19 12 37 2 2 1,4,6 19 15 21 4, 21,1 11 Keskiarvo: 6,2 6,3 7, 2,9 58 ** 19 121 685 43 ** 528 82 216,5 191,3 17 15 16 ** 3 3 2, 1,2 18 16 11 ** 2,8 14,8 365 Mediaani: 6,3 6,3 4,3 1,8 57 19, 11 6 46 585 27 91 13 14 12 15 2 2 2,1,9 17 15 16 1,8 9,3 Minimi: 5,8 5,9 1,7 1, -225 15, 73 42-28 18 5 16 15 1 7-171 2 2,8,3 13 8-62,, Maksimi: 6,7 6,7 37, 13, 84 23 24 11 76 71 29 7 56 53 38 47 12 13 3,3 6, 29 3 48 6,7 319,6 213 6,2 6,2 4, 4, -2 ** 22 168 751 3 ** 523 165 13 16-2 ** 6 5 2, 1,7 15 17-9 ** 2,6 14,3 365 212 6,3 6,3 3,6 2,1 43 ** 1231 82 33 ** 673 148 14 14-3 ** 5 5 1,8 1, 18 17 4 ** 2,9 15,1 365 211 6,4 6,2 3,2 2,9 1 ** 1363 15 27 ** 725 24 18 25-44 ** 3 7 2,2 1,4 2 22-13 ** 3, 17,8 365 Talvi 5 kpl 6, 6,2 2,9 1,1 1154 798 518 177 11 11 3 5 1,3,6 16 13 2,2 11,7 111 Kevät 3 kpl 6,3 6,4 22,3 7,1 15 125 733 63 16 41 24 8 4 2,8 1,8 18 14 2,3 11,9 41 Kesä 11 kpl 6,3 6,3 6,9 3,2 23 1132 561 477 19 164 72 17 16 3 2 2,4 1,5 18 17 2,3 12,4 156 Syksy 4 kpl 6,2 6,2 5,1 1,4 1475 85 63 12 373 35 15 1 3 2 1,6,7 19 15 5, 26,4 57 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 12.3.14 Ei yp näytettä, koska virtausta ei ollut. 41
42 Kuva 25 Höystösensuon kasvillisuuskentän (ruokohelpi) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
43 Taulukko 28 Höystösensuon kasvillisuuskentän (ruokohelpi) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 19, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 25,6 13,3 69 59,47 9,4 4,9 172 89 Typpi 8,8 2,6 16 11,16 3,2 1, 59 18 Fosfori,16 -,9,45,24,29,57 -,33 1,6 -,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 182-213 47 74 3,3 66-78 1219-1431 15 1 5 Kiintoaine Höystösensuo, kk1 om.kuorm.suot 214 112 99 44 55 26 4 34 1 4 2 15 17 7,9 7,1 Kokonaistyppi Höystösensuo, kk1 om.kuorm.suot 214 7, 5,6 2 35,8,6,4,2, Kokonaisfosfori Höystösensuo, kk1 om.kuorm.suot 214,71,6,35,26,28,22,15,1 1 8 6 4 2 COD Mn Höystösensuo, kk1 om.kuorm.suot 214 336 314 12 142 172 249 356 88 Kuva 26 Höystösensuon kasvillisuuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 16 12 8 4 Kiintoaine 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Typpi 1,,8,6,4,2, Fosfori 1 8 6 4 2 CODMn 28 29 21 211 212 213 214 28 29 21 211 212 213 214 28 29 21 211 212 213 214 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 27 Höystösensuon kasvillisuuskentän bruttokuormitusten ( ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 28 214. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). 3.3.4 Jokipolvensuo (Joutsa) Jokipolvensuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Mustajoen (14.954) ja Havujoen (14.952) valuma-alueilla. Lohkon 1 kuivatusvedet johdetaan Mustajoen kautta Kälkäjärvien Alajärveen ja edelleen Kälkäjoen kautta Puulan Siikaveteen. Lohko 3 on tuotannosta poistunutta aluetta, jolla viimeinen tuotantovuosi oli 212. Lohkon 3 osalta on suoritettu jälkihoitovaiheen tarkkailua ja osalle alueesta on muodostettu kosteikko ja osalle metsätalousaluetta. Alueen vedet jotuvat Partinpurun kautta Kälkäjärvien Yläjärven ja Alajärven kautta Kälkäjokeen.
44 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Jokipolvensuon turvetuotantoon 17.8.212 (tarkistushakemuksen päätös nro 116/212/1, dnro LSSAVI/388/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 22.3.213 (Nro 13/7/1). Jokipolvensuolla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua lohkon 1 kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisilta pisteiltä. Lohkon 3 jälkihoitovaiheen tarkkailu aloitettiin 5.5.214 vanhalta laskeutusaltaalta 1. Jokipolvensuon kasvillisuuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 29,8 ha ja laskeutusaltaan 1 15,3 ha. Vuonna 214 Jokipolvensuon tuotantoalueella oli tuotannossa 18,9 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 7,3 ha (Taulukko 29). Vuonna 214 Jokipolvensuolla oli tuotantoa ajalla 6.7. 5.8.214, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 21. Jokipolvensuon kokonaiskuormitus on laskettu vesienkäsittelyrakenteiden vuosikuormitusten summana (Taulukko 29). Taulukko 29 Jokipolvensuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa Poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn intoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.952 Havujoen a la 1 7,3 15 4,8 1 177 15 18 -,6-266 14.954 Mustajoen va kk 1 18,9 441 11 1,9 3 138 322 51 -,52-67 Yhteensä 18,9 7,3 592 151 2,7 4 315 427 68 -,58-937 Virtaamat Jokipolvensuon kasvillisuuskentän ylä- ja alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Alapuolisen pisteen hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 6,l/s ja valuma 2, l/s km 2 (v.213: 1,1 l/s km 2 ). Keskimääräinen valuma on tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa 12,1 l/s km 2 korkeampi. Jokipolvensuon virtaamat olivat korkeimmillaan toukokuun puolivälissä, jolloin alueella oli rankkoja sateita. Talvi oli poikkeuksellisen vähäluminen, mistä johtuen kevättulva jäi tavanomaista pienemmäksi. Kevät alkoi poikkeuksellisen aikaisin ja virtaamat lähtivät nousuun helmikuun lopussa (Kuva 29). Vedenlaatu ja puhdistusteho Jokipolvensuon kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 24 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuva veden laatu on edellisvuosien tavoin huomattavasti keskimääräistä parempi laatuista. Etenkin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (19 µg/l) sekä kokonaistyppipitoisuus (891 µg/l) olivat tavanomaista pienempiä (Taulukko 3). Kasvillisuuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 54 %, kokonaistypen 39 %, kokonaisfosforin 26 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 4 %. Kokonaistypen puhdistusteho on keskimääräistä parempi. Syksyllä 214, jolloin yläpuolisen pisteen typpipitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia, poisti kasvillisuuskenttä typpeä erittäin hyvin (Taulukko 3). Kuormitus Jokipolvensuon kasvillisuuskentän brutto-ominaiskuormitukset olivat fosforia lukuun ottamatta samaa tasoa verrattaessa tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Kokonaisfosforin kuormitus oli keskimääräistä pienempi. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseski eli pienemmäksi kuin laskennallinen taustahuuhtouma (Taulukko 31).
45 Kuormitukset olivat suurimmillaan toukokuussa sekä elokuun alussa, jolloin kiintoaineen kuormitus oli suurimmillaan. Sateisesta loppuvuodesta 213 johtuen kokonaistypen kuormitukset olivat suurimmillaan syksyllä 213(Kuva 28 ja Kuva 3). Bruttoominaiskuormitukset olivat kaikkien laskettujen muuttujien osalta edellisvuotta suuremmat (Kuva 31). Edellisvuotta suuremmat kuormitukset selittyvät suuremmilla valumilla.
Taulukko 3 Jokipolvensuon kasvillisuuskentälle (ruokohelpi) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 5,6 6, 3, 1, 67 195 14 28 38 12 15 12 2 <2 <2 1,6,8 38 35 8 12,1 4,6 17 47 18.11.213 6,1 6, 4,1 1,5 63 16 12 25 59 28 12 1 17 3 3 2,8 1,2 31 3 3 9,7 32,6 16 49 4.12.213 6, 6, 4,3 2, 53 13 1 23 5 21 13 11 15 6 3 3,9 1,6 3 29 3 5,6 18,9 14 51 18.12.213 6, 6,1 2,3 1,1 52 12 76 37 4 13 13 11 15 <2 <2 1,8 1,2 24 21 13 15,1 5,6 2 2 7.1.214 6, 6, 2,7 1, 63 15 12 2 58 19 13 1 23 2 <2 2,6 1,1 28 26 7 1,6 5,3 48 9 24.2.214 6,2 6,2 8,3 12, -45 14 13 7 81 64 19 22-16 5 5 6,2 4,6 19 19 2,8 9,3 16 11 12.3.214 6,1 6,2 4,5 11, -144 13 11 15 58 38 21 19 1 3 2 2,7 2,1 18 17 6 5,9 19,9 28 15 9.4.214 6,4 6,4 7,2 3,4 53 11 51 54 48 <5 17 14 18 3 3 3,9 2,3 17 16 6 4,9 16,4 7 16 16.4.214 6,2 6,4 95, 16, 83 2 12 67 44 5 7 77 35 55 3 3 8,7 3,5 24 19 21 4,5 15,2 8 17 24.4.214 6,4 6,3 28, 6,3 78 8, 1 67 33 41 5 33 22 33 3 4 6, 2,1 22 23-5 3,2 1,8 5 18 29.4.214 6,5 6,3 12, 2,2 82 97 63 35 28 6 25 16 36 3 <2 4,7 1,1 23 23 2,1 7,2 12 # 21 22.5.214 5,9 6,3 7, 2,5 64 17 9 47 22 7 18 <5 3 18 4 2 3 2,2 1, 41 36 12 17,6 59, 24 # 23 4.6.214 6,4 6,1 6, 2,5 58 13 78 4 44 8 38 <5 23 12 48 3 <2 4,5,9 26 31-19 5,1 17,2 2 26 24.6.214 6,3 6,4 1, 1, 9 12 7 42 35 1 26 <5 29 12 59 3 <2 4,1,4 28 24 14 2,7 8,9 9 27 3.7.214 6,7 6,3 3,7 1,7 54 12 72 4 47 6 38 <5 2 13 35 3 <2 5,2,6 22 27-23 1,9 6,3 14 29 17.7.214 6,7 6,5 2,7 12, -344 13 15-15 46 8 44 <5 34 62-82 6 3 6,6 8,8 27 46-7,3,8 18 32 4.8.214 6,8 6,6 3,2 8,8-175 13 12 8 26 25 62 <5 35 35 7 <2 6,2 4,2 28 35-25,, 8 33 12.8.214 * 6,7 5, 11 7 <5 31 <2 31,1,3 1 33 13.8.214 6,8 6,2 5,2 17, -227 12 11 8 31 7 56 <5 33 4-21 6 <2 5,9 3,6 24 3-25 9,6 32,1 12 35 25.8.214 6,4 6,4 8,8 2, 77 18 63 65 65 6 34 <5 29 14 52 7 <2 2,8,5 26 19 27 6,4 21,3 15 37 9.9.214 6,3 6,1 3,7 1, 73 15 56 63 46 9 17 <5 27 12 56 2 <2 2,8,2 25 15 4 1,9 6,3 16 39 25.9.214 6, 6,3 4, 1,3 68 26 55 79 11 <5 79 <5 24 15 38 <2 <2 1,6 1, 25 16 36 4,6 15,5 12 41 7.1.214 6,3 6,2 3,6 1, 72 15 48 68 5 6 41 <5 16 8 5 2 <2 2,6,2 19 15 21 6,2 2,6 14 43 21.1.214 5,8 6,3 6,6 1, 85 22 73 67 74 <5 69 14 25 1 6 <2 4 1,4 1,1 27 17 37 6,5 21,7 11 Keskiarvo: 6,1 6,2 1,3 4,8 54 ** 14 1449 891 39 ** 499 87 237 15 25 19 26 ** 3,5 2,5 3,9 1,9 26 25 4 ** 6, 2, 365 Mediaani: 6,3 6,3 4,5 2,1 63 13 77 37 47 8 116 5 24 14 33 3, 2, 3,9 1,1 25 24 6 4,5 14,9 Minimi: 5,6 6, 2,3 1, -344 97 48-15 22 5 26 5 12 8-82 2, 2, 1,4,2 17 15-7,, Maksimi: 6,8 6,7 95, 17, 9 26 15 79 11 64 79 14 77 62 6 7 5, 8,7 8,8 41 46 4 19,1 366,1 213 6,1 6,2 12, 3,6 73 ** 39 152 117 35 ** 463 45 29 28 18 ** 8, 5, 3,6 3,9 27 31 ** 3,1 1,1 365 212 6,2 6,2 6,9 3,3 44 ** 1489 886 42 ** 433 31 24 2 15 ** 5, 5, 2,9 1, 27 28 2 ** 2,9 5,2 365 211 6,2 6,2 4,1 4,5-13 ** 1522 1194 23 ** 596 142 22 26-16 ** 4 3 3,2 3,7 24 31-23 ** 5,4 25,3 365 Talvi 3 kpl 6, 6, 3,1 1,4 1333 987 493 177 13 11 3,3 2,3 2,8 1,3 27 25 5,6 18,8 82 Kevät 4 kpl 6,2 6,3 28,8 1,6 2 125 895 593 258 34 23 3,5 3,3 5,4 3,1 2 18 4,7 15,8 59 Kesä 12 kpl 6,4 6,3 8,2 5,2 8 1315 874 392 9 16 5 29 24 4,1 2,3 4,6 2,1 27 28 5,6 18,8 154 Syksy 5 kpl 5,9 6,1 4,3 1,2 197 872 662 83 63 5 18 11 2,2 2,6 2,,9 28 23 8,2 27,7 7 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 12.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 4 cm. 46
47 Kuva 28 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän (ruokohelpi) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
48 4 Alue D (n=4) Jokipolvensuo ruokohelppi kost. ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 35 3 l/s km 2 25 2 15 1 5 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 Kuva 29 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän (ruokohelpi) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). (14. 26.8. käytetty Höystösensuon kasvillisuuskentän valumia). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden vuorokokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 31 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Kuva 3 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 1.4.14 pvm Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 2, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 63,9 46,7 69,4 59, 1,6 23,3 17, 588 429 Typpi 16, 7,4 16,2 11,,4 5,8 2,7 147 68 Fosfori,27 -,8,45,24,1,98 -,28 2,5 -,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 455-97 47 74 11 166-35 4184-893 2 15 1 5,8,6,4,2, 2 44 Kiintoaine Jokipolvensuo, rhk om.kuorm.suot 214 15 99 71 4 21 112,17,35 Kokonaisfosfori Jokipolvensuo, rhk om.kuorm.suot 214,6,29,32,28,2,71 1.5.14 4 2 1 8 6 4 2 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 Kokonaistyppi 17 14 15 14 14 7, 1.1.14 Jokipolvensuo, rhk om.kuorm.suot 214 18 374 336 314 24 5 249 47 35 COD Mn Jokipolvensuo, rhk om.kuorm.suot 214 88 Kuva 31 16 12 8 4 28 29 Kiintoaine 21 211 212 213 214 3 25 2 15 1 5 28 29 Typpi 21 211 212 213 214 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän bruttokuormitusten ( ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 28 214. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). 1,,8,6,4,2, 28 29 Fosfori 21 211 212 213 214 1 8 6 4 2 28 29 CODMn 21 211 212 213 214
49 Jokipolvensuo laskeutusallas 1: Vedenlaatu Jokipolvensuon jälkihoitovaiheessa olevan lohkon 3 laskeutusaltaalta 1 otettiin 15 näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella lohkolta 3 lähtevä vesi oli laadultaan keskimääräistä parempaa. Etenkin näytteiden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli alhainen (Taulukko 32). Kuormitus Jokipolvensuon lohkon 3 kuormitukset on laskettu jaksolle 5.5. 31.1.214 käyttämällä laskeutusaltaalta 1 mitattuja pitoisuuksia ja Jokipolvensuon kasvillisuuskentän alapuolisen pisteen keskimääräisiä valumia. Alkuvuoden kuormitus lohkolle 3 on laskettu kasvillisuuskentän kuormitusten perusteella (Taulukko 33). Taulukko 32 Jokipolvensuon laskeutusaltaan 1 alapuolinen vedenlaatu hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kok. N NH4-N NO2+NO3-N Kok.P PO4-P Väri Rauta CODMn Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap ap Ap Ap mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l mg/l mg/l O2 19 5.5.214 6,3 1,2 68 15 15 21 21 22.5.214 5,8 7,3 12 31 225 38 22 26.5.214 6, 2,8 11 28 35 23 4.6.214 6,1 1,5 93 54 1 21 3 2 1,5 3 24 11.6.214 26 24.6.214 6,2 4, 12 26 23 33 27 3.7.214 6,5 2,5 67 15 17 22 29 17.7.214 32 4.8.214 6,4 5,4 95 29 23 25 33 13.8.214 6,5 6, 78 38 25 22 35 25.8.214 6,6 5,5 87 57 82 28 2 2 2,6 22 37 9.9.214 6,1 4,2 98 21 18 24 39 25.9.214 6,1 3, 85 22 2 27 41 7.1.214 6,1 3,4 86 14 57 17 <2 2 1,6 26 43 21.1.214 5,8 1,5 13 21 22 39 Keskiarvo: 6,1 3,7 952 84 8 24 2,3 25 1,9 28 Mediaani: 6,1 3,4 93 57 82 22 2 26 Minimi: 5,8 1,2 67 54 57 15 15 21 Maksimi: 6,6 7,3 13 14 1 38 25 39 Tuotanto (n=5) 5,7 7, 1458 381 55 16 2,6 46 *) Omavalvontanäyte. 11.6.14 ja 17.7.14 Ei näytettä, koska virtaamaa ei ollut. Taulukko 33 Jokipolvensuon laskeutusaltaan 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. (Jakson 1.11.13 5.5.14 kuormitus laskettu kasvillisuuskentän kuormitusten perusteella). Jakson kuormitus Rhk Vapo LS 214 Keski- Jakson kuormitus Kokonaisominaiskuormitus 181 d om.kuorm.suot kuormitus kuormitus 1.11.13-5.5.14 brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 63,9 46,7 69,2 58,8,46 11,6 8,5 84 62 Typpi 16, 7,4 16,2 11,,11 2,9 1,3 21 1 Fosfori,27 -,8,45,24,19,5 -,1,4 -,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 455-97 46 74 3,3 82-18 61-128 Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 184 d om.kuorm.suot kuormitus kuormitus 5.5.-31.1.14 brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 24,8 16,4 69,2 58,8,36 9, 6, 66 44 Typpi 7,2 3, 16,2 11,,1 2,6 1,1 19 8, Fosfori,18,2,45,24,27,7,1,49,43 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 216-52 46 74 3,1 79-19 576-138 3.3.5 Kailasuo (Joutsa) Kailasuon tuotantoalue sijaitsee Joutsan (entisen Leivonmäen) kunnassa. Kailasuo sijaitsee Suur-Päijänteen alueella (14.2) ja siihen kuuluvalla Rutajoen vesistöalueella (14.236). Kailasuolla turvetuotanto on aloitettu vuonna 1982. Vuonna 214 Kailasuon
5 tuotantoalueella oli tuotannossa 39,4 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 4,6 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kailasuon turvetuotantoon 21.6.27 (päätös nro 64/7/1, dnro ISY-27-Y-126). Aikaisempia lupia tai päätöksiä: Vesioikeuden päätös nro 83/99/1, 31.12.1999, jolla on myönnetty lupa Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen. Kailasuon kuivatusvedet käsitellään sulan maan aikaan pintavalutuskentän avulla. Vedet pintavalutuskentälle johdetaan pumppaamalla. Kailasuon pintavalutuskentällä suoritetaan tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 135,7 ha. Vuonna 214 Kailasuolla tuotanto alkoi 7.5.214 ja loppui 28.7.214, tuotantopäiviä oli yhteensä 3. Poikkeustilanteena käyttötarkkailuraporttiin on kirjattu rankkasade 13.-14.5.214 (5 mm), sekä tuotantokenttien tulviminen 26.5.214. Vedenlaatu ja puhdistusteho Kailasuon pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen seitsemän näytteen perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen fosforipitoisuus (17 µg/l) oli luonnontilaisen suon pitoisuutta pienempi (2 µg/l) (Taulukko 34). Talvella vesiä ei ohjata pintavalutuskentälle. Otettujen näytteiden perusteella Kailasuon pintavalutuskentän 1 puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 79 %, kokonaistypen 45 %, kokonaisfosforin 56 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 22 % (Taulukko 34). Kuormitus Kailasuon kuormitus on laskettu käyttämällä Havusuon kosteikon valumia sekä Kailasuon pintavalutuskentältä 1 mitattuja pitoisuuksia. Kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli n. 5 % keskimääräistä korkeampi. Kokonaistypen kuormitus oli samaa tasoa ja fosforin sekä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset keskimääräistä pienemmät (Taulukko 35). Kuormitukset olivat suurimmillaan loppuvuodesta 213, jolloin virtaamat olivat korkeita (Kuva 32).
Taulukko 34 Kailasuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kuormituslaskennassa käytetty läheisen Havusuon valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 44 1.11.213 45 6.11.213 5,4 4,3 19 46 16 <5 1,4 27 39,7 29,3 39 5 1.12.213 5,4 13, 16 74 24 6 6,1 23 48,5 35,7 34 3 13.1.214 5,4 3,6 15 68 17 5 2,9 2 1,3,9 22 6 4.2.214 5,5 35, 23 21 11 46 14 19, 34 8,2 6,1 22 9 26.2.214 5,7 11, 16 7 25 5 5,4 16 23,8 17,5 36 14 3.4.214 11,8 8,7 32 19 5.5.214 6, 5,8 12, 7,9 34 11 14-27 39 65 36 32 11 7 <2 7,2 4,7 2 17 15 36,9 27,2 31 23 5.6.214 6,1 5,7 13, 1,5 88 13 75 42 26 65 37 14 41 14 66 6 <2 6, 1,4 27 22 19 6,1 4,5 27 27 2.7.214 6,2 5,3 16, 1,7 89 93 74 2 11 8 <5 <5 33 1 7 6 <2 6,4,8 24 38-58 3,4 2,5 34 32 5.8.214 6,8 15, 19 42 <5 63 13 19, 59 18,7 13,8 3 36 4.9.214 5,8 5,5 12, 2,7 78 13 57 56 48 54 23 <5 31 14 55 5 <2 5,1 1,6 24 17 29 14,9 11, 33 41 7.1.214 6, 5,7 13, 1,4 89 1 44 56 38 41 28 36 25 8 68 5 <2 4,4,9 17 1 41 35,9 26,5 25 Keskiarvo: 5,8 5,5 14,5 4,6 79 ** 23 1414 157 45 ** 52 288 19,6 15 35 17 56 ** 7,3 3, 8,4 2,4 27 22 22 ** Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 6.11.13 Näyte otettu pumppualtaan ylijuoksusta pumppaamo ei ole päällä ja altaat tulvii yli. 1.12.13 Näyte kentän ohituksesta 13.1.14, 4.2.14, 26.2.14, 3.4.14, 5.8.14, Ei virtaamaa ei näytettä. 51 Kuva 32 Kailasuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
52 Taulukko 35 Kailasuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 14,6 9,6 69,2 58,8 8,4 38,2 33,1 3 53 2 645 Typpi 18,8 11,8 16,2 11, 1,5 6,9 4,3 55 346 Fosfori,29,11,45,24,23,11,39 8,5,31 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 31-146 46 74 24 11-53 8 793-4 267 3.3.6 Mesiänsuo (Joutsa) Mesiänsuo sijaitsee entisen Leivonmäen kunnan Havumäen kylässä, noin 1 kilometriä Leivonmäen kirkonkylästä koilliseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mesiänsuon turvetuotantoon 28.3.28 (päätös nro 54/8/1, dnro ISY-27-Y-6). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 18.2.29 (Nro 9/54/3). Mesiänsuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vuonna 214 Mesiänsuolla oli tuotannossa 54, ha. Tuotanto aloitettiin 1.5. ja lopetettiin 11.8.214, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 49 kpl. Mesiänsuolla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 56,4ha. Virtaamat Mesiänsuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 15,4 l/s ja valuma 27,3 l/s km 2 (v.213: 22,3 l/s km 2 ). Keskimääräinen valuma on huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Sateisesta syksystä johtuen Marras- joulukuussa 213 virtaamat olivat korkeita. Vähälumisesta talvesta johtuen kevään 214 virtaamapiikki jäi pieneski. Kevään virtaamat lähtivät nousuun helmikuun lopulla. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Pumppu vaihdettiin 2.5. mikä näkyy myös virtaamadatassa (Kuva 33). Vedenlaatu ja puhdistusteho Mesiänsuon pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 25 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella typpiyhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden. Muiden mitattujen vedenlaatumuuttujien osalta pitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Edellisiin vuosiin verrattuna pitoisuuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 36). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 65 %, kokonaistypen 19 %, kokonaisfosforin 28 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 2 % (Taulukko 36). Kuormitus Mesiänsuon pintavalutuskentän kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus oli 2,8- kertainen ja COD Mn -kuormitus 2,1-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormituksiin verrattuna. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormitukset olivat samaa tasoa keskiarvoon verrattuna (Taulukko 37).
53 Kiintoainekuormitus oli suurimmillaan helmikuun lopulla, jolloin virtaamat ja kiintoainepitoisuus olivat keskimääräistä suuremmat. Muiden muuttujien osalta kuormitukset olivat suurimmillaan marraskuun alussa 213, jolloin virtaamat olivat korkeita. Etenkin typpipitoisuudet ja COD Mn -arvo olivat marraskuun näytteenottokerralla keskimääräistä korkeammat, mistä johtuen myös kuormitukset olivat keskimääräistä suurempia (Kuva 34). Vuodenajoittain tarkasteltuna kiintoainekuormitus oli suurimmillaan keväällä ja muiden muuttujien syksyllä. Kesällä kuormitukset olivat pienimmillään (Kuva 35). Mesiänsuon tuotantoalueen kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen bruttoominaiskuormitukset olivat hieman edellisvuotta korkeammat. Edellisvuotta korkeammat kuormitukset selittyvät loppuvuoden 213 keskimääräistä suuremmilla virtaamilla. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormituksissa ei ollut suurta muutosta edellisvuoteen verrattuna (Kuva 36). 18 Alue D (n=4) Mesiänsuo pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 16 14 12 1 l/s km 2 8 6 4 2 Kuva 33 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 Mesiänsuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Mesiänsuon pumppu vaihdettu 2.5.214. pvm 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14
Taulukko 36 Mesiänsuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.213 6, 6, 8,4 5,5 35 35 33 6 18 14 32 27 16 4 3 1,8 1,5 54 52 4 29,6 52,5 2 # 47 21.11.213 5,9 5,8 3,5 1,5 57 27 23 15 15 88 26 19 27 2 5 1,8 1,4 48 42 13 21, 37,2 13 49 4.12.213 6,2 6, 3,3 1,3 61 2 2 12 68 2 17 15 7 5 2,7 1,6 34 36-6 2,5 36,4 14 51 18.12.213 6, 6, 5,4 2,3 57 18 135 25 98 54 22 13 41 4 2 1,4,7 29 2 31 33,2 58,9 2 2 7.1.214 6,1 6,1 2,8 1,4 5 21 19 1 12 81 25 2 2 7 5 2,9 1,9 38 37 3 6,6 11,8 48 9 24.2.214 6, 6,2 3,3 13, -294 16 13 19 81 58 19 26-37 8 9 2,3 2,6 2 3-5 2,3 36, 16 11 12.3.214 6,2 6,2 77, 2,2 97 35 14 16-14 4 23 43 32 27 16 14,7 26,1 26 15 7.4.214 6,1 6,2 9,6 2, 79 11 14-27 51 57 19 19 2 5 1,6 2, 2 26-3 14,5 25,8 7 16 14.4.214 6,1 6,2 4, 3,7 8 13 13 24 19 21 23 24-4 21,7 38,5 8 17 22.4.214 6,3 6,1 7, 3, 57 15 13 13 63 21 3 2 33 3 3 2,2 1,6 31 29 6 13,3 23,6 7 18 29.4.214 6,3 6, 8,2 2,2 73 12 11 8 33 19 42 31 31 12,3 21,8 11 # 2 15.5.214 * 6, 2,8 27 77 17 37 2 47 23,1 4,9 8 # 21 22.5.214 6, 6, 14, 3,2 77 22 18 18 62 34 45 48 42 13 17,1 3,3 9 # 23 4.6.214 6,4 6,1 5, 3, 4 13 11 15 4 22 22 3 36 2 44 2 2 3, 1,8 35 35 9,1 16,1 28 # 26 24.6.214 6,5 6,1 5,5 2,8 49 12 86 28 22 17 23 32 33-3 8,8 15,6 8 27 2.7.214 6,5 6,2 8, 1,7 79 15 78 48 27 15 44 36 34 6 7,2 12,8 19 3 21.7.214 6,5 6,1 7,6 4,3 43 17 11 35 63 33 <5 <5 41 28 32 3 2 4,5 2,4 38 46-21 4,8 8,5 14 32 4.8.214 6,5 6,3 6,7 5, 25 19 12 37 32 3 6 38 41-8 2,9 5,2 7 # 33 12.8.214 * 6,4 4,7 94 18 41 25 2 37 8,2 14,6 3 # 33 14.8.214 6,4 6,3 5,1 4,1 2 2 11 45 33 2 39 39 41-5 11,5 2,5 11 35 25.8.214 6,4 6,1 4,2 1, 76 21 13 38 11 75 48 37 25 18 28 4 2 2,5 1,4 43 38 12 18,9 33,4 14 37 8.9.214 6,3 6,1 8,7 3, 66 18 13 28 28 21 25 41 4 2 1,8 19,2 17 39 25.9.214 6, 6, 3, 2, 33 3 21 3 26 18 31 51 44 14 14,3 25,3 12 41 7.1.214 6,3 6,1 4, 2,3 43 16 12 25 76 99 65 52 18 13 28 3 2 2,4 1,5 36 33 8 28,2 5,1 14 43 21.1.214 5,9 6, 3,2 2, 38 29 26 1 27 22 19 47 43 9 2,1 35,6 11 Keskiarvo: 6,2 6,1 9, 3,2 65 ** 35 1887 1557 19 ** 96 478 35 234 29 22 28 ** 4 4 2,4 1,7 37 36 2 ** 15,4 27,3 365 Mediaani: 6,2 6,1 5,4 2,8 5 18 13 18 895 555 27 2 28 4 3 2,4 1,6 36 37 3 6,2 11, Minimi: 5,9 5,8 2,8 1, -294 11 78-27 4 18 18 13-37 2 2 1,4,7 2 2-5,1,2 Maksimi: 6,5 6,4 77, 13, 97 35 33 48 18 14 62 37 45 8 9 4,5 2,6 54 52 31 84,4 149,7 213 6, 6,1 6,2 3,9 41 ** 195 1623 16 ** 125 488 33 26 23 ** 9 7 3, 2,2 36 37 1 ** 13,7 22,3 365 212 6,3 6,1 8,9 6, 32 ** 2111 162 23 ** 1144 441 45 34 24 ** 6 5 3,1 2,4 41 42-2 ** 14,3 21,9 242 211 6,3 6, 9,4 6,8 22 ** 1684 192-12 ** 87 622 45 45-8 ** 3 5 3,1 2,9 39 56-38 ** - - - Talvi 4 kpl 6, 6, 3,8 1,6 215 1888 122 728 23 17 5 4 2,2 1,4 37 34 16,1 28,6 95 Kevät 4 kpl 6,1 6,2 23,5 5,2 35 135 14 66 575 26 22 5 7 2, 2,3 24 27 17,5 31, 57 Kesä 13 kpl 6,3 6,1 7,3 3,1 1673 1275 69 188 25 177 34 23 3 2 3,1 1,8 37 38 11, 19,5 156 Syksy 4 kpl 6, 6, 4,7 3, 275 23 128 75 65 52 26 2 4 3 2,1 1,5 47 43 24,3 43,1 57 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 15.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 32 cm. 12.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 15 cm. 54
55 Kuva 34 Mesiänsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
56 Taulukko 37 Mesiänsuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 27,3 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 77 53 69 59 4,1 27,9 19,3 158 143 Typpi 41 29 16 11 2,2 15, 1,7 811 579 Fosfori,49,14,45,24,3,18,5 1,27 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 839 84 47 74 45 36 31 16543 1663 2 15 1 5 Kiintoaine Mesiänsuo, pvk om.kuorm.suot 214 44 44 159 99 45 4 133 112 1 8 6 4 2 Kokonaistyppi Mesiänsuo, pvk om.kuorm.suot 214 44 38 15 17 23 7, 9 35 1,,5,,4,35 Kokonaisfosfori Mesiänsuo, pvk om.kuorm.suot 214,6,6,38,28,78,71 2 15 1 5 COD Mn Mesiänsuo, pvk om.kuorm.suot 214 756 722 642 336 314 249 1636 88 Kuva 35 Mesiänsuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 16 12 8 4 Kiintoaine 5 4 3 2 1 Typpi,7,6,5,4,3,2,1, Fosfori 1 8 6 4 2 CODMn 213 214 213 214 213 214 213 214 Kuva 36 Mesiänsuon pintavalutuskentän bruttokuormitusten ( ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 213 214. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). 3.3.7 Pihlassuo (Joutsa) Pihlassuo pitää sisällään myös Pajusuon alueen. Usein käytetään myös nimitystä Paju-Pihlassuo, joka sisältää Pihlassuon ja vanhan Pajusuon. Paju-Pihlassuon tuotantoalue sijaitsee Pajupuron valuma-alueella (14.953), joka kuluu Kälkänjoen (14.95) ja edelleen Mäntyharjun reitin valuma-alueeseen (14.9), joka sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14). Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Havusuon ja Pajusuon turvetuotantoon 5.8.21 (päätös nro 69/1/1, dnro ISAVI/36/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat
57 valitukset päätöksellään 1.9.211 (Nro 11/223/1). Asia eteni korkeimpaan hallintooikeuteen, jonka päätöksellä 18.12.212 (Dnro 2926/1/11) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Vuonna 214 Pihlassuolla oli tuotannossa 127,2 ha, levossa 1, ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 3,3 ha. Tuotanto aloitettiin 3.5. ja lopetettiin 17.8.214. Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 5. Pihlassuon vesienkäsittelymenetelmänä on kemikalointi. Kemikaloinnin ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteillä suoritettaan ympärivuotista tarkkailua. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 174 ha. Alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 4.3.214. Virtaamat Jakson 4.3. 31.1.214 keskimääräinen virtaama oli 23,9 l/s ja valuma 13,8 l/s km 2. Virtaamat olivat korkeimmillaan toukokuussa, jolloin alueella oli rankkoja sateita. Käyttötarkkailuyhteenvedon perusteella alueella satoi 14. 15.5.214 noin 55 mm, mikä näkyy myös keskimääräistä korkeampina virtaamina (Kuva 38). Vedenlaatu ja puhdistusteho Pihlasssuon kemikaloinnin alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 23 näytteen perusteella lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli noin 1,8-kertainen ja rautapitoisuus 2,3-kertainen verrattuna tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Kemikaloinnin vaikutus näkyy erittäin pieninä fosforipitoisuuksina sekä COD Mn -arvoina, jotka ovat huomattavasti keskimääräistä pienemmät. Keskimääräinen fosforipitoisuus (1 µg/l) oli taustapitoisuutena käytettävän luonnontilaisensuon pitoisuutta (2 µg/l) pienempi (Taulukko 38). Kokonaistypen keskimääräinen puhdistusteho oli 16 %, kokonaisfosforin 59 %, ja kemiallisen hapenkulutuksen 57 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli negatiivinen, eli lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi, kuin ennen kemikalointia. Etenkin kesällä, jolloin virtaamat olivat pieniä, lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä suurempia (Taulukko 38). Edelliseen vuoteen verrattuna kemikaloinnin alapuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaine- ja rautapitoisuutta lukuun ottamatta pienentyneet. Myös ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat parantuneet edellisvuodesta (Taulukko 38). Kuormitus Pihlassuon kuormitukset on laskettu käyttämällä kemikaloinnin alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Ennen virtaamamittarin asennusta (1.11. 3.3.) laskennassa on käytetty Havusuon kosteikon keskivalumia. Kemikalointiaseman kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli kaksinkertainen ja kokonaistyppikuormitus kolmanneksen suurempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Vastaavasti kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitukset olivat kemikaloinnista johtuen keskimääräistä pienemmät. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) osalta nettoominaiskuormitus jäi negatiiviseski eli pienemmäksi kuin laskennallinen taustahuuhtouma (Taulukko 39).
Taulukko 38 Pihlassuon kemikalointiin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 6,2 3,7 6,5 7,5-15 24 19 21 22 4 82 1,8 5,7 35 8,4 76 7,1 4,3 2 47 21.11.213 6,3 3,6 12, 5, 58 23 16 3 27 4 85 1,6 6,1 33 5,5 83 38,2 22, 13 49 4.12.213 6,5 4, 5,6 7,8-39 175 14 2 11 11 2 <3 85 9 <2 3,6 5,4 19 4,3 77 26, 15, 14 51 18.12.213 6,3 3,5 1, 16, -6 14 12 14 18 5 72 1,2 7,2 15 5,8 61 78,9 45,4 2 2 7.1.214 6,3 3,7 4,7 12, -155 16 13 19 2 4 8 2, 7, 22 6,4 71 8,4 4,8 48 9 24.2.214 6,4 4,3 16, 12, 25 16 16 79 9 17 7 59 2 <2 2, 3,8 9 4,4 5 37, 21,3 8 11 12.3.214 6,5 4, 17, 9,9 42 16 13 19 28 6 79 2,7 4,4 19 5, 74 29,6 17, 34 15 7.4.214 6,9 5,6 13, 28, -115 12 14 13 7 7 79 23 16 3 6 2 4,5 8,4 16 11 31 17,5 1,1 7 16 14.4.214 6,6 4,7 13, 11, 15 13 11 15 34 9 74 3,3 3,8 17 6,3 63 25,6 14,7 8 17 22.4.214 6,7 5,2 1, 23, -13 12 13 11 15 51 56 25 13 48 5 <2 4,1 7,2 19 11 42 12,7 7,3 5 18 28.4.214 6,8 19, 12 31 1 5,9 17,, 1 2 15.5.214 * 3,8 14, 22 89 78 13 <2 16 28,5 16,4 22 21 22.5.214 6,3 3,9 17, 9,2 46 18 13 28 37 1 73 3,1 4,3 31 9, 71 24,1 13,9 15 23 4.6.214 6,7 4,2 7,3 11, -51 11 74 33 28 32 61 9 27 8 7 <2 <2 4,5 4,5 23 7,4 68 11,8 6,8 19 26 23.6.214 6,9 5,6 4,8 17, -254 98 92 6 19 12 37 4,2 7,4 19 16 16 12,9 7,4 9 27 2.7.214 6,8 5,8 5, 26, -42 14 11 91 17 2 13 35 3,5 8,1 2 15 25 12,9 7,4 14 29 16.7.214 6,8 5,6 6, 27, -35 18 11 1 9 3 35 38 46 22 17 23 4 <2 5,4 9,4 23 16 3 4,9 2,8 15 31 31.7.214 7,3 6,1 4,5 22, -389 11 11 97 12 24 16 33 5,5 8,4 22 16 27 3,5 2, 7 32 7.8.214 * 5,8 19, 92 18 <5 15 <2 16 3,6 2,1 6 33 13.8.214 6,3 42, 28 26 52 1 3,5 43 28,6 16,4 12 35 25.8.214 6,7 3,6 6,2 3,2 48 23 19 17 99 11 38 44 23 9 61 3 <2 3,5 6, 3 6,9 77 46, 26,5 14 37 8.9.214 6,7 3,6 4,5 2,8 38 17 14 18 21 <5 76 4,4 4,7 23 4,1 82 18,6 1,7 17 39 25.9.214 6,4 3,5 5, 4,7 6 22 2 9 22 7 68 2,1 1 27 8,2 7 21,9 12,6 12 41 7.1.214 6,8 3,8 6, 3,3 45 14 12 14 67 7 29 33 15 <5 67 3 <2 3,5 4,1 16 3,1 81 49,7 28,6 14 43 21.1.214 6,2 6,3 5,4 6,8-26 26 26 28 31-11 1,4 1,5 31 32-3 46,4 26,7 11 Keskiarvo: 6,5 4, 1,5 13, -48 ** 28 13 1645 1385 16 ** 668 689 192 282 25 1 59 ** 4,3 2, 3,4 6,1 23 1 57 ** Mediaani: 6,6 4, 6,5 11, -26 16 13 15 23 9 7 3,5 6, 22 8,2 68 Minimi: 6,2 3,5 4,5 2,8-42 98 74 15 3-11 1,2 1,5 8,8 3,1-3 Maksimi: 7,3 6,3 42, 28, 58 26 26 33 52 31 1 5,9 1 43 32 83 213 6,5 4,2 13, 11, 13 ** 8,4 12 1675 1659 ** 93 925 27 23 12 ** 8, 15 3,8 6,3 23 21 5 ** 212 5,1 35, 18 245 114 32 5, 5,8 35 Talvi 3 kpl 6,4 3,7 6,8 11,9 1583 13 11 11 19 4 9, 2, 2,3 6,5 19 6 Kevät 4 kpl 6,6 4,4 14,8 15,2 1475 1325 745 845 26 1 4, 2, 3,1 5,1 15 7 Kesä 11 kpl 6,7 4,1 11,5 15,8 148 1215 52 567 27 12 3,5 2, 4,3 6,7 25 12 Syksy 5 kpl 6,3 3,7 7, 5,5 218 186 67 7 23 1 3, 2, 2,1 5,5 28 11 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 15.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Vesi yli mittapadon V-aukon maksimin. 58
59 Kuva 37 Pihlassuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
6 16 Alue D (n=4) Pihlassuo kem ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu l/s km 2 14 12 1 8 6 4 2 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 Kuva 38 Pihlassuon kemikaloinnin valumat ja näytteenottohetket 4.3.-31.1.214. Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 39 Pihlassuon kemikaloinnin alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. 1.3.14 1.4.14 pvm Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 138,6 124,5 69,4 59, 19,5 5,6 45,4 7 16 6 384 Typpi 21,8 14,8 16,2 11, 3,1 8, 5,4 1 119 758 Fosfori,11 -,17,45,24,16,41 -,62 5,7-8,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 119-331 47 74 17 44-121 6 119-16 973 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14 3 2 1,8,6,4,2, 199 Kiintoaine Pihlassuo, kem, ap om.kuorm.suot 214 44 167 99 95 4 142 112,64 Kokonaisfosfori Pihlassuo, kem, ap om.kuorm.suot 214,35,6,1,97,28,2,71 6 4 2 1 5 Kokonaistyppi Pihlassuo, kem, ap om.kuorm.suot 214 18 19 17 15 15 7, 44 336 314 249 81 78 96 249 35 COD Mn Pihlassuo, kem, ap om.kuorm.suot 214 88 Kuva 39 Pihlassuon kemikaloinnin brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).
61 3.3.8 Rääsysuo (Joutsa/Kangasniemi) Rääsysuon tuotantoalue sijaitsee Joutsan kunnan Leivonmäen taajamasta noin 13 15 km luoteeseen Havumäen kylässä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Rääsysuon turvetuotantoon 3.12.28 (päätös nro 155/8/1, dnro ISY-27-Y-179). Rääsysuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella, vedet pintavalutuskentälle johdetaan pumppaamalla. Vuonna 214 Rääsysuon tuotantoalueella oli tuotannossa 85,8 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2,6 ha. Rääsysuo on uudehko tuotantoalue, jossa osalla alueesta aloitettiin tuotanto ensimmäisen kerran vuonna 212. Rääsysuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä oli ympärivuotista tarkkailua. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 19 ha. Vuonna 214 Rääsysuolla tuotanto alkoi 23.4.214 ja loppui 15.8.214. Tuotantopäiviä oli yhteensä 65. Rääsysuolla oli käyttötarkkailuraportin mukaan rankkasade 14. 15.5.214 (5 mm). Rääsysuo, pintavalutuskenttä: Vedenlaatu ja puhdistusteho Rääsysuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 21 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella typpi- ja fosforiyhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Vuodesta 211 lähtien, jolloin alue oli kuntoonpanossa, ovat kokonaisfosforin pitoisuudet sekä COD Mn -arvo pienentyneet selvimmin (Taulukko 4). Edellisvuosien tavoin Rääsysuon pintavalutuskentän puhdistusteho oli kiintoaineen osalta erittäin hyvä. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 86 %, kokonaistypen 26 % ja kokonaisfosforin 12 % (Taulukko 4). Kuormitus Rääsysuon pintavalutuskentän kuormitukset on laskettu alapuolisen pisteen pitoisuuksien sekä läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumilla. 22.5. alkaen kuormituslaskennassa on käytetty Rääsysuolta mitattuja virtaamia. Rääsysuon bruttoominaiskuormitus oli kiintoainetta lukuun ottamatta suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosforin kuormitus oli 2,3-kertainen ja kemiallisen hapenkulutuksen 1,9-kertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 41). Kuormitukset olivat suurimmillaan toukokuun puolivälissä, jolloin virtaamat olivat korkeita alueen rankkasateista johtuen. Myös loppuvuodesta 213 kuormitukset olivat keskimääräistä korkeampia. (Kuva 4). Vuodenajoittain verrattaessa kuormitukset olivat kaikkien muuttujien osalta korkeimmat syksyllä. Kesällä kuormitukset olivat pieniä (Kuva 41).
Taulukko 4 Rääsysuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 44 1.11.213 45 7.11.213 4,9 4,9 68 11 84 17 32 27 16 13 83 36 14 93 34 59 4 3,2 1,5 95 87 8 44 41 17 47 18.11.213 6,2 5, 15 4,7 69 37 22 41 21 69 67 83 81 2 31 43 3,9 1,9 87 8 8 33 3 16 49 4.12.213 6,4 5,2 8,5 1,5 82 32 21 34 2 63 69 86 86 37 56 5,8 2,1 66 66 22 2 14 51 18.12.213 6,2 5,4 13 3,5 73 21 17 19 1 49 51 5 91-82 15 57 2,1 1,3 38 51-34 51 47 2 2 7.1.214 6,4 5,2 26 3, 88 9 27 2 26 14 52 63 98 79 19 45 43 4,1 2, 32 55-72 7 6 48 9 24.2.214 6,5 13 28 17 1 62 17 7,8 44 2 18 16 11 12.3.214 6,2 6,4 34 12 65 11 2 18 1 95 75 21 31 32-3 19 18 28 15 9.4.214 6,6 6,6 13 9,1 3 19 17 11 1 79 21 76 91-2 26 36 5,2 4,4 38 38 17 16 6 16 15.4.214 6,5 6,3 49 1 8 11 17 16 6 79 95-2 4 36 1 21 2 9 17 24.4.214 6,6 5,9 44 4,9 89 21 15 13 13 52 23 56 97 1-3 19 32 6,3 2,9 59 53 1 13 12 5 18 29.4.214 6,8 5,8 26 2,2 92 13 14 12 14 12 89 26 52 57-1 26 24 16 2 15.5.214 * 5,6 8,8 28 61 22 12 33 75 59 54 7 21 22.5.214 5,9 5,2 42 2, 95 12 2 21-5 19 18 5 88 87 1 13 23 4.6.214 6,4 5, 38 <1 97 23 39 17 56 94 27 71 <5 <5 18 21-17 11 15 4,8 1,3 76 85-12 2 2 2 26 24.6.214 6,7 6,5 14 3,5 75 68 65 4 12 23 81 65 29 55 1 1 7 27 1.7.214 6,3 4,9 9, 2,3 74 16 16 86 12-4 68 84-24 3 2 16 29 17.7.214 6,8 5,1 19 4,4 77 14 15-7 6 4-567 <5 <5 24 19 21 26 9 7,5 2,1 68 89-31 18 32 4.8.214 7,1 17 17 12 71 9 33 13.8.214 6,8 5,5 14 99 64 4 3 12 35 25.8.214 6,4 5, 28 1, 96 11 2 16 2 27 27 9 <5 <5 86 76 12 9 31 5,5 1,5 84 98-17 14 13 16 37 1.9.214 6,2 4,9 33 2,7 92 27 17 37 11 68 38 86 93-8 6 5 15 39 25.9.214 4,8 4,9 16 7,5 95 11 35 19 46 15 67 55 95 81 15 6 6 12 41 7.1.214 6,1 4,9 28 4,6 84 7 25 14 44 68 37 95 48 11 63 52 17 5 17 4,5 1,5 77 77 15 14 14 43 21.1.214 4,9 5, 8,9 3, 66 32 24 25 59 82-39 75 73 3 11 1 11 Keskiarvo: 5,7 5,2 31 4,9 86 ** 13 2295 1793 26 ** 176 43 59 ** 124 1 18 98 12 ** 25 52 5,1 2, 65 68-2 ** Mediaani: 6,4 5,2 26 3,5 83 2 17 17 1 55 65 97 89 8 23 42 5, 1,9 68 75 Minimi: 4,8 4,9 5,5 1, 3 68 65-7 6 27-567 5 23-82 5 17 2,1 1,3 31 29-72 Maksimi: 7,1 6,6 16 12 97 39 28 56 21 83 1 24 21 81 59 15 7,8 4,4 95 98 55 213 5,9 5,2 63 5,7 91 ** 35 6 2198 1792 22 ** 82 525 42 ** 128 12 8 ** 37 77 5,5 2,3 67 69-1 ** 212 6,1 4,7 42 2,7 94 ** 19 2471 1678 33 ** 795 338 156 135 18 ** 44 85 4,8 1,4 74 8-6 ** 211 5,7 4,3 31 3,3 9 ** 28 234 2437-7 ** 364 488 318 314-1 ** 126 229 4,4 1,3 85 17-27 ** Talvi 3 kpl 6,3 5,3 16 2,7 2667 1933 1467 547 78 85 32 52 4, 1,8 45 57 Kevät 3 kpl 6,4 6,4 27 1 21 17 135 79 78 87 22 36 6,5 4,4 38 35 Kesä 1 kpl 6,4 5,2 25 3,3 1844 1615 434 235 132 118 16 67 6, 2, 71 75 Syksy 5 kpl 5,1 4,9 56 6,2 322 212 136 519 99 75 32 33 3,9 1,6 86 8 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 19 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 48 ** 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 2 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 5 ** 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 24.2.14, 4.8.14 ja 13.8.14 Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut. 15.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 35 cm. 62
63 Kuva 4 Rääsysuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
64 Taulukko 41 Rääsysuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 7,9 58,2 69,4 59, 6,3 25,9 21,2 2 289 1 878 Typpi 23,7 17,4 16,2 11, 2,1 8,7 6,3 766 561 Fosfori 1,1,81,45,24,9,39,29 34 26 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 779 372 47 74 69 284 136 25 134 12 4 2 15 1 5 49 Kiintoaine Rääsysuo, pvk2 om.kuorm.suot 214 44 126 99 28 4 144 112 6 4 2 3 Kokonaistyppi Rääsysuo, pvk2 om.kuorm.suot 214 15 2 17 13 7, 45 35 2, 1,5 1,,5, 1,4 Kokonaisfosfori Rääsysuo, pvk2 om.kuorm.suot 214,35,92,6,7,28 1,6,71 2 15 1 5 884 COD Mn Rääsysuo, pvk2 om.kuorm.suot 214 336 379 314 515 249 1575 88 Kuva 41 Rääsysuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 3.4 Jämsä 3.4.1 Pohjansuo (Jämsä) Pohjansuo sijaitsee noin 13,5 km Jämsänkosken keskustasta pohjoiseen. Pohjansuolle on myönnetty 1.12.213 ympäristölupa (LSSAVI/186/4.8/211), mutta se ei ole lainvoimainen. Vuonna 214 Pohjansuon tuotantoalueella oli tuotannossa 47,2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 1,7 ha. Pohjansuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Iso-Rautaveden alueella (14.52) ja edelleen Salosveden-Pettämän alueella (14.523). Vuonna 214 tuotanto Pohjansuolla aloitettiin 25.6. ja lopetettiin 1.8.214. Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 47. Pohjansuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö, sekä vuonna 214 käyttöönotettu pintavalutuskenttä. Tehostetut vesienkäsittelyrakenteet olivat valmiit 16.6.214, jonka jälkeen vuoden 214 tuotanto. Pintavalutuskentän kuormitustarkkailu aloitettiin heinäkuussa 214 pintavalutuskentän 2 ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 61,5 ha.
65 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pohjansuon pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin seitsemän näytettä vuonna 214. Pohjansuolle valmistunut uusi pintavalutuskenttä on valumaalueeseen nähden suuri. Käyttöön otettaessa vesimäärät olivat erittäin pienet kuivasta kaudesta johtuen ja vesi kulkeutui pintavalutuskentän rakenteisiin. Pintavalutuskentältä lähtevä vesimäärä oli erittäin pieni, eikä kuormitusta alapuoliseen vesistöön ollut juuri ennen syksyn sateita. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli keskimääräistä huonompi laatuista. Etenkin heinäkuun alun ensimmäisten näytteenottokertojen pitoisuudet olivat huomattavasti keskimääräistä korkeampia, jolloin vesimäärä oli erittäin pieni. Heinäkuun näytteenottokertojen korkeat pitoisuudet selittyvät kentän käyttöönotolla ja pienellä vesimäärällä. Alkuvaiheessa, jolloin vesien pumppaus kentälle aloitetaan, voivat pitoisuudet olla korkeita. On oletettavaa, että pitoisuudet pienenevät ajan myötä ja kentän puhdistustehot paranevat. Syyskuun näytteenottokerroilla eteenkin kiintoainepitoisuudet olivat pienentyneet huomattavasti ja pintavalutuskentän puhdistustehot olivat hyvät. Muiden muuttujien osalta pitoisuudet olivat myös syksyn näytteenottokerroilla keskimääräistä korkeampia. Pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli hapanta, ph-arvon ollessa 4,4. Pintavalutuskentälle johdetaan vesiä kahta reittiä mistä, johtuen yläpuolisia tarkkailupisteitä on kaksi. Reduktiolaskennassa on käytetty kahden yläpuolisen pisteen keskimääräisiä pitoisuuksia (Taulukko 42). Kuormitus Pohjansuon alkuvuoden kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden H1 keskivalumia. Pohjansuon brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 1,5-kertainen, kokonaistypen 1,9-kertainen, kokonaisfosforin 2,1-kertainen ja kemiallisen hapenkulutuksen 2,8-kertainen (Taulukko 44). Keskimääräistä korkeammat kuormitukset selittyvät pintavalutuskentän alapuolisen pisteen korkeilla pitoisuuksilla.
Taulukko 42 Pohjansuon pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Yläpuolisen pisteen pitoisuus kahden yläpuolisen tarkkailiupisteen keskiarvo (Katso seuraava tauluko). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % 29 14.7.214 7, 6,1 1 53 47 21,4 27 22 52-136 91 47 6 <5 85 25-194 9 1 5,9 1,5 49 17-247 31 29.7.214 6,8 13, 28 81 11 47 33 11.8.214 6,8 6, 23 61 74 5 35 26.8.214 6,7 6,4 15 26 83 3,7 6 19 25-32 85 8 69 6 15 1 4 12 6 5,5 4,4 44 83-91 35 26.8.214 * 6,4 12 26 25 <5 99 6 82 37 8.9.214 6,6 4,1 17, 1,6 91 18 36-1 56 64 96-51 38 2-433 39 23.9.214 6,8 4,2 24 3,5 85 9, 16 37-131 59 59 11-86 28 2-627 41 8.1.214 6,7 4,1 12 1,6 99 2 17 28-65 8 96 75 <5 98 79 19 13 11 5,9 6,1 33 17-423 43 21.1.214 6,2 4,2 39, <1 97 12 27 22 19 4 48 65-37 35 11-219 Keskiarvo: 6,6 4,4 59 14 81 ** 19 16 2125 3229-68 ** 853 15 62,625 5 79 114-53 ** 11 8 5,8 4, 4 145-316 ** Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 19 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 6,1 5,6 2 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** Taulukko 43 Pohjansuon pintavalutuskentän 2 yläpuolisten pisteiden (yp 1 ja yp 2) pitoisuudet hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N Kok.P Po4-P Rauta CODMn hehk. häviö Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 29 14.7.214 7,1 6,8 7, 12 1 56 21,4 21,4 22 15 185 91 34 625 6 11 85 6, 11 8,5 4,6 7,2 5,9 41 57 49 31 29.7.214 6,7 6,8 6,8 7 13 1 28 33 35 81 12 11 38 55 47 33 11.8.214 6,8 6,8 6,8 3,1 6, 4,6 23 3 265 61 86 74 38 62 5 35 26.8.214 6,8 6,5 6,7 12 15 81 3,7 3,7 19 28 235 85 94 895 69 14 15 16 7, 11,5 4,6 6,3 5,5 32 55 44 35 26.8.214 * 37 8.9.214 6,6 6,6 6,6 1 17 13 18 32 25 56 71 64 31 44 38 39 23.9.214 6,7 6,8 6,8 1 24 17 9, 9, 16 16 16 59 59 59 25 3 28 41 8.1.214 6,7 6,6 6,7 31 12 76 16,3 2, 18,1 17 18 175 8 62 71 75 12 98 2 5, 12,5 5,2 6,6 5,9 28 37 33 43 21.1.214 6,5 5,9 6,2 6,5 39 23 12, 12, 27 59 43 4 55 48 3 39 35 ka = Kahden näytteen keskiarvo Taulukko 44 Pohjansuon pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 16,9 97, 69,4 59, 5,2 39, 35,4 197 1731 Typpi 3,5 25,5 16,2 11, 1,5 11,1 9,3 544 456 Fosfori,9,7,45,24,5,34,27 17 13 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 1146 828 47 74 56 418 32 2447 14787 66
67 3.5 Karstula 3.5.1 Heposuot (Karstula / Soini) Heposoilla oli vuonna 214 tuotannossa 113,4 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 18,5 ha. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Vapo Oy:lle luvan Heposoiden turvetuotantoon 7.6.213 (luvan tarkistamispäätös nro 85/213/1). Heposuot sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Valkkunan valuma-alueella (14.673). Vesienkäsittelymenetelmänä koko alalla on pintavalutus. Heposoilla tehtiin vuonna 214 tarkkailua pintavalutuskentillä 1 ja 2. Pintavalutuskentät valmistuivat huhtikuun lopulla 214. Kenttien puhdistustehon selvittämiseksi näytteitä otettiin myös yläpuolisilta tarkkailuasemilta. Pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 86,3 ha ja kentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue 66,8 ha. Heposoiden tuotantoalueen kokonaiskuormitus koostuu pintavalutuskenttien 1 ja 2 yhteenlasketusta kuormituksesta (Taulukko 45). Taulukko 45 Heposoiden kuormitus vesienkäsittelyrakenteittain hydrologisena vuonna 214. Vesienkäsittely- Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto rakenne Tuotannossa poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5 v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä 1 59,7 13,6 1753 565 29,6 1583 144 391 22,6 4642 Pintavalutuskenttä 2 53,7 4,9 1941 278 8,2 6539 1742 179 4,3 192 Yhteensä 113,4 18,5 3 693 843 37,8 22 342 3 146 57 26,9 4 834 Heposuot PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Heposoiden pintavalutuskentän 1 tarkkailu aloitettiin toukokuun lopulla ja näytteitä otettiin kahden viikon välein. Otettujen näytteiden perusteella veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli pienempi kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 46). Ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Myös kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli keskimääräistä suurempi. Kaikkien muuttujien osalta pitoisuudet olivat selvästi koholla heinä- ja elokuun näytekerroilla. Heposoiden pintavalutuskentän 1 puhdistusteho oli hydrologisena vuonna 214 keskimäärin 53 % kiintoaineen osalta. Kokonaisfosforin, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta reduktiot jäivät negatiivisiksi (Taulukko 46).
68 Taulukko 46 Heposoiden pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 21 21.5.214 5,4 4,6 12 2,7 78 1 18-8 47 18-283 49 45 8,, 13 23 3.6.214 6,6 4,7 1 2,7 73 11 14-27 66 14 22 <5 44 11-15 5 42 2,6 1,5 44 82-86 16,2 18,7 14 25 17.6.214 6,5 4,9 14 3,7 74 12 17-42 57 17-198 51 9-76 3,9 4,5 15 27 2.7.214 6,9 4,9 8, 5, 38 11 28-155 63 48-662 33 13-294 2,5 2,9 14 29 16.7.214 7, 4,9 11 8,6 22 16 46-188 15 12 <5 <5 92 87-846 13 55 4,8 4,5 47 17-262 13,8 16, 14 31 3.7.214 6,7 5,2 26 12 54 2 2 42-11 15 63-32 67 16-139 1,3 1,6 13 33 12.8.214 6,8 5, 4,8 17-254 19 44-132 99 61-516 47 17-262 3,8 4,4 15 35 27.8.214 6,1 5,1 29 8,5 71 21 3 15 5 37 5 13 86 72 99-38 5 27 1,4 1,3 49 57-16 7,9 9,2 15 35 27.8.214 * 5,1 3,3 16 51 81 11 33 62,, 37 11.9.214 6,8 5,2 9, 2,7 7 12 19-58 66 16-142 34 86-153 1,1 1,2 13 39 24.9.214 6,8 5,1 13 2,5 81 73 2-174 7 14-1 23 9-291 6,7 7,8 13 41 7.1.214 7, 5,4 4,9 2,5 49 86 11-28 15 1 61 <5 44 65-48 14 22 2,6,91 22 43-95 18,4 21,3 16 43 23.1.214 6, 5,5 4,2 <1 76 17 15 12 41 46-12 67 54 19 32,9 38,2 9 Keskiarvo: 6,2 5, 12 5,6 53 ** 21 ### 1449 2346-66 ** 184 67 347 36 7 282-321 ** 9 135 2,9 2,1 44 95-121 ** 7,1 13,4 164 Mediaani: 6,8 5,1 11 3,3 7 21 ### 12 18-69 15 51 42 5 65 16-174 9 33 2,6 1,4 47 86-117 Minimi: 5,4 4,6 4,2 1, -254 2, 73 11-188 66 14 5 5 41 46-846 5 22 1,4,91 22 43-294 Maksimi: 7, 5,5 29 17 81 21 3 46 5 37 12 13 86 15 87-12 14 55 4,8 4,5 67 17 19 Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 19 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 6,1 5,6 2 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 27.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 19 cm.
69 Virtaama ja valuma Heposoiden pintavalutuskentän 1 alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin 3.6.214 jatkuvatoiminen virtaamamittari. Mitatun jakson 3.6. 31.1.214 keskimääräinen virtaama oli 9,2 l/s ja keskivaluma 1,7 l/s km 2. Mittaus onnistui hyvin koko jakson ajan (Kuva 42). Kuva 42 Heposoiden pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat jaksolla 3.6.-31.1.214. Kuormitus Heposoiden pintavalutuskentän 1 kuomitus on jaksolla 3.6. 31.1.214 laskettu käyttäen tarkkailupisteen omia vedenlaatutuloksia ja valumia. Jaksolla 1.11.213 2.6.214 kuormitus on arvioitu alueen I1 ominaiskuormitusten perusteella. Heposoiden pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitus (Taulukko 47) jaksolla 3.6. 31.1.214 oli kaikilta osin pienempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoon. Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, koska Heposoiden laskentajakso ei käsitä koko vuotta. Taulukko 47 Heposoiden pintavalutuskentän 1 kuormitusluvut jaksolla 3.6. 31.1.214. Vertailuarvoina tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Heposoiden pintavalutuskentällä 2 tehtiin vuonna 214 täydentävää tarkkailua. Varsinaisia tarkkailunäytteitä otettiin neljä kertaa. Näiden lisäksi alapuoliselta pisteeltä otettiin heinä- ja syyskuussa useita omavalvontanäytteitä ohijuoksutusten vuoksi. Heinäkuussa lohkolla olivat eristysojatyöt kesken ja vesiä pääsi vanhan laskeutusaltaan kautta ulkopuolisiin vesiin noin 8 ha alalta. Tuotanto keskeytettiin 14.7. ja kunnostustoimenpiteet aloitettiin. Ohijuoksutus päättyi 5.9.214. Toinen ohijuoksutustilanne alkoi 22.7., jolloin alueella oli runsaasti vettä liikkeellä ja vaarana oli penkkojen ja muiden rakenteiden rikkoutuminen. Laskeutusaltaan 2 jälkeinen sulkupato avattiin ja lohkojen 3-5 vedet johdettiin osittain laskeutusaltaan kautta pintavalutuskenttä ohittaen. Osa vesistä saatiin pumpattua pintavalutuskentälle. Ohijuoksutus päättyi 23.7.214. Omavalvonta- Jakson kuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 151 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 16 12 69 59 1,2 5,8 4,4 428 326 Typpi 7,9 6, 16 11,58 2,9 2,2 212 16 Fosfori,89,82,45,24,65,33,3 24 22 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 325 23 47 74 24 119 74 873 5419 Heposuot PVK2 Vedenlaatu ja puhdistusteho
näytteiden tulokset on otettu mukaan keskimääräisen vedenlaadun ja kuormitusten laskentaan. Otettujen näytteiden perusteella veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien muuttujien osalta selvästi suuremmat kuin tuotantovaiheessa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 49). Ero on selvä omavalvontanäyteiden ja tavanomaisten tarkkailunäytteiden vedenlaadun välillä. Kun vesi on johdettu pintavalutuskentän kautta, ovat kentältä lähtevän veden pitoisuudet varsin pieniä. Heposoiden pintavalutuskentän 2 puhdistusteho oli neljän näytekerran perusteella laskettuna erittäin hyvä. Puhdistusteho oli keskimäärin 82 % kiintoaineen osalta, 56 % kokonaistypen osalta ja 78 % kokonaisfosforin osalta. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta reduktio oli keskimäärin 6 % (Taulukko 49). Kuormitus Heposoiden pintavalutuskentän 2 alapuolisella kuormitustarkkailupisteellä ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteen omia tarkkailutuloksia alueen I1 keskimääräiseen vedenlaatuun ja käyttämällä alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Heposoiden pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitus (Taulukko 48) oli heinäkuussa mitatuista korkeista pitoisuuksista huolimatta ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienempi. Vaikka ohijuoksutetun veden laatu oli heikko verrattuna pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatuun, ei pitoisuuksissa ole yhtä suurta eroa alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun kyseisenä ajankohtana. Pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu oli puolestaan ominaiskuormitussoiden keskitasoa parempi, mikä osaltaan pienentää kuormitusta. Kiintoaineen kuormitus oli sen sijaan suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Taulukko 48 Heposoiden pintavalutuskentän 2 kuormitusluvut vuonna 214. Vertailuarvoina tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 91 81 69 59 5,3 33 3 1941 1742 Typpi 13 8,4 16 11,76 4,8 3,1 278 179 Fosfori,38,2,45,24,23,14,73 8,2 4,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 36 9 47 74 18 112 3,3 6539 192 7
71 Taulukko 49 Heposoiden pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O2 % 26 25.6.214 6,7 5,1 15 2,5 83 18 79 56 91 21 77 34 41-21 29 15.7.214 * (E1 6,4 27 11 11 14 <5 17 37 43 29 15.7.214 * (E2 6,4 28 13 11 9 <5 17 36 42 3 22.7.214 * (1 5,1 96 72 33 67 67 1 <2 83 3 22.7.214 * (2 5, 93 7 33 66 66 97 <2 85 3 22.7.214 * (E1 4,9 33 18 23 58 15 82 16 69 3 22.7.214 * (E2 5, 35 18 23 57 14 86 16 69 3 23.7.214 5,3 5, 53 13 75 45 32 15 53 77 28 64 67 49 27 31 29.7.214 * (E1 6, 14 48 22 39 <5 36 61 72 31 29.7.214 * (E2 6, 14 45 22 38 <5 34 62 7 32 4.8.214 * 6,1 76, 16 29 <5 28 73 63 34 21.8.214 6,3 5,2 15 <1 93 26 98 62 13 29 78 63 54 14 34 21.8.214 * 6,2 12, 24 13 26 12 17 49 38 36 1.9.214 * (E1 6,1 6,7 15 38 16 1 37 4 38 16.9.214 6,6 5,3 14 <1 93 16 74 54 19 28 85 34 42-24 Keskiarvo: 5,8 5,2 24 47 82 ** 45 35 23 1747 56 ** ### 382 #DIV/! 165 122 137 78 ** ##### 36 5 57 6 ** Mediaani: 6,5 5,3 15 28 88 45 24 22 15 55 #### 38 #NUM! 12 111 1 77 #NUM! 37 49 54-3 Minimi: 5,3 4,9 14 1, 75 45 11 16 74 53 9 5 77 21 64, 2 34 38-24 Maksimi: 6,7 6,4 53 14 93 45 72 32 33 62 67 67 19 36 85 73 67 85 27 Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 19 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 44 46-4 ** 6,1 5,6 2 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 15.7.14 (E1 Omavalvontanäyte, lohko E, näyte 1. 22.7.14 (E1 Omavalvontanäyte, lohko E, näyte 1. 1.9.14 (E1 Omavalvontanäyte, lohko E. 15.7.14 (E2 Omavalvontanäyte, lohko E, näyte 2. 22.7.14 (E2 Omavalvontanäyte, lohko E, näyte 2. Omavalvontanäytteistä ei ole määritetty hetkellisiä virtaamia. 22.7.14 (1 Omavalvontanäyte, ohijuoksutus, näyte 1. 29.7.14 (E1 Omavalvontanäyte, lohko E, näyte 1. 22.7.14 (2 Omavalvontanäyte, ohijuoksutus, näyte 2. 29.7.14 (E2 Omavalvontanäyte, lohko E, näyte 2.
72 3.5.2 Kaijansuo (Karstula/Soini) Kaijansuon turvetuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnan Vahangan ja Paajalan kylissä sekä pieneltä alueelta Soinin kunnan Kivijärven kylässä. Etäisyys Karstulan kuntakeskuksesta on noin 2 km ja Soinin kuntakeskuksesta noin 1 15 km linnuntietä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kaijansuon turvetuotantoon 3.1.26 (päätös nro 18/6/1, dnro ISY-24-Y-268). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 29.6.27 (Nro 7/232/1). Asia eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä 9.1.28 (Dnro 223/1/7) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Vuonna 214 Kaijansuolla oli tuotannossa 467,4 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 21,4 ha. Kaijansuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Vahankajoen valuma-alueella (14.67). Tuotannossa olevasta alasta 42,9 ha sijaitsee Valkunnan valuma-alueella (14.673) ja 47 ha Mustapuron valuma-alueella (14.674) (Taulukko 51). Valkunnan valuma-alueen tuotantoalasta kuivatusvedet käsitellään 75,6 ha:n alalta kasvillisuuskentillä, 236,8 ha:n alalta pintavalutuskentillä ja 11,3 ha:n alalla vesienkäsittelynä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Mustapuron valuma-alueella olevan tuotanto-alan kuivatusvedet käsitellään kokonaisuudessaan ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Kaijansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus (kg/a) vuodelle 214 on laskettu tarkkailupisteiden kuormitusten summana (Taulukko 5). Seuraavissa kappaleissa on esitetty tarkkailupistekohtaiset veden laatutulokset sekä vuosikuormitukset. Taulukko 5 Kaijansuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitukset vesistöalueittain hydrologisena vuonna 214. Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa Poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.673 Valkkunan va 42,9 21,4 3 174 1 858 31 68 19 1 878 1 21 5 26 719 14.674 Mustapuron va 47, 747 187 5 7 29 587 17 2 1 96 Kaijansuo, kasvillisuuskenttä 5: Kaijansuon kasvillisuuskentällä 5 aloitettiin tarkkailu elokuun lopulla 214. Kasvillisuuskentän 5 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 96,5 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 58,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut,6 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Kasvillisuuskentän 5 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaksi näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat keskimääräistä pienemmät. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli 87 % ja kokonaisfosforin 56 %. Kokonaistypen osalta puhdistusteho oli negatiivinen eli pitoisuus hieman lisääntyi kentän aikana. Lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus oli kuitenkin keskimääräistä alhaisempi. COD Mn -arvo puolestaan kasvoi selvästi kasvillisuuskentän aikana (Taulukko 51). Tulosten tarkastelussa on hyvä ottaa huomioon näytteiden vähäinen määrä. Kuormitus
73 Kasvillisuuskentän 5 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Kasvillisuuskentän 5 brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Etenkin kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormitukset olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät (Taulukko 52). Alhaiset kuormitukset johtuvat alapuolisen pisteen pienistä kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuuksista. Taulukko 51 Kaijansuon kasvillisuuskentälle 5 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % 34 2.8.214 7,4 6,7 38, 3,5 91 11 14 15-7 81 34 58 22 62-182 38 15.9.214 7,2 6,8 5,4 2,2 59 11 12-9 61 28 54 2 46-13 Keskiarvo: 7,3 6,7 21,7 2,9 87 ** 11 125 135-8 ** 71 31 56 ** 21 54-157 ** Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** *) Omavalvontanäyte **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 52 Kaijansuon kasvillisuuskentän 5 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Kaijansuo, kasvillisuuskenttä 6: Kaijansuon kasvillisuuskentällä 6 aloitettiin tarkkailu elokuun lopulla 214. Kasvillisuuskentän 6 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 19,8 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 16,4 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Kasvillisuuskentän 6 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaksi näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden laatu oli huomattavasti keskimääräistä parempi laatuista. Lähtevän veden pitoisuudet olivat lähellä luonnontilaisen suon pitoisuuksia (Taulukko 53). Otettujen näytteiden perusteella kasvillisuuskentän kiintoaineen ja kokonaistypen puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli 77 % ja kokonaistypen 4 %. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta yläpuolisen pisteen pitoisuudet olivat keskimääräistä alhaisemmat, mistä johtuen puhdistustehot olivat heikot (Taulukko 53). Tulosten tarkastelussa on hyvä ottaa huomioon näytteiden vähäinen määrä. Kuormitus ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Kokonaisfosfori CODMn Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 26,2 17, 69,4 59, 1,6 9,6 6,2 567 367 Typpi 14,9 1,2 16,2 11,,88 5,4 3,7 321 221 Fosfori,18 -,7,45,24,1,7 -,3 3,9 -,15 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 372 75 47 74 22 136 27 8 3 1 618 Kasvillisuuskentän 6 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia.
74 Kasvillisuuskentän 6 brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 54). Alhaiset kuormitukset johtuvat alapuolisen pisteen keskimääräistä paremmasta veden laadusta. Taulukko 53 Kaijansuon kasvillisuuskentälle 6 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 34 2.8.214 7,3 7,6 14, 2,7 81 12 6 5 19 17 11 25 17 32 38 15.9.214 7,1 7,5 3,7 1,4 62 9 67 26 2 19 5 17 18-6 Keskiarvo: 7,2 7,5 8,9 2,1 77 ** 15 635 4 ** 2 18 8 ** 21 18 17 ** Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** *) Omavalvontanäyte **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näyttee Taulukko 54 Kaijansuon kasvillisuuskentän 6 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 18,9 9,6 69,4 59,,31 6,9 3,5 113 57 Typpi 7, 2,4 16,2 11,,11 2,6,86 42 14 Fosfori,1 -,8,45,24,2,4 -,3,62 -,49 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 12-176 47 74 2, 44-64 721-1 55 Kaijansuo, pintavalutuskenttä 1: Kaijansuon pintavalutuskentällä 1 aloitettiin ympärivuotinen tarkkailu tammikuussa 214. Pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 13,2 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 112,8 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 1,9 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 13 näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Vastaavasti kokonaistypen pitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat hieman keskimääräistä korkeampia (Taulukko 55). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän kiintoaineen ja ravinteiden keskimääräiset puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli 78 %, kokonaistypen 46 % ja kokonaisfosforin 4 %. COD Mn -arvon osalta keskimääräinen puhdistusteho oli 5 % (Taulukko 55). Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen alueen I1 keskimääräisiä valumia. Pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kokonaistypen kuormitus oli keskimääräistä tasoa ja kemiallisen hapenkulutuksen hieman keskimääräistä korkeampi (Taulukko 56). Kiintoaineen, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat korkeimmillaan lokakuun lopulla. Kokonaisfosforin kuormitus oli suurimmillaan alkuvuodesta, jolloin virtaama olivat korkeita. Kesällä kuormitukset olivat alhaiset (Kuva 43).
Taulukko 55 Kaijansuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kuormituslaskennassa käytetty läheisen alueen I ominaiskuormitussoiden valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 3 15.1.214 5,7 4,4 3,6 1, 72 28 18 36 41 2 51 52 47 1 22, 16,9 138 12 19.3.214 6,2 4,7 5, 1,6 68 17 14 18 36 23 36 35 38-9 11,5 8,9 63 21 21.5.214 5,5 4,5 17, <1 94 25 85 66 52 2 62 78 52 33 19,9 15,3 13 23 3.6.214 5,5 4,4 12, 1,2 9 35 14 6 16 14 17 <5 77 31 6 <2 <2 2,1,72 94 74 21 14,6 11,2 14 25 17.6.214 5,4 4,4 12, 2,3 81 33 14 58 69 27 61 96 77 2 4,9 3,8 15 27 2.7.214 6,5 4,4 5, 1,5 7 18 14 22 58 28 52 57 73-28 3, 2,3 15 29 17.7.214 4,3 6,4 1,5 6,5-333 17 22-29 71 53 <5 <5 44 93-111 <2 12 1,5 5,1 85 73 14 2,1 1,6 13 31 3.7.214 6,2 4,3 6,5 2,9 55 32 18 44 7 46 34 1 1 1,8 1,4 13 33 12.8.214 6,3 39, 12 22 11 73 3,3 2,5 16 35 28.8.214 5, 4,4 26, 7,3 72 2 64 23 64 35 33 <5 9 59 55 7 3 3 1,9 1,2 13 95 27 5, 3,9 18 38 15.9.214 6,3 4,3 34, 1,4 96 13 32 16 5 77 27 65 7 93-33 2,1 1,6 9 39 24.9.214 6,7 4,3 21, 1,6 92 12 19 14 26 65 27 58 63 88-4 3,7 2,8 13 41 7.1.214 6,5 4,4 12, <1 92 22 14 36 7 24 17 <5 46 2 57 8 <2 3,7,96 6 76-27 16,6 12,7 15 43 22.1.214 5,5 4,5 9,2 7,5 18 5 23 54 58 34 41 89 7 21 24,9 19,1 1 Keskiarvo: 5,3 4,4 14,6 2,8 78 ** 14 2957 1635 46 ** 1468 31 49 6 62 35 4 ** 3,8 4,8 2,3 2, 77 74 5 ** Mediaani: 6, 4,4 12, 1,6 72 265 14 44 59 27 52 76 74 1 Minimi: 4,3 4,3 1,5 <1-333 17 85-29 36 2-111 35 38-4 Maksimi: 6,7 6,4 39, 7,5 96 64 23 66 11 93 65 13 1 33 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 12.8.214 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. Taulukko 56 Kaijansuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Kokonaiskuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 14,9 5,7 69,4 59, 1,7 5,5 2,1 625 237 Typpi 15,6 11, 16,2 11, 1,8 5,7 4, 653 458 Fosfori,22,3,45,24,25,8,1 9, 1,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 488 191 47 74 56 178 7 2 418 7 995 75
76 Kuva 43 Kaijansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
77 Kaijansuo, pintavalutuskenttä 2: Kaijansuon pintavalutuskentällä 2 aloitettiin tarkkailu tammikuussa 214. Pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 92,6 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 73,6 ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 1,1 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin seitsemän näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli keskimääräistä parempi laatuista. (Taulukko 57). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 2 kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli 73 %, kokonaistypen 9 % ja kokonaisfosforin 39 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-31 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen COD Mn -arvot olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 57). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Pintavalutuskentän 2 kiintoaineen ja ravinteiden brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli keskimääräisellä tasolla (Taulukko 58). Kiintoaineen ja ravinteiden alhaiset kuormitukset johtuvat alapuolisen pisteen keskimääräistä paremmasta veden laadusta. Taulukko 57 Kaijansuon pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 3 15.1.214 5,9 5,6 4, 3, 25 94 1-6 3 18 4 36 41-14 12 19.3.214 6,6 5,5 4,3 3,7 14 11 99 1 41 26 37 3 48-6 2 14.5.214 6, 5,9 6, 2, 67 97 89 8 27 25 7 46 43 7 26 24.6.214 6,8 6,1 45, 3, 93 12 69 63 9 57 22 61 38 41-8 3 23.7.214 7, 6,3 16, 8,7 46 11 1 9 66 43 35 37 6-62 34 2.8.214 7,1 6,3 35, 6,5 81 11 13 95 27 53 33 38 32 53-66 38 16.9.214 6,9 6,3 9,4 6, 36 92 94-2 54 33 39 34 46-35 Keskiarvo: 6,4 5,9 17,1 4,7 73 ** 12 13 914 9 ** 47 29 39 ** 36 47-31 ** Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori hehk. häviö 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 58 Kaijansuon pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. CODMn Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 38,9 29,6 69,4 59, 2,9 14,2 1,8 1 6 87 Typpi 9,5 4,8 16,2 11,,71 3,5 1,8 259 132 Fosfori,19,6,45,24,14,7,2 5,2,16 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 41 15 47 74 3 146 38 1 941 2 85
78 Kaijansuo, pintavalutuskenttä 4: Kaijansuon pintavalutuskentällä 4 aloitettiin tarkkailu elokuussa 214. Pintavalutuskentän 4 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 149 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 11,7 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 13,1 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 4 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaksi näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat keskimääräistä alhaisempia. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli kaksinkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 59). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 4 kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat huomattavasti keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli 98 %, kokonaistypen 8 % ja kokonaisfosforin 53 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-147 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen COD Mn -arvot olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 59). Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon näytteiden vähäinen määrä. Kuormitus Pintavalutuskentän 4 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Pintavalutuskentän 4 kiintoaineen ja ravinteiden brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli noin 5 % keskimääräistä korkeampi. Pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat erittäin alhaiset, mistä johtuen myös kuormitus oli vähäinen (Taulukko 6). Taulukko 59 Kaijansuon pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Kokonaisfosfori Taulukko 6 Kaijansuon pintavalutuskentän 4 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % 34 2.8.214 6,8 3,9 29 1,3 96 7,5 12 15-25 83 74 11 39 1-156 38 15.9.214 7,2 3,8 11 1, 99 21 15 98 35 12 22 82 35 83-137 Keskiarvo: 7, 3,8 7 1,2 98 ** 14 135 124 8 ** 12 48 53 ** 37 92-147 ** Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 12,4 3,2 69,4 59, 1,4 4,5 1,2 522 133 Typpi 13,6 9, 16,2 11, 1,6 5, 3,3 572 377 Fosfori,28,91,45,24,32,1,33 12 3,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 63 333 47 74 72 23 122 26 386 13 952
79 Kaijansuo, pintavalutuskenttä 7: Kaijansuon pintavalutuskentällä 7 aloitettiin tarkkailu elokuussa 214. Pintavalutuskentän 7 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 63 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 46,5 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut,8 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 7 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaksi näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat keskimääräistä alhaisempia. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli lähes kaksinkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 61). Otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen puhdistusteho oli 64 %, kokonaistypen 24 % ja kokonaisfosforin 5 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-54 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen COD Mn -arvot olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 61). Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon näytteiden vähäinen määrä. Kuormitus Pintavalutuskentän 7 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Pintavalutuskentän 7 kiintoaineen ja fosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kokonaistypen kuormitus oli keskimääräisellä tasolla ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli noin 4 % keskimääräistä korkeampi. (Taulukko 62). Taulukko 61 Kaijansuon pintavalutuskentälle 7 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % 34 2.8.214 6,6 4,1 6, 4,8 2 2 17 15 53 65-23 56 93-66 38 15.9.214 6,4 4,1 11, 1,4 87 18 12 33 42 25 4 51 72-41 Keskiarvo: 6,5 4,1 8,5 3,1 64 ** 19 145 24 ** 48 45 5 ** 54 83-54 ** Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) *) Omavalvontanäyte 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 62 Kaijansuon pintavalutuskentän 7 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 28,5 19,3 69,4 59, 1,4 1,4 7, 493 333 Typpi 16, 11,3 16,2 11,,75 5,8 4,1 275 195 Fosfori,26,74,45,24,12,95,27 4,5 1,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 568 271 47 74 27 27 99 9 82 4 679
8 Kaijansuo, pintavalutuskenttä 3: Kaijansuon pintavalutuskentällä 3 aloitettiin tarkkailu tammikuussa 214. Pintavalutuskentän 3 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 58,3 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 47 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 3 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin seitsemän näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat keskimääräistä alhaisempia. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 63). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 3 kiintoaineen puhdistusteho oli 29 % ja kokonaistypen 24 %. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistustehot olivat negatiiviset (kok.p: -21 % COD Mn : -23 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 63). Kuormitus Pintavalutuskentän 3 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Pintavalutuskentän 3 kiintoaineen ja ravinteiden brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli keskimääräisellä tasolla (Taulukko 64). Taulukko 63 Kaijansuon pintavalutuskentälle 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % 3 15.1.214 6, 5, 2,3 1, -335 18 14 22 32 77-141 39 69-77 12 19.3.214 6,3 6,1 6,2 3,4 45 14 95 32 23 21 9 22 35-59 2 14.5.214 6,1 5, 4,6 3,3 28 13 13 31 61-97 48 56-17 26 24.6.214 6,2 6, 7, 4,5 36 12 13 67 48 31 24 23 51 43 16 3 23.7.214 6,6 5,7 8,7 5,5 37 14 12 14 44 47-7 44 57-3 34 2.8.214 6,8 6,1 14, 4,3 69 11 12 81 33 52 43 17 37 4-8 38 15.9.214 6,7 6,4 5,4 3, 44 12 1 17 43 38 12 31 35-13 Keskiarvo: 6,3 5,4 6,9 4,9 29 ** 12 1371 147 24 ** 37 44-21 ** 39 48-23 ** Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) *) Omavalvontanäyte ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Kokonaisfosfori 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 64 Kaijansuon pintavalutuskentän 3 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. CODMn Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 43,3 34, 69,4 59, 2, 15,8 12,4 747 587 Typpi 1,9 6,2 16,2 11,,51 4, 2,3 187 17 Fosfori,3,12,45,24,14,11,44 5,3 2,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 47 11 47 74 19 149 4 7 29 1 96
81 3.5.3 Martinsuo (Karstula) Martinsuo on vanha tuotannossa oleva alue. Martinsuolla ja Suoniemensuolla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 214 myöntämä lupa (LSSAVI/18/4.8/211). Vuonna 214 Martinsuolla oli tuotannossa 84,2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 1,7 ha. Martinsuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Karankajärven valuma-alueella (14.66) ja edelleen Luksanjoen valuma-alueella (14.665). Martinsuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö sekä kasvillisuuskenttä. Martinsuolla aloitettiin vuonna 213 ympärivuotinen kuormitustarkkailu kasvillisuuskentän 1 ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Kasvillisuuskentän alapuolisen mittapisteen valuma-ala on 117,8 ha. Martinsuon kasvillisuuskenttä 1: Virtaamat Martinsuon kasvillisuuskentän 1 alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 11.3.214. Virtaamamittarissa ilmenneen vian vuoksi jaksolla 15.4. 29.4. käytettiin läheisen Saarekenevan valumia ja jaksolla 22.5. 2.7. Lehtosuon valumia. Mitatut valumat olivat korkeimmillaan maaliskuussa sekä lokakuun lopulla. Elokuun lopussa alueella satoi paljon, jolloin kasvillisuuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä mitattiin korkea virtaamapiikki (Kuva 45). Vedenlaatu ja puhdistusteho Kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 2 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet (Taulukko 65). Kasvillisuuskentälle tulevan veden (yp) pitoisuudet olivat ajoittain erittäin korkeita. Joulukuussa, maaliskuussa sekä syyskuussa yläpuolisen pisteen kiintoainepitoisuudet olivat erittäin korkeita. Elokuun lopun ylivirtaamatilanteeseen ajoittuneen näytteenottokerralla yläpuolisen pisteen kokonaistyppipitoisuus oli korkea (45 µg/l). Kyseisillä näytteenottokerroilla kasvillisuuskentän puhdistustehot ovat olleet korkeimmillaan, eikä alapuolisen pisteen pitoisuudet kohoa merkittävästi (Taulukko 65). Kasvillisuuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 89 %, kokonaistypen 17 %, kokonaisfosforin 31 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 1 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli erittäin hyvä (Taulukko 65). Kuormitus Martinsuon kuormitukset on laskettu käyttämällä kasvillisuuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Ennen jatkuvatoimisen virtaamamittarin asennusta laskennassa on käytetty läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskivalumia.keskimääräistä alhaisemmista pitoisuuksista johtuen bruttoominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 66). Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen bruttoominaiskuormitukset olivat suurimmillaan lokakuun lopulla. Kiintoaineen kuormitus oli korkeimmillaan maaliskuun lopulla ja fosforin kuormitus joulukuun alussa (Kuva 44). Vuodenajoittain tarkasteltuna kaikkien vedenlaatumuuttujien kuormitukset olivat pienimmillään kesällä. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli keväällä keskimääräistä korkeampi (Kuva 46).
Taulukko 65 Martinsuon kasvillisuuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 5 11.12.213 6,4 6,4 14 3,7 97 61 95 15-11 74 33 55 43 25 42 19,7 16,7 111 8 2.2.214 6,5 12 14 85 61 28 4,3 15 12,1 1,3 28 12 2.3.214 6,5 6,3 26 9,4 96 27 16 11 31 17 39 77 75 21 72 27,6 23,4 2 15 9.4.214 6,5 6,6 9,3 5,1 45 89 69 22 38 18 36 29 19 14 8 2,2 1,4 17 15 12 2,9 17,8 6 16 15.4.214 6,5 6,6 87 9,9 89 9 11 76 31 85 33 61 26 18 31 9,3 7,9 14 18 29.4.214 6,8 6,7 8,4 6,2 26 63 83-32 88 7 32 4-25 5 4 1,8 1,5 22 29-32 12,8 1,9 8 19 7.5.214 6,5 6,6 6,7 2,6 61 81 79 2 3 33-1 26 27-4 22,6 19,2 8 2 15.5.214 6,4 6,6 12 4,8 6 11 94 15 32 36-13 36 33 8 31, 26,3 7 21 22.5.214 6,3 6,3 5,6 6,5-16 84 1-19 33 46-39 37 31 16 16,5 14, 12 23 3.6.214 6,4 6,4 7,3 4,7 36 16 14 13 36 77 18 78 37 45-22 2 4 1,4 1,4 38 39-3 13,1 11,1 6 24 9.6.214 19,1 16,2 8 25 17.6.214 6,5 6,4 15 2,5 83 89 91-2 39 4-3 39 44-13 1, 8,5 13 27 3.6.214 9,3 7,9 2 27 2.7.214 6,7 6,6 5, 4, 2 11 11 43 49-14 28 34-21 5,3 4,5 13 29 15.7.214 6,9 6,6 8, 7, 13 12 12 2 28 <5 <5 68 63 7 11 5 2,6 2,7 35 4-14 7,7 6,5 15 31 3.7.214 6,8 6,5 8, 8, 11 15-36 68 75-1 4 53-33 3,2 2,7 13 33 12.8.214 6,3 6,5 51 2,4 95 23 12 11 8 88 56 36 5 44 12 5,5 4,7 9 34 21.8.214 6,7 6,6 23 2,4 9 15 92 94-2 5 41 18 33 35-6 16,6 14,1 6 35 27.8.214 5,7 6,4 22 6,5 7 15 45 14 69 85 52 22 37 47 36 23 2 3 1, 1,2 43 31 28 13,2 11,2 15 37 11.9.214 6,6 6,5 6,7 2,4 64 84 88-5 4 37 8 25 35-4 6,1 5,1 13 39 24.9.214 6,7 6,7 15 2,4 98 24 83 76 8 75 3 6 27 26 4 7,4 6,3 12 41 6.1.214 6,7 6,7 2,8 1,8 36 7 59 16 2 15 19 <5 29 23 21 7 3 1,8 1,1 18 22-22 2,9 17,7 17 43 23.1.214 6, 6,2 19 2,7 86 13 19-46 4 27 33 45 38 16 37,6 31,9 9 Keskiarvo: 6,4 6,5 41 4,8 89 ** 6 1214 142 17 ** 418 6 61 115 56 41 31 ** 1 5 2,2 1,6 34 32 1 ** 15,9 13,5 365 Mediaani: 6,5 6,55 12 4,4 63 11 97 1 43 38 13 35 32 1 Minimi: 5,7 6,2 2,8 1,8-16 63 59-46 29 23-39 15 15-4 Maksimi: 6,9 6,7 26 9,9 98 45 19 69 17 75 77 75 53 72 213 6,2 6,2 26 25 69 ** 195 1453-17 ** 84 46 71-31 ** 6 2,1 42 48-5 ** Talvi 1 kpl 6,4 6,4 76 3,7 61 1175 15 85 68 33 28 4,3 29 25 Kevät 3 kpl 6,5 6,5 119 8,1 14 1197 85 38 18 97 34 14 8 2,2 1,4 39 18 Kesä 13 kpl 6,4 6,5 14 4,6 18 1287 176 375 41 795 151 47 46 5 4 1,7 1,7 35 37 Syksy 3 kpl 6,3 6,5 57 2,3 24 943 183 2 15 19 5 48 27 7 3 1,8 1,1 3 29 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 82
83 Kuva 44 Martinsuon kasvillisuuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
84 12 Alue I1 (n=3) Martisuo kasvillisuuskenttä 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km 2 6 4 2 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 Kuva 45 Martinsuon kasvillisuuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket jaksolla 11.3. 31.1.214. Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 66 Martinsuon kasvillisuuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 1.4.14 pvm Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,5 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 53, 41,2 69,4 59, 4,6 19,3 15,1 1 661 1 293 Typpi 12,5 6,6 16,2 11, 1,1 4,6 2,4 392 28 Fosfori,42,18,45,24,4,15,66 13 5,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 326-5 47 74 28 119-18 1 228-1 556 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14 15 1 5 Kiintoaine Martinsuo, kk1 om.kuorm.suot 214 13 112 99 49 44 4 4 34 4 3 2 1 14 15 15 17 Kokonaistyppi Martinsuo, kk1 om.kuorm.suot 214 9,2 7, 18 35,9,6,3 Kokonaisfosfori Martinsuo, kk1 om.kuorm.suot 214,71,6,54,44,37,39,35,28 1 8 6 4 2 COD Mn Martinsuo, kk1 om.kuorm.suot 214 333 336 29 314 299 249 443 88, Kuva 46 Martinsuon kasvillisuuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).
85 3.5.4 Pirttiahonsuo (Karstula) Pirttiahonsuon turvetuotantoalue sijaitsee Karstulan Vastingin kylässä. Hankealueelle on matkaa noin 11,5 km Karstulan kunnan keskustasta koilliseen. Tuotantoalue sijaitsee kokonaisuudessaan Kymijoen vesistöalueen (14) Saarijärven reitin valumaalueella (14.6) Pääjärven alueen (14.63) Päällinjärven valuma-alueella (14.633). Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Pirttiahonsuon turvetuotantoon 29.1.29 (päätös nro 98/9/1, dnro ISY-28-Y-188). Pirttiahonsuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vuonna 214 Pirttiahonsuon tuotantoalueella oli tuotannossa 33,7 ha. Vuosi 213 oli ensimmäinen, jolloin Pirttiahonsuolla oli tuotantoa. Pirttiahonsuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä suoritetaan ympärivuotista tarkkailua. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 42,5 ha. Virtaamat Pirttiahonsuon pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä virtaamat on mitattu jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Tarkkailupisteellä havaittiin padotustilanne lähes jokaisella näytteenottokerralla, mistä johtuen virtaamadata ei ole luotettavaa. Kuormituslaskennassa on käytetty läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskimääräisiä valumia. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 2 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta suuremmat, kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta. Etenkin alapuolisen pisteen ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet edellisvuosista (Taulukko 68). Vuodenajoittain tarkasteltuna kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä ja pienimmillään syksyllä. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat suurimmillaan syksyllä. Kokonaisfosforin keskimääräiset pitoisuudet olivat suurimmillaan kesällä, jolloin virtaamat olivat pieniä (Taulukko 68). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 5 %, kokonaistypen 37 % ja kokonaisfosforin 24 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-6 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen COD Mn - arvot olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 68). Pintavalutuskentän puhdistustehot ovat parantuneet edellisvuosista. Kuormitus Pirttiahonsuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien laskettujen muuttujien osalta hieman tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat (Taulukko 67). Kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat suurimmillaan joulukuussa, jolloin virtaamat olivat suuria. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat suurimmillaan marraskuussa 213 sekä lokakuun lopulla 214 (Kuva 48). Vuodenajoittain tarkasteltuna kaikkien vedenlaatumuuttujien kuormitukset olivat pienimmillään kesällä, jolloin virtaamat olivat pieniä (Kuva 47).
86 Taulukko 67 Pirttiahonsuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 91,8 82,5 69,4 59, 3,1 33,5 3,1 1 129 1 15 Typpi 18,3 13,7 16,2 11,,62 6,7 5, 226 169 Fosfori,62,43,45,24,21,23,16 7,6 5,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 455 158 47 74 15 166 58 5 599 1 949 25 2 15 1 5 194 44 Kiintoaine Pirttiahonsuo, pvk om.kuorm.suot 214 85 99 28 4 57 112 6 4 2 23 15 11 17 Kokonaistyppi Pirttiahonsuo, pvk om.kuorm.suot 214 6, 7, 4 35 1,2,9,6,3 Kokonaisfosfori Pirttiahonsuo, pvk om.kuorm.suot 214,9,84,71,6,46,35,34,28 1 8 6 4 2 COD Mn Pirttiahonsuo, pvk om.kuorm.suot 214 944 88 491 336 314 219 245 249, Kuva 47 Pirttiahonsuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).
Taulukko 68 Pirttiahonsuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 5,4 5, 5,5 3, 45 58 39 33 <2 7 57 19 55 84-53 12, 28,1 18 47 19.11.213 5,9 5, 5,5 4, 27 54 38 3 <2 73 62 15 91 75 18 5,3 12,4 14 49 3.12.213 6,3 5,5 5,5 4,3 22 395 31 22 81 29 <2 1 81 19 43 6 4,1 5,9-44 55 52 5 4,7 11,2 14 51 17.12.213 5,3 5,2 11 14-27 91 16-76 <2 29 6-17 42 37 12 14,3 33,7 3 3 16.1.214 5,5 3,9 14 38 45,1,3 2 6 5.2.214 4,8 11,3 48 13 25.3.214 5,9 5,5 9, 19-111 2 15 25 64 64 34 33 3 3,2 7,6 16 15 1.4.214 6,2 5,5 14 4,6 67 25 14 44 16 29 1 54 46 41 21 6, 2,8 53 3 33-1 3,6 8,4 5 16 15.4.214 6,4 5,5 14 9,5 32 21 165 21 89 7 21 27 3-11 3,5 8,3 23 19 8.5.214 6,8 5,1 21 1 52 1 24 11 54 11 81 11 53 52 21 15 6, 2,5 58 38 36 5 5,1 11,9 8 2 16.5.214 6,8 5,1 16 2,8 83 23 12 48 76 46 39 47 41 13 3,4 8, 5 21 21.5.214 6,6 5,1 19 3, 84 19 11 42 11 51 54 5 41 18 6,1 14,4 15 23 5.6.214 6,2 5,1 28 4, 86 2 3 14 53 83 15 71 67 87 49 44 1 8 5,6 2,2 61 68 57 16 4,1 9,7 18 26 23.6.214 6,6 5,3 22 3, 86 21 28 12 57 13 68 48 6 59 2 1, 2,5 9 27 2.7.214 6,5 5,2 23 7,3 68 14 23 12 48 15 86 43 53 67-26 1, 2,2 14 29 16.7.214 6,5 5,2 19 13 32 29 17 41 11 11 59 13 23 13 43 98 4 9,3 4,2 55 6 8-33,8 1,8 13 31 29.7.214 6,7 8, 3 26 7,6 1,3 14 33 12.8.214 6,2 5,4 17 11 35 28 17 39 18 18 69 82-19,6 1,4 14 35 26.8.214 6,2 5,4 14 11 21 24 13 46 53 1 51 57 16 14 13 29 42 6,5 4,4 32 58 62-7 2,3 5,4 15 37 1.9.214 6,1 5,2 21 8,4 6 12 39 2 49 15 13 13 75 81-8,7 1,6 12 39 22.9.214 6,3 5,1 17 5,3 69 27 17 37 15 13 13 54 75-39 1,2 2,8 15 41 7.1.214 6,4 5,1 1 6,5 33 26 11 58 82 75 76 44 87 85 2 26 33 4,6 3, 35 44 52-18 5,5 12,9 21 44 28.1.214 5,9 5,1 16 5, 69 51 28 45 98 61 38 66 52 21 11,7 27,6 4 Keskiarvo: 6, 5,2 15 7,4 5 ** 15 2916 1823 37 ** 97 51 35 24 116 83 24 ** 38 31 6, 3,6 41 ** 54 56-6 ** 365 Mediaani: 6,3 5,2 15 5,9 49 265 155 43 83 1 1 66 2 29 33 6, 3, 53 55 55-3 Minimi: 5,3 5, 3,9 2,8-111 91 11-76 53 15 29 46-17 1 8 4,1 2,2-44 27 3-53 Maksimi: 6,8 5,5 28 19 86 58 39 58 16 29 26 18 54 98 6 9,3 5,9 61 91 84 21 213 6,3 5,5 14 12 27 ** 18 6 2895 2266 33 ** 1532 629 163 118 2 ** 61 52 7, 4,9 29 ** 67 58-4 ** 212 6,2 5,5 19 8,8 29 ** 17 9 156 2486 8 ** 1435 847 145 145-26 ** 44 58 7,9 5,1 69 69-19 ** 211 5,8 4,9 35 19 18 26 2869 2338 1386 894 126 171 34 8 6,6 4,6 71 81 Talvi 2 kpl 5,5 5,3 6,8 9,2 287 235 81 29 56 71 43 6 4,1 5,9 47 45 Kevät 3 kpl 6,1 5,5 12 11 22 1517 16 29 84 63 41 21 6, 2,8 3 32 Kesä 1 kpl 6,4 5,2 19 7,4 27 139 89 77 149 93 4 26 6,9 3,3 59 61 Syksy 5 kpl 5,8 5,1 11 4,8 432 266 82 75 96 79 26 33 4,6 3, 62 68 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 47 ** 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 57 ** 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 16.1.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 5.2.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 29.7.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 7.11.213 19.11.213 3.12.213 17.12.213 Sameus FTU 4,9 5,9 9, 8,4 TOC mg/l 64 48 35 24 DOC mg/l 57 45 34 22 87
88 Kuva 48 Pirttiahonsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
89 3.5.5 Sammakkoneva (Karstula/Kyyjärvi) Sammakkonevalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 18.9.212 myöntämä ympäristölupa (päätös nro 133/212/1, dnro LSSAVI/263/4.8/21). Ympäristöluvan mukaan Sammakkonevan vesienkäsittelymenetelmiä parannetaan rakentamalla pintavalutuskenttiä. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen 8.11.213 (Nro 13/321/1) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen joka antoi päätöksen asiassa 17.3.215 (Nro 365/1/13). Vuoden 213 aikana Sammakkonevan vesienkäsittelymenetelmiä parannettiin pintavalutuskentillä. Sammakkonevan tuotantoalueesta 44,5 ha sijaitsee Puukonjoen valuma-alueella (14.632) ja 67 ha Ähtyrinpuron valuma-alueella (14.644). Vuonna 214 Sammakkonevalla oli tuotannossa 85,5 ha, levossa 16,8 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 9,2 ha. Sammakkonevan kokonaiskuormitus on laskettu tarkkailupisteiden kokonaiskuormitusten summana (Taulukko 69). Vuonna 214 Sammakkonevalla tehtiin ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskenttien 2, 4 ja 7 ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Seuraavissa kappaleissa on esitetty kyseisten tarkkailupisteiden tarkkailutulokset sekä vuosikuormitukset. Taulukko 69 Sammakkonevan tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa Levossa Poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.632 Puukonjoen va 3,2 5,1 9,2 469 252 5,3 5 386 319 176 2,2 566 14.644 Ähtyrinpuron va 55,3 11,7 3 184 494 16,4 13 958 2 818 311 9,1 2 248 Yhteensä 85,5 16,8 9,2 3 654 746 22 19 344 3 137 488 11 2 815 Sammakkoneva, pintavalutuskenttä 2: Pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 46,1 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 2,5 ha ja levossa 11,7 ha. Virtaamat Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 5,9 l/s ja valuma 12,1 l/s km 2 Keskimääräinen valuma on samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Sateisesta syksystä johtuen joulukuussa 213 virtaamat olivat korkeita. Vähälumisesta talvesta johtuen kevään 214 virtaamapiikki jäi pieneski. Kevään virtaamat lähtivät nousuun jo helmikuun lopulla. Kesällä virtaamat olivat erittäin alhaiset. Kesän ainoa suurempi virtaamapiikki mitattiin elokuun lopulla. Alapuolisella tarkkailupisteellä havaitusta padotuksesta johtuen jaksolla 16.1. 1.7.214 on käytetty Pannunevan valumia sekä 18.7. 23.7.214 Martinsuon valumia (Kuva 49). Vedenlaatu ja puhdistusteho Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 21 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella fosforiyhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat noin kolmanneksen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Korkeimmat kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin kesän alivirtaamakausina. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on pienentynyt. Myös COD Mn -arvo oli hieman keskimääräistä korkeampi. Muiden vedenlaatumuuttujien keskimääräiset pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 7). Pintavalutuskentän 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 94 %, kokonaistypen 22 % ja kokonaisfosforin 27 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn - arvo kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (-56
9 %). Kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli erittäin hyvä, ollen huomattavasti keskimääräistä parempi. Etenkin sulanmaan aikana, jolloin pintavalutuskentälle tulevan veden kiintoainepitoisuudet olivat korkeita, poisti kenttä kiintoainesta erittäin hyvin (Taulukko 7). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän 2 fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen bruttoominaiskuormitukset olivat noin kolmanneksen tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat (Taulukko 71). Kokonaisfosforin kuormitus oli suurimmillaan joulukuussa sekä helmikuussa, jolloin virtaamat olivat korkeita. Myös heinäkuussa fosforikuormitus oli keskimääristä korkeampi, johtuen korkeista fosforipitoisuuksista (Kuva 5). Fosforin kuormitus olikin talvella ja kesällä keskimääräistä suurempaa (Kuva 51). Kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitus oli kaikkina vuodenaikoina keskimääräistä korkeampaa. Yleisesti ottaen kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus on suurimmillaan syksyllä (Kuva 51). Kiintoaineen ja kokonaistypen keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset olivat vastaavasti keskimääräistä alhaisempia (Taulukko 71 ja Kuva 51). 16 Alue I1 (n=3) Sammakkoneva pvk 2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q 14 12 1 l/s km 2 8 6 4 2 Kuva 49 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 pvm Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14
Taulukko 7 Sammakkonevan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 5,5 4,8 9,2 2,2 76 33 21 36 39 44-13 5 72-44 17,3 37,5 19 47 2.11.213 5,8 4,9 6,4 3,6 44 27 19 3 38 49-29 4 63-58 3,4 7,4 13 49 3.12.213 6, 5,2 8,9 2,4 73 21 16 24 55 51 43 49-14 14 39 4,6 1,7 63 44 51-16 7,3 15,7 14 51 17.12.213 5,8 5,3 1 4,3 56 145 11 24 41 4 2 35 33 6 18,2 39,5 23 2 9.1.214 6, 5,1 13 <1 92 14 11 21 96 47 51 4 45-13,5 1, 33 7 11.2.214 6,2 87 32 21 85 34 19 56 59 8,2 17,9 42 13 25.3.214 5,5 6,4 13 46 36 4,9 1,7 15 15 9.4.214 5,9 7,3 11 43 53 14 2,2 32 6,2 13,4 6 16 15.4.214 6,2 5,5 27 7,7 97 27 62 11-77 2 57 72 2 36-8 5,3 11,6 14 18 29.4.214 6,6 5,4 68 2,4 96 14 5 12-14 <5 35 11 68 38 11 24 14 1,4 9 28 45-61 3,9 8,4 8 19 7.5.214 6,8 5,4 39 2,4 94 1 53 92-74 83 58 3 24 45-88 3,9 8,5 15 21 22.5.214 6,6 5,3 13 <1 92 97 1-3 65 68-5 39 61-56 7,7 16,7 11 23 2.6.214 6,1 5,1 15 1, 93 135 96 29 44 35 44 <5 69 57 17 8 35 4,9 1,5 69 45 23 49 6,4 13,9 14 25 16.6.214 6,3 5,2 27 2,3 91 18 26 95 63 11 76 31 52 69-33 2,5 5,5 15 27 1.7.214 6,5 5,5 24 4,5 81 12 13 11 15 13 11 15 5 64-28,4,9 16 29 17.7.214 5,8 18 17 16 <5 26 94 6,5 79 4,7 1,2 8 31 28.7.214 6,6 25 38 78 21 33,, 6 33 14.8.214 6,7 5,9 73 5, 93 14 15 17-13 15 17-13 23 8-248,4,9 26 35 26.8.214 6,5 5,1 16 6, 96 18 12 98 18 43 2 98 <5 14 81 42 14 23 9,6 2,4 75 28 67-139 6,1 13,2 15 37 1.9.214 6,7 5,3 86 2, 98 16 11 11 8 57 29 36 73-13,6 1,3 12 39 22.9.214 6,6 5,3 9 3,2 96 17 89 95-7 98 56 43 24 58-142 1,1 2,4 14 41 6.1.214 6,6 5,6 19 2,7 86 82 76 7 24 3 24 <5 54 42 22 13 17 6,1 1,7 72 22 49-123 7,3 15,9 16 43 22.1.214 6,1 5, 11 1,9 83 44 19 57 47 34 28 39 63-62 9, 19,5 1 Keskiarvo: 6,2 5,2 64 4,2 94 ** 2 1581 1263 22 ** 353 219 55 5 17 72 27 ** 42 35 15,9 2,5 78 ** 37 54-56 ** 5,9 12,1 365 Mediaani: 6,4 5,3 26 2,7 92 1325 11 17 9 57 25 38 58-59 3,1 6,4 Minimi: 5,5 4,8 6,4 1, 44 5 76-14 38 34-29 2 23-248,, Maksimi: 6,8 5,9 27 18 98 44 21 63 34 26 72 59 8 49 12,8 29,8 213 6,1 5,3 21 4,1 81 ** 17 1738 1388 2 ** 172 16 195 123 37 ** 68 69 9,3 2,7 71 ** 63 79-26 ** 4,6 9,4 116 Talvi 3 kpl 6, 5,2 3 2,6 32 1763 1267 13 45 45 43 Kevät 3 kpl 6,2 5,6 27 7,1 27 62 1167 2 52 2 35 Kesä 1 kpl 6,5 5,3 76 4,5 18 1183 1161 115 11 36 61 Syksy 5 kpl 5,9 5, 27 2,7 17 2422 1522 55 45 35 61 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 47 ** 44 46-4 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 57 ** 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 91
92 Kuva 5 Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
93 Taulukko 71 Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,1 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 35,7 24,8 69,4 59, 1,1 13, 9,1 419 292 Typpi 14,2 8,8 16,2 11,,46 5,2 3,2 167 13 Fosfori,58,364,45,24,19,212,133 6,8 4,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 541 193 47 74 17 197 7 6 359 2 267 15 1 5 Kiintoaine Sammakkoneva, pvk 2 om.kuorm.suot 214 112 99 4 71 44 23 4 37 4 2 17 15 17 12 Kokonaistyppi Sammakkoneva, pvk 2 om.kuorm.suot 214 6,2 7, 27 35,9,6,3 Kokonaisfosfori Sammakkoneva, pvk 2 om.kuorm.suot 214,71,65,66,6,52,51,35,28 15 1 5 COD Mn Sammakkoneva, pvk 2 om.kuorm.suot 214 59 336 35 314 319 249 18 88, Kuva 51 Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Sammakkoneva, pintavalutuskenttä 4: Pintavalutuskentän 4 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 48,3 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 34,8 ha. Virtaamat Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 1 l/s ja valuma 2,8 l/s km 2 Keskimääräinen valuma on tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Pintavalutuskentän 4 virtaamat ovat olleet useaan otteeseen keskimääräistä korkeammalla tasolla. Virtaamamittarin toimintahäiriöstä johtuen jaksolla 7.5. 2.6.214 on käytetty Koirasuon pintavalutuskentän 7 valumia (Kuva 52). Lisäksi talvella pintavalutuskentän jäätymisestä johtuen vedet menivät ohivirtaamana penkereen yli. Kyseisten jaksojen (24.1. ja 27.1.) aikana alapuolisen tarkkailupisteen ohi virrannut vesimäärä on arvioitu (Taulukko 72).
94 Vedenlaatu ja puhdistusteho Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 29 näytettä hydrologisena vuonna 214. Lisäksi talven pintavalutuskentän penkan yli virranneesta vedestä otettiin kaksi näytettä. Otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli noin 5 % suurempi kuin ominaiskuormitussoiden keskiarvo. Korkeimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin 24.1. otetusta ohivirtaamanäytteestä (68 mg/l). Kiintoainepitoisuudet olivat koholla myös touko- kesäkuun vaihteessa. Muiden vedenlaatumuuttujien keskimääräiset pitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman pienemmät ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 72). Pintavalutuskentän 4 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 9 %, kokonaistypen 8 % ja kokonaisfosforin 18 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn - arvo kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (-21 %). Kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli huomattavasti keskimääräistä parempi, vaikkakin lähtevän veden pitoisuus oli keskimääräistä korkeampi. Hyvä, pitoisuusvertailuna laskettu puhdistusteho selittyy yläpuolisen pisteen erittäin korkeina pitoisuuksina. Esimerkiksi kesäkuun alussa yläpuolisen pisteen kiintoainepitoisuus oli 9 mg/l ja alapuolisen pisteen 2 mg/l (Taulukko 72). Kuormitus Pintavalutuskentän 4 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Talven aikaisten ohivirtaamajaksojen kuormitus on laskettu ohivirtauksesta otettujen näytteiden sekä arvioidun virtaaman perusteella. Ohivirtaamajakson aikainen kuormitus on laskettu mukaan pintavalutuskentän vuosikuormitukseen. Pintavalutuskentän 4 brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien laskettujen vedenlaatumuuttujien osalta tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kiintoainekuormitus oli noin kolminkertainen, ravinteiden kuormitukset noin 6 % suuremmat ja kemiallisen hapenkulutuksen noin 5 % suurempi kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214 (Taulukko 73). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli suurimmillaan tammikuun alussa, jolloin virtaama olivat korkeita. Myös 24.1. ohivirtaamatilanteesta otetun näytteen korkea kiintoainepitoisuus nostatti kuormituksia keskimääristä korkeammiksi. Kesäkuun korkea kiintoainepitoisuus näkyy keskimääräistä korkeampana kuormituksena. Kesäkuun alun jälkeen kiintoainekuormitukset olivat pieniä (Kuva 53 ja Kuva 54). 12 Alue I1 (n=3) Sammakkoneva pvk 4 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km 2 6 4 2 Kuva 52 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 pvm Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14
Taulukko 72 Sammakkonevan pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 5,5 4,9 17 3,7 78 32 22 31 31 23 26 49 56-14 9,6 19,9 13 47 2.11.213 6,2 6, 11 11 9 4, 26 22 15 91 32 65 38 34 11 11,1 23, 19 49 3.12.213 6,5 5,9 3 3, 9 6, 17 17 12 82 48 31 35 23 16 8,2 1,9 22 29-32,2,4 13 51 17.12.213 6,1 6,1 27 19 93 14 11 14-27 16 35 78 15 2-33 29,5 61,1 13 2 9.1.214 6,2 5,7 28 19 32 2,4 17 18-6 43 53-23 26 34-31 13,6 28,2 26 4 24.1.214 * (1 5,3 8,3 19 49 41 16 1,9 32 13,8 28,6 2 4 24.1.214 * (2 5,7 68 4,4 21 6 84 2 3, 31 7,5 15,5 5 5 27.1.214 (1 5,3 5, 19 5 39 15 2,9 33 1,6 22, 1 5 27.1.214 (2 5,6 14 21 61 5 18 3, 32 5, 1,4 24 7 11.2.214 6,3 6, 18 8,5 53 19 26 13 5 85 63 59 49 17 25 24 4, 3,5 43 26 4 12,7 26,4 56 13 25.3.214 6,5 6,5 28 18 94 5,3 15 14 7 41 37 1 19 19 16,4 34, 15 15 9.4.214 6,5 6,1 32 8,9 72 15 14 7 76 66 43 35 19 1 8 5,4 2,6 19 26-37,7 1,5 6 16 15.4.214 6,6 5,9 9,3 13-4 6, 135 98 27 45 38 16 17 23-35,6 1,2 14 18 29.4.214 7,1 6, 36 1 73 6,7 13 16-23 86 47 55 82-49 1 1 1, 3,9 19 46-142,1,2 8 19 7.5.214 7,1 5,9 3 9,2 69 14 19-36 49 84-71 16 52-225 3,9 8, 15 21 22.5.214 6,9 5,8 16 1 38 28 12 17-42 52 12-131 32 6-88,6 1,3 4 22 26.5.214 * 5,3 23 15 16 25 <5 7 8 68 5,1 1,5 7 23 2.6.214 6,2 6, 9 2 98 4,5 3,7 97 88 9 38 46 12 55 185 39 79 7 6 21, 3,2 39 38 3 23,8 49,4 14 25 16.6.214 6,6 6,2 22 2, 91 93 97 2 42 27 36 41 43-5 8,6 17,9 15 27 1.7.214 6,6 6,2 6, 7, -17 97 13-34 33 59-79 43 57-33 3, 6,2 16 29 17.7.214 6,5 6,1 8, 3,5 56 12 11 8 24 16 11 <5 4 42-5 7 4 2,8 1,5 42 48-14 5,4 11,2 11 31 28.7.214 6,7 6,1 1, 4,3-33 15 19-27 61 13-113 62 63-2 6,4 13,2 13 33 11.8.214 * 6,3 3, 1 1 <5 33 2 49 9, 18,7 4 33 14.8.214 6,3 6,2 7,7 4,5 42 14 97 11-13 28 31-11 51 55-8 6,1 12,7 12 35 26.8.214 6,8 6,2 9 3,5 96 15 78 48 49 2 3 <5 64 27 58 4 <2 3,5 1,3 31 34-1 31, 64,3 2 35 28.8.214 * 6,2 4,8 22 55 59 31 <2 45 1,7 22,1 2 37 1.9.214 6,9 6,2 7 3,3 53 12 75 38 27 21 22 29 37-28 3,9 8,1 23 39 22.9.214 6,7 6,3 12 2,2 82 2,5 14 63 55 25 18 28 22 25-14 4,1 8,5 1 39 23.9.214 * 6,2 1,7 59 2 15 21 <2 24 4,4 9,2 13 41 6.1.214 6,6 6,4 47 3,5 93 6 51 15 1 3 48 54 26 13 5 2 <2 1,5,7 19 18 5 18, 37,2 22 44 28.1.214 6,2 6,1 1 7,8 28 29 26 24 32 32 22,4 46,4 4 Keskiarvo: 6,3 5,8 86 1 9 ** 9,4 7,7 153 1475 8 ** 567 358 93 92 55 46 18 ** 11 9,7 7,1 2,5 32 38-21 ** 1, 2,8 365 Mediaani: 6,5 6,1 22 7,8 72 14 14 7 625 48 3 1 43 37 18 8,5 8, 4,7 2,8 31 34-14 6,3 13,1 Minimi: 5,5 4,9 1, 1,7-33 6 51-42 38 1 11 5 25 13-131 2, 2, 1,5,7 15 18-225 Maksimi: 7,1 6,5 9 68 98 32 29 55 12 82 3 59 185 13 79 25 24, 21 3,9 62 68 4 44 91 213 6,3 4,8 5 11 78 ** 7,2 9,7 1665 147 37 ** 843 18 62 42 32 ** 14 8,8 6,6 2, 28 42-5 ** 5,4 12,3 116 Talvi 8 kpl 6,3 5,6 87 18 1775 1775 125 68 78 48 27 3 12,4 25,7 Kevät 3 kpl 6,5 6,1 17 13 145 126 76 66 43 37 18 23 9,9 2,4 Kesä 14 kpl 6,6 5,9 12 7,7 1195 1337 47 195 58 57 37 5 7,2 14,8 Syksy 6 kpl 6, 5,6 39 5, 212 155 1 25 4 22 32 32 14,3 29,6 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 27.1.214 1) Normaalinäyte 2) Näyte pvk:n penkan ylivuodosta. Q = 1,5 l/s. 27.1.214 1) Omavalvontanäyte mittakaivosta. Hetkellinen virtaama ei tiedossa. 2) Omavalvontanäyte paineputken vesisuihkusta. Virtaama ei tiedossa. 26.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 1 cm. 11.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 14 cm. 28.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 17 cm. 23.9.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 17 cm. 95
96 Kuva 53 Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
97 Taulukko 73 Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 2,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 218 199 69,4 59, 7,6 79,4 72,6 2 765 2 527 Typpi 25,7 16,4 16,2 11,,9 9,4 6, 327 28 Fosfori,75,38,45,24,26,27,14 9,6 4,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 598-1,4 47 74 21 218 -,52 7 599-18 Kiintoaine Kokonaistyppi Sammakkoneva, pvk 4 om.kuorm.suot 214 Sammakkoneva, pvk 4 om.kuorm.suot 214 4 4 314 32 3 31 35 234 2 2 18 126 123112 15 17 99 14 1 44 7, 4 1,2,9,6,3, 1,,35 Kokonaisfosfori Sammakkoneva, pvk 4 om.kuorm.suot 214,6,49,59,28,45,71 1 8 6 4 2 COD Mn Sammakkoneva, pvk 4 om.kuorm.suot 214 569 336 314 255 575 249 636 88 Kuva 54 Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Sammakkoneva, pintavalutuskenttä 7: Pintavalutuskentän 7 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 31, ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 24,1 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Sammakkonevan pintavalutuskentän 7 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 17 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä. Edelliseen vuoteen nähden veden laadussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 74). Pintavalutuskentän 7 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 62 % ja kokonaistypen 31 %. Kokonaisfosforin (-16 %) ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-6 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 74). Kuormitus Pintavalutuskentän 7 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskivalumilla. Pintavalutuskentän 7 fosforin brutto-ominaiskuormitus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Muiden laskettujen vedenlaatumuuttujien bruttoominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräistä pienemmät kiintoainepitoisuudet näkyvät myös alhaisina kuormituksina (Taulukko 75).
Taulukko 74 Sammakkonevan pintavalutuskentälle 7 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 5 1.12.213 6,2 4,5 16 3, 81 18 18 36 4-11 19 39-15 5,1 16,3 151 14 1.4.214 6,7 6,7 6,6 5,7 14 13 15-15 19 2-5 1 11-11 2,6 8,4 51 21 22.5.214 6,8 6,3 5,3 2,2 58 17 11 35 29 4-38 31 38-23 5, 16,3 11 23 2.6.214 6,7 5,9 8, 1,7 79 21 11 48 92 99 92 24 32 29 9 2 4 1,9,5 3 39-3 3,4 11,1 14 25 16.6.214 6,8 6, 6,5 1,3 8 23 1 57 38 29 24 32 46-44 1,4 4,6 15 27 1.7.214 7, 6,5 4, 2, 5 13 85 35 2 26-3 21 38-81,7 2,3 16 29 17.7.214 6,8 6,4 8, 2,7 66 14 12 14 59 13 44 <5 29 45-55 3 3 2,9,6 24 49-14,6 1,8 11 31 28.7.214 7, 6,6 2, 2,7-35 13 13 23 66-187 24 49-14,4 1,2 17 33 14.8.214 6,6 6,3 5,5 2, 64 22 12 45 28 37-32 31 5-61,4 1,4 12 35 26.8.214 6,8 6,5 8,3 5,3 36 2 11 45 98 23 14 8 34 28 18 2 2 1,7,7 29 37-28 3,3 1,5 2 35 28.8.214 * 4,9 1 3 67 89 59 12 8 2,7 8,7 6 36 3.9.214 6,8 6,2 8,7 1,8 79 22 11 5 22 25-14 27 44-63,3 1,1 7 37 1.9.214 6,4 6,5 2, 1,3 35 95 88 7 36 18 5 4 27 33,5 1,6 12 39 22.9.214 6,9 6,4 3,2 <1 69 15 77 49 18 26-44 19 36-89 1, 3,3 1 39 23.9.214 * 5,4 2, 86 26 <5 46 15 56,9 2,8 13 41 6.1.214 6,9 6,6 8,3 1,8 78 12 76 37 68 1 94 17 13 14-8 2 2 1,8,6 14 24-71 3,7 12,1 16 43 22.1.214 6,4 6,2 4, 1,7 58 35 28 2 19 17 11 28 33-18 5,9 19,1 1 Keskiarvo: 6,7 5,5 6,4 2,8 62 1783 1313 31 ** 793 19 93 196 26 33-16 ** 2,3 6,3 2,1,61 25 41-48 ** Mediaani: 6,8 6,3 6,5 2, 64 17 11 35 28 29-11 27 39-61 Minimi: 6,2 4,5 2, 1, -35 95 76-15 13 14-187 1 11-15 Maksimi: 7, 6,7 16 1 81 35 3 57 38 66 5 4 8 33 213 6,5 4,1 7,7 1,9 76 225 11 55 ** 23 36-54 ** 33 53-62 ** Talvi 1 kpl 6,2 4,5 16 3, 18 18 36 4 19 39 Kevät 1 kpl 6,7 6,7 6,6 5,7 13 15 19 2 1 11 Kesä 11 kpl 6,7 5,8 5,8 3, 1745 1257 29 37 29 45 Syksy 4 kpl 6,7 5,9 5,2 1,6 267 1298 17 26 2 37 Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu.**) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 28.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 24 cm. 23.9.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 6 cm. 98
99 Kuva 55 Sammakkonevan pintavalutuskentän 7 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
1 Taulukko 75 Sammakkonevan pintavalutuskentän 7 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 28,9 19,6 69,4 59,,7 1,5 7,2 254 173 Typpi 15,5 1,9 16,2 11,,37 5,7 4, 136 95 Fosfori,32,14,45,24,8,118,5 2,8 1,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 332 35 47 74 8, 121 13 2 917 37 3.5.6 Suoniemensuo 1 (Karstula) Suoniemensuo on tuotannossa oleva alue (LSSAVI/18/4.8/211). Martinsuolla ja Suoniemensuolla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 214 myöntämä lupa (Nro 18/214/1). Vuonna 214 Suoniemensuolla oli tuotannossa 58,5 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 4, ha. Suoniemensuon tuotantoalasta 22, ha sijaitsee Vahankajoen alueella (14.671) ja 4,5 ha Luksanjoen valuma-alueella (14.665). Luksanjoen alueen kuivatusvedet käsitellään kahdella kosteikolla. Vahankajoen valumaalueelle on rakenteilla pintavalutuskenttä. Luksanjoen valuma-alueella sijaitsevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu kosteikkojen 2 ja 3 vuosikuormitusten summana. Vahankajoen valuma-alueella ei ollut tarkkailua vuonna 214, joten alueen kuormitukset on laskettu kosteikkojen 2 ja 3 keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella (Taulukko 76). Taulukko 76 Suoniemensuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa Poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.665 Luksanjoen va 37,7 2,8 1 727 199 5,2 4 5 815 75 1,6 456 14.671 Vahankajoen a 2,8 1,2 714 98 2,4 2 256 649 66 1,1 162 Yhteensä 58,5 4, 2 442 297 7,6 6 261 1 464 141 2,7 617 Suoniemensuo, kosteikko 2: Kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 49,8 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 25,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2,5 ha. Virtaamat Kosteikon 2 alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 22.4.214. Jakson 22.4. 31.1.14 keskivirtaama oli 4,8 l/s ja keskivaluma 9,7 l/s km 2. Virtaamat olivat korkeimmillaan toukokuun alkupuolella, sekä lokakuun lopulla. Myös kesällä elokuun lopussa mitattiin lyhytkestoinen virtaamapiikki (Kuva 56). Virtaamamittarin huollosta johtuen jaksolla 21.5. 1.7.214 on käytetty Martinsuon valumia. Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 16 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kosteikon alapuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea ominaiskuormitussoiden keskimääräisistä pitoisuuksista (Taulukko 77). Kiintoaineen osalta pitoisuudet olivat korkeimmillaan toukokuun alun sekä elokuun lopun korkeiden virtaamien aikana.
11 Kosteikon 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 2 %. Kokonaistypen (-6 %), kokonaisfosforin (-16 %) ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistustehot olivat negatiiviset (-6 %), jolloin kosteikon alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat. Keskimääräistä heikommat puhdistustehot selittyvät kosteikon yläpuolisen pisteen (yp) keskimääräistä paremmalla veden laadulla (Taulukko 77). Kuormitus Kosteikon 2 kokonaiskuormitus jaksolle 2.3. 31.1.214 on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Jakson 1.11.213 19.3.214 kuormitus on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden H1 keskivalumia. Vuosikuormitus on laskettu kyseisten jaksojen kuormitusten summana. Kosteikon 2 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin kolmanneksen tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Muiden laskettujen vedenlaatumuuttujien brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät (Taulukko 78 ja Taulukko 79). 12 Alue H1 (n=1) Suoniemensuo kos2 Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km 2 6 4 2 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 Kuva 56 Suoniemensuon kosteikon 2 valumat ja näytteenottohetket jaksolla 22.4. 31.1.214. Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. 1.4.14 pvm 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14
Taulukko 77 Suoniemensuon kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 12 2.3.214 6,5 8,3 95 4 37 4,8 9,6 22 15 11.4.214 7,1 6, 65 14 43 6 2,4 16 8,8 17,8 11 17 22.4.214 6,9 6,7 1 11-1 88 86 2 95 44 39 39 4 4 1,4,7 26 26 4,1 8,2 7 18 29.4.214 7,1 6,8 14 8,4 4 56 67-2 16 <5 32 35-9 3 2 1,5 1,3 23 27-17 4,9 9,8 8 19 7.5.214 6,8 6,6 41 31 24 7 7 7 6 14 48 15 5 37 26 3 2 3, 3, 35 31 11 13,3 26,7 14 21 21.5.214 7, 6,7 8, 11-38 11 1 9 32 6 46 44 4 3 3 1,4 1,4 39 39 7,6 15,2 12 23 2.6.214 6,7 6,5 5, 3, 4 86 88-2 35 18 48 36 32 32 3 2 1,3 1,2 49 51-4 7, 14, 15 25 17.6.214 6,6 6,3 7, 7,5-7 11 11 39 37 5 55 59-7 4,2 8,4 14 27 1.7.214 7,3 6,5 4,5 5, -11 94 12-28 33 4-21 29 39-34,9 1,7 14 29 15.7.214 7,2 6,5 11 8, 27 99 15-52 46 46 <5 <5 53 68-28 3 3 1,5 3,8 4 57-43 1,4 2,9 16 31 31.7.214 7, 6,3 1 1 13 18-38 55 59-7 52 76-46,1,2 12 33 12.8.214 7,2 6,4 4,4 6,8-55 1 16-6 42 57-36 37 55-49 1,5 3,1 15 35 27.8.214 6,5 6,5 37 16 57 15 38 24 37 71 23 18 93 63 5 21 2 4 1,2 1,4 59 39 34 4,2 8,5 15 37 11.9.214 7,3 6,4 1,5 3,5-133 73 1-37 25 36-44 26 4-54,6 1,2 13 39 24.9.214 7,3 6,5 1,5 2,4-6 53 91-72 21 36-71 17 31-82 1,1 2,1 12 41 6.1.214 7,4 6,6 3,3 2,6 21 52 67-29 36 12 <5 <5 19 23-21 2 2,89,75 17 23-35 7,3 14,8 15 43 21.1.214 6,3 6,2 5,1 5,2-2 24 22 8 38 4-5 52 44 15 13,6 27,4 11 Tuotanto (n=5) Kosteikko (n=16) Keskiarvo: 6,9 6,5 11 8,7 2 ** 11 7 1129 129-6 ** 129 47 465 244 39 42-8 ** 3,2 2,8 1,6 1,7 36 42-15 ** Mediaani: 7,1 6,5 6,5 7,8-2 91 1-2 39 4-7 36 39-17 Minimi: 6,3 6,2 1,5 2,4-133 52 6-72 19 23-71 16 23-82 Maksimi: 7,4 6,8 41 31 57 38 24 37 63 68 26 59 76 34 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 8 48 39 ** 24 11 4, 2,4 43 45-4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 2.3.14 Ei yp näytettä, koska pisteellä ei ollut vielä laskeutusallasta, kaivuutyöt kesken. 11.4.14 Yp näyte otettu kosteikkoon laskevasta ojasta, koska allasta ei löytynyt. Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. Virtaamamittari asennettu. 7.5.14 Ojaa kaivettu pisteen yläpuolelta edellisenä päivänä, jonka vuoksi vesi normaalia sameampaa. 12
13 Taulukko 78 Suoniemensuon kosteikon 2 alapuolinen kuormitus jaksolla 1.11. 19.3.214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 1.11.-19.3. om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 139 d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 78,9 68, 69,4 59, 2,2 11, 9,5 38 266 Typpi 15,8 1,4 16,2 11,,45 2,2 1,4 62 41 Fosfori,37,16,45,24,1,52,22 1,5,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 374 27 47 74 1,5 52 3,7 1 462 14 Taulukko 79 Suoniemensuon kosteikon 2 alapuolinen kuormitus jaksolla 2.3. 31.1.214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2.3. - 31.1. om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 226 d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 95,1 86,6 69,4 59, 2,7 21,5 19,6 64 55 Typpi 9,7 5,4 16,2 11,,27 2,2 1,2 62 35 Fosfori,33,16,45,24,9,74,36 2,1 1, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 329 55 47 74 9,2 74 13 2 88 351 Suoniemensuo, kosteikko 3: Kosteikon 3 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 16,4 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 12,1 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut,3 ha. Virtaamat Kosteikon 3 alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 2.3.214. Jakson 2.3. 31.1.14 keskivirtaama oli,8 l/s ja keskivaluma 5,1 l/s km 2. Kosteikon pienestä valuma-alasta johtuen virtaamat ovat pieniä. Valumat olivat korkeimmillaan toukokuun alkupuolella, sekä lokakuun lopulla. Myös kesällä elokuun lopussa mitattiin lyhytkestoinen valumapiikki (Taulukko 64). Virtaamamittarin toimintahäiriöstä johtuen jakso 21.5. 4.6. on korvattu Savonnevan valumadatalla. Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon 3alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 13 näytettä hydrologisena vuonna 214. Heinä- ja elokuussa jaksolla 1.7. 12.8. alapuolisella tarkkailupisteellä ei ollut näytteenottokerroilla lainkaan virtaamaa, joten näytteitä ei voitu ottaa. Otettujen näytteiden perusteella kosteikon alapuolisen pisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli keskimääräistä korkeampi. Kokonaistyppipitoisuus oli keskimääräisellä tasolla ja keskimääräinen kokonaisfosforin pitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat keskimääräistä pienempiä (Taulukko 82). Kosteikon 3 keskimääräinen kokonaistypen puhdistusteho oli 16 %. Kiintoaineen (-36 %), kokonaisfosforin (-9 %) ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) (-19 %) puhdistustehot olivat negatiiviset, jolloin kosteikon alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat. Keskimääräistä heikommat puhdistustehot selittyvät kosteikon yläpuolisen pisteen (yp) keskimääräistä paremmalla veden laadulla (Taulukko 82).
14 Kuormitus Kosteikon 3 kokonaiskuormitus jaksolle 2.3. 31.1.214 on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Jakson 1.11.213 19.3.214 kuormitus on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden H1 keskivalumia. Vuosikuormitus on laskettu kyseisten jaksojen kuormitusten summana. Kosteikon 3 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin kolmanneksen tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Muiden laskettujen vedenlaatumuuttujien brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät (Taulukko 8 ja Taulukko 81). 12 Alue H1 (n=1) Suoniemensuo kos3 Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km 2 6 4 2 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 Kuva 57 Suoniemensuon kosteikon 3 valumat ja näytteenottohetket jaksolla 2.3. 31.1.214. Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 8 Suoniemensuon kosteikon 3 alapuolinen kuormitus jaksolla 1.11. 2.3.214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 81 Suoniemensuon kosteikon 3 alapuolinen kuormitus jaksolla 2.3. 31.1.214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 1.4.14 pvm Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 1.11.-2.3. om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 139 d kg/d kg/ha jakso kg / jakso 1.5.14 Kiintoaine 111 1 69,4 59, 1,4 15,5 14, 192 173 Typpi 21, 15,5 16,2 11,,26 2,9 2,2 36 27 Fosfori,41,2,45,24,5,57,27,71,34 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 341-7 47 74 4,2 47 -,9 587-12 Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 23.3. - 31.1. om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 226 d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 75,3 7,9 69,4 59,,93 17, 16, 211 199 Typpi 7,2 5, 16,2 11,,89 1,6 1,1 2 14 Fosfori,16,76,45,24,2,37,17,46,21 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 139-2,6 47 74 1,7 31 -,6 389-7,3 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14
Taulukko 82 Suoniemensuon kosteikon 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 12 2.3.214 6,4 6,3 8,6 4-365 4 19 13 32 53 31 42 25 33-32 1,6 1,1 22 15 11.4.214 6,4 6,4 14 12 14 18 11 39 12 21 42 39 21 25-19 2, 12, 11 17 22.4.214 6,7 6,9 18 14 22 17 93 45 94 39 29 9 3 4,6 2, 24 26-8,8 4,8 7 18 29.4.214 6,9 7, 17 12 29 1 63 37 41 <5 41 31 3 1,8 24 28-17,4 2,4 8 19 7.5.214 6,8 7, 9,4 8,1 14 11 62 44 6 31 31 3 <2 3,4 1,4 24 26-8 1,5 9,1 14 21 21.5.214 7, 6,4 12 22-83 14 14 13 7 <5 46 51 <2 1,4 31 44-42 1,6 9,6 13 23 3.6.214 7,1 6,8 7,5 4, 47 14 13 7 19 2 33 41 3 2,3 28 34-21 1, 6,2 14 25 17.6.214 6,9 7, 8, 5,5 31 13 1 23 12 41 35 44 <2 <2 2, 1,1 35 38-9,1,9 7 27 1.7.214 7,3 5, 16 38 38,, 9 29 16.7.214 6,9 5,2 23 64 62 53,,1 17 31 31.7.214 6,6 17 31 <5 5 3 4,5 72,2,9 23 33 12.8.214 6,7 5,2 26 6 65,, 15 35 27.8.214 6,5 6,6 1 19-9 37 33 11 55 23 39 42 37 38-3 1,1 6,9 15 37 11.9.214 7,3 6,6 3, 3,6-2 13 12 8 21 17 28 41 <2 <2 1,4,94 31 37-19,,1 13 39 24.9.214 7,1 7, 2,5 4,4-76 84 11-31 2 41 21 32-52,1,8 12 41 6.1.214 7,3 6,8 2,6 2, 23 13 1 23 47 13 19 32 27 31-15 1,3 8,1 15 43 21.1.214 6,5 6,5 4,2 12, -186 31 35-13 41 < 5 26 39 2 <2 2,1,86 21 23-1 2,1 13, 11 Tuotanto (n=5) Kosteikko (n=16) Keskiarvo: 6,7 6,6 8,8 12-36 ** 27 1849 146 16 ** 577 73 567 871 39 38-9 ** 3,5 2,4 3, 1,5 34 32-19 ** Mediaani: 6,9 6,8 8, 12 14 16 11 23 39 39 42 28 32-17 Minimi: 6,4 6,3 2,5 2, -365 84 62-31 19 29 42 21 23-52 Maksimi: 7,3 7, 18 4 47 37 35 45 62 51 42 72 44-3 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 8 48 39 ** 24 11 4, 2,4 43 45-4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 15
16 3.5.7 Suurensuonneva (Karstula) Suurensuonnevan turvetuotantoalueessa on kaksi osaa, joille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvat 19.3.213 (Suurensuonneva I, päätös LSSAVI/485/4.8/21 ja Suurensuonneva II, päätös LSSAVI/513/4.8/21). Vuonna 214 Suurensuonnevalla oli tuotannossa 27,1 ha ja valmistelussa 21,3 ha (Taulukko 83). Valmistelussa olevasta pinta-alasta 14,9 ha sijaitsee Saukonpuron valuma-alueella (14.628). Valuma-alueen kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä 2, joka valmistui vuonna 214. Alueen valmistelua ei kuitenkaan ole vielä aloitettu, mistä johtuen pintavalutuskentälle 2 ei ole laskettu kuormituksia. Humalalammin valuma-alueella (14.627) on tuotannossa 27,4 ha ja valmistelussa 6,4 ha. Alueen vesienkäsittelymenetelmänä on kasvillisuuskenttä, jossa suoritettiin ympärivuotista tarkkailua vuonna 214. Taulukko 83 Suurensuonnevan tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa Valmis- kg Kg O2 kg Kg O2 telussa Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.627 Humalalammen va 27,1 6,4 2 69 538 7,8 5 588 2 549 468 5 1 86 Suurensuonneva, kasvillisuuskenttä 1: Kasvillisuuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 48,7 ha. Virtaamat Suurensuonnevan kasvillisuuskentän 1 alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 21.11.213. Mittari oli asennettu virheellisesti, mistä johtuen 11.6. saakka virtaamadata oli virheellistä. Virtaamamittari asennettiin uudelleen 11.6.214, mutta virtaamadataa ei saatu jaksolta 11.6. 3.9.214 (Kuva 58). Vedenlaatu ja puhdistusteho Kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 13 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta suuremmat, kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Kesäkuun lopulla tarkkailukaivoa laskettiin, mikä näkyymyös korkeina kiintoainepitoisuuksina. Myös lokakuussa mitattiin erittäin korkeita kiintoainepitoisuuksia. Lokakuun lopun näytteenottokerralla kasvillisuuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli 25 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 32 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 13 µg/l (Taulukko 85). Kasvillisuuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 88 % ja kokonaisfosforin 37 %. Kokonaistypen (-29 %) ja Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) (-65 %) puhdistustehot olivat negatiiviset, jolloin kasvillisuuskentän alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat. Kiintoaineen hyvästä puhdistustehosta huolimatta, lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat ajoittain korkeita (Taulukko 85). Kuormitus Kasvillisuuskentän 1 kuormitukset on laskettu käyttämällä kasvillisuuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Ennen jatkuvatoimisen virtaamamittarin asennusta laskennassa on käytetty läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumia.
17 Kasvillisuuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien laskettujen vedenlaatumuuttujien osalta tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kiintoaineen ja kokonaistypen brutto-ominaiskuormitukset olivat noin kolminkertaiset tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kokonaisfosforin kuormitus oli noin 4 % keskimääräistä suurempi (Taulukko 84). Kiintoainekuormitus oli suurimmillaan lokakuun lopulla, jolloin alapuolisen pisteen kiintoainepitoisuus (25 mg/l) oli erittäin korkea. Ravinteiden osalta bruttoominaiskuormitukset olivat korkeimmillaan loppuvuodesta 213, jolloin virtaamat olivat keskimääräistä suurempia (Kuva 59) 12 Alue H1 (n=1) Suurensuonneva 1 kasvillisuus ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km 2 6 4 2 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 Kuva 58 Suurensuonnevan kasvillisuuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket jaksolla 3.9. 31.1.214. Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 84 Suurensuonnevan kasvillisuuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 1.4.14 pvm Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 22 29 69,4 59, 7,4 8,3 76,1 2 69 2 549 Typpi 44, 38,2 16,2 11, 1,5 16,1 14, 538 468 Fosfori,64,41,45,24,21,23,15 7,8 5, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 457 89 47 74 15 167 32 5 588 1 86 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14
Taulukko 85 Suurensuonnevan kasvillisuuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kavillisuuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 6, 5,6 6,3 18-186 38 63-66 15 2 21 64-25 <2 2 1,6,8 28 4-43 17, 35, 2 47 21.11.213 6,2 9,3 35 17 29 5 2,3 24 7,7 15,9 11 49 2.12.213 5,3 1,8 15 51 17.12.213 22,1 45,4 23 2 9.1.214 2,8 5,8 19 5 28.1.214 6,4 5,2 18 42 21 3 1,3 1,3,7 14 7 11.2.214 6,2 19 13 75 34 4 8,2 1,7 1,4 13 9 24.2.214 6,4 13,2 15 11 11.3.214 5,9 3,9 16 61 36 5 1,3 22 9,6 19,6 14 13 25.3.214 5,7 11,6 15 15 9.4.214 5,8 5,3 1 25 28 3 1,1 18 8,4 17,3 6 16 15.4.214 6,8 14,1 22 19 7.5.214 6,1 31 4 96 29 44 <2 1,5 32 8,6 17,7 9 2 16.5.214 5,8 11,9 4 21 2.5.214 5,7 17 18 11 42 <2 43 4,7 9,7 6 22 26.5.214 6,1 12 33 78 2 51 4 1,3 46 8,9 18,3 16 24 11.6.214 6,1 6, 16 4 43 9,6 19,8 5 25 16.6.214 6,4 6,1 25 8, 68 6 18 2-11 21 24 25 12 56 43 23 3 <2 3,7 2,8 5 13-16 4,6 9,4 8 26 24.6.214 * 6, 11 21 33 <5 5 2, 6 3,1 6,4 1 26 25.6.214 * 6, 99 56 38 8 <5 18 6, 13 2,1 4,2 6 27 1.7.214 6,6 18 17 42 <5 49 2 3,2 48 1,7 3,6 15 29 16.7.214 6,5 6,2 13 8, 38 16 23-44 18 35 84 28 52 64-23 2 4 2,2 2,8 35 55-57 2,7 5,5 12 31 28.7.214 6,7 4,4 11 <5 <5 36 2 2,9 27 2,5 5,1 15 33 12.8.214 6,1 12,5 15 35 27.8.214 6,4 6,4 8, 4,7 41 2 17 15 26 17 83 14 33 47-42 2 <2 1,3 1,4 26 36-38 11, 22,5 7 37 1.9.214 6,6 6,2 3,2 6,7-19 1 15-5 38 75 12 <5 3 57-9 <2 <2 1,2 1,4 27 41-52,2,4 21 39 24.9.214 6,6 6,6 3 6,5 98 35 11 14-27 55 11 18 <5 15 51 66 3 <2 7,1 1,4 29 37-28,3,7 12 41 6.1.214 6,5 6,4 1 27 97 47 12 13 14-8 83 43 93 15 33 71 78 5 2 8,2 2,4 27 38-41 4,2 8,7 15 43 21.1.214 6,3 6,5 13 25 81 18 18 27 32-19 22 54 16 19 16 13 19 2 <2 4,4 6, 23 27-17 5,7 11,6 11 Keskiarvo: 6,2 6, 172 36 88 ** 22 29 1766 2492-29 ** 491 449 297 227 7 68 37 ** 2,8 2,6 3,3 2,5 29 54-65 ** 213 6,5-41 - 14-1417 - 773-4 - 5, - 3,1-1 - Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 2.12.13, 17.2.13 ja 9.1.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. Pumppu ei ollut toiminnassa. 28.1.14 ja 11.2.14 Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut. 24.2.14 ja 25.3.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. Pumppu ei ollut toiminnassa. 11.3.14 Ei yp näytettä, koska pumppu ei ollut toiminnassa. Kentältä lähti sulamisvesiä. 15.4.14 ja 16.5.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. Pumppu ei ollut toiminnassa. 2.5.14 ja 26.5.14 Ei yp näytteitä, koska virtausta ei ollut. 11.6.14 Ei ap näytettä. Mittapadolla vettä valuu n. 2 cm väärään suuntaan, eli kasvillisuuskentälle päin. Alapuolista ojaa syvennettään parhaillaan, kiviä porataan. 1.7.14 ja 28.7.14 Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut. 12.8.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 24.-25.6.14 Omavalvontanäytteitä. Tarkkailukaivon laskeminen. Hetkellistä virtaamaa ei määritetty. 18
19 Kuva 59 Suurensuonnevan kasvillisuuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
11 Suurensuonneva, pintavalutuskenttä 2: Pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 17,2 ha. Alueella on valmisteltu ainoastaan pintavalutuskenttä, johon ei ole vielä johdettu lainkaan vesiä. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaksi näytettä vuonna 214 (Taulukko 86). Pintavalutuskentältä on saatu näytteitä vasta vähän, mikä on hyvä huomioida tulosten tulkinnassa. Lisäksi alueen valmistelua ei ole vielä aloitettu, eikä pintavalutuskentälle ole johdettu vesiä, joten lähtevä vesi ei kuvasta valmistelussa olevan alueen vedenlaatua. Tästä johtuen kohteelle ei ole laskettu kuormituksia. Taulukko 86 Suurensuonnevan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän (red) hydrologisena vuonna 214. Tynnörsuon alkuvuoden kuormitus on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla laskeutusaltaalta mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoivko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi NH4-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % 19 7.5.214 4,6 4,5 12 12 14 2-43 9 9 11 25-127 26 99 2,3 83 11-33 2 16.5.214 21 2.5.214 4,4 18 22 <5 22 73 98 Keskiarvo: 4,6 4,4 12 15 14 21 9 7 11 235 26 86 2,3 83 14 *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 7.5.14 Padotusta. 16.5.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 3.5.8 Tynnörsuo (Karstula) Tynnörsuon tuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnan Kimingin kylässä noin 1 km Karstulan kirkonkylästä pohjoiseen. Tynnörsuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Saarijärven reitin Päällinjärven valuma-alueella (14.633). Tynnörsuon turvetuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto vuonna 1999. Vuonna 214 Tynnörsuolla oli tuotannossa 64 ha, levossa 3,1 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 3,1 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Tynnörsuon turvetuotantoon 11.5.25 (päätös nro 44/5/1, dnro ISY-24-Y-169). Tynnörsuon lupaehtojen tarkistushakemus on vireillä. Tynnörsuolle valmistui loppukesästä pintavalutuskenttä. Ennen pintavalutuskentän valmistumista vesienkäsittelymenetelmänä olivat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Vedenlaatu Ennen pintavaltuuskentän valmistumista laskeutusaltaalta 2 mitatut kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia (Taulukko 87). Pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä ennätettiin ottaa kaksi näytettä hydrologisen vuoden 214 aikana. Otettujen näytteiden perusteella kiintoainepitoisuudet ovat hieman keskimääräistä korkeampia. Muiden vedenlaatumuuttujien osalta pitoisuudet lisääntyivät selvästi pintavalutuskentän aikana. Etenkin fosforipitoisuus oli huomattavasti keskimääräistä korkeampi (Taulukko 88). Yleisesti ottaen pitoisuudet ovat koholla kentän käyttöönottovaiheessa, jonka jälkeen pitoisuudet pienenevät. Tulosten tarkastelussa on hyvä ottaa huomioon pintavalutuskentältä otettujen näytteiden vähäinen määrä. Esimerkiksi elokuun alun näytteenotto on ajoittunut alivirtaamakauteen, jolloin fosforipitoisuudet ovat yleensä korkeat. Kuormitus
111 den vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen kuormituslaskennassa on käytetty pintavalutuskentältä mitattuja pitoisuuksia sekä alueen I1 keskivalumia. Tynnörsuon typen ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa. Kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli 2,6-kertainen ja fosforin 2,1-kertainen keskiarvoon verrattuna (Taulukko 89 ja Taulukko 9 ). Kiintoaineen keskimääräistä korkeampi kuormitus selittyy alkuvuoden korkeilla kiintoainepitoisuuksilla, jolloin vesienkäsittelymenetelmänä olivat laskeutusaltaat. Vastaavasti kokonaisfosforin keskimääräistä korkeammat kuormitukset selittyvät pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen mitatuilla korkeilla pitoisuuksilla. Taulukko 87 Tynnörsuon laskeutusaltaalta 2 lähtevästä vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4- N Kok.P PO4-P Rauta hehk. häviö CODMn Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 6 6.2.214 5,9 19 15 11 37 14 1.4.214 6,1 1 14 68 3 19 8.5.214 6,2 15 13 59 74 16 5,2 33 23 5.6.214 6, 1 18 54 54 1 4, 49 26 25.6.214 27 2.7.214 6,3 97 2 1 22 14 13 13, 37 32 6.8.214 6,1 18 14 33 1 31 6,6 45 37 1.9.214 6,2 8 18 73 92 38 5,8 52 Keskiarvo: 6,1 25 2 1457 482 91 22 6,9 4 Tuotanto (n=5) 5,7 7, 1458 381 55 16 2,6 46 Taulukko 88 Tynnörsuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 32 6.8.214 6,3 5,8 9, 11-22 14 32-129 96 68-68 41 11-168 37 1.9.214 6,3 6, 19 5,2 73 18 21-17 13 18-38 37 76-15 Keskiarvo: 6,3 5,9 14 8,1 42 ** 16 265-66 ** 113 43-281 ** 39 93-138 ** Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 89 Tynnörsuon kuormitus jaksolla 1.11. 19.7.214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 1.11.-19.7. om.kuorm.suot kuormitus kuormitus 261 brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto Perustaso kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 236 225 69,4 59, 17 61,6 58,7 4 326 4 123 Typpi 19,1 13,6 16,2 11, 1,3 5, 3,5 351 249 Fosfori,74,52,45,24,5,19,14 14 1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 423 69 47 74 3 11 18 7 753 1 263 Taulukko 9 Tynnörsuon kuormitus jaksolla 2.7. 31.1.214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2.7.-31.1. om.kuorm.suot kuormitus kuormitus 14 brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto pvk kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 28,9 24,1 69,4 59, 2, 3, 2,5 211 176 Typpi 16, 13,6 16,2 11, 1,1 1,7 1,4 117 99 Fosfori 1,4 1,3,45,24,1,15,14 1 1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 396 243 47 74 28 41 25 2 888 1 775
112 3.5.9 Voimäensuo (Karstula) Voimäensuon turvetuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnassa noin 13 kilometriä keskus-taajamasta koilliseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 4.6.29 Voimäensuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ISY-27-Y-223). Luvasta valitettiin Vaasan hallintooikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 23.6.21 (Nro 1/352/3). Lainvoiman saaneesta luvasta valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi valituksen päätöksellään 25.6.213 (Nro 1/1/13) Voimäensuon tuotantoala sijaitsee kokonaisuudessaan Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvalla Viitasaaren reitin valuma-alueella (14.445). Alueen vedet käsitellään pintavalutuskentän avulla. Vuonna 214 Voimäensuolla oli valmiina ainoastaan pintavalutuskenttä. Pumppaamo ei ollut käytössä, eikä vesiä pumpattu pintavalutuskentälle. Alueen valmistelua ei ole jatkettu, mistä johtuen pintavalutuskentälle tuleva vesi ei kuvasta valmistelussa olevan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä. Tästä johtuen alueelle ei ole laskettu kuormituksia. Vedenlaatu ja puhdistusteho Vuonna 214 Voimäensuon pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 15 näytettä. Näytteiden perusteella alapuoliseen vesistöön purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli pienempi ja kokonaistyppipitoisuus samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat hieman keskimääräistä korkeammat. Fosforipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat korkeimmillaan helmikuun lopulla sekä heinäkuussa (Taulukko 91). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 58 %, kokonaistypen 16 % ja kokonaisfosforin 47 %. Kokonaisfosforin keskimääräinen puhdistusteho oli keskimääristä parempi. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-35 %) eli pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 91). Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että pintavalutuskentälle ei johdeta vesiä.
Taulukko 91 Voimäensuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 4,7 4, 2,6 1,4 46 21 14 33 11 26 76 8 93-16 15,7 24,6 19 47 2.11.213 4,6 4, 1,7 <1 41 17 13 24 11 24 78 73 85-16 8,9 14, 13 49 3.12.213 4,9 4,1 8,3 <1 88 23 14 39 95 31 17 39 77 73 22 1,9 1,6 78 87-12 1,8 17, 15 51 18.12.213 38,8 6,9 22 2 9.1.214 4,1 <1 11 24 64 3,3 5,2 46 9 24.2.214 4,5 2,1 29 15 3 24 3,6 95 21,8 34,2 29 13 25.3.214 4,4 3,2 15 9 72 1,4 16,3 16 15 1.4.214 5, 4,5 7,5 4,4 41 15 17-13 45 49 14 12 14 27 62 1,7 2,8 4 67-68 12,8 2,1 6 16 16.4.214 5,1 4,5 5,3 3,7 3 48 97-12 49 58-18 23 45-96 9,1 14,3 13 18 29.4.214 4,3 2,8 98 5 57 13 1,1 59 9,1 14,2 9 19 8.5.214 4,3 2,5 97 36 59 14,3 22,4 18 22 26.5.214 16,7 26,2 1 23 5.6.214 13,8 21,6 19 26 24.6.214 5,2 4,2 8, 1,5 81 11 13-18 89 45 49 52 86-65 6,6 1,4 8 27 2.7.214 7,9 12,4 15 29 17.7.214 5,1 4,3 13 5,3 59 2 2 26 28 <5 <5 16 12 25 1 34 2, 3,6 63 94-49 1,5 16,5 12 31 29.7.214 5,1 4,6 3 6,7 78 28 22 22 23 13 43 64 96-5 7,2 11,3 14 33 12.8.214 13,7 21,5 14 35 26.8.214 5,3 4,3 12 8, 33 2 15 25 52 1 <5 <5 13 78 4 2 <2 1,2 2,5 58 78-34 16,6 26,1 15 37 1.9.214 8,8 13,7 12 39 22.9.214 8,8 13,8 17 41 9.1.214 5,3 4,3 9, 7,6 16 21 1 52 96 11 <5 <5 84 35 58 4 3 1,5 1,7 6 66-1 19, 29,8 19 44 28.1.214 36,6 57,5 4 Keskiarvo: 5, 4,3 9,7 3,5 58 ** 28 1748 1481 16 ** 628 393 <5 <5 127 79 47 ** 23 54 1,7 2,4 59 76-35 ** Mediaani: 5,1 4,3 8,2 2,8 44 2 14 12 12 57 46 62 78-42 Minimi: 4,6 4, 1,7 <1 16 48 97-12 49 24-18 23 45-96 Maksimi: 5,3 4,6 3 8, 88 23 29 52 23 3 78 8 96-1 213 5,3 4,5 19 3, 84 ** 28 24 14 ** 17 61 13 15-15 ** 51 76 1,8 3,6 72 12-67 ** 212 211 Talvi 2 kpl 4,9 4,1 8,3 1, 23 125 17 32 78 76 Kevät 4 kpl 5, 4,5 6,4 3,4 99 1768 95 142 32 7 Kesä 6 kpl 5,2 4,3 16 4,5 1825 1492 152 78 59 79 Syksy 3 kpl 4,8 4,1 4,4 3,3 1967 1233 11 28 71 81 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 18.12.13 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 9.1.14 Ei yp näytettä, pumppu ei ollut toiminnassa. Mittakaivolla ei silminhavaittavaa virtausta, vesipinnat samalla tasolla. Purkuputken pään kohdalla jäässä sula reikä, joten jotain virtausta tapahtunee. 24.2.14 Ei yp näytettä, koska virtausta ei ollut. Mittapadolla voimakasta padotusta. 25.3.14 Ei yp näytettä, koska pumppu ei ole päällä eikä vesi virtaa. Mittapadolla voimakasta padotusta, alaveden korkeus n. 1 cm. Vedet pintavalutuskentän sulavesiä. 16.4.14 Padottaa runsaasti. Vesi virtaa heikosti vaaterissa mittapadolla. 29.4.14 ja 8.5.14 Ei yp näytteitä, pumppu ei toiminnassa. Padotusta. 26.5.14, 5.6.14, 2.7.14, 12.8.14, 1.9.14, 22.9.14 ja 28.1.14 Ei näyteitä, koska pumppu ei ole toiminnassa eikä virtausta ole. 113
114 3.6 Keuruu 3.6.1 Heposuo (Keuruu) Heposuon turvetuotantoalueella on Itä-Suomen aluehallintoviraston 26.4.21 myöntämä ympäristölupa (Nro 35/1/1, Dnro ISAVI/25/4.8/21). Heposuon tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistön Keuruun reitillä, Keurusselän alueen Suojoen valuma-alueella (35.626). Vuonna 214 Heposuon tuotantoalueella oli valmistelussa 42,4 ha. Heposuon vesienkäsittelymenetelmänä on pintavalutus. Pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisella pisteellä aloitettiin ympärivuotinen tarkkailu vuonna 213. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 45,4 ha. Virtaama ja valuma Heposuon pintavalutuskentän alapuoliselta mittapisteeltä mitataan virtaamat ympärivuotisesti jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (Kuva 61). Pintavalutuskentän yläpuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari kesäkuun alkupuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen valuma oli 26, l/s km 2 ja keskivirtaama 11,8 l/s. Keskimääräinen valuma on noin 5 % kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa (17,7 l/s km 2 ) korkeampi. Yleisesti ottaen kuntoonpanovaiheen alussa valumat ovat keskimääräistä korkeampia. Hydrologisena vuonna 214 valumat poikkesivat edellisvuosista. Joulukuun lopulla 213 sekä tammikuun alussa 214 mitattiin ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeita valumia, jolloin myös mitattiin hydrologisen vuoden korkeimmat valumat. Talvi 213 214 oli vähäluminen, joten keväällä ei mitattu lumien sulamisesta johtuvia suuria valumahuippuja. Heinäkuussa ja elokuun alkupuolella valumat olivat pieniä. Elokuun lopulla oli rankkoja sateita, jolloin mitattiin yksittäinen korkea valumapiikki (Kuva 61). Heposuon jatkuvatoimisessa virtaamamittauksessa ei havaittu ongelmia vuoden 214 aikana. Vedenlaatu ja puhdistusteho Heposuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 26 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu ei merkittävästi poikkea valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräisestä veden laadusta (Taulukko 92). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 64 % ja kokonaistypen 13 %. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat negatiiviset, eli pitoisuudet olivat alapuolisella tarkkailupisteellä yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 92). Kuormitus Heposuon kuormitukset on laskettu käyttämällä pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Heposuon brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat (Taulukko 93). Kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli suurimmillaan huhtikuun alussa. Huhtikuussa pitoisuudet sekä
115 virtaamat olivat hieman keskimääräistä korkeammat, mistä johtuen kuormitukset olivat keskimääristä korkeampia. Kiintoainekuormitus oli pienimmillään talvella ja syksyllä, jolloin pitoisuudet olivat erittäin alhaiset (Kuva 62). Etenkin marras- joulukuun 213 korkeiden virtaamien aikana alapuolisen pisteen kiintoainepitoisuudet olivat pieniä (Taulukko 92 ja Kuva 6). Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen bruttoominaiskuormitukset olivat korkeimmillaan syksyn suurten virtaamien aikana ja vastaavasti pienimmillään kesällä (Kuva 6 ja Kuva 62).
Taulukko 92 Heposuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 4.11.213 5,8 5,2 4,3 1,2 72 2 17 15 87 54 67 51 24 27 3 2, 1,3 56 55 2 28,9 63,7 17 47 18.11.213 5,9 5,2 2,5 1, 6 18 165 8 88 65 56 5 11 25 25 2,1 1,4 51 54-6 16,2 35,6 14 49 2.12.213 6, 5,5 1,3 1,2 8 16 16 88 66 45 5-11 2 28 2,2 1,5 41 44-7 8,8 19,5 14 51 16.12.213 6,1 5,6 2,3 1,7 26 16 16 89 69 46 53-15 22 32 2, 1,4 39 41-5 31,2 68,7 23 2 8.1.214 5,9 5,3 4,6 1, 78 16 14 13 74 51 55 49 11 26 3 1,8 1,2 42 42 17,4 38,3 5 # 5 28.1.214 5,9 5,3 9,5 2,6 73 21 24-14 13 15 89 19-113 44 13 3,3 2,2 33 46-39 1,2 2,7 28 # 7 1.2.214 6, 5,9 28, 6,4 77 4 19 2-5 14 15 98 11-12 38 52 3,2 2,5 31 36-16 3, 6,5 16 9 26.2.214 6, 5,9 4,6 3,3 28 19 2-5 92 1 45 56-24 18 27 1,7 1,7 24 27-13 9,9 21,8 13 11 11.3.214 5,8 5,9 4, 3,3 18 15 15 58 59 5 52-4 18 18 1,5 1,2 3 29 3 12,3 27,1 13 13 24.3.214 6, 6, 3,6 3,5 3 13 13 59 56 49 57-16 19 23 1,8 1,5 36 35 3 9,2 2,2 15 15 8.4.214 6,2 6,1 7,5 5,5 27 14 14 64 65 54 6-11 17 24 2, 1,6 34 35-3 17,5 38,5 7 16 15.4.214 6, 5,8 49, 15, 69 1, 13 13 51 5 74 67 9 17 2 3, 1,8 35 32 9 19,7 43,4 7 17 22.4.214 6,1 5,7 5, 15, 7 7 13 14-8 48 45 66 85-29 9 32 3,2 1,9 34 36-6 12,2 26,9 16 19 8.5.214 6,2 5,6 32, 4,9 85 2,6 11 1 9 39 2 56 69-23 6 28 1,8 1, 35 38-9 16,2 35,8 12 21 2.5.214 6,2 5,5 2,7 12 13-8 16 <5 47 14-198 6 78 1,9 1,2 42 56-33 12, 26,4 15 23 4.6.214 6,1 5,4 7, 2,3 67 13 12 8 17 12 12 <5 46 12-161 3 63 2, 1,3 43 53-23 13,2 29, 14 25 18.6.214 6,1 5,5 1, 4, 6 15 12 2 2 12 11 <5 67 75-12 8 29 2,5 1,5 45 54-2 6, 13,3 12 27 3.6.214 6,4 5,6 1, 4,5 55 17 13 24 54 94 <5 <5 82 12-46 12 5 2,9 2, 45 52-16 4,8 1,5 15 29 15.7.214 6,5 5,7 11, 6,5 41 23 17 26 1 19 12 <5 98 15-53 12 51 3,3 2,5 48 61-27 3,3 7,3 16 31 31.7.214 6,5 5,6 5, 4, 2 24 17 29 13 18 42 <5 98 12-22 33 44 3, 2,1 46 67-46 2,8 6,2 14 33 14.8.214 6,5 5,6 4,7 3,3 3 19 15 21 83 22 55 <5 72 89-24 14 28 2,8 1,9 41 56-37 4,3 9,6 9 # 35 27.8.214 6,2 5,5 3, 6,7 78 21 28 16 43 14 59 35 17 76 87-14 7 29 1,6 1,1 57 57 14, 3,9 17 # 37 9.9.214 6,6 5,8 4, 3,7 8 22 16 27 14 6 39 65 41 54-32 6 2 1,8 1,3 39 48-23 7,5 16,5 15 39 24.9.214 6,7 5,9 6, 3,7 38 21 16 24 14 67 83 16 37 41-11 5 12 1,9 1,3 36 41-14 7,1 15,6 15 41 9.1.214 6,7 5,9 6, 2, 67 2 15 25 15 66 61 14 41 58-41 8 2 2,1 1,4 36 41-14 16,6 36,5 12 43 21.1.214 5,9 5,6 8,8 3,8 57 23 19 17 89 64 12 13 5 51-2 7 13 1,7 1,2 51 49 4 18, 39,6 11 Keskiarvo: 6,1 5,6 12,2 4,3 64 ** 9 1773 1552 13 ** 861 548 43 46 62 81-26 ** 16 36 2,3 1,6 4 46-12 ** 11,8 26, 365 Mediaani: 6,1 5,6 6, 3,6 57 175 155 9 88 575 56 64-16 16 29 2, 1,5 4 45-11 9, 19,8 Minimi: 5,8 5,2 1,3 1, 3 11 1-14 2 94 37 41-198 3 12 1,5 1, 24 27-46 Maksimi: 6,7 6,1 5, 15, 85 28 24 43 15 15 98 19 24 44 13 3,3 2,5 57 67 9 87 191 213 6,1 5,2 11, 4, 62 ** 12 187 141 25 ** 931 273 61 88-44 ** 1 36 2,4 1,6 48 6-25 ** 7,1 13,4 143 Talvi 6 kpl 6, 5,4 8, 2,3 4 1767 1775 115 918 65 84 29 5 2,4 1,7 4 44 12,4 27,2 1 Kevät 5 kpl 6, 5,9 13,7 6,1 1 148 15 648 66 54 58 18 22 2, 1,6 32 32 12,4 27,3 55 Kesä 11 kpl 6,3 5,6 16,4 5,2 1 1791 149 753 266 26 13 68 11 11 41 2,4 1,6 43 53 9, 19,8 155 Syksy 4 kpl 6,1 5,5 6,3 2,7 21 1675 1165 628 88 143 49 5 12 19 1,9 1,3 45 47 18,1 4, 55 Valmistelu (n=7) 5,9 5,4 15,7 5, 7 ** 189 1418 21 ** 774 36 116 1 13 ** 59 56 3,2 1,6 47 49-5 ** 17,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 9.9.14 Padotusta. 116
117 Kuva 6 Heposuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
118 16 Alue H2 (n=5) Heposuo pvk ap Näytteenottohetket Heposuo pvk yp 14 12 1 l/s km 2 8 6 Kuva 61 4 2 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 Heposuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Taulukko 93 Heposuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 1.4.14 pvm Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 26, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 85,7 63,3 66, 5,8 3,6 31,3 23,1 1326 979 Typpi 34,4 23,2 21,9 14,3 1,5 12,6 8,5 533 359 Fosfori 1,55 1,1 1,37 1,6,7,56,4 24 17 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 111 294 735 248 43 369 17 15639 4543 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14 2 1 39 Kiintoaine Heposuo, pvk1 om.kuorm.suot 214 5 144 136 99 74 55 54 8 6 4 2 Kokonaistyppi Heposuo, pvk1 om.kuorm.suot 214 38 36 25 24 23 15 58 35 2, 1,6 1,2,8,4, Kokonaisfosfori Heposuo, pvk1 om.kuorm.suot 214 1,7 1,4 1,4 1,3 1,6 1,8 1,7 1,1 2 15 1 5 127 78 COD Mn Heposuo, pvk1 om.kuorm.suot 214 847 748 552 592 174 1277 Kuva 62 Heposuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 3.6.2 Kalmuneva (Keuruu) Kalmunevalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 16.12.213 myöntämä ympäristölupa (Nro 223/213/1, Dnro.LSSAVI/185/4.8/211). Lupa ei kuitenkaan ole lainvoimainen. Kalmunevan valmistelutyöt aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto 1982.
119 Vuonna 214 Kalmunevalla oli tuotannossa 55,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 5,8 ha. Vuonna 214 Kalmunevalla aloitettiin tuotanto 22.4. ja lopetettiin 17.8.214. Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 64. Kalmuneva sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Pihlajaveden alueella (35.483). Kalmunevan kuivatusvedet virtaavat laskuojaa pitkin Suojärveen ja edelleen Martinjärven, Mason, Köminjärven ja Kirkkokanavan kautta Pihlajaveteen. Kalmunevan kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on kosteikko, joka valmistui heinäkuussa 212. Kalmunevalla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua kosteikon ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Kosteikon alapuolisen mittapisteen valuma-ala on 88,3 ha. Virtaama ja valuma Kalmunevan kosteikon alapuoliselta mittapisteeltä mitataan virtaamat ympärivuotisesti jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (kuva 1). Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen valuma oli 12,2 l/s km 2 ja keskivirtaama 1 l/s. Hydrologisena vuonna 214 valumat poikkesivat edellisvuosista. Joulukuun lopulla 213 sekä tammikuun alussa 214 mitattiin ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeita valumia. Hydrologisen vuoden korkeimmat valumat mitattiin joulukuun lopulla. Vuodenvaihteen 214 korkeiden valumien jälkeen sää Keski-Suomen alueella viileni, jolloin valumia ei ollut lainkaan. Virtaamamittarin jäätymisestä johtuen jakso 24.1. 1.2.214 on korvattu läheisen Mäkikylänsuon valumilla. Talvi 213 214 oli vähäluminen, joten keväällä ei mitattu lumien sulamisesta johtuvia valumahuippuja. Kalmunevalla vesi pumpataan mittapadolta alapuoliseen vesistöön, joten virtaus ei ole tasaista mittapadolta eteenpäin. Pumppu toimii rajoittavana tekijänä veden määrän suhteen. l/s km 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1.11.13 1.12.13 Alue H1 (n=1) Kalmuneva kosteikko ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1.1.14 1.2.14 1.3.14 Kuva 63 Kalmunevan kosteikon valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Virtaamamittarin jäätymisestä johtuen jakso 24.1. 1.2.214 korvattu Mäkikylänsuon valumilla. 1.4.14 pvm 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 214 Kalmunevan kosteikon yläpuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 27 näytettä ja kosteikon alapuoliselta tarkkailupisteeltä 3 näytettä, joista neljä oli tuotannonharjoittajan ottamia omavalvontanäytteitä (Taulukko 1). Kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta kosteikolta lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman pienemmät kuin edellisenä vuonna (Taulukot 1 ja 2).
12 Kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan keväällä, 15.4.213 otetun näytteen (38 mg/l) aikaan. Alhaisimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin vastaavasti kesällä. Kokonaistypen ja -fosforin osalta pitoisuuksissa ei ollut suuria vaihteluja tarkkailujakson aikana. Kosteikolta purkautuvan veden COD Mn -arvo oli pienimmillään keväällä ja vastaavasti suurimmillaan loppukesästä. Koko hydrologisen vuoden keskimääräinen COD Mn - arvo (2 mg/l O 2 ) oli huomattavasti tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi (46 mg/l O 2 ) (Taulukko 94). Puhdistusteho Kalmunevan kosteikon pitoisuusvertailuna lasketut keskimääräiset puhdistustehot olivat kaikkien tarkasteltujen vedenlaatumuuttujien osalta hieman edellisvuotta paremmat. Vuoden 214 (suluissa vuosi 213) keskimääräiset puhdistustehot olivat seuraavat: kiintoaine 62 (59) %, kokonaistyppi 11 (-2) %, ammoniumtyppi 73 (53) % kokonaisfosfori 23 (23) % ja COD Mn -2 (-21) % (Taulukko 94). Kiintoaineen ja ammoniumtypen puhdistustehot olivat hyvät. Myös kokonaisfosforin keskimääräinen puhdistusteho oli kohtalainen. Kalmunevan ympäristölupapäätöksessä (ei lainvoimainen) kosteikolle asetetut reduktiovaateet olivat kiintoaineelle 5 %, kokonaistypelle 15 % ja kokonaisfosforille 3 %. Kiintoaineen osalta reduktiovaade täyttyi, mutta kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta vuoden 214 pitoisuusreduktiot olivat hieman lupavaadetta pienemmät. Lupavaadetta heikommista puhdistustehoista huolimatta kosteikolta purkautuvan veden ravinnepitoisuudet olivat turvetuotantoalueelta keskimäärin purkautuvan veden pitoisuuksia pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta negatiivinen pitoisuusreduktio on seurausta kosteikon tulevan veden (yp piste) keskimääräistä alhaisemmista COD Mn -arvoista. Kosteikolle tulevan veden keskimääräinen COD Mn -arvo oli 2 mg/l O 2 (Taulukko 94). Pitoisuusreduktion laskentaan on otettu mukaan näytteenottopäivät, jolloin näyte on otettu sekä kosteikon ylä- että alapuoliselta pisteeltä. Kosteikon yläpuoliselta tarkkailupisteeltä 8.4. otetun näytteen kiintoainepitoisuuden analysoinnissa on mahdollisesti tapahtunut virhe, tästä johtuen kyseisen näytteenottokerran puhdistusteho on negatiivinen. Näytteenottokerran pitoisuus on kuitenkin mukana keskiarvoissa.
Taulukko 94 Kalmunevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 4.11.213 6,6 6,9 16 5, 69 15 1 33 25 43 83 36 26 28 25 22 12 31,3 35,5 # 17 47 18.11.213 6,5 6,8 16 6, 63 135 1 26 34 8 76 33 25 24 25 24 4 9,5 1,8 14 49 2.12.213 6,6 6,6 22 5,1 77 4, 125 11 12 51 21 59 43 29 33 17 23-35 6,4 7,2 14 51 16.12.213 6,6 6,5 26 8,8 66 8,8 12 11 8 45 36 2 42 34 19 15 18-2 42,4 48,1 23 2 8.1.214 6,5 6,4 19 5,2 73 11 83 25 44 97 78 36 24 33 2 2 9,3 1,5 # 9 7 11.2.214 6,3 16 14 63 5 22,, # 38 13 25.3.214 6,7 6,7 24 18 25 39 94 75 2 44 26 41 57 39 32 16 12 25 16, 18,1 # 36 14 1.4.214 6,6 6,7 46 16 65 6,7 1 12-2 62 17 73 62 4 35 13 11 15 7,8 8,9 7 15 8.4.214 6,7 6,9 2 18-9 1 6 4 57 13 77 57 39 32 12 1 17 9,3 1,6 1 15 9.4.214 * 6,8 15 6 93 <5 39 1 8,6 9,7 2 15 11.4.214 * 6,9 16 53 29 <5 38 11 1,1 11,4 4 16 15.4.214 6,7 7,1 58 38 34 1 8,1 91 66 27 39 1 74 67 53 21 16 12 25 12,6 14,2 7 17 22.4.214 6, 6, 51 25 51 8, 6,7 11 73 34 2 <5 98 58 49 16 18 17 6 7,2 8,2 6 18 28.4.214 5,9 5,5 31 17 45 9, 86 94-9 14 9 94 46 51-11 18 22-22 6,3 7,1 9 19 7.5.214 5,6 5,7 25 9,6 62 8, 62 68-1 74 <5 93 42 37 12 17 18-6 9,7 11, 5 2 13.5.214 5,1 5,2 24 9,9 59 5,6 66 73-11 36 <5 86 45 34 24 2 18 1 1,3 11,7 1 21 22.5.214 7, 7,2 14 6, 57 76 83-9 3 22 27 38 36 5 22 23-5 4,9 5,6 4 22 26.5.214 7,1 7,3 17 4,8 72 78 9-15 25 9 64 39 34 13 22 26-18 9,4 1,6 8 23 3.6.214 7,1 7,4 17 3,3 81 78 79-1 19 7 63 <5 <5 37 27 27 22 22 5,2 5,9 # 5 24 13.6.214 * 6,8 5, 79 6 <5 33 23 19,8 22,4 # 9 25 17.6.214 6,8 7,2 11 3, 73 1 87 13 4 <5 88 38 28 26 32 28 13 3,8 4,3 13 27 3.6.214 7,1 7, 12 2,3 81 59 87-47 6 1-67 3 28 7 17 25-47 1,9 2,2 15 29 15.7.214 7,3 7,1 5 2,3 52 64 99-55 <5 9-8 <5 <5 22 34-55 18 3-67 2,4 2,7 14 31 29.7.214 7,3 7,1 4 3, 25 72 99-38 15 6 6 27 31-15 21 27-29,8,9 14 33 12.8.214 7,3 7,1 7 2,5 63 72 89-24 11 9 18 31 26 16 2 25-25 2, 2,2 13 35 25.8.214 7, 7,3 12 5,3 56 64 68-6 <5 6-2 <5 <5 39 25 36 2 21-5 8,3 9,4 15 37 9.9.214 6,8 7,1 48 1,5 97 41 65 66-2 36 9 75 57 21 63 22 2 9 3,7 4,2 15 39 24.9.214 7, 7,4 73 1 86 16 11 67 39 51 <5 99 85 35 59 22 19 14 3,5 4, 15 41 9.1.214 7,1 7,2 36 4,7 87 3,3 11 47 57 7 <5 99 29 <5 67 54 19 15 15 11,3 12,8 # 1 43 21.1.214 6,8 6,9 19 14 26 76 89-17 <5 21-32 54 56-4 21 19 1 18,9 21,4 # 6 44 28.1.214 6,4 6,8 61 21 66 7 5 16 81 49 33 88 73 73 56 23 25 16 36 23,5 26,6 # 7 Keskiarvo: 6,2 6,3 25 1 62 ** 13 6,5 955 818 11 ** 244 6 73 ** 11 5 47 36 23 ** 2 2-2 ** 1,8 12,2 365 Mediaani: 6,7 6,9 19 6, 63 8, 6,7 925 82-1 17 1 73 5 5 43 34 23 2 2 5,7 6,5 Minimi: 5,1 5,2 1,8 1,5-9 3,3 4,6 59 47-55 5 5-32 5 5 22 21-55 12 1-67 Maksimi: 7,3 7,4 73 38 97 41 8,1 16 12 57 7 36 99 29 5 85 56 63 32 3 36 9 12 213 6,7 6,5 35 12 59 ** 8, 6,8 133 935-2 ** 452 214 53 ** 52 36 23 ** 19 22-21 ** 15, 17,6 365 212 6,5 6,7 15 8,1 48 ** 1175 97 17 ** 178 66 63 ** 45 36 15 ** 31 32-4 ** 16, 2, 15 Talvi 3 kpl 6,5 6,5 21 6 69 6 1238 11 18 58 222 56 43 29 32 19 2-1 15,5 84 Kevät 6 kpl 6,7 6,8 32 2 38 19 8,1 963 723 25 55 13 74 61 41 32 14 11 23 15,6 57 Kesä 15 kpl 6, 6,1 2 7 66 14 7 751 823-9 46 8 82 39 33 16 21 23-11 6,4 155 Syksy 6 kpl 6,7 7, 37 1 73 9 4,6 1235 87 35 356 4 89 58 42 28 22 19 14 18,3 69 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 48 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 43 ** 8 48 39 ** 43 45-4 ** *) Omavalvontanäyte **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. #) Virtaamajaksoa muokattu. 11.2.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 9.4.14 Omavalvontanäyte. Kevään tilanteen tarkastus, kiintoainetta11.4.14 Omavalvontanäyte. Kevään tilanteen tarkastus, ELY-keskus. Mittapadon pinn 11.4.14 Omavalvontanäyte. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 24 cm. Analysoinnissa tapahtunut mahdollisesti virhe. Pitoisuus mukana keskiarvoissa. 121
122 Taulukko 95 Kalmunevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden erikoisanalyysit. Pvm SS (,4 µm) Väriluku Sameus Sähkönjoht. TOC DOC yp ap yp ap yp ap yp ap yp ap yp ap mg/l mg Pt/l FTU ms/m mg/l mg/l 4.11.213 18 1 21 165 24 13 18.11.213 26 14 18 195 29 15 2.12.213 27 13 13 195 54 2 16.12.213 28 16 12 13 5 27 8.1.214 21 7,4 165 195 33 16 11.2.214 24 3 44 25.3.214 6 33 12 1 57 35 5,2 9,6 8,7 1.4.214 66 3 12 11 74 35 7,8 5,4 1 8,8 11 1 8.4.214 27 38 1 1 71 34 5,8 8,3 8,4 15.4.214 68 54 1 9 97 58 5,8 9,5 11 22.4.214 62 38 11 11 71 37 5,1 15 17 28.4.214 48 33 11 12 49 26 5,3 18 2 7.5.214 42 22 12 18 46 16 7,7 5,9 15 18 17 18 13.5.214 41 17 165 18 39 17 7 6,3 25 23 24 23 22.5.214 24 11 15 165 25 7,8 6,6 2 21 26.5.214 26 9,9 165 2 22 5,2 8,5 7,1 2 23 2 22 3.6.214 25 9,5 24 165 19 4,6 7,2 6 2 19 17.6.214 24 1 275 2 16 4,3 6,1 5,2 23 23 3.6.214 2 11 2 165 17 3,1 8,3 5,3 22 24 15.7.214 11 7,5 165 165 9,6 2,5 9,7 6,6 25 26 29.7.214 13 7 22 18 7,7 2,8 9,9 6,4 25 25 12.8.214 17 4 23 14 9,1 2,3 9,9 6,3 23 23 25.8.214 18 6 22 1 14 3,7 8,2 6,2 17 17 9.9.214 51 4,2 18 11 65 1,9 7,8 6,3 18 18 24.9.214 87 13 22 18 12 13 1 6,7 46 16 9.1.214 49 7,5 18 15 97 1 11 7,5 13 13 21.1.214 31 26 22 2 3 26 8,1 7,6 16 16 Keskiarvo: 35 17 175 153 44 17 8,5 6,1 18 19 18 18 Mediaani: 27 12 165 165 39 14 8,2 6,2 17,5 18 18,5 18 Minimi: 11 4 1 9 7,7 1,9 6,1 5,1 1 8,3 11 8,4 Maksimi: 87 54 3 2 12 58 11 7,6 25 46 24 26 213 19 168 166 64 25 212 195 27 28 15 Kuormitus Kalmunevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus (kg / a) on laskettu käyttämällä kosteikon alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia (3 kpl) sekä jatkuvatoimisesti ympärivuoden mitattuja virtaamia. Kiintoainekuormitukset olivat korkeimmillaan keväällä, jolloin etenkin kiintoainepitoisuudet olivat korkeita (Kuva 64). Myös joulukuussa 213 sekä lokakuussa 214 kuormitukset olivat keskimääräistä korkeammat keskimääräistä suuremmista valumista johtuen. Kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormitukset olivat poikkeuksellisesti korkeimmillaan joulukuussa 213, jolloin valumat olivat huomattavasti keskimääräistä korkeammat ajankohtaan nähden. Normaalina vuonna suurin osa vuotuisesta kuormituksesta muodostuu kevään aikana. Kesällä 214 ei ollut rankkoja sadekuuroja, joista olisi syntynyt äkillisiä virtaamapiikkejä. Pienistä virtaamista johtuen etenkin heinä- ja elokuun kuormitukset olivat alhaiset.
123 Taulukko 96 Kalmunevan kosteikon alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,2 l/s km2 g/ha/d kg/d kg/ha/a kg / vuosi Kiintoaine 19 99 69 59 6,7 4 36 2453 2217 Typpi 9,4 4,2 16 11,58 3,4 1,5 211 93 Fosfori,37,16,45,24,23,14,59 8,4 3,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 194-142 46 74 12 71-52 4359-3185 3 25 2 15 1 5,8,6,4,2, Kiintoaine Kalmuneva, kosteikko om.kuorm.suot 214 269 11 44 99 39 4 136 112 Kokonaisfosfori Kalmuneva, kosteikko om.kuorm.suot 214,71,58,55,6,44,35,28,18 5 4 3 2 1 1 8 6 4 2 14 Kokonaistyppi Kalmuneva, kosteikko om.kuorm.suot 214 15 17 1 7, 4,4 14 COD Mn Kalmuneva, kosteikko om.kuorm.suot 214 88 336 314 248 249 159 124 318 35 Kuva 64 Kalmunevan kosteikon brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Verrattaessa Kalmunevan tuotantoalueen vuosikuormituksia vuosilta 211 214, olivat kuormitukset alimmillaan vuonna 214 (Kuva 65). Kalmunevan vesienkäsittelyä tehosteltiin kosteikolla, joka valmistui heinäkuussa 212. Kosteikon pitoisuusreduktiot ovat olleet kiintoaineen osalta hyvät (59 % v.213 ja 61 % v. 214), mistä johtuen myös kiintoainekuormitukset ovat pienentyneet vuoteen 211 verrattuna. Vuosien väliset erot selittyvät myös valuman eli vesimäärän vaihteluilla. Esimerkiksi vuosi 212 oli erittäin sateinen, jolloin myös kuormitukset olivat korkeammat. 3 248 Kiintoaine 3 CODMn kg/ha/a 2 1 143 17 4 kg/ha/a 2 1 119 188 116 71 kg/ha/a 1 8 6 4 2 211 212 213 214 5,2 Kok. N 8,7 5,5 3,4 211 212 213 214 Kuva 65 Kalmunevan brutto-ominaiskuormitusten (kg/ha/a) vaihtelut vuosina 211 214. (Heinäkuussa 212 Kalmunevalla otettiin käyttöön kosteikko) kg/ha/a,4,3,2,1, 211 212 213 214 Kok. P,24,33,2,14 211 212 213 214
124 Kuva 66 Kalmunevan kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
3.6.3 Lehtosuo (Keuruu) Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 24.1.25 ympäristöluvan Lehtosuo- Pyöreäsuon turvetuotantoalueelle. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 26.3.27 (Nro 7/17/1). Lupa koskee 47 ha:n tuotannossa jo ollutta aluetta (Lehtosuo-Isosuo) ja erillistä 41,1 ha lisäaluetta (Pyöreäsuo). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut lupamääräykset ja antanut päätöksen 21.1.213 (Nro 168/213/1). Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka on antanut asiassa päätöksen 12.2.215 (Nro 384/14/5115). Tuotantoalue sijaitsee Keuruun kaupungin Ampialan kylässä noin 13 kilometriä keskustaajamasta itään. Tuotantoalue sijaitsee kokonaisuudessaan Sammalisen valuma-alueella (35.686). Vuonna 214 Lehtosuon tuotantoalueella oli tuotannossa 79, ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 6, ha. Tuotanto vuonna 214 aloitettiin 1.5. ja lopetettiin 9.8.214. Lehtosuon tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään 43,9 ha:n alalta laskeutusaltaiden ja virtaaman säädön lisäksi vuonna 214 valmistuneilla kosteikoilla. Pyöreänsuon 39,1 ha:n alalta kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Vuonna 214 Pyöreäsuon alueen pintavalutuskentällä 1 aloitettiin ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Lisäksi pintavalutuskentän alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 16.4.214. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 43,9 ha. Virtaama ja valuma Alapuolisen tarkkailupisteen jakson 16.4. 31.1.214 keskimääräinen valuma oli 12,9 l/s km 2 ja keskivirtaama 5,6 l/s. Elokuun lopulla oli rankkoja sateita, jolloin valumat olivat suurimmillaan (Kuva 67). Tarkkailujakson aikana virtaamamittauksessa ei havaittu ongelmia. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pyöreäsuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 15 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella alapuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta hieman keskimääräistä korkeammat. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan heinä- elokuun alivirtaamajaksojen aikana. Etenkin alapuolisen pisteen kokonaisfosforipitoisuudet olivat selvästi keskimääräistä korkeampia kyseisen jakson aikana (Taulukko 97). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 35 % ja kokonaistypen 4 %. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat negatiiviset, eli pitoisuudet olivat alapuolisella tarkkailupisteellä yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 97). Kuormitus Lehtosuon (Pyöreäsuo) kuormitukset jaksolle 16.4. 31.1.214 on laskettu käyttämällä pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Ennen tarkkailun aloittamista kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä. Pintavalutuskentän kaikkien laskettujen vedenlaatumuuttujien bruttoominaiskuormitukset olivat noin kolmanneksen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat (Taulukko 98). Kuormitukset olivat suurimmillaan elokuun lopulla, jolloin alueella satoi paljon ja virtaamat olivat korkeita. Kiintoainepitoisuus oli 125
kyseisellä näytteenottokerralla keskimääräistä suurempi, mistä johtuen myös kiintoainekuormitus oli elokuun lopulla keskimääräistä korkeampi. 126 12 Alue H1 (n=1) Lehtosuo (Pyöreäsuo) pvk1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km 2 6 4 2 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 Kuva 67 Lehtosuon pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket jaksolla 7.5. 31.1.214. Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. 1.4.14 pvm 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14
127 Taulukko 97 Lehtosuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Nh4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Väriluku Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap yp ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg Pt/l mg/l mg/l O % l/s l/s km 2 2 Päivää 16 16.4.214 6,4 5,9 2,5 2, 2 65 16-146 23 61-165 65 36 2,1 4,5 11 41-273 1,8 4, 11 17 24.4.214 6,3 5,9 11 3,2 71 1 14-4 4 44-1 9 225 4,6 2,8 16 29-81 2,8 6,3 18 2 12.5.214 6,7 6,2 11 4,3 61 62 83-34 47 26 45 1 2 3, 1,3 18 31-72 8,2 18,8 8 21 2.5.214 6,6 5,9 15 3,5 77 12 97 19 39 38 3 15 275 4,4 2,2 26 38-46 5,7 13,1 15 23 4.6.214 6,5 6, 17 1 41 15 14 7 32 28 28 24 48 51-6 3 4 24 44 6, 3,9 3 51-7 6,4 14,5 12 25 16.6.214 6,5 6,1 12 4,5 63 145 12 17 46 57-24 33 48 5,2 4,9 34 62-82 3,8 8,6 14 27 3.6.214 6,5 6,1 13 1 24 14 18-29 41 71-73 3 55 6,3 7,1 26 75-188 3, 6,8 16 29 16.7.214 6,6 6, 23 23 15 19 21 25-19 99 3 25 <5 53 13-145 4 22 22 1 9,3 14, 32 9-181 2,9 6,5 19 32 4.8.214 6,5 6, 11 12-9 17 26-53 44 13-195 35 96 6,7 13, 29 94-224 2,3 5,3 7 33 11.8.214 6,5 6,1 8, 11-38 13 17-31 44 12-173 36 88 7,4 9,8 26 73-181 6,4 14,5 15 35 26.8.214 6, 5,8 15 23-53 22 4 2 5 18 33 6 59 6 66-1 4 7 6 72 5,5 4,9 65 64 2 23,9 54,4 4 37 8.9.214 6,3 5,9 11 6, 45 25 23 8 44 7-59 36 68 7,7 8,5 41 85-17 4,1 9,4 25 39 24.9.214 6,5 6,1 24 5,5 77 13 18 14 22 45 46-2 25 18 13, 4,9 24 4-67 3, 6,8 14 41 8.1.214 6,4 6,2 11 5, 55 11 11 61 36 53 96 33 39-18 6 1 22 24 4,9 3,8 15 26-73 9,6 21,8 14 43 22.1.214 6, 6, 13 5,3 59 42 26 38 55 42 24 4 3 3,9 2,3 55 45 18 12,6 28,6 1 Keskiarvo: 6,4 6, 13 8,5 35 ** 14 21 1768 1693 4 ** 93 255 177 46 44 66-5 ** 4,3 11 269 499 6, 5,9 3 56-88 ** 5,6 12,9 22 Mediaani: 6,5 6, 12 5,5 45 145 16 8 315 44 57-18 25 44 5,5 4,9 26 51-81 Minimi: 6, 5,8 2,5 2, -53 62 83-146 32 28 23 26-195 65 18 2,1 1,3 11 26-273 Maksimi: 6,7 6,2 24 23 77 42 26 5 18 36 6 13 45 6 1 13, 14, 65 94 18 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 19 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** *) Omavalvontanäyte **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 98 Pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 1.11.-15.4. om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 163 d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 86,4 76,5 69,4 59, 3,4 14,1 12,5 551 487 Typpi 2,9 15,9 16,2 11,,82 3,4 2,6 133 12 Fosfori,58,38,45,24,23,9,6 3,7 2,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 453 134 47 74 18 74 22 2 887 856 Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 16.4. - 31.1. ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 22 d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 89, 78,7 69,4 59, 3,5 18, 15,9 73 621 Typpi 17,5 12,3 16,2 11,,68 3,5 2,5 138 97 Fosfori,64,43,45,24,25,13,9 5, 3,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 56 228 47 74 22 113 46 4 42 1 798
128 3.6.4 Permisuo (Keuruu/Mänttä-Vilppula) Permisuo sijaitsee pääosin Keuruun kaupungin Valkialahden kylässä ja osin Vilppulan kunnan Loilan kylässä, noin 1 km Keuruun keskustasta lounaaseen. Permisuo on Kokemäenjoen vesistöalueella (35) ja siihen kuuluvalla Keuruun reitin valuma-alueella (35.6), tarkemmin Keurusselän lähialueella (35.621). Vuonna 214 Permisuon tuotantoalueella oli tuotannossa 61,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut,7 ha. Vuonna 214 tuotanto Permisuolla aloitettiin 22.4. ja lopetettiin 11.8.214. Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 6. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Permisuon turvetuotantoon 2.7.24 (päätös nro 65/4/1, dnro ISY-24-Y-1). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi 2.12.212 (Dnro LSSAVI/129/4.8/211) Permisuon lupamääräysten tarkistushakemuksen. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen valitukseen ympäristöluvasta 18.3.214 (Nro 14/13/2). Permisuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisen pintavalutuskentän avulla, jonka laajentaminen on käynnissä. Permisuolla suoritetaan tarkkailua pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä, jonka valuma-alue on 68,7 ha. Pintavalutuskentän yläpuolisella tarkkailupisteellä aloitettiin tarkkailu syyskuun alussa. Virtaama ja valuma Permisuon pintavalutuskentän alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 22.9.214. Ennen virtaamamittarin asennusta näytteenoton yhteydessä määritettiin hetkellinen virtaama (Kuva 68). Vedenlaatu ja puhdistusteho Permisuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan kahdeksan näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli samansuuruinen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kiintoaineen ja kokonaistypen pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat noin 5 % kyseistä keskiarvoa korkeammat (Taulukko 99). Syyskuun alussa aloitettiin tarkkailu myös pintavalutuskentän yläpuolisella pisteellä, jonka jälkeen voitiin laskea pintavalutuskentän puhdistusteho. Neljän näytteen perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 3 % ja kokonaistypen 16 %. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat negatiiviset, eli pitoisuudet olivat alapuolisella tarkkailupisteellä yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 99). Kuormitus Virtaamamittarin asennuksen jälkeen kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja virtaamia. Ennen virtaamamittarin asennusta kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden H1 keskivalumia. Pintavalutuskentän kaikkien laskettujen vedenlaatumuuttujien bruttoominaiskuormitukset eivät merkittävästi poikenneet tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvosta (Taulukko 1). Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat noin kolmanneksen keskimääräistä suuremmat.
129 l/s km 2 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1.11.13 Alue H1 (n=1) Permisuo pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 Kuva 68 Permisuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 99 Permisuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Taulukko 1 Permisuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 1.4.14 pvm Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+ Kok.P hehk. häviö NO3-N Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % 5 27.1.214 5,9 5,9 2 48 42 14 1.4.214 6, 1, 13 31 32 27 3.6.214 6, 14 14 63 74 36 1.9.214 5,5 9, 22 72 91 37 9.9.214 6,3 5,4 2 1 5 32 23 28 39 61-56 65 98-51 39 22.9.214 6,6 5,6 19 16 16 28 19 32 51 56-1 5 7-4 41 6.1.214 6,3 6, 28 22 21 22 16 24 26-8 11 97 14 32 46 51-11 3 4 4,3 5,5 6 56 7 43 21.1.214 5,8 5,7 13 8,3 36 4 36 1 51 53-4 71 7 1 Keskiarvo: 6,1 5,7 2 11 3 ** 22 16 31 2163 16 ** 11 97 14 32 47 54-18 ** 3, 4, 4,3 5,5 62 67-2 ** 213 6,3 5, 1558 36 37 212 5,8 9,2 17 42 48 211 5,6 4,6 1954 38 63 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 88,3 8, 69,4 59, 5,5 32,2 29,2 2 7 1 818 Typpi 2, 15,9 16,2 11, 1,2 7,3 5,8 455 361 Fosfori,49,33,45,24,31,18,12 11 7,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 537 271 47 74 33 196 99 12 24 6 163 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 PO4-P 1.9.14 Rauta 1.1.14 CODMn
13 3.6.5 Riihi-Peuraneva (Keuruu/Virrat/Ähtäri) Riihi-Peuranevan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto 1996. Riihi-Peuranevalla oli vuonna 214 tuotannossa 111,7 ha ja levossa,6 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2,3 ha. Riihi-Peuranevalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 61/3/1,dnro 23-Y-35, myönnetty 28.11.23). Lupamääräysten tarkistamishakemus on vireillä. Riihi-Peuraneva sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella Luomapuron valuma-alueella (35.429), Kivikeropuron valuma-alueella (35.485) ja Hietasenpuron valuma-alueella (35.486). Luomanpuron valuma-alueella (2, ha) kuivatusvedet käsitellään ympäri vuoden pintavalutuskentällä. Hietasenpuron (64,2 ha) ja Kivikeronpuron (29,3 ha) valuma-alueilla vesienkäsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Kivikeronpuron valuma-alueelle valmistui pintavalutuskenttä vuonna 214 ja Hietasenpurolla vedet menevät maareikään, joka on tarkoitus korvata pintavalutuskentällä. Vuonna 214 Riihi-Peuranevalla tuotettiin turvetta ajalla 26.4. - 17.8.214, kaikkiaan 68 työpäivän ajan. Riihi-Peuranevan tarkkailupisteiltä otettiin yksi omavalvontanäyte 26.5.214. Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otetun omavalvontanäytteen pitoisuudet olivat seuraavat: ph: 4,3, kiintoaine: 2, mg/l, kokonaistyppi: 92 µg/l, ammoniumtyppi: 57 µg/l, kokonaisfosfori 3 µg/l ja COD Mn -arvo: 57 mg/l O 2. Riihi-Peuranevan tuotantoalueen vuosikuormitus (kg/a) on laskettu tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräisillä ominaiskuormituksilla (kg/ha/a) (Taulukko 11). Taulukko 11 Riihi-Peuranevan tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa Levossa Poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.429 Luomanpuron va 2,,7 525 123 3 3 73 446 83 1,8 563 35.485 Kivikeropuron va 29,3,3 75 175 5 4 395 638 119 2,6 85 35.486 Hietasenpuron va 62,4,6 1,3 1 629 381 11 9 546 1 386 259 5,7 1 748 Yhteensä 111,7,6 2,3 2 94 678 19 17 14 2 47 461 1,2 3 116 3.6.6 Ukonmurronsuo (Keuruu/Multia/Petäjävesi) Ukonmurronsuo sijaitsee pääosin Keuruun kunnan Ampialan kylässä. Pieneltä osalta suo sijaitsee Petäjäveden kunnan Rukolan kylässä. Matkaa Keuruun keskustaan on 25 km ja Petäjäveden keskustaan 1 km. Ukonmurronsuon tuotantoalue sijaitsee Jämsän reitin (14.5) Pengerjoen vesistöalueen (14.54) Kulhanjoen valuma-alueella (14.544). Vuonna 214 Ukonmurronsuon tuotantoalueella oli tuotannossa 66, ha ja alle viiden vuoden sisään poistuneita alueita oli 1,1 ha. Vuonna 214 Ukonmurronsuolla aloitettiin tuotanto 1.5. ja lopetettiin 3.8.214. Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 41. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Ukonmurronsuon turvetuotantoon 4.7.27 (päätös nro 78/7/1, dnro ISY-26-Y-26). Vesiensuojelurakenteena ovat sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat (3 kpl) sekä ympärivuotisesti gravitaatiolla toimiva pintavalutuskenttä. Ukonmurronsuon pintavalutuskentällä ympärivuotinen tarkkailu aloitettiin 21 ja tarkkailu päättyi vuonna 212. Alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otettiin yläpuoliselta pisteeltä pintavalutuskentän puhdistustehon määrittämiseski. Vuonna 213
Ukonmurronsuon tuotantoalueella ei suoritettu päästötarkkailua. Vuonna 214 pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteillä tehtiin täydentävää kuormitustarkkailua. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan viisi näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli samansuuruinen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kiintoaineen ja kokonaistypen pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat kyseistä keskiarvoa pienemmät. Vuoden 214 keskimääräiset pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea aikaisempien tarkkailuvuosien keskimääräisistä pitoisuuksista (Taulukko 12). Kolmen näytteen perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 62 %. Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat negatiiviset, eli pitoisuudet olivat alapuolisella tarkkailupisteellä yläpuolista pistettä korkeammat. Heikkoon prosentuaaliseen puhdistustehoon vaikuttaa yläpuolisen pisteen huomattavasti keskimääräistä parempi veden laatu (Taulukko 12). Kuormitus Ukonmurronsuon kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden H1 keskivalumia. Pintavalutuskentän alapuolisen pisteen kiintoaineen, typen ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät. Etenkin kiintoaineen kuormitus oli alhainen, johtuen alapuolisen pisteen pienistä pitoisuuksista. kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitus oli hieman keskimääräistä korkeampi (Taulukko 13). Taulukko 12 Ukonmurronsuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. 131 vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % 4 21.1.214 6,4 3,3 59 36 8 14 1.4.214 7,1 6,2 2, 1,8 1 56 74-32 28 64-129 8 17-118 26 24.6.214 7,1 6,4 3,7 1,6 57 53 61-15 4 47-18 18 23-28 29 16.7.214 * 6,3 4,7 97 11 47 36 1.9.214 6,3 6,1 7,6 1,7 78 12 12 57 59-4 41 49-2 Keskiarvo: 6,7 6,3 4,4 2,6 62 ** 763 822-11 ** 42 63-36 ** 22 29-33 ** 212 6,8 6,2 14 2,7 81 111 195 63 71-14 28 3-12 211 6,7 6,1 15 4,8 68 1219 1288-6 65 84-3 3 38-28 21 6,8 6,6 26 14 45 754 85-7 56 54 3 24 25-6 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 13 Ukonmurronsuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 22,4 13,1 69,4 59, 1,5 8,2 4,8 549 321 Typpi 7,7 3, 16,2 11,,52 2,8 1,1 188 74 Fosfori,5,32,45,24,34,18,12 12 7,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 246-52 47 74 16 9-19 6 13-1 278
132 3.7 Kinnula 3.7.1 Vehkaneva (Kinnula) Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Vehkanevan turvetuotantoon 12.5.21 (päätös nro 43/1/1, dnro ISAVI/4/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 24.11.211 (Nro 11/342/1). Kuntoonpano turvetuotantoa varten on tehty vuosina 1979 1983 ja 23 25. Turvetta on nostettu vuosina 1986 ja 1987 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 25 lähtien. Vuonna 214 Vehkanevalla oli tuotannossa 24,5 ha. Vehkanevan tuotantoalue sijaitsee Matkusjoen alueella (14.453). Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään kokonaisuudessaan pintavalutuskentillä. Kesällä 212 Vehkanevalla otettiin käyttöön pintavalutuskenttä 2. Kentän käyttöönoton jälkeen Vehkanevan kuivatusvedet on ohjattu tasaisesti molemmille pintavalutuskentille. Vuonna 214 suoritettiin ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän 1 ja 2 ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Vehkanevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus (kg/a) hydrologiselle vuodelle 214 on laskettu pintavalutuskenttien 1 ja 2 vuosikuormitusten summana (Taulukko 14). Seuraavissa kappaleissa on esitetty pintavalutuskenttien 1 ja 2 tarkkailutulokset ja vuosikuormitus vuodelta 214. Taulukko 14 Vehkanevan tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vuonna 214 Vesienkäsittely- Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto rakenne Tuotannossa kg Kg O2 kg Kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä 1 114,3 3 31 1133 17,4 17 126 2 482 858 6,4-447 Pintavalutuskenttä 2 9,2 2 747 662 11,4 11 973 2 49 493 4,7 1157 Yhteensä 24,5 5 779 1 794 28,8 29 98 4 891 1 351 11,1 71 Vehkaneva, pintavalutuskenttä 1: Vehkanevan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 118,9 ha. Virtaamat Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (Kuva 69). Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen valuma oli 15,3 l/s km 2 ja keskivirtaama 18,2 l/s. Keskivaluma oli hieman edellisvuotta korkeampi (Taulukko 15). Hydrologisena vuonna 214 valumat poikkesivat edellisvuosista. Joulukuun lopulla 213 sekä tammikuun alussa 214 mitattiin ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeita valumia. Hydrologisen vuoden korkeimmat valumat mitattiin joulukuun lopulla 213 sekä helmikuun lopulla 214. Talvi oli normaalia lyhyempi ja kevään virtaamat lähtivät nousuun jo helmikuun lopulla. Aikaisesta keväästä johtuen kevään tulvakauden näytteenotto (1 kerta /vko) ei ajoittunut kevään korkeiden virtaamien ajalle (Kuva 69). Virtaamamittarissa ilmenneestä häiriöstä johtuen jaksot 25.3. 1.5. on korvattu Kairinevan pintavalutuskentän 3 valumilla sekä jakso 21.5. 26.6. Purontausnevan valumilla. Kesäkuun alun korkeita virtaamia lukuun ottamatta kesällä ei mitattu yksittäisiä virtaamapiikkejä. Syyssateet alkoivat lokakuun puolivälissä, jolloin virtaamat lähtivät nousuun (Kuva 69). Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 24 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän alapuolisen
tarkkailupisteen veden laatu ei merkittävästi poikkea tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräisestä veden laadusta. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli noin 4 % keskimääräistä korkeampi. Pitoisuudet olivat suurimmillaan kesän alivirtaamakausina (Taulukko 15 ja Kuva 7). Pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräisissä pitoisuuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 48 %, kokonaistypen 18 % ja kokonaisfosforin 6 % Kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen puhdistusteho oli negatiivinen, eli COD Mn -arvo oli alapuolisella tarkkailupisteellä yläpuolista pistettä korkeampi (Taulukko 15). Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus oli noin 7 % tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Muiden laskettujen vedenlaatumuuttujien bruttoominaiskuormitukset olivat samansuuruiset kyseiseen kesiarvoon verrattaessa (Taulukko 16). Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat korkeimmillaan touko- kesäkuun vaihteessa, jolloin virtaamat olivat suuria. Typpikuormitus oli puolestaan korkeimmillaan syksyllä, jolloin typpipitoisuudet ja virtaamat korkeita. Kesällä, jolloin pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta hieman korkeampia, jäivät kuormitukset pienistä virtaamista johtuen alhaiseski (Kuva 7 ja Kuva 71). 133 12 Alue J (n=8) Vehkaneva pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q 1 8 l/s km 2 6 4 2 Kuva 69 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 pvm Vehkanevan pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vertailuarvoina läheisen alueen J ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14
134 Taulukko 15 Vehkanevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O % l/s l/s km 2 2 Päivää 45 7.11.213 5,5 5,6 8,2 7, 15 48 35 27 36 3 17 5 4 2 44,9 37,8 19 47 2.11.213 6, 5,6 8, 3,2 6 38 28 26 36 3 17 43 37 14 2,9 17,6 13 49 3.12.213 6, 5,8 6,5 3, 54 25 22 12 17 78 34 24 29 16 1 5,8 2,6 33 28 15 12,1 1,2 8 # 51 18.12.213 5,7 5,5 3,4 2,9 15 15 15 16 16 17 18-6 68,7 57,8 27 # 2 7.1.214 6,1 5,7 3,5 1,6 54 21 17 19 3 21 3 3 24 2 29,5 24,8 4 # 7 1.2.214 6,3 6,3 48 8,1 83 2 26 25 4 19 18 83 63 24 36 28 18, 8,1 3 31-3 1,4 1,2 44 # 13 26.3.214 6,1 6,2 13 4,7 64 21 2 5 39 34 13 26 28-8 24,9 2,9 44 # 15 9.4.214 6,3 6,5 22 11 5 23 23 16 15 49 44 1 22 21 1, 7,1 28 27 4 18,1 15,3 7 16 16.4.214 6,2 6,1 15 15 22 2 9 54 43 2 25 26-4 13,1 11,1 13 18 29.4.214 6,4 6, 14 5,6 6 2 18 1 11 51 48 46 4 14 15 9,5 5,9 3 34-13 5,3 4,4 8 19 7.5.214 6,4 6, 13 5,2 6 18 16 11 49 37 24 28 31-11 9, 7,6 14 21 21.5.214 6,4 5,8 17 2,7 84 18 15 17 51 39 24 34 34 6,9 5,8 5 # 22 27.5.214 * 5,8 7,9 21 72 54 5 46 46,7 39,3 1 # 23 5.6.214 6,2 5,6 1 3,5 65 25 14 44 11 1 58 65 45 31 31 9 4 6,8 2,5 42 44-5 14,3 12, 21 # 26 26.6.214 6,4 5,7 15 4, 73 22 13 41 57 36 37 38 46-21 3,2 2,7 6 27 2.7.214 6,4 5,8 2 13 35 21 13 38 57 51 11 39 6-54 4,1 3,5 15 29 17.7.214 6,3 5,9 27 19 3 18 25 26-4 25 66 <5 <5 61 7-15 9 25 12, 13, 48 89-85 2,2 1,9 12 31 29.7.214 6,4 6, 11 23-19 19 26 34-31 59 92-56 46 94-14 1,9 1,6 14 33 12.8.214 6,4 6,1 23 13 43 14 25 29-16 56 86-54 48 88-83 1,5 1,3 14 35 26.8.214 6,6 6, 18 15 17 23 17 26 13 41 15 <5 48 63-31 1 12 9,3 6,5 37 56-51 6,4 5,4 14 37 9.9.214 6,4 5,9 27 8, 7 16 27 16 41 49 42 14 37 55-49 1,2 1, 13 39 22.9.214 6,7 6, 16 9, 44 22 15 32 47 47 29 49-69 2,9 2,4 17 41 9.1.214 6,5 6,1 17 8,8 48 2 11 45 13 24 47 64 43 42 2 11 4 9,2 4,5 27 31-15 25,9 21,8 13 43 22.1.214 5,9 5,8 7 3,8 43 48 3 38 43 35 19 41 33 2 34,5 29, 1 Keskiarvo: 6,1 5,8 16 8,3 48 ** 17 19 2517 254 18 ** 1253 747 31 35 47 45 6 16 14 1,1 6,3 35 44-24 ** 18,1 15,3 365 Mediaani: 6,3 5,9 15 7,5 5 23 19 17 13 66 48 42 14 13 12 9,4 6,2 34 36-8 8,3 7,2 Minimi: 5,5 5,5 3,4 1,6-19 15 11-31 25 1 16 16-56 9 4 5,8 2,5 17 18-14 Maksimi: 6,7 6,5 48 23 84 48 35 45 19 18 83 92 37 36 28 18, 13, 5 94 2 12 86 213 6, 5,8 28 7,7 72 ** 21 2838 2177 23 ** 1549 185 61 46 24 16 11 8,9 4,8 45 49-9 ** 14,5 12,2 365 212 6,2 5,3 21 1 35 ** 18 2861 2588-9 ** 16 74 63 6-14 23 13 8,8 13, 52 83-85 ** 18, 15,1 26 211 5,6 6,1 1992 754 35 14 8, 52 1,5 8,8 365 Talvi 4 kpl 6, 5,7 15 3,9 2175 1975 41 31 28 25 Kevät 3 kpl 6,2 6,2 17 1 22 21 47 4 26 27 Kesä 12 kpl 6,4 5,9 18 1 2273 1933 53 54 39 56 Syksy 5 kpl 5,9 5,8 11 6 352 238 41 37 38 38 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 27.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 32 cm.
135 Kuva 7 Vehkanevan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
Taulukko 16 Vehkanevan pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 15,3 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 72,7 59,5 69,4 59, 8,3 26,5 21,7 3 31 2 482 Typpi 27,2 2,6 16,2 11, 3,1 9,9 7,5 1 133 858 Fosfori,42,15,45,24,48,15,56 17 6,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 41-11 47 74 47 15-3,9 17 126-447 136 15 1 5 Kiintoaine Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot 214 117112 13 99 56 44 47 4 6 4 2 29 32 15 17 Kokonaistyppi Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot 214 11 7, 53 35,9,6,3 Kokonaisfosfori Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot 214,71,63,57,6,34,35,29,28 1 8 6 4 2 COD Mn Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot 214 438 358 336 314 29 249 69 88, Kuva 71 Vehkanevan pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vehkaneva, pintavalutuskenttä 2: Vehkanevan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 11,2 ha. Virtaamat Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (Kuva 72). Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen valuma oli 12, l/s km 2 ja keskivirtaama 13,2 l/s. Keskivaluma oli hieman edellisvuotta korkeampi (Taulukko 17). Pintavalutuskenttien 1 ja 2 valumat olivat hyvin samansuuntaisen, joten pintavalutuskentän 2 valumiin pätevät samat tulkinnat, kuin edellisessä osiossa käsiteltyyn pintavalutuskenttään 1. Virtaamamittarissa ilmenneestä häiriöstä johtuen jaksot 25.3. 17.4. on korvattu Kapustanevan pintavalutuskentän valumilla sekä jakso 29.4. 17.7. Jauhonevan pintavalutuskentän valumilla (Kuva 72). Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 24 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus sekä kokonaistyppipitoisuus olivat
ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kokonaisfosforipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat keskimääräisellä tasolla. Edelliseen vuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet (Taulukko 17). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 45 %, kokonaistypen 5 %, kokonaisfosforin % sekä kemiallisen hapenkulutuksen -8 %. Puhdistustehot olivat keskimääräistä heikommat (Taulukko 17). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Pintavalutuskentän 2 laskettujen vedenlaatumuuttujien brutto-ominaiskuormitukset eivät merkittävästi poikenneet tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräisistä kuormituksista (Taulukko 18). Kesällä virtaamat olivat pienet, mistä johtuen kesän aikaiset kuormitukset olivat alhaiset (Kuva 73 ja Kuva 74). Toukokuun lopulla virtaamat olivat suuria, jolloin myös kuormitukset olivat korkeita. Lokakuun lopulla virtaamat olivat suuria mistä johtuen myös kuormitukset olivat korkeita. 137 12 Alue J (n=8) Vehkaneva pvk 2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q 1 8 l/s km 2 6 4 2 Kuva 72 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 pvm Vehkanevan pintavalutuskentän 2 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vertailuarvoina läheisen alueen J ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14
138 Taulukko 17 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 kahden yläpuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet (yp) sekä lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.213 5,5 5,4 18 8,4 53 12 365 34 7 35 3 13 46 44 4 28,5 25,8 19 # 47 2.11.213 5,8 5,7 27 12 56 9, 32 3 6 42 31 25 43 41 4 1,2 9,3 13 49 3.12.213 5,9 5,7 14 3,7 74 9, 225 2 11 1295 99 38 29 23 13 1 3,8 2,5 36 37-3 3,2 2,9 8 # 51 18.12.213 5,5 5,5 5 3,3 34 145 14 3 17 17 19 2-5 56,9 51,6 27 # 2 7.1.214 6, 5,9 13 4,7 63 3,3 185 17 8 31 26 16 31 3 2 14,8 13,4 5 # 7 1.2.214 6,2 6,1 46 28 39 7,7 6, 25 21-2 135 1 4 76 65 14 29 24 7,1 6,3 33 33 2,3 2,1 43 # 13 26.3.214 6,1 6,1 14 8,3 39 185 17 8 41 4 1 29 28 2 17,7 16,1 44 # 15 9.4.214 6,3 6,3 21 15 27 3,3 195 19 3 115 1 1 44 44 2 19 2,5 4,4 27 27 3,7 3,4 7 16 16.4.214 6,2 6,1 46 28 39 9 8,3 215 17 21 56 47 15 29 3-3 3,7 3,4 13 18 29.4.214 6,2 6, 12 5,9 51 175 17 3 795 7 5 49 2 11 1 5, 3,9 35 38-9 7,4 6,7 8 19 7.5.214 6,3 6,1 15 12 17 165 16 3 43 42 2 35 36-4 1,7 9,8 14 21 21.5.214 6, 5,8 13 9,4 29 185 18 3 49 55-13 48 53-12 11, 1, 6 22 27.5.214 * 5,1 9,2 24 44 39 53 3 6 41,7 37,8 9 23 5.6.214 5,6 5,3 1 6,5 33 175 16 9 238 76 19 65 43 41 4 5 4 3,5 2,9 6 65-9 13, 11,8 21 26 26.6.214 5,8 5,5 9 1-11 17 18-6 57 61-8 63 69-1 1,1 1, 6 27 2.7.214 5,9 5,7 14 14 18 19-6 65 72-12 67 72-7 1,8 1,6 15 29 17.7.214 5,9 5,7 15 14 3 24 22 8 535 3 5 <5 78 81-5 11 11 8,7 8,2 78 86-1,2,2 12 31 29.7.214 6,1 5,7 31 48-55 44 44 35 31-2 121 17-41 89 11-24,2,1 14 33 12.8.214 6, 5,7 13 12 8 25 27-8 76 92-21 74 87-18,1,1 14 35 26.8.214 6,3 6, 1 11-8 22 19 14 765 43 17 8 52 53-3 9 7 5,8 4,9 56 59-5 1,2 1,1 14 37 9.9.214 6,1 5,8 13 13 225 22 2 55 61-12 61 68-11,4,4 13 39 22.9.214 6,2 5,8 8, 6, 25 185 19-3 58 63-1 5 56-13 1,1 1, 17 41 9.1.214 6,1 5,9 172 24 86 32 8, 195 16 18 88 56 2 52 17 64 4 12 12 6,6 4,5 53 53 12,2 11,1 1 # 43 22.1.214 5,5 5, 28 11 6 8 35 25 18 48 36 24 39 4-4 29,9 27,1 13 # Keskiarvo: 5,9 5,6 25 13 45 ** 14 17 218 275 5 ** 876 666 15 34 55 55 ** 13 11 5,3 4,7 48 52-8 ** 13,2 12, 365 Mediaani: 6, 5,8 14 11 33 195 19 3 838 56 5 51 1 11 1 5,4 4,5 46 49-5 4,3 3,9 Minimi: 5,5 5, 5, 3,3-55 145 14-8 238 76 17 17-41 5 3 2,5 2,5 19 2-24 Maksimi: 6,3 6,3 172 48 86 365 34 21 135 14 121 17 4 29 24 8,7 8,2 89 11 4 113 13 213 6,1 5,5 18 16 14 ** 11 18 2123 2281-7 ** 98 953 57 68-19 ** 19 19 5,9 4,1 42 54-29 ** 11,7 1,6 365 212 6, 5,2 17 8,9 41 ** 14 15 2194 2487-12 ** 94 815 56 89-53 ** 13 26 7,7 5,1 58 75-24 ** 26,7 24,2 14 Talvi 4 kpl 5,8 5,7 2 1 19 18 4 34 3 3 Kevät 3 kpl 6,2 6,2 27 17 1983 1767 47 44 28 28 Kesä 12 kpl 5,9 5,6 14 14 282 275 62 69 6 67 Syksy 5 kpl 5,7 5,4 5 12 274 248 58 45 46 47 Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Pintavalutuskentällä 2 yläpuolista pistettä. Yläpuolisen pisteen pitoisuudet kahden tarkkailupisteen keskiarvo.
139 Kuva 73 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
Taulukko 18 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 83,4 73,2 69,4 59, 7,5 3,5 26,7 2 747 2 49 Typpi 2,1 15, 16,2 11, 1,8 7,3 5,5 662 493 Fosfori,35,14,45,24,31,13,52 11 4,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 364 35 47 74 33 133 12,8 11 973 1 157 14 2 15 1 5 Kiintoaine Vehkaneva, pvk2 om.kuorm.suot 214 147 112 11 99 79 44 48 4 4 2 24 18 15 17 Kokonaistyppi Vehkaneva, pvk2 om.kuorm.suot 214 1,3 7, 37 35,9,6,3 Kokonaisfosfori Vehkaneva, pvk2 om.kuorm.suot 214,71,6,47,42,33,35,26,28 1 8 6 4 2 COD Mn Vehkaneva, pvk2 om.kuorm.suot 214 351 336 293 314 3 249 57 88, Kuva 74 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 3.8 Kivijärvi 3.8.1 Isoneva (Kivijärvi) Isoneva sijaitsee Kivijärven kunnan Heinolahden kylässä noin 12 km Kivijärven kirkonkylästä luoteeseen. Isonevan tuotantoalue sijaitsee Viitasaaren reitin Kivijärvi- Vuosjärven alueeseen kuuluvalla Leukunjoen valuma-alueella (14.448). Kuivatusvedet johdetaan Kusipuron ja Kangaspuron kautta Iso Pirttijärveen. Iso Pirttijärvestä vedet johdetaan Pirttijokea, Haarajokea ja Leukunjokea pitkin Kivijärven Leukunlahteen. Isonevan kuntoonpano aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna 1986. Vuonna 214 Isonevan tuotantoalueella oli levossa 41,7 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 19,6 ha. Vuonna 214 Isonevalla ei ollut lainkaan tuotantoa. Vuoden aikana alueella on tehty kunnostustöitä, joiden tarkempia ajankohtia ei ole merkitty käyttötarkkailuyhteenvetoon. Kuivatusvedet käsitellään kosteikolla. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Isonevan turvetuotantoon 3.6.25 (päätös nro 62/5/1, dnro ISY-24-Y-195). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään
11.12.26 (Nro 6/317/2). Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka 3.7.27 päätöksellään (Dnro38/1/7) ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Isonevan uusi ympäristölupahakemus on vireillä. Isonevalla suoritetaan täydentävää tarkkailua kosteikon 1 ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteellä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 79,1 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Isonevan kosteikon 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kuusi näytettä vuonna 214. Helmikuun lopun ylivirtaamatilanteeseen ajoittuneen näytteenottokerran (Kuva 75) kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia. Myös huhtikuun alussa alapuolisen pisteen kiintoainepitoisuus oli korkea. Kiintoainetta lukuun ottamatta alapuolisen keskimääräiset pitoisuudet olivat keskimäärästä pienemmät (Taulukko 19). Korkeat kiintoainepitoisuudet voivat selittyvät alueella tehdyillä kunnostustöillä. Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 56 %, kokonaistypen 8 % ja kokonaisfosforin 31 %. Keskimääräisessä COD Mn -arvossa ei tapahtunut juurikaan muutosta kosteikon aikana. Kiintoainetta lukuun ottamatta keskimääräistä heikommat puhdistustehot selittyvät yläpuolisen pisteen keskimääräistä paremmalla veden laadulla (Taulukko 19). Kuormitus Isonevan alkuvuoden kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen J ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden J keskivalumia. Isonevan kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 3,2-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa. Keskimääristä korkeampi kiintoainekuormitus selittyy kevään korkeilla kiintoainepitoisuuksilla, jolloin myös virtaamat olivat korkeita. Kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus oli samansuuruinen ja kokonaisfosforin sekä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset noin kolmanneksen pienemmät, ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 11). 141 1 9 8 7 Alue J (n=8) Isoneva. Kost 2 ap Hetk q l/s km 2 6 5 4 3 2 1 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14 Kuva 75 Alueen J ominaiskuormitussoiden keskivalumat (viiva) sekä Isonevan kosteikon 2 näytteenottohetkien valumat (piste) hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Taulukko 19 Isonevan kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214.
vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % 9 24.2.214 6,2 6,4 39 14 64 42 18 12 11 8 19 87 54 18 13 28 14 3.4.214 6,6 6,5 41 62-51 7 7 95 9 5 44 53-2 16 16 22 26.5.214 6,5 6,7 17 19 89 2 88 1-14 97 41 58 27 29-7 24 12.6.214 6,4 6,7 15 6, 6 1 1 32 28 13 25 28-12 28 8.7.214 6,4 6,8 11 8,5 23 13 12 8 38 39-3 27 34-26 32 6.8.214 6,6 21 1 13 36 3 37 9.9.214 6,4 6,6 13 12 8 12 1 17 3 27 1 27 28-4 Keskiarvo: 6,4 6,6 94 41 56 ** 2 13 1119 133 8 ** 67 46 31 ** 24 25-2 ** Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) *) Omavalvontanäyte. ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori hehk. häviö 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 11 Isonevan kosteikon 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). CODMn Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 227 217 69,4 59, 13,9 83, 79,2 5 88 4 853 Typpi 14,9 9,7 16,2 11,,92 5,5 3,5 334 217 Fosfori,33,12,45,24,2,12,4 7,3 2,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 256-8 47 74 16 94-29 5 737-1 794 142 3.8.2 Veteläneva (Kivijärvi) Vetelänevan turvetuotantoalue sijaitsee Kivijärven kunnan keskustasta noin kahdeksan kilometriä lounaaseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 5.11.29 Vetelänevan turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ISY-28-Y-18). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 9.11.21 (Nro 1/633/3). Vuonna 214 Vetelänevan tuotantoalueella oli valmistelussa 42,5 ha. Vetelänevan tuotantoala sijaitsee kokonaisuudessaan Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvalla Viitasaaren reitin (14.4) Viivajoen valuma-alueella (14.445) Vuonna 212 Vetelänevalla tehtiin tiestö sekä kaivettiin eristys-, kokooja- ja reunaojia. Lisäksi vuoden 212 aikana Vetelänevalle valmistui pintavalutuskenttä, joka otettiin käyttöön 1.11.212. Vuonna 214 alueella tehtiin valmistelutöitä. Päästötarkkailu Vetelänevan pintavalutuskentällä aloitettiin 17.6.213. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 48,1 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Vetelänevan pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 23 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta suuremmat kuin kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli noin 65 % suurempi ja kokonaisfosforipitoisuus noin kolminkertainen keskiarvoon nähden (Taulukko 111). Fosforipitoisuudet olivat erittäin korkeat heinäkuun lopun sekä elokuun alun alivirtaamakausina. Tuolloin myös typpipitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat keskimääräistä suuremmat. Yksittäinen korkea kiintoainepitoisuus mitattiin huhtikuun puolivälissä (Taulukko 111 ja Kuva 77).
Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 67 % ja kokonaistypen 7 %. Kokonaisfosforin pitoisuus ja COD Mn -arvo hieman kasvoivat pintavalutuskentän aikana, mistä johtuen puhdistustehot olivat negatiiviset (Taulukko 111). Kuormitus Vetelänevan kuormitukset on laskettu käyttämällä pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen alueen I2 ominaiskuormitussoiden keskivalumia (Kuva 76). Keskimääräistä korkeammista pitoisuuksista johtuen brutto-ominaiskuormitukset olivat kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat (Taulukko 112). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli kaksinkertainen ja fosforin 3,4-kertainen keskiarvoon verrattuna. Kiintoaineen kuormitus oli keskimääräistä korkeampi huhtikuun puolivälissä, jolloin mitattiin korkea kiintoainepitoisuus (48 mg/l). Elokuun alun korkea fosforipitoisuus näkyy myös keskimääräistä korkeampana kuormituksena (Kuva 77). Fosforikuormitus oli kaikkina vuodenaikoina keskimääräistä korkeammalla tasolla. Kiintoaineen kuormitus oli syksyllä keskimääräistä korkeampi (Kuva 78). 2 18 16 14 Alue I2 (n=2) Veteläneva, pvk 1 Hetk q 143 l/s km 2 12 1 8 6 4 2 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14 Kuva 76 Vetelänevan pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteen näytteenottohetken valuma (piste) sekä läheisen alueen (I2) valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat (viiva).
144 Taulukko 111 Vetelänevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-N Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O % l/s l/s km 2 2 Päivää 45 6.11.213 5,7 5,6 47 9,3 8 8,9 21 13 38 52 13 46 15 67 73 72 1 11,8 24,6 19 47 2.11.213 5,9 5,7 22 1 55 1 18 14 22 49 16 43 18 58 69 65 6 6,7 14, 13 49 3.12.213 6,3 5,6 14 5,1 64 16 15 6 83 48 22 2 9 45 64-42 8,2 17, 15 51 18.12.213 6, 5,8 17 6,5 62 18 13 28 38 15 56 16 71 61 57 7 29,3 6,9 22 2 9.1.214 6,2 6,2 19 2,4 87 19 14 26 4 46 52 23 56 58 46 21 2,7 5,6 19 5 28.1.214 6,4 13 17 11 18 27,7 1,4 14 7 11.2.214 6,5 17 16 11 19 27 4,2 8,8 13 9 24.2.214 6,2 29 12 17 12 21 26 17,2 35,8 21 12 17.3.214 6,5 6,5 9 5,4 4 15 15 84 67 16 17-6 25 38-52 14, 29,2 9 13 26.3.214 6,4 6,3 17 5,4 68 12 12 58 38 18 15 17 23 34-48 7,7 16,1 14 15 9.4.214 6,6 6,5 17 9, 47 15 13 13 75 45 14 13 7 27 33-22 9,2 19,2 7 16 16.4.214 6,4 6,4 27 47-74 9,3 6 15 13 13 58 39 13 14-8 27 34-26 6,9 14,3 13 18 29.4.214 6,6 6, 16 2,2 86 16 19-19 41 6 18 14 22 39 52-33 6,8 14,2 9 19 8.5.214 6,5 6,1 22 3,3 85 13 14 13 7 39 28 22 13 41 42 43-2 11,8 24,6 13 21 21.5.214 6,9 6, 16 2,3 86 14 16-14 12 19 9 15 26 15 42 12 85 6,9 1,6 44 66-5 11,1 23,1 15 23 5.6.214 5,8 3, 21 24 <5 26 15 2,4 9 1,4 21,6 19 26 24.6.214 6,8 5,7 21 3, 86 16 16 17-6 25 13 <5 14 35 22 37 15 14 7,1 2,6 43 8-86 5, 1,4 8 27 2.7.214 5,6 8,7 21 15 <5 5 29 5,4 1 6, 12,4 15 29 17.7.214 6,5 5,9 9,3 9,3 15 79 47 66 35 <5 22 29 28 3 76 11 3,3 3,3 47 5-6 7,9 16,5 12 31 29.7.214 7, 6, 16 9,2 43 16 26-63 52 32 <5 <5 21 1-376 67 64 8,5 6,6 33 13-294 5,4 11,3 14 33 12.8.214 6,9 6,2 19 8,7 54 17 27-59 71 38 <5 <5 2 14-6 61 97 9,3 8, 33 11-233 1,4 21,5 14 35 26.8.214 6,9 6,2 26 3,3 87 18 17 11 35 44 44 26 <5 18 12 33 43 49 5,6 1,5 43 44-2 12,9 26,9 14 37 9.9.214 6,8 6,2 22 14 36 11 13 21-62 53 29 <5 <5 14 66-371 48 39 9,9 8,2 31 87-181 6,7 13,9 13 39 22.9.214 6,7 6,3 16 2,3 86 13 91 3 41 15 14 <5 12 12 36 51 6,6 1,6 32 31 3 6,6 13,8 17 41 9.1.214 6,5 6,3 12 12 9 49 15 1 33 7 29 15 18 18 1 44 23 34 8,7 2,1 56 31 45 14,3 29,8 19 44 28.1.214 6,3 6,2 47 8, 83 14 22 14 36 59 82 12 46 15 1 33 4 34 3,7 2,2 47 42 11 27,7 57,5 4 Keskiarvo: 6,3 6, 25 8,2 67 ** 16 6 1613 1543 7 ** 579 269 21 71 244 291-12 ** 66 245 7, 3,8 41 61-35 ** Mediaani: 6,5 6,1 18 6,5 68 16 14 13 525 24 7 5 195 16 22 55 125 7, 2,5 41 52-22 Minimi: 5,7 5,6 9, 2,2-74 12 79-63 66 29 <5 <5 12 1-6 23 34 3,3 1,5 23 31-294 Maksimi: 7, 6,5 12 47 9 22 27 47 12 67 12 46 56 14 71 15 97 9,9 8,2 73 13 45 213 6,4 4,5 21 2,7 86 ** 18 129 1812 #### 258 66 192 228-25 ** 46 19-15 ** Talvi 3 kpl 6,2 5,8 18 4,7 1717 14 835 363 313 197 41 56 Kevät 3 kpl 6,5 6,4 14 6,6 14 1333 723 5 16 15 25 35 Kesä 13 kpl 6,7 6, 19 8,9 159 178 42 246 27 394 38 71 Syksy 4 kpl 6, 5,9 59 1 19 1275 575 1 35 133 61 53 Valmistelu (n=7) 5,9 5,4 15,7 5, 7 ** 189 1418 21 ** 774 36 116 1 13 ** 59 56 3,2 1,6 47 49-5 ** 17,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 28.1.14, 11.2.14 ja 24.2.14 Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut. 5.6.14 Ei yp näytettä, pumppu ei ollut toiminnassa. 2.7.14 Ei yp näytettä. Pumppuallas täynnä vettä. Ei virtausta pvk:lle.
145 Kuva 77 Vetelänevan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
146 Taulukko 112 Vetelänevan pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 131 112 66, 5,8 5,6 47,7 41, 2 27 1 742 Typpi 26,8 17,7 21,9 14,3 1,14 9,8 6,4 416 274 Fosfori 4,6 4,3 1,4 1,1,2 1,7 1,6 72 66 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 161 473 735 248 45 387 172 16 451 7 33 3 2 1 Kiintoaine Veteläneva, pvk1 om.kuorm.suot 214 136 13 111 119 5 232 55 54 8 6 4 2 29 Kokonaistyppi Veteläneva, pvk1 om.kuorm.suot 214 25 24 24 26 28 15 35 8, 6, 4, 2,, 4,1 Kokonaisfosfori Veteläneva, pvk1 om.kuorm.suot 214 1,7 2,8 5,8 1,3 1,1 2,9 1,7 15 1 5 1149 COD Mn Veteläneva, pvk1 om.kuorm.suot 214 78 155 635 552 592 1277 1142 Kuva 78 Vetelänevan pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 3.9 Kyyjärvi 3.9.1 Peuralinnanneva (Kyyjärvi) Peuralinnanneva sijaitsee Kyyjärven kunnan Peuralinnan kylässä. Matkaa Kyyjärven keskustaan on 6 km. Peuralinnannevan tuotantoalue sijaitsee Saarijärven reitin (14.6) Nopolanjoen valuma-alueella (14.645). Tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojalla Heinuanjärveen ja edelleen Nopolanjoen kautta Kyyjärveen. Vuonna 214 Peuralinnannevalla oli tuotannossa 138,2 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Peuralinnannevan turvetuotantoon 9.1.28 (päätös nro 3/8/1, dnro ISY-26-Y-258). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 2.1.28 (Nro 8/585/3). Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään laskeutusaltaiden ja virtaaman säädön lisäksi ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Peuralinnannevalla on suoritettu ympärivuotista tarkkailua vuosina 21 212. Ympärivuotinen tarkkailu aloitettiin uudelleen 25.9.213. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 16,2 ha.
Virtaamat Peuralinnannevan pintavalutuskentän alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 13.8.214. Ennen virtaamamittarin asennusta näytteenoton yhteydessä mitattiin hetkelliset virtaamat (Kuva 79). Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 23 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kokonaistypen pitoisuudet sekä COD Mn - arvo olivat samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Muiden vedenlaatumuuttujien osalta keskimääräiset pitoisuudet olivat kyseistä keskiarvoa pienemmät. Etenkin fosforipitoisuudet olivat alhaiset, mikä selittyy pintavalutuskentän keskimääräistä paremmalla puhdistusteholla (Taulukko 113). Myös kiintoaineen ja kokonaistypen puhdistusteho olivat keskimääräistä paremmat. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 81 %, kokonaistypen 32 % ja kokonaisfosforin 57 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo hieman kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 113). Kiintoaineen ja ravinteiden keskimääräiset puhdistustehot ovat hieman heikentyneet edellisvuodesta ja samalla alapuolisen pisteen pitoisuudet hieman kohonneet. Kuormitus Peuralinnannevan kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Ennen virtaamamittarin asennusta kuormituslaskennassa on käytetty alueen J ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Peuralinnannevan pintavalutuskentän keskimääräistä parempi puhdistusteho ja samalla pienet pitoisuudet näkyvät myös keskimääräistä pienempinä kuormituksina. Pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset olivat kokonaistyppeä lukuun ottamatta keskimääräistä pienemmät (Taulukko 114). Peuralinnannevan kiintoaineen brutto-ominaiskuormitukset olivat korkeimmillaan keväällä, jolloin pitoisuudet olivat keskimääräistä suuremmat. Kaikkien muuttujien osalta kuormitukset olivat pienimmillään kesällä, jolloin virtaamat olivat alhaiset (Kuva 8 ja Kuva 81). Tästä huolimatta kesänajan kuormitus on mahdollisesti lievä yliarvio, koska näytteenottohetkien valumat ovat olleet pienemmät kuin läheisen alueen ominaiskuormitussoiden valumat (Kuva 79). 147 12 Alue J (n=8) Peuralinnanneva pvk ap, Kyyjärvi Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q 1 8 l/s km 2 6 4 2 Kuva 79 1.11.1 3 1.12.1 3 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 pvm Peuralinnannevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken valumat sekä läheisen alueen (J) ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.1 4
148 Taulukko 113 Peuralinnannevan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O % l/s l/s km 2 2 Päivää 45 7.11.213 5,3 4,7 12 7,6 37 43 32 26 51 41 2 2, 1,3 64 53 17 51, 31,8 18 47 19.11.213 5,7 4,7 1 2,7 72 4 3 25 43 22 49 2,5 1,3 54 53 2 19, 11,9 14 49 3.12.213 6, 4,6 8,7 <1 89 29 255 12 18 54 52 13 75 22 <2 4,5,9 36 39-8 34,7 21,7 15 51 18.12.213 5,5 4,9 11 4, 64 15 14 7 27 2 26,74,7 23 27-17 89,2 55,7 2 2 7.1.214 5,8 4,7 3,3 <1 7 19 165 13 4 11 73 3,2,68 36 28 22 6,8 4,3 49 9 25.2.214 5,7 5,3 11 12, 89 8 11 1 9 48 37 4 19 53 8 5 2,6 1,1 9 8 16 31,8 19,8 29 13 26.3.214 6, 5, 43 8,1 81 8 17 1 41 23 66 2 7 <5 3,9,92 25 1 62 1,8 6,8 13 15 8.4.214 6,1 6, 24 24 11 8 16 17-6 1 58 51 12 18 7,5 3,2 21 25-19 14,4 9, 14 17 22.4.214 6,2 5,1 45 3,6 92 13 18 15 17 35 62 33 47 <2 7,1 1,2 32 31 3 12,7 7,9 6 18 28.4.214 6,4 5, 3 5,4 82 12 14 18-29 67 1 52 48 29 11, 1,6 26 45-73 8,3 5,2 9 19 7.5.214 6,6 4,8 17 2,8 84 18 14 22 27 85 44 48 <2 9, 1,1 3 43-43 1,4 6,5 15 21 22.5.214 6,1 4,7 2 3,2 84 15 16 16 72 37 49 5,7,76 4 46-15 6,9 4,3 4 22 26.5.214 * 5, 4,1 18 58 52 3 53 2,1 12,6 9 23 4.6.214 6, 4,9 9, 1,1 88 28 15 46 11 23 59 28 53 4 2 3,5 1,1 53 47 11 8,4 5,3 21 26 25.6.214 6,5 4,7 11 <1 91 18 97 46 74 14 81 6,1,85 43 49-14 2,6 1,6 7 27 2.7.214 6,3 4,7 16 1,5 91 19 97 49 <5 66 15 77 6,4,92 42 52-24 4,1 2,6 12 29 14.7.214 6,5 5,2 23 3,1 87 14 15 15 26 2 79 3 62 17 <2 9,2 1,1 46 66-43 4,5 2,8 14 31 28.7.214 6,3 4,6 24 3, 88 16 26 17 35 94 5 47 15, 1,6 56 63-13 15,2 9,5 15 33 12.8.214 6,2 4,8 2 5,5 73 32 19 41 11 12 47 61 12, 1,5 63 64-2,1,1 14 35 27.8.214 5,6 4,6 15 2,3 85 51 17 67 25 29 74 31 58 6 4 3,8 1,4 76 66 13,7,4 12 37 8.9.214 6,1 4,7 24 1,4 94 16 33 12 64 88 23 74 7,9 1,1 54 53 2,1,1 14 39 22.9.214 6,4 4,9 42 1, 98 34 27 13 52 65 16 36 78 8,5 1,4 42 49-17,1, 15 41 7.1.214 6,4 21 1 12 25 1 12 1 1 3 7,6 41 1 9,7 6,1 21 44 28.1.214 5,7 4,7 1 5,2 46 4 25 38 59 36 39 1,5 1,1 4 4 48,6 3,4 4 Keskiarvo: 5,9 4,8 24 4,5 81 ** 14 8 2478 1689 32 ** 1126 34 6 73 32 57 ** 17 3, 6,1 1,2 41 44-5 ** Mediaani: 6,1 4,8 2 3,1 85 19 16 26 15 29 66 31 53 18 2, 6,1 1,1 41 47-2 Minimi: 5,3 4,6 3,3 1, 11 97-29 26 2 27 11 12 4, 2,,74,68 9 8-73 Maksimi: 6,6 6, 11 24 1 51 32 1 25 58 16 52 1 3 5, 15, 3,2 76 66 1 213 6,3 4,8 2 2, 9 ** 1 2333 12 49 ** 11 18 91 21 77 ** 32 5, 7,8 1,3 36 52-44 ** 212 6, 5, 29 2,4 91 ** 1 2225 1398 37 ** 149 42 76 23 7 ** 15 5, 5,3 1,5 41 42-3 ** 211 5,9 4,7 23 2,5 9 ** 9 221 1293 41 ** 136 372 79 22 72 ** 21 2,1 5,2 1,1 45 49-7 ** Talvi 3 kpl 5,7 4,7 7,7 2, 21 1867 4 15 2,8,8 32 31 Kevät 3 kpl 5,9 5,3 59 14,7 1467 1233 55 3 4,7 1,7 18 14 Kesä 13 kpl 6,1 4,8 21 2,9 24 153 81 35 8,1 1,2 47 52 Syksy 4 kpl 5,7 4,7 19 4,1 35 25 83 34 4,4 1,3 48 49 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 26.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 15 cm. 7.1.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut.
149 Kuva 8 Peuralinnannevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
Taulukko 114 Peuralinnannevan pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 54,5 44,8 69,4 59, 7,5 19,9 16,4 2 748 2 26 Typpi 17,2 12,4 16,2 11, 2,4 6,3 4,5 87 626 Fosfori,25,58,45,24,35,92,21 13 2,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 319 1 47 74 44 117 3,6 16 116 499 15 2 1 51 44 Kiintoaine Peuralinnanneva (Isoneva), pvk ap 164 99 11 4 65 112 8 6 4 2 28 Kokonaistyppi Peuralinnanneva (Isoneva), pvk ap 15 17 14 7, 5,9 32 35,8,4, Kokonaisfosfori Peuralinnanneva (Isoneva), pvk ap,35,3,29,6,15,28,38,71 1 5 COD Mn Peuralinnanneva (Isoneva), pvk ap 5 336 314 131 193 249 528 88 Kuva 81 Peuralinnannevan pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).
3.9.2 Savonneva (Alajärvi/Karstula/Kyyjärvi/Soini) Savonnevan tuotantoalue sijaitsee osittain Kyyjärven, Soinin, Karstulan ja Alajärven kuntien alueella. Savonnevan tuotantoalueen (lo3) valmistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto 198. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä sekä joillakin osa-alueilla kosteikko tai kasvillisuuskenttä. Vesienkäsittelyn tehostaminen on käynnissä. Savonnevan turvetuotantoalue koostuu Savonnevasta, Heiniahonnevasta, Lypsinevasta ja Koirasuosta. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvat 31.12.27 (päätökset 153/27/4, 155/27/4, 156/27/4). Savonnevan ja Koirasuon luvista valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 12.2.29 (Nro 9/45/3). Koirasuon osalta asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi 2.8.21 päätöksen (84/1/9) valituksesta. Lisäksi Savonnevan lohkoja 1-4 (+ lisäalueet) koskee 5.11.213 annettu erillinen tarkistamispäätös (LSSAVI/231/4.8/211). Seuraavissa luvuissa on esitetty erikseen myös Koirasuon, Heiniahonnevan ja Lypsinnevan kuormitukset. Savonnevan tuotantoalue sijaitsee osittain Ähtävänjoen vesistöalueen Vimpelinjoen valuma-alueen Savonjoen yläosan valuma-alueella (47.83) ja Saarijärven reitin Kyyjärven valuma-alueen Nopolanjoen valuma-alueella (14.645) sekä Vahankajoen valumaalueen Mustapuron valuma-alueella (14.674). Vuonna 214 Savonnevalla oli tuotannossa kaikkiaan 411,7 ha, levossa 74, ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 21,6 ha. Vuonna 214 Savonnevalla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua kosteikolla 13 sekä pintavalutuskentillä 1 ja 2. Lisäksi täydentävää kuormitustarkkailua suoritettiin laskeutusaltaalta 44 sekä pintavalutuskentältä 4. Pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattiin virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Savonnevan kasvillisuuskentillä 14 ja 15, pintavalutuskentällä 12 sekä laskeutusaltaalla 15 ei ollut kuormitustarkkailua vuonna 214. Kasvillisuuskenttien 14 ja 15 valuma-alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kuormitukset on laskettu kosteikon 13 ominaiskuormitusten (kg/ha/a) perusteella, pintavalutuskentän 12 kuormitus on laskettu pintavalutuskentän 1 ominaiskuormituksilla sekä laskeutusaltaan 15 kuormitus laskeutusaltaan 44 ominaiskuormituksilla. 151 Savonneva PVK1 Pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala oli 112,1 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 96,1 ha. Pintavalutuskenttä 1 sijaitsee Mustapuron valuma-alueella (14.674). Virtaamat Savonnevan pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Padotuksesta johtuen jaksolla 12.1. 1.4. käytettiin Pannunevan valumia. Keskivaluma oli 1,9 l/s km 2 ja keskivirtaama 12,9 l/s. Valumat olivat korkeimmillaan joulukuussa 213. Talvi oli poikkeuksellisen lyhyt ja vähäluminen, mistä johtuen kevään valumat olivat normaalia kevättä pienemmät. Sulanmaan aikana alapuolisella tarkkailupisteellä mitattiin muutamia virtaamapiikkejä. Kesällä mitattiin kaksi korkeampaa valumapiikkiä elokuun alussa ja lopussa. Syyssateet alkoivat lokakuun puolivälissä (Kuva 82).
152 12 Alue I1 (n=3) Savonneva, pvk1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q 1 8 l/s km 2 6 4 2 Kuva 82 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 pvm Savonnevan pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14 Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 23 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoista (Taulukko 115). Lokakuun lopulla pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeammat. Kiintoainepitoisuus oli 64 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 14 µg/l. Kyseisellä näytteenottokerralla pintavalutuskentän yläpuoliselta pisteeltä mitattiin erittäin korkea kiintoainepitoisuus (11 mg/l). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 88 %, kokonaistypen 48 % ja kokonaisfosforin 4 %. Keskimääräinen COD Mn -arvo ei juuri muuttunut pintavalutuskentän aikana. Kiintoaineen ja kokonaistypen puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat (Taulukko 115).
153 Taulukko 115 Savonnevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km2). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 46 11.11.213 5,6 2,8 3 27 63 39,5 35,3 18 47 19.11.213 5,7 7,4 23 41 54 1,4 9,3 2 5 9.12.213 6,1 3, 15 33 32 1 2,2 32 24,8 22,1 7 51 16.12.213 6, 2,1 13 24 28 38,2 34,1 23 2 8.1.214 6,2 6, 4,5 1, 78 21 14 33 42 28 33 4 33 18 4,8 4,3 48 9 25.2.214 6,4 6,5 5 1 8 5, 13 12 8 64 48 7 82-17 25 42 3,3 3,6 16 18-13 22,5 2,1 28 13 25.3.214 6,2 6,5 13 2,8 78 19 17 11 44 3 32 29 29 8,1 7,2 13 15 8.4.214 6,4 17 165 1 51 2 4,5 25,, 7 16 14.4.214 6,3 31 1 15 72 23,, 4 17 22.4.214 6,4 6, 41 13 68 18 24 17 29 12 24 59 68-15 11 18 4,3 3,8 4 36 1 7,3 6,5 19 19 7.5.214 6,6 6,1 12 3,8 68 18 83 54 57 34 4 35 32 9 6, 5,4 15 21 22.5.214 6,3 6,1 17 3, 82 22 11 5 72 35 51 57 55 4 1,9 9,7 12 23 3.6.214 6,5 6, 9, 3, 67 28 11 61 14 13 7 <5 65 43 34 5 3 3,3 1,6 7 61 13 5,8 5,2 21 26 24.6.214 6,7 6,1 9, 3, 67 21 96 54 73 33 55 47 57-21,5,4 6 27 3.6.214 6,7 6, 11 5, 55 16 12 25 75 36 52 39 64-64 1,4 1,2 15 29 15.7.214 6,8 6,3 9,3 19-14 19 22-16 75 13 17 <5 85 78 8 25 16 9,4 11, 47 1-113 2,4 2,1 14 31 29.7.214 6,1 6,2 93 6,5 93 81 49 15 69 1 69 31 94 66 3 3,8 3,4 3 31 1.8.214 * 6,1 7, 11 3 7 49 3 72 18,3 16,3 4 33 12.8.214 6,4 6,1 15 1 33 4 15 63 49 63-29 84 89-6 2,7 2,4 21 35 26.8.214 6,4 6,1 11 3,5 68 29 85 71 13 12 32 <5 86 3 65 22 5 5,9 1,5 68 53 22 1,8 9,6 1 35 28.8.214 * 5,9 5,3 3 98 55 42 4 92 37,2 33,2 3 37 9.9.214 6,4 6,1 11 13-18 33 13 61 39 26 33 74 77-4 4,1 3,7 26 39 25.9.214 6,6 6,1 16 3,5 78 28 1 64 57 3 47 53 49 8 3,9 3,5 12 41 7.1.214 6,3 6, 13 6, 54 29 1 66 14 32 69 16 84 3 64 26 3 7,2 1,8 62 48 23 21,8 19,5 15 43 22.1.214 5,3 5,6 11 64 94 17 23 47 34 28 37 14 62 11 71 35 27,2 24,2 1 Keskiarvo: 6,2 6, 78 8,6 88 ** 44 23 2566 1571 48 ** 199 25 31 16 82 47 4 ** 19 12 5,4 3,6 53 56 3 ** 12,3 1,9 365 Mediaani: 6,4 6,1 13 5, 68 22 13 54 12 13 7 35 34 22 5 4,5 2,2 47 55 8 Minimi: 5,3 5,6 4,5 1, -14 13 83-16 64 12 39 24-29 5 3 3,3 1,5 16 18-113 Maksimi: 6,8 6,5 11 64 94 49 34 71 14 98 37 14 65 26 42 9,4 11, 11 1 35 213 5,9 6,4 1616 436 62 28 2,9 52 212 6, 6,1 1555 34 5 17 3, 46 211 5,8 6,7 188 467 49 1 2,5 57 Talvi 3 kpl 6,2 6, 4,5 2, 21 14 33 42 28 1 2,2 4 31 Kevät 2 kpl 6,3 6,5 28 6,4 1588 145 82 48 59 56 23 42 3,9 3,6 23 24 Kesä 13 kpl 6,4 6,1 22 7,3 2718 1411 1163 234 19 15 69 47 16 8 5,7 4,5 6 66 Syksy 5 kpl 5,7 5,8 376 17 3467 214 14 32 69 16 17 54 26 3 7,2 1,8 75 57 Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 1.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 23 cm. 28.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 26 cm.
154 Kuva 83 Savonnevan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
Kuormitus Savonnevan pintavalutuskentän 1 kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset olivat samansuuruiset ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa (Taulukko 116). Lokakuun lopulla pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia, mistä johtuen kyseisen kuormitusjakson kuormitukset olivat myös korkeita. Etenkin kiintoaineen kuormitus kyseisellä jaksolla oli huomattavasti keskimääräistä suurempi (Kuva 83). Kuormitukset olivat pienimmillään kesällä, jolloin virtaamat olivat pieniä (Kuva 84). Taulukko 116 Savonnevan pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 2 %, kokonaistypen 77 %, kokonaisfosforin 56 % ja kemiallisen hapen- Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 1,9 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 82,5 73, 69,4 59, 7,9 3,1 26,6 2 893 2 56 Typpi 16,7 12, 16,2 11, 1,6 6,1 4,4 587 421 Fosfori,44,25,45,24,42,16,9 15,3 8,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 429 125 47 74 41 156 46 15 32 4 381 3 2 1 1,2,8,4, Kiintoaine Savonneva, pvk1 om.kuorm.suot 214 44 26 98 99 33 4 237 112 Kokonaisfosfori Savonneva, pvk1 om.kuorm.suot 214,35,33,81,6,28,2,79,71 8 6 4 2 15 1 5 Kokonaistyppi Savonneva, pvk1 om.kuorm.suot 214 17 15 14 17 7, 6,5 4 35 COD Mn Savonneva, pvk1 om.kuorm.suot 214 373 336 314 213 276249 959 88 155 Kuva 84 Savonnevan pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Savonneva PVK2 Pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 31,2 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 24,1 ha. Pintavalutuskenttä 2 sijaitsee Mustapuron valuma-alueella (14.674). Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 12 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella alapuolisen pisteen ravinnepitoisuudet olivat hieman keskimääräistä pienemmät. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli noin kolmanneksen keskimääräistä suurempi (Taulukko 118).
kulutuksen 48 %. Kokonaistypen, kokonaisfosforin sekä kemiallisen hapenkulutuksen puhdistustehot olivat huomattavasti keskimääräistä paremmat. Etenkin kokonaistypen puhdistusteho oli erittäin hyvä (Taulukko 118). Kuormitus Savonnevan pintavalutuskentän 2 kuormitus jaksolle 22.5. 31.1.214 on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä pintavalutuskentän 1 keskivalumien perusteella. Alkuvuoden kuormitus on laskettu pintavalutuskentän 1 ominaiskuormitusten perusteella. Pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Keskimääräistä pienemmät kuormitukset selittyvät alapuolisen pisteen alhaisilla pitoisuuksilla (Taulukko 117). Taulukko 117 Savonnevan pintavalutuskentän 2 kuormitus jaksolla 22.5. 31.1.214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Jaksokuormitus Kokonaisominaiskuormitus 184 d om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 22.5.-31.1.14 kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 32,4 26,5 69,4 59,,78 6, 4,9 143 117 Typpi 7,8 4,8 16,2 11,,19 1,4,9 34 21 Fosfori,17,52,45,24,4,3,1,8,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/jakso Kg O2 CODMn 364 176 47 74 8,8 67 32 1 616 779 156
157 Taulukko 118 Savonnevan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 21 22.5.214 6,5 5,2 11 2,2 8 4 85 79 42 2 52 79 41 48 2, 6,5 32 23 2.6.214 6, 5,3 1 2,5 75 46 73 84 26 6 <5 <5 54 16 7 3 <2 3,7 2,1 1 4 6 1,7 5,4 22 26 24.6.214 6,4 5,2 7, 4, 43 48 9 81 54 19 65 92 46 5,2,5 6 27 3.6.214 6,4 5,5 7, 5, 29 5 1 8 41 24 41 97 44 55,4 1,2 15 29 15.7.214 6,7 5,6 2,7 16-493 52 15 71 34 32 1 <5 44 44 9 3 7,4 6,3 96 63 34,5 1,6 14 31 29.7.214 6,4 5,8 17 19-12 55 11 8 2 41 8 97 44 55 2, 6,4 14 33 12.8.214 6, 5,3 8, 14-75 59 15 75 93 42 55 13 62 52,9 2,9 14 35 26.8.214 6,1 5,1 8,7 1-15 57 18 68 36 76 <5 <5 74 45 39 13 8 7, 3,1 12 9 25 2,9 9,3 14 37 9.9.214 5,7 4,6 6,1 2,9 52 69 14 8 45 22 51 15 75 5 1,1 3,5 16 39 25.9.214 6,3 4,3 1 1,4 86 59 15 75 53 21 6 2 78 61 1,1 3,7 12 41 7.1.214 6,3 4,8 1 4, 6 54 12 78 38 16 12 <5 56 28 5 11 3 6,1 2,5 92 63 32 6, 19,2 15 43 22.1.214 5,2 4,6 8, 3, 63 74 19 74 5 3 4 14 76 46 7,4 23,7 1 Keskiarvo: 5,9 4,9 8,8 7, 2 ** 5525 1282 77 ** 335 325 8 5 67 29 56 ** 9, 4, 6,1 3,5 116 6 48 ** 184 Mediaani: 6,3 5,2 8,4 4, 48 545 13 78 35 24 8 5 54 26 52 1, 3, 6,6 2,8 99 63 5 Minimi: 5,2 4,3 2,7 1,4-493 4 73 68 26 6 5 5 41 16 3, 2, 3,7 2,1 79 4 25 Maksimi: 6,7 5,8 17 19 86 74 19 84 38 76 12 5 2 45 8 13 8, 7,4 6,3 2 9 61 Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.
Savonneva PVK4 Pintavalutuskentän 4 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 114,6 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 59,5 ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 3,9 ha ha. Pintavalutuskenttä 4 sijaitsee Mustapuron valuma-alueella (14.674). Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan pintavalutuskentän 4 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 9 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 119). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 4 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 64 %, kokonaistypen 47 %, kokonaisfosforin 49 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 3 %. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat (Taulukko 119). Taulukko 119 Savonnevan pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % 2 8.1.214 6,3 5,9 23 2,6 89 2 12 4 57 16 72 38 31 18 14 1.4.214 6,2 6,5 11 2-82 7, 16 88 45 38 41-8 23 27-17 2 13.5.214 * 6,5 3,2 89 24 31 2 14.5.214 6,5 6,2 18 2,4 87 16 97 39 34 31 9 46 37 2 2 14.5.214 * 6,2 4,5 99 25 37 25 17.6.214 6,9 6,4 1 1,3 87 17 76 55 56 15 73 47 39 17 29 14.7.214 7,1 6,1 16 5, 69 12 11 8 82 39 52 46 57-24 33 11.8.214 7, 6,5 17 3, 82 16 95 41 51 22 57 42 55-31 36 2.9.214 7, 6,5 6,5 1,8 72 22 87 6 36 15 58 44 44 Keskiarvo: 6,5 6,3 15 4,9 64 ** 7, 17 957 47 ** 51 25 49 ** 41 4 3 ** Mediaani: 6,9 6,4 16 3, 82 16 95 41 51 24 57 44 37 Minimi: 6,2 5,9 6,5 1,3-82 12 76 8 34 15-8 23 27-31 Maksimi: 7,1 6,5 23 2 89 22 12 6 82 41 73 47 57 2 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 1.4.14 Näyte uloslaskuojasta. Mittakaivo remontissa. 13.5.14 Omavalvontanäyte penkereen vuotokohdasta. 14.5.14 Ylimääräinen näyte ylivuotoputkesta. Otettu näytteenoton yhteydessä. Virtaama 14 l/s. Kuormitus ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori hehk. häviö CODMn Savonnevan pintavalutuskentän 4 kuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä pintavalutuskentän 1 keskivalumien perusteella. Pintavalutuskentän 4 brutto-ominaiskuormitukset olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Keskimääräistä pienemmät kuormitukset selittyvät alapuolisen pisteen alhaisilla pitoisuuksilla (Taulukko 12). Taulukko 12 Savonnevan pintavalutuskentän 4 kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 29,7 2,3 69,4 59, 1,9 1,8 7,4 687 47 Typpi 1,3 5,6 16,2 11,,7 3,7 2, 237 129 Fosfori,17 -,17,45,24,11,6 -,6 3,9 -,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 326 26 47 74 21 119 9,4 7 542 593 158
Savonneva KOS 13 Kosteikon 13 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala oli 11,2 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 69,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2,9 ha. Kosteikko 13 sijaitsee Mustapuron valuma-alueella (14.674). Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan kosteikon 13 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 3 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kosteikon alapuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet eivät merkittävästi poikenneet ominaiskuormitussoiden keskimääräisestä veden laadusta. Jaksolla 22. 26.5.214 kosteikolle pumpattiin hetkellisesti pintavalutuskentän 4 vesiä. 24. ja 25.5. otettujen näytteiden kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia (Taulukko 122). Otettujen näytteiden perusteella kosteikon 13 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 27 %, kokonaistypen 17 % ja kokonaisfosforin 3 %. Keskimääräistä heikommat puhdistustehot selittyvät kosteikon yläpuolisen pisteen keskimääräistä paremmalla veden laadulla. Kuormitus Kosteikon 13 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä pintavalutuskentän 1 keskivalumia. Kosteikon brutto-ominaiskuormitukset olivat samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 121). Brutto-ominaiskuormitukset olivat suurimmillaan marras- joulukuussa 213 sekä lokakuun lopulla 214, jolloin virtaamat olivat suurimmillaan. Kokonaisfosforin pitoisuus oli helmikuun alkupuolella keskimääräistä korkeampi, jolloin myös kuormitus oli keskimääräistä suurempi (Kuva 85). Vuodenajoittain tarkasteltuna kaikkien vedenlaatumuuttujien kuormitukset olivat pienimmillään kesällä. Fosforin brutto-ominaiskuormitus oli talvella keskimääräistä korkeampi (Kuva 86). Taulukko 121 Savonnevan kosteikon 13 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 59,3 49,8 69,4 59, 4,3 21,6 18,2 1 569 1 319 Typpi 15,1 1,4 16,2 11, 1,1 5,5 3,8 4 275 Fosfori,42,23,45,24,3,15,8 11, 6, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 348 46 47 74 25 127 17 9 22 1 24 159
16 Taulukko 122 Savonnevan kosteikolle 13 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ).
161 Kuva 85 Savonnevan kosteikon 13 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
162 2 Kiintoaine Savonneva, kosteikko 13 ap om.kuorm.suot 214 8 Kokonaistyppi Savonneva, kosteikko 13 ap om.kuorm.suot 214 1 1,2 62 44 94 99 4 23 115112 Kokonaisfosfori Savonneva, kosteikko 13 ap om.kuorm.suot 214 6 4 2 1 35 31 21 15 17 7, 7, 4,9 COD Mn Savonneva, kosteikko 13 ap om.kuorm.suot 214 84588,8,4,,78,71,6,5,35,28,28,15 5 347 336 314 249 114 148 Kuva 86 Savonnevan kosteikon 13 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Savonneva LA44 Laskeutusaltaan alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala oli 44,9 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 29,4 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2,7 ha. Laskeutusallas 44 sijaitsee Mustapuron valuma-alueella (14.674). Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan laskeutusaltaan 44 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin neljä näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella laskeutusaltaalta lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat COD Mn -arvoa lukuun ottamatta ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 123). Taulukko 123 Savonnevan laskeutusaltaalta 44 lähtevästä vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn mg/l µg/l µg/l mg/l O2 18 28.4.214 6,4 1,9 75 3 33 2 14.5.214 6,1 1,8 92 26 47 25 17.6.214 6, 4,5 12 38 66 29 14.7.214 33 12.8.214 7,1 5,5 12 68 45 37 9.9.214 Keskiarvo: 6,2 3,4 118 41 48 Tuotanto (n=5) 5,7 7, 1458 55 46 *) Omavalvontanäyte. Kuormitus Savonnevan laskeutusaltaan 44 kuormitus on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Laskeutusaltaan 44 kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitus oli samansuuruinen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa. Muiden laskettujen muuttujien kuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät (Taulukko 124).
163 Taulukko 124 Savonnevan laskeutusaltaan 44 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Koirasuon pintavalutuskentän 5 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Padotuksesta johtuen jaksolla 1.11. 1.3. käytettiin Pannunevan valumia. Keskivaluma oli 12,2 l/s km 2 ja keskivirtaama 14,9 l/s. Valumat olivat korkeimmillaan joulukuussa 213. Talvi oli poikkeuksellisen lyhyt ja vähäluminen, mistä johtuen kevään valumat olivat normaalia kevättä pienemmät. Kesällä valumat olivat pienet. Kesällä mitattiin ainoastaan yksi korkeampi valumapiikki elokuun lo- Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 22,2 12,9 69,4 59,,71 8,1 4,7 258 15 Typpi 12,8 8,1 16,2 11,,41 4,7 3, 148 94 Fosfori,27,89,45,24,9,1,33 3,2 1,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 43 16 47 74 13 147 38,9 4 694 1 239 Savonnevan vuosikuormitus Savonnevan tuotantoalueen vuosikuormitus on laskettu tarkkailupisteiden kokonaiskuormitusten summana. Kuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 125). Taulukko 125 Savonnevan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 214. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.645 Nopolanjoen va 2234 453 12 1166 1977 325 6,7 3383 14.674 Mustapuron va 6246 1568 38 41999 5214 152 18 8988 47.83 Savonjoen yläosan va 1787 597 14 18822 1323 365 4,5 397 Yhteensä 1266 2619 64 72428 8513 1742 29 16341 3.9.3 Koirasuo (Soini) Koirasuo sijaitsee Soinin kunnan alueella. Koirasuo on osa Savonnevan turvetuotantoaluekokonaisuutta. Koirasuon alueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 31.12.27 myöntämä ympäristölupa (Dnro LSY-25-Y-35). Savonnevan ja Koirasuon luvista valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 12.2.29 (Nro 9/45/3). Koirasuon osalta asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka 2.8.21 antamallaan päätöksellä (84/1/9) hyväksyi osittain valitukset. Koirasuosta 2 ha sijaitsee Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvalla Saarijärven reitin Mustapuron valuma-alueella (14.674) ja 46, ha Ähtävänjoen vesistöalueeseen kuuluvalla Toraspuron valuma-alueella (47.57). Alueiden vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Vuonna 214 Koirasuolla suoritettiin ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentillä 5 ja 7 sekä täydentävää tarkkailua pintavalutuskentällä 6. Pintavalutuskenttä 7 sijaitsee Toraspuron valuma-alueella (47.57) ja pintavalutuskentät 5 ja 6 Mustapuron valumaalueella (14.674). Koirasuo PVK5 Pintavalutuskentän 5 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 122,5 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 15 ha. Virtaamat
pulla, muutoin kesän ajan valumat olivat pienet. Syyssateet alkoivat lokakuun puolivälissä (Kuva 87). 164 l/s km 2 Alue I1 (n=3) Savonneva (Koirasuo) Pvk 5 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q 14 12 1 8 6 4 2 Kuva 87 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 pvm Koirasuon pintavalutuskentän 5 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorkokauden keskimääräiset valumat. 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 5 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 25 näytteen perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu ei merkittävästi poikkea ominaiskuormitussoiden veden laadusta. Alapuolisen pisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli noin viidenneksen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat vastaavasti keskimääräistä pienemmät. Edellisvuosiin verrattuna typpipitoisuudet sekä COD Mn -arvot ovat pienentyneet (Taulukko 126). Kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä ja pienimmillään talvella. Lisäksi elokuun lopun ylivirtaamatilanteen aikaan mitattiin keskimääräistä korkeampi kiintoainepitoisuus. Kokonaistypen pitoisuudet olivat korkeimmat syksyllä ja COD Mn -arvot kesällä. Pintavalutuskentän 5 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 81 %, kokonaistypen 27 % ja kokonaisfosforin 33 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli keksimääräistä parempi (Taulukko 126).
165 Taulukko 126 Koirasuon pintavalutuskentälle 5 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 46 11.11.213 5,4 5, 3 4,6 85 8, 24 215 1 37 22 41 6 58 3 39, 31,8 18 47 19.11.213 5,6 5, 13 9,4 93 11 18 17 6 63 2 68 59 6-2 12,9 1,5 2 5 9.12.213 6,2 5, 8 1,5 8 14 14 67 27 3 17 43 14 4 3,4 5, 41 44-7 23,3 19, 7 51 16.12.213 6, 5,3 49 2,1 96 3, 13 12 8 43 18 58 43 39 9 54,9 44,9 23 2 8.1.214 6,1 5,3 33 2, 94 4, 13 12 8 45 2 56 42 42 5,6 4,6 48 9 25.2.214 5,9 5,7 56 16 71 6, 1 97 3 43 31 36 3 17 5 8 1,1 3,6 12 14-17 21,5 17,5 28 13 25.3.214 6,2 6, 69 16 77 1 14 12 14 73 35 52 35 32 9 11,9 9,7 13 15 7.4.214 6,4 6,3 44 13 7 49 13 12 8 75 48 58 4 31 13 11 5,5 3,4 3 32-7 14,1 11,5 7 16 14.4.214 6,3 6,1 19 45 76 12 8, 11 11 14 84 4 29 29 21,7 17,7 1 17 24.4.214 6,3 5,6 48 7,9 84 5, 1 1 34 12 55 33 4 5 5 4,2 2,3 37 37 1,8 8,8 13 19 7.5.214 6,4 5,6 3 2,9 9 1 1 81 19 4 23 43 41 36 12 22,5 18,3 14 21 21.5.214 6,2 5,5 14 2, 86 16 88 45 48 36 25 52 51 2 18, 14,7 12 23 2.6.214 6,3 5,6 17 2,3 86 16 94 41 6 25 7 12 41 32 22 4 6 3,9 1,4 54 53 2 9,7 7,9 15 25 17.6.214 6,5 5,5 13 <1 92 16 11 31 4 33 18 5 59-18 3,2 2,6 13 27 3.6.214 6,7 5,6 1 3,5 65 13 1 23 45 39 13 4 61-53 2,9 2,4 14 29 14.7.214 6,8 5,7 11 6,7 39 12 12 14 <5 22 <5 52 61-17 5 8 6, 2,7 49 72-47 1,3 1,1 14 31 29.7.214 6,5 5,8 32 6,8 79 18 2 13 35 56 56 6 61-2 1,4 1,2 3 31 1.8.214 * 5,4 5, 11 15 8 5 3 77 1,2 8,3 2 33 11.8.214 6,4 5,4 23 5,9 74 12 22 1 55 52 41 21 62 72-16 1,2,9 24 35 26.8.214 6,5 5,6 29 8, 72 8 17 88 48 68 6 39 <5 5 38 24 5 3 6,6 1,9 49 65-33 6,3 5,1 1 35 27.8.214 * 5,6 37 29 15 97 14 48 3 68 18,3 14,9 4 37 8.9.214 6,6 5,6 22 5, 77 9 18 9 5 36 27 25 5 58-16 1,2 1, 25 39 25.9.214 6,7 5,6 19 1,7 91 14 7 5 37 22 41 38 46-21 3,4 2,8 12 41 7.1.214 6,6 5,6 11 3,8 65 16 76 53 7 7 65 <5 3 19 37 4 <2 5, 1,2 38 45-18 19,7 16,1 15 43 22.1.214 6,3 5,5 12 3,6 7 32 17 47 39 26 33 56 5 11 29,1 23,7 1 Keskiarvo: 6,1 5,5 39 8,5 81 ** 12 18 1574 1156 27 ** 539 134 33 29 5 35 33 ** 6,9 5,3 4,5 2,7 45 5-9 ** 14,9 12,2 365 Mediaani: 6,3 5,6 29 5, 79 14 11 19 635 61 31 7 45 33 33 5, 4,5 4,6 2,5 43 51-2 Minimi: 5,4 5, 8 1, 39 1 7 14 5 7 5 3 17-17 4, 2, 1,1 1,2 12 14-53 Maksimi: 6,8 6,3 19 45 96 32 215 55 75 48 65 14 14 84 68 14 11, 6,6 5, 62 77 12 213 5,5 5, 34 6,5 84 ** 46 49 1814 1331 27 ** 659 286 55 39 26 ** 1, 12 3,4 1,3 61 58 1 ** 212 5,9 4,9 13 7,2 47 ** 7 23 1585 1296 18 ** 64 257 45 39 13 ** 9, 14 3,9 1,2 53 56-7 ** 211 5,4 5,1 9 3,5 59 ** 22 1833 17 ** 98 755 41 29 29 ** 11 7 3,2 2,7 74 73 1 ** Talvi 3 kpl 6,1 5,2 3 1,9 1333 1267 67 27 39 18 14 4 3,4 5, 42 42 Kevät 4 kpl 6,2 6, 9 23 12 1118 59 395 77 47 9 1 3,3 3,5 27 27 Kesä 13 kpl 6,4 5,6 23 7,2 1545 147 44 45 47 4 5 5 5,2 2,1 49 59 Syksy 5 kpl 5,8 5,2 4 4,6 28 142 7 7 41 22 4 2 5, 1,2 5 52 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 19 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5, 2,6 44 46-4 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 2 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 1.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 18 cm. 27.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 25 cm.
166 Kuva 88 Koirasuon pintavalutuskentän 5 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
Kuormitus Koirasuon pintavalutuskentän 5 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Typen ja fosforin keksimääräistä alhaisemmista pitoisuuksista johtuen brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman keskimääräistä korkeammat (Taulukko 127). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli korkeimmillaan huhtikuun puolivälissä sekä elokuun lopun ylivirtaamatilanteen aikana. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat suurimmillaan syksyllä ja talvella. Heinäkuussa kuormitukset olivat pienistä virtaamista johtuen alhaiset (Kuva 88). Vuodenajoittain tarkasteltuna kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli keväällä huomattavasti keskimääräistä korkeampi (Kuva 89). Kevään keskimääristä korkeampi kuormitus selittyy kevään korkeilla kiintoainepitoisuuksilla. Taulukko 127 Koirasuon pintavalutuskentän 5 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,2 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 78,8 68,3 69,4 59, 8,3 28,8 24,9 3 19 2 617 Typpi 13,4 8,1 16,2 11, 1,4 4,9 3, 512 311 Fosfori,28,73,45,24,3,1,27 1,9 2,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 442 16 47 74 46 161 39 16 953 4 79 167 3 2 1,8,4 Kiintoaine Koirasuo pvk 5, ap om.kuorm.suot 214 44 31 281 99 29 4 112 74 Kokonaisfosfori Koirasuo pvk 5, ap om.kuorm.suot 214,35,28,55,6,28,16,33,71 8 6 4 2 1 5 Kokonaistyppi Koirasuo pvk 5, ap om.kuorm.suot 214 19 15 14 17 7, 4,7 25 612 35 COD Mn Koirasuo pvk 5, ap om.kuorm.suot 214 336 314 278 24249 88 88, Kuva 89 Koirasuon pintavalutuskentän 5 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Koirasuo PVK6 Pintavalutuskentän 6 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 113,3 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 95 ha.
168 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 6 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kolme näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden typpi ja fosforipitoisuudet olivat keskimääräistä alhaisemmat. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lähellä luonnontilaisen suon pitoisuutta (2 µg/l). Kiintoainepitoisuus ja COD Mn -arvo olivat samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kiintoaineen pitoisuus oli huhtikuun näytteenottokerralla keskimääräistä korkeampi ja muilla näytteenottokerroilla pieni. Näytteiden vähäinen määrä heikentää tulosten tarkastelua (Taulukko 128). Kolmen näytteen perusteella pintavalutuskentän 6 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 38 %, kokonaistypen 14 % ja kokonaisfosforin 32 %. Kemiallisen hapenkulutuksen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 128). Taulukko 128 Koirasuon pintavalutuskentälle 6 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % 9 25.2.214 6,3 12 14 28 23 14 1.4.214 6,4 6,1 16 2-25 99 12-21 26 22 15 23 32-39 2 14.5.214 6,1 4,6 13 <1 92 97 74 24 3 21 3 43 46-7 25 17.6.214 6,3 5,3 19 3 86 11 77 3 45 22 51 57 56 2 29 14.7.214 6,8 18 85 38 37 34 21.8.214 7, 3,8 81 3 31 37 8.9.214 6,6 8,1 12 27 44 Keskiarvo: 6,4 5, 13 7,9 38 ** 146 93 14 ** 32 22 32 ** 37 45-21 ** Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6 ** Kuormitus Koirasuon pintavalutuskentän 6 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Alapuolisen pisteen alhaisista kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksista johtuen myös brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienempiä. Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa (Taulukko 129). Taulukko 129 Koirasuon pintavalutuskentän 6 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 64 55 69 59 6,1 23 2 2 214 1 892 Typpi 11 6,1 16 11 1,2 3,9 2,2 371 21 Fosfori,17 -,13,45,24,16,6 -,5 6, -,45 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 436 139 47 74 41 159 5,7 15 15 4 816
Koirasuo PVK7 Pintavalutuskentän 7 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 52,7 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 46 ha. Vuosi 214 oli ensimmäinen tuotantovuosi kyseisellä alueella. Virtaamat Koirasuon pintavalutuskentän 7 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Padotuksesta johtuen jaksolla 23.12. 25.3. käytettiin Lypsinnevan valumia. Hydrologisen vuoden 214 keskivaluma oli 8,2 l/s km 2 ja keskivirtaama 4,3 l/s. Valumat olivat korkeimmillaan joulukuussa 213. Kesällä pintavalutuskentän 7 valumat olivat pienet (Kuva 9). 169 Kuva 9 Koirasuon pintavalutuskentän 7 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorkokauden keskimääräiset valumat. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 7 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 15 näytteen perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden kiintoaine ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät ja vastaavasti kokonaistypen pitoisuus sekä COD Mn -arvo hieman keskimääräistä korkeammat. Kokonaistypen pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat korkeita syksyllä (Taulukko 131). Pintavalutuskentän 7 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 37 %, kokonaistypen 7 %, kokonaisfosforin 18 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 9 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli keskimääräistä parempi (Taulukko 131). Kuormitus Koirasuon pintavalutuskentän 7 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Alapuolisen pisteen alhaisista kiintoainepitoisuuksista johtuen myös kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli huomattavasti keskimääräistä pienempi. Myös kokonaisfosforin kuormitus oli hieman keskimääräistä alhaisempi. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat vastaavasti hieman keskimääräistä suuremmat (Taulukko 13). Taulukko 13 Koirasuon pintavalutuskentän 7 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 8,2 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 18,7 11,6 69,4 59,,9 6,8 4,2 314 195 Typpi 18, 14,5 16,2 11,,8 6,6 5,3 33 243 Fosfori,34,2,45,24,16,12,73 5,7 3,35 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 489 262 47 74 22 179 95,7 8 212 4 41
17 Taulukko 131 Koirasuon pintavalutuskentälle 7 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 46 11.11.213 4,6 4,5 1,8 2,1-17 42 45-7 16 19 43 54-26 84 92-1 12,6 23,9 18 47 19.11.213 4,6 4,6 4, 2,4 4 44 38 14 19 16 54 4 26 86 85 1 4,6 8,8 2 5 9.12.213 4,8 5, 1,5 2,7-8 3 28 7 14 13 34 59-74 76 8-5 1,5 19,9 7 51 16.12.213 5, 2,2 24 99 41 64 23,7 44,9 23 2 8.1.214 5, 4,7 1,3 1,3 21 19 1 91 72 34 22 35 55 52 5 2,4 4,6 22 5 3.1.214 5,7 3,2 28 14 89 85,1,2 14 7 13.2.214 5,9 5,7 5, 3,6 28 27 13 52 14 56 94 48 49 76 39 49,8 1,6 12 9 25.2.214 5,7 5,3 1,7 1,3 24 16 12 25 62 44 48 28 42 41 23 44 8,9 16,9 15 11 12.3.214 5,5 5,2 25 6,1 76 18 21 16 24 69 51 58 45 22 43 34 21 6,3 12, 13 13 25.3.214 5,6 5,4 16 13 19 18 19-6 65 74 47 55-17 42 41 2 2,1 4,1 13 15 7.4.214 5,9 5,5 2,1 2,3-1 175 15 14 68 53 51 61-2 38 41-8 5,8 11,1 7 16 14.4.214 5,7 5,4 5,6 4, 29 15 14 7 51 39 55 5 9 37 37 2,6 4,9 1 17 24.4.214 5,7 8,6 19 59 65 5 1,1 2,1 14 19 8.5.214 5,5 4, 16 38 59 56 4,8 9,1 6 2 14.5.214 5,1 7,6 18 55 66 3, 5,7 8 21 22.5.214 4,9 4,8 2,3 1,3 43 15 13 13 21 72 44 33 25 73 72 1 3,5 6,7 26 25 17.6.214 4,9 2,3 15 41 82,7 1,3 27 29 14.7.214 5, 3,2 17 54 93,7 1,3 18 31 1.8.214 * 4,6 1,5 14 22 36 99,5 1, 1 33 11.8.214 4,8 4,9 4, 1,1 73 17 16 6 57 42 26 11 11,5,9 16 35 27.8.214 * 4,7 <1 13 19 28 86 2,2 4,2 12 37 8.9.214 4,9 4,8 2,7 1,3 52 13 13 35 25 29 82 85-4,7 1,3 54 Keskiarvo: 5,1 4,9 5,2 3, 37 ** 18 2168 192 7 ** 929 677 53 42 18 ** 67 65 9 ** 4,3 8,2 365 Mediaani: 5,1 4,9 3,2 2,1 28 18 15 1 69 53 53 42 25 7 72 1 Minimi: 4,6 4,5 1,3 1, -8 13 12-7 21 19 34 22-74 37 23-1 Maksimi: 5,9 5,7 25 13 76 44 45 52 19 19 94 61 49 11 11 49 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 44 46-4 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 98 62 39 ** 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 1.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 15 cm. 27.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 18 cm.
171 Koirasuon vuosikuormitus Koirasuon tuotantoalueen vuosikuormitus on laskettu tarkkailupisteiden kokonaiskuormitusten summana. Kuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 132). Taulukko 132 Koirasuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 214. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.674 Mustapuron va 5233 883 17 3258 459 521 2,4 8894 47.57 Toraspuron va 314 33 5,7 8212 195 243 3,4 441 Yhteensä 5547 1186 23 4269 474 764 5,7 13296 3.9.4 Lypsinneva (Soini) Lypsinneva sijaitsee Soinin kunnan alueella. Vuonna 214 Lypsinnevalla oli tuotannossa 33,5 ha. Lypsinnevan turvetuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.27 myöntämä ympäristölupa (Dnro LSY-25-Y-34). Lypsinnevan tuotantoalue sijaitsee kokonaisuudessaan Savonjoen yläosan valumaalueella (47.83), joka kuuluu Vimpelinjoen valuma-alueeseen (47.8). Kyseiset valuma-alueet kuuluvat Ähtävänjoen vesistöalueeseen (47). Lypsinneva (Savonneva) KOS1 Vuonna 214 Lypsinnevalla suoritettiin ympärivuotista tarkkailua kosteikon 1 ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Kosteikolla 1 on kaksi yläpuolista pistettä. Kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 369,4 ha. Samalla kosteikolla käsitellään myös Savonnevan vesiä. Virtaamat Lypsinnevan kosteikon 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisen vuoden 214 keskivaluma oli 12, l/s km 2 ja keskivirtaama 44,2 l/s. Valumat olivat korkeimmillaan joulukuussa 213. Myös keväällä ja alku kesästä mitattiin muutamia keskimääräistä suurempia valumia. Heinä- elokuussa valumat olivat pienet. Elokuun lopun valumapiikki oli kosteikolla 1 muita lähialueen soilla vastaavaan aikaan mitattua ylivalumatilannetta pienempi (Kuva 91). Kuva 91 Lypsinnevan kosteikon 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat.
Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 28 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella alapuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät. Edelliseen vuoteen verrattaessa veden laadussa ei tapahtunut suuria muutoksia (Taulukko 135). Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 51 %, kokonaistypen 29 %, kokonaisfosforin 28 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 8 %. Laskennassa kosteikon yläpuolisena vedenlaatuna on käytetty yläpuolisten pisteiden A ja B keskimääräistä pitoisuutta (Taulukko 135). Yläpuolisten pisteiden vedenlaatu on esitetty taulukoissa (Taulukko 133 ja Taulukko 134). Taulukko 133 Lypsinnevan kosteikon 1 yläpuolisen havaintopisteen A vedenlaatu hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+NO3-N Kok.P PO4-P Rauta CODMn hehk. häviö mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 46 11.11.213 5,8 6,3 23 83 27 56 47 19.11.213 6, 5,7 19 64 24 55 5 9.12.213 6,5 2,7 145 64 25 38 51 16.12.213 6,1 2,3 13 39 21 43 2 7.1.214 6,3 2,9 125 53 21 4 5 28.1.214 6,1 19 26 58 65 73 7 12.2.214 5,1 5,7 14 41 57 88 9 25.2.214 6,5 8,4 12 51 19 14 11 12.3.214 6,2 29 5 13 44 44 31 13 25.3.214 6,5 41 11 14 67 43 33 15 8.4.214 6,7 45 12 14 79 62 28 16 14.4.214 6,6 51 9 13 64 9 27 17 22.4.214 6,7 16 14 5 37 31 19 8.5.214 6,6 16 13 33 41 4 21 21.5.214 6,3 1 15 29 34 53 23 2.6.214 6,2 12 18 6 87 38 3 2,5 6 25 17.6.214 6, 11 2 59 31 68 27 3.6.214 7,1 4,8 15 33 42 22 29 15.7.214 7,3 7,6 14 81 62 56 31 29.7.214 7,2 15 15 82 64 52 33 12.8.214 7,2 1 17 58 66 6 35 26.8.214 6,9 11 16 28 49 5 37 9.9.214 7,1 7,2 18 33 4 5 39 25.9.214 7,2 5,9 15 25 41 38 41 7.1.214 7,1 5,8 15 37 34 33 43 22.1.214 6, 5,8 25 67 39 67 Keskiarvo: 6,1 14 9,3 292 617 87 63 3 2,5 46 Mediaani: 6,5 9,2 15 52 41 47 Minimi: 5,1 2,3 12 81 19 14 Maksimi: 7,3 51 14 41 57 88 213 6,3 15 1 1731 698 42 39 Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 19 1837 767 89 32 5, 44 6,1 2 247 911 98 39 5,7 47 172
173 Taulukko 134 Lypsinnevan kosteikon 1 yläpuolisen havaintopisteen B vedenlaatu hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+NO3-N Kok.P PO4-P Rauta CODMn hehk. häviö mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 46 11.11.213 5,4 2, 18 38 23 56 47 19.11.213 5,3 1,7 15 22 21 58 5 9.12.213 6,1 2,3 12 28 33 41 51 16.12.213 5,8 1,3 12 19 24 52 2 7.1.214 5,7 1,5 12 19 25 44 5 28.1.214 7 12.2.214 6,1 6,4 18 61 63 45 9 25.2.214 6,3 8,8 11 4 35 14 11 12.3.214 6, 3,3 13 33 43 33 13 25.3.214 6,1 4,8 13 36 46 35 15 8.4.214 6,4 5,7 13 37 5 31 16 14.4.214 6,3 47 8, 125 35 97 31 17 22.4.214 6,3 11 12 25 46 33 19 8.5.214 6,3 6,3 1 76 33 4 21 21.5.214 6,1 8, 12 58 35 51 23 2.6.214 6, 6, 11 75 77 29 2 2,7 55 25 17.6.214 5,8 7,5 13 73 34 63 27 3.6.214 6,9 8, 1 <5 43 45 29 15.7.214 7,3 2,1 1 41 43 45 31 29.7.214 7,3 7,3 11 <5 49 41 33 12.8.214 7,2 5,5 12 39 58 45 35 26.8.214 7, 6, 13 2 64 4 37 9.9.214 6,9 6,6 16 21 49 42 39 25.9.214 7,1 9,9 12 15 57 34 41 7.1.214 6,9 7,5 11 16 44 31 43 22.1.214 5,5 4, 2 35 36 61 Keskiarvo: 6, 7,2 8, 129 229 77 43 2, 2,7 43 Mediaani: 6,3 6, 12 21 43 42 Minimi: 5,3 1,3 1 5 21 14 Maksimi: 7,3 47 2 61 97 63 213 5,9 6,4 1 145 36 54 41 Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 19 1837 767 89 32 5, 44 6,1 2 247 911 98 39 5,7 47
174 Taulukko 135 Lypsinnevan kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Yläpuoliset arvot ovat kahden yläpuolisen pisteen keskiarvoja. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ).
175 Kuva 92 Lypsinnevan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
Kuormitus Lypsinnevan kuormitukset on laskettu käyttämällä kosteikon 1 alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Keskimääräistä alhaisemmista pitoisuuksista johtuen kiintoaineen, typen ja fosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli samansuuruinen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa (Taulukko 136). Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman edellisvuotta korkeammat. Edellisvuotta korkeammat kuormitukset selittyvät lämpimällä ja sateisella syksyllä, jolloin kokonaistyppipitoisuudet ja COD Mn -arvo ovat korkeita. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormitukset olivat edellisvuotta pienemmät (Kuva 94). Kaikkien muuttujien brutto-ominaiskuormitukset olivat pienimmillään kesällä, jolloin virtaamat olivat alhaiset. Syksyllä kuormitukset olivat keskimääräistä korkeammat (Kuva 93). Taulukko 136 Lypsinnevan kosteikon 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 36,3 26,5 69,4 59, 1,2 13,2 9,7 444 324 Typpi 12,3 7,4 16,2 11,,4 4,5 2,7 151 91 Fosfori,28,83,45,24,9,1,3 3,4 1, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 4 86 47 74 13 146 31 4 896 1 53 2 1 1,6 1,2,8,4, Kiintoaine Lypsinneva, kost1 om.kuorm.suot 214 44 39 34 99 34 4 161 Kuva 93 Lypsinnevan kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 112 Kokonaisfosfori Lypsinneva, kost1 om.kuorm.suot 214,59,35,6,23,21,28 1,3,71 1 8 6 4 2 4 2 Kokonaistyppi Lypsinneva, kost1 om.kuorm.suot 214 92 37 15 17 7,6 7, 5,5 1121 336 314 189 234249 3117 35 COD Mn Lypsinneva, kost1 om.kuorm.suot 214 88 176 16 12 8 4 Kiintoaine 3 25 2 15 1 5 Typpi 1,,8,6,4,2, Fosfori 1 8 6 4 2 CODMn 212 213 214 212 213 214 212 213 214 212 213 214 Kuva 94 Lypsinnevan kosteikon 1 bruttokuormitusten ( ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 212 214. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).
177 Taulukko 137 Lypsinnevan tuotantoalueen kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 214. Heiniahonnevan pintavalutuskentän 11 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 16 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella alapuolisen pisteen veden laatu ei merkittävästi poikennut ominaiskuormitussoiden keskimääräistä veden laadusta. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli noin kolmanneksen, kokonaistyppipitoisuus viidenneksen ja COD Mn -arvo noin neljänneksen keskimääräistä suurempi (Taulukko 139). Kiintoaineen keskimääristä pitoisuutta nostaa helmikuun lopulla mitat- Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 47.83 Savonjoen yläosan va 444 151 3,4 4896 324 91 1, 153 3.9.5 Heiniahonnevanneva (Soini) Heiniahonneva sijaitsee Soinin kunnan alueella. Vuonna 214 Heiniahonnevalla oli tuotannossa 3 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Heiniahonnevan turvetuotantoon 31.12.27 (päätös nro 155/27/4, dnro LSY-25-Y-33). Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta noin 3 ha:n alueelta. Heiniahonneva sijoittuu Savonjoen yläosan valuma-alueelle (47.83), joka kuuluu Vimpelinjoen valuma-alueeseen (47.8). Kyseiset valuma-alueet kuuluvat Ähtävänjoen vesistöalueeseen (47). Koko alueelta johdettavien kuivatusvesien käsittelymenetelminä on ympärivuotinen pintavalutus. Heiniahonneva (Savonneva) PVK11 Pintavalutuskentän 11 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 46,2 ha. Virtaamat Pintavalutuskentän 11 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisen vuoden 214 keskivaluma oli 5,4 l/s km 2 ja keskivirtaama 2,5 l/s. Valumat olivat korkeimmillaan joulukuussa 213 sekä maaliskuun alussa 214. Kesällä valumat olivat huomattavasti muiden lähialueen soiden valumia pienemmät. Alapuolisella tarkkailupisteellä oli etenkin kesällä pitkiä jaksoja, jolloin vettä ei virrannut lainkaan, eikä näytteitä saatu otettua (Kuva 95). 12 Alue I1 (n=3) Heiniahonneva pvk 11 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km 2 6 4 2 1.11.13 1.12.13 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 pvm 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14 Kuva 95 Heiniahonnevan pintavalutuskentän 11 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Vedenlaatu ja puhdistusteho
tu korkea pitoisuus (11 mg/l). Muilla näytteenottokerroilla kiintoainepitoisuudet olivat alhaiset. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat suurimmillaan kesän alivirtaamakausina. Kesäkuun lopulta syyskuun lopulle kestävällä jaksolla ei alapuoliselta tarkkailupisteeltä saatu otettua näytteitä, koska tarkkailupisteellä ei virrannut vettä. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 58 %, kokonaistypen 29 % ja kokonaisfosforin 61 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-17 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen COD Mn -arvot olivat yläpuolista pistettä korkeammat. Kiintoaineen edellisvuosia heikompaan keskimääräiseen puhdistustehoon vaikuttaa helmikuun lopulla alapuoliselta pisteeltä mitattu korkea kiintoainepitoisuus. Muilla näytteenottokerroilla kiintoaineen puhdistusteho on ollut erittäin hyvä. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin keskimääräiset puhdistustehot olivat edellisvuoden tasolla (Taulukko 139). Kuormitus Heiniahonnevan kuormitus on laskettu pintavalutuskentän 11 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän 11 bruttoominaiskuormitukset olivat selvästi ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 138). Keskimääräistä alhaisemmat kuormitukset selittyvät keskimääräistä pienemmillä valumilla. Etenkin kesällä kuormitukset olivat pienet, koska tarkkailupisteellä ei virrannut vettä (Kuva 97). Kiintoainekuormitus oli suurimmillaan helmikuun lopulla sekä maaliskuun alussa, jolloin virtaamat olivat suuria ja myös pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia. Helmikuun lopulla (25.2) mitattu korkea kiintoainepitoisuus ajoittui alivirtaamakaudelle, ennen kevään huippuvirtaamia. Typen, fosforin sekä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat korkeimmillaan maaliskuun alussa, sekä marras- joulukuussa 213, jolloin virtaamat olivat suuria (Kuva 96). Taulukko 138 Heiniahonnevan pintavalutuskentän 11 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 178
179 Taulukko 139 Heiniahonnevan pintavalutuskentälle 11 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 46 12.11.213 6, 4,8 8,6 1,6 81 45 32 29 26 13 5 33 28 15 81 77 5 8,1 2,4 18 47 19.11.213 6,2 4,8 5,6 1,2 79 37 31 16 22 13 41 36 29 19 73 8-1 2,5 6,3 2 5 9.12.213 6,8 5,3 4,6 <1 78 28 25 11 19 8 58 41 32 22 45 5-11 4,2 1,8 7 51 16.12.213 6,6 5,1 5,6 <1 82 27 22 19 16 66 59 36 28 22 5 51-2 12,8 32,4 22 2 7.1.214 6,7 5,1 4,2 <1 76 25 22 12 15 55 63 4 27 33 5 47 6 1,1 2,9 15 5 28.1.214,, 21 7 12.2.214,, 13 9 25.2.214 6,2 5,3 1,7 11-6371 14 16-14 65 46 29 15 94-527 12 21-75,8 2,1 1 11 12.3.214 5,7 5,2 6,8 6,1 1 12 11 8 25 11 56 39 35 1 41 44-7 26,8 67,9 1 13 25.3.214 6,1 5,5 5,2 3,2 38 13 12 8 48 31 35 39 39 39 42-8,8 2, 22 15 8.4.214 6,5 5,6 11, 2, 82 14 11 21 53 17 68 43 38 12 35 36-3 2,4 6, 6 16 14.4.214 6,3 5,6 22 8,2 96 23 12 11 8 4 26 35 22 51 77 38 31 18 1, 2,6 8 17 22.4.214 6,8 4,6 11 2,3 79 22 16 27 99 37 63 54 77-43 35 51-46,,1 16 19 8.5.214 6,7 4,4 13 1,1 92 2 15 25 73 37 49 69 1-45 4 74-85,4,9 13 21 21.5.214 6,7 4,1 14 3,5 75 23 16 3 63 34 46 54 17-215 54 8-48 1,4 3,4 12 23 2.6.214 6,4 4,3 6,5 1, 85 29 14 52 11 19 83 53 89-68 61 78-28,7 1,7 15 25 17.6.214 6,5 4,4 1 1, 9 26 14 46 92 13 86 62 69-11 61 86-41,, 3 27 3.6.214 6,8 9, 21 55 59 51,, 25 29 15.7.214 6,8 1, 23 63 7 69,, 14 31 29.7.214 6,7 14 27 86 69 63,, 14 33 12.8.214 6,9 1 25 85 65 62,, 14 35 26.8.214 7, 8,7 22 93 55 49,, 14 37 9.9.214 7,2 7,5 2 66 35 5,, 16 39 25.9.214 7,1 6,7 21 98 39 39,, 12 41 7.1.214 6, 24 15 11 36 42 25,7 1,9 15 43 22.1.214 6,3 4,1 17 1,8 89 53 16 7 27 17 94 58 52 1 82 85-4 1,3 3,3 1 Keskiarvo: 6,4 4,6 18 9,1 58 ** 19 2375 1775 29 ** 142 468 61 ** 55 6-7 ** 5 58-17 ** 2,5 5,4 365 Mediaani: 6,7 5, 8,7 1,7 8 225 16 2 855 355 57 48 45 1 5 51-9 Minimi: 5,7 4,1 1, 1, -6371 11 11-14 25 11 29 15 27-527 12 21-85 Maksimi: 7,2 5,6 22 11 96 53 32 7 27 13 94 22 17 77 82 86 18 213 6,2 4,9 59 3 96 ** 14 2358 158 3 ** 1174 415 61 ** 73 6 18 ** 53 57-4 ** 212 6,3 4,5 75 3,9 95 ** 2 2127 1955 8 ** 812 573 29 ** 111 191-72 ** 6 85-41 ** 211 5,5 3,9 119 3,5 97 ** 58 2135 2343-1 ** 768 69 1 ** 132 466-253 ** 83 138-67 ** Talvi 3 kpl 6,7 5,2 5 1, 2667 23 1667 67 39 29 48 49 Kevät 5 kpl 6,1 5,4 49 26 13 122 462 262 71 51 33 35 Kesä 5 kpl 6,7 4,3 1 1,8 2345 15 85 28 59 11 54 74 Syksy 3 kpl 6,2 4,4 12 1,5 334 2633 1768 923 42 36 6 81 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 48 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 247 157 24 ** 911 436 5 ** 98 62 39 ** 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 28.1.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 12.2.14 Ei näytteitä. Yp oja oli jäässä, eikä mittapadolla ollut virtausta. 22.4.14 Ap näyte otettu v-padon yläpuolelta, koska putoavasta vedestä ei saatu edustavaa näytettä. 3.6.-7.1.14 Ei ap näytteitä, koska mittapadolla ei ollut näytteenottojen aikaan virtausta.
18 Kuva 96 Heiniahonnevan pintavalutuskentän 11 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.
181 2 Kiintoaine Heiniahonneva, pvk11 om.kuorm.suot 214 8 Kokonaistyppi Heiniahonneva, pvk11 om.kuorm.suot 214 1,8,4, 9,2 44 16 99 4 1, 1 112 Kokonaisfosfori Heiniahonneva, pvk11 om.kuorm.suot 214,35,26,6,46,58,28,2,71 6 4 2 1 5 2 15 14 17 7,,7 19 COD Mn Heiniahonneva, pvk11 om.kuorm.suot 214 466 527 336 314 34 249 51 35 88 Kuva 97 Heiniahonnevan pintavalutuskentän 11 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 14 Heiniahonnevan tuotantoalueen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 47.83 Savonjoen yläosan va 226 117 2,1 3253 168 88,92 1381 3.1 Multia 3.1.1 Hirvisuo (Multia) Hirvisuon tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Keuruun reitin Tarhianjoen valuma-alueen Soutujoen (35.633) osavaluma-alueella.itä-suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 25.6.28 n:o 94/8/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Hirvisuolla. Luvasta valitettiin hallinto-oikeuteen (päätös 22.5.29 nro 9/271/3) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 14.5.21 annetulla päätöksellä (Dnro. 1944, 1961 ja 1968/1/9). Vuonna 214 Hirvisuon tuotantoalueella oli valmistelussa 43,3 ha. Hirvisuolla aloitettiin ympärivuotinen tarkkailu 19.1.211. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 51, ha. Kaikki valmistelussa olevan alan kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisen pintavalutuskentän avulla. Virtaamat Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 7,7 l/s ja valuma 15,7 l/s km 2 Keskimääräinen valuma on hieman valmisteluvaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa 17,7 l/ s km 2 pienempi. Sateisesta syksystä johtuen joulukuussa 213 virtaamat olivat korkeita. Vähälumisesta talvesta johtuen kevään 214 virtaamapiikki jäi pieneski. Kevään virtaamat lähtivät nousuun jo helmikuun lopulla. Kesän ainoa suurempi virtaamapiikki mitattiin elokuun lopulla, jolloin alueella satoi paljon (Kuva 99). Hirvisuon jatkuvatoimisessa virtaamanmittauksessa ei havaittu ongelmia hydrologisena vuonna 214. Vedenlaatu ja puhdistusteho Hirvisuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 22 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pienemmät, kuin valmistelussa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214 (Taulukko 141). Vuodenajoittain verrat-
taessa kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä. Maaliskuun lopulla mitattiin yksittäinen korkea kiintoainepitoisuus (34 mg/l). Kyseisellä näytteenottokerralla myös muiden vedenlaatumuuttujien pitoisuudet olivat keskimääräistä suuremmat. Kokonaisfosforin pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat heinäkuussa keskimääräistä suuremmat (Taulukko 141 ja Kuva 99). Edelliseen vuoteen verrattuna keskimääräisissä pitoisuuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Tarkkailujakson aikana 212 214 typpipitoisuudet ovat hieman kohonneet. Vastaavasti pintavalutuskentälle tulevan ja lähtevän veden väriarvot sekä COD Mn -arvot ovat hieman pienentyneet (Taulukko 141). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 58 %, kokonaistypen 37 % ja kokonaisfosforin 5 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo hieman kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 141). Kuormitus Hirvisuon kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Hirvisuon kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli hieman kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Muiden muuttujien kuormitukset olivat vastaavasti keskimääräistä pienemmät. Kiintoaineen, typen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset eivät suuresti poikkea ominaiskuormitussoiden keskiarvosta. Fosforin kuormitus oli noin kolmanneksen keskimääräistä pienempi (Taulukko 142). Kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat suurimmillaan maaliskuun lopun (26.3.) kuormitusjaksolla, jolloin pitoisuudet olivat keskimääräistä suurempia (Kuva 99). Myös kokonaistypen pitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat kyseisellä näytteenottokerralla ajankohtaan nähden korkeita. Yleisesti ottaen typpipitoisuudet sekä COD Mn -arvo ovat korkeimmillaan syksyisin. Kyseisen maaliskuun lopun kuormitusjakson keskimääräistä korkeammista kuormituksista johtuen kiintoaineen, kokonaistypen sekä kemiallisen hapenkulutuksen kevään brutto-ominaiskuormitukset olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat (Kuva 1). Edelliseen vuoteen verrattaessa kiintoaineen ja kokonaistypen kuormitukset hieman kasvoivat ja kokonaisfosforin kuormitus pieneni. Vuoden 214 brutto-ominaiskuormitukset olivat, etenkin kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta huomattavasti vuoden 212 kuormituksia pienemmät (Kuva 11). l/s km 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1.11.13 1.12.13 Alue H2 (n=5) Hirvisuo pvk ap, Multia. Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1.1.14 1.2.14 1.3.14 Kuva 98 Hirvisuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 (1.11.213 31.1.214). Vertailuarvoina läheisen alueen H2 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. 1.4.14 pvm 1.5.14 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.1.14 182
183 Taulukko 141 Hirvisuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Väriluku Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg Pt/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 4.11.213 6,1 5,5 3,9 1,5 62 36 275 21 15 29 72 51 29 54 51 6 15, 3,6 18 47 19.11.213 6,2 5,3 2,4 <1 58 35 28 22 17 23 63 49 22 52 52 9,3 19, 15 49 4.12.213 6,2 5,5 2,7 1,1 59 24 24 19 15 21 12 93 67 52 22 35 33 2,6 1,1 39 42-8 7,9 16,2 12 51 16.12.213 6,2 5,5 2,4 2,3 4 26 22 19 16 16 66 55 17 4 39 3 18,8 38,3 23 2 8.1.214 6,1 5,3 2,4 1,5 38 3 275 2 19 5 65 52 2 45 44 2 7,2 14,7 5 # 6 6.2.214 6,1 12 385 24 1 16 22 11 8,2 42,, 42 # 13 26.3.214 5,8 6, 7 34 51 25 27 31 34-1 96 11-15 8 67 16 6,7 13,7 43 # 15 8.4.214 6,1 6,1 4,3 2,5 42 22 2 2 16 2 11 68 64 56 13 18 22 2,2 1,2 36 38-6 5,9 12,1 7 16 15.4.214 6,2 6, 13, 4,8 63 2 2 18 16 11 57 55 4 34 34 5,7 11,7 9 17 24.4.214 6,4 5,5 7,6 7,6 22 24 19 15 21 11 25 73 8-1 13 17 1,8 1,1 4 41-3 3,3 6,8 13 19 7.5.214 6,4 5,5 9,3 3,5 62 24 22 17 12 29 58 69-19 39 4-3 4,5 9,2 15 21 22.5.214 6,4 5,5 12 1,6 87 33 3 15 1 33 69 98-42 4 33 18 5,1 1,3 13 23 4.6.214 6,3 5,6 9,2 1,5 84 3 25 17 94 45 41 15 6 2 75 68 9 7 32 2,,6 47 48-2 7,8 15,9 13 25 17.6.214 6,4 5,8 9, 4, 56 33 3 22 97 56 96 53 45 59 56 5 2,5 5,2 13 27 3.6.214 6,5 5,9 2, 1,7 15 32 33 17 93 45 73 56 23 47 52-11,8 1,6 15 29 15.7.214 6,6 6, 9,3 4, 57 36 4 2 13 35 65 16 12 <5 1 15-5 15 67 3,3 1,1 53 77-45 3,7 7,6 1 29 16.7.214 * 6, 3,1 11 17 <5 14 67 73 3,8 7,8 15 31 31.7.214 6,5 5,9 4,4 4,5-2 5 5 28 13 54 13 18-38 57 84-47 8,6 17,5 13 33 13.8.214 6,7 6,2 1, 4,7 53 3 33 26 89 66 74 77-4 37 5-35 13,2 27, 14 35 27.8.214 6,6 6,1 1, 2, 8 23 22 23 85 63 12 12 23 27 55 42 24 6 12 1,8,7 41 43-5 12,7 25,9 13 37 9.9.214 6,7 6,2 5,5 1,3 76 25 66 22 72 67 6 38 37 36 41-14 8,6 17,6 21 4 3.9.214 6,9 6,3 4, <1 75 21 18 23 76 67 5 31 38 32 32 7,4 15,1 7 41 7.1.214 6,6 6,4 6,3 1,4 78 2 17 22 91 59 16 13 <5 4 47 31 34 12 7 2,4,7 3 29 3 11,6 23,7 12 # 43 2.1.214 6,3 6,2 15, 3, 8 25 2 23 12 48 74 47 36 38 38 18,1 36,9 13 # Keskiarvo: 6,3 5,7 9,6 4,1 58 ** 287 285 279 133 37 ** 986 154 1,2 113 81 68 5 ** 31 27 3,,9 45 47-6 ** 7,7 15,7 365 Mediaani: 6,4 5,9 7, 2,2 59 26 26 25 125 35 11 16 6 24 71 55 18 15 22 2,3 1,1 41 43-1 7,1 14,4 Minimi: 5,8 5,3 2, 1, -2 2 17 11 72-1 17 12 5 5 47 31-5 6 7 1,8,6 3 29-47,, Maksimi: 6,9 6,4 7 34 87 5 66 31 34 1 16 68 23 4 22 18 45 11 67 8,2 1,2 8 84 18 47,7 97,1 213 5,7 5, 8,7 3,9 59 ** 312 34 1848 1218 34 ** 829 271 14 96 1 ** 38 57 2,3,9 51 55-9 ** 7, 13,8 365 212 5,3 4,5 4,4 3,6 18 ** 33 325 1167 86 31 ** 235 6 83 63 25 ** 34 38 1,8,7 52 56-7 ** 18,4 36,1 39 Talvi 4 kpl 6,2 5,4 4,4 1,5 28 1675 14 93 96 52 73 33 5,4 1,1 44 44 7,3 14,9 97 Kevät 3 kpl 6, 6, 29 14 23 22 11 68 72 74 18 22 2,2 1,2 5 46 6,5 13,2 59 Kesä 11 kpl 6,4 5,8 7,6 3,3 1975 155 675 73 12 17 84 83 22 32 2,2,9 47 51 6,4 13,1 159 Syksy 4 kpl 6,4 5,9 7,3 1,7 2225 193 16 13 5 4 61 4 12 7 2,4,7 39 38 13,8 28, 5 Valmistelu (n=7) 5,9 5,4 15,7 5, 7 ** 189 1418 21 ** 774 36 116 1 13 ** 59 56 3,2 1,6 47 49-5 ** 17,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 16.7.14 Poikkeustilanteen omavalvontanäyte, korjaustyö kaivolla. Mittapadon pinnankorkeus 8 cm. Kiintoaineen hehkutushäviö 26.3.214 = yp: 63 mg/l ja ap: 34 mg/l
184 Kuva 99 Hirvisuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.