VAHANKAJOEN VALUMA-ALUEEN (14.67) VEDENLAATU JA VIRTAAMATUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM
|
|
- Sofia Järvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAHANKAJOEN VALUMA-ALUEEN (14.67) VEDENLAATU JA VIRTAAMATUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM
2 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa Aineisto ja menetelmät Virtaaman mittaus Vesinäytteenotto ja analysointi Tulokset Poikkeamat Vahankaan laskevien uomien virtaamat Vedenlaatu Tulosten tarkastelu Johtopäätökset Viittaukset Liitteet
3 1. Tutkimuksen taustaa Turvetuotantoon ja sen alapuolisiin vesistöihin kohdistuviin vesistövaikutuksiin on kiinnitetty varsin suurta huomiota ja turvetuotannosta syntyviä päästöjä syytetään usein vesistöjen pilaamisesta. Kesällä/syksyllä 2013 Vapo Oy teetti selvityksen energiaturpeen tuotannon valumavesien virtaamista ja pitoisuuksista. Vahankajoen valuma-alue sisältää edelleen kolmannen jakovaiheen valuma-alueet; Vahangan alue (14.672), Vahankajoen alue (14.671), Mustapuron valuma-alue (14.674) ja Valkkunan valuma-alue (14.673). Mustapuron valuma-alueelta vedet laskevat Kortejokea ja Valkkunan valuma-alueelta Koskelanjokea pitkin Vahangan valuma-alueelle. Sieltä vedet kulkeutuvat edelleen Vahankajoen alueelle. Selvityksessä määritettiin Vapo Oy:n turvetuotantoalueilta lähtevän veden virtaamaa ja pitoisuuksia. Vahankajoen valuma-alue on kauttaaltaan voimakkaasti ojitettua. Valuma-alueen maankäyttö muodostuu pääosin metsä- ja maataloudesta sekä turvetuotannosta. Vahankajoen valuma-alue on kooltaan ha (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta), josta Vahankajärven pinta-ala kattaa 476,8 ha. Vapon turvetuotannon osuus (1236,6 ha) Vahankajärven valuma-alueella jakautuu seuraavasti: Mustapuron valuma-alue (14.674, F=171,86 km², turvetuotannon osuus pinta-alasta= 3,9 %): Savonneva 300,3 ha (ympärivuotinen kosteikko, ympärivuotinen pintavalutus, virtaamansäätö) Koirasuo 197,8 ha (ympärivuotinen pintavalutus) Juuvinsuo 69 ha, (ympärivuotinen pintavalutus, ympärivuotinen kosteikko) Puntari-Konttisuo 100,9 ha (perustason laskeutusallas, virtaamansäätö) Valkkunan valuma-alue (14.673, F=150,95 km², turvetuotannon osuus pinta-alasta= 3,6 %): Heposuot 114,6 ha (perustason laskeutusallas, virtaamansäätö) Kaijansuo 433,1 ha (ympärivuotinen pinta-valutus, virtaamansäätö) Vahankajoen alueen valuma-alue (14.671, F=51,98 km², turvetuotannon osuus pinta-alasta = 0,4 %): Suoniemensuo 20,9 ha (perustason laskeutusallas) Vahangan alueella (14.672, F=24,10 km²) ei ole turvetuotantoa. Täten Vapon turvetuotannon prosentuaaliseksi osuudeksi Vahankajoen valuma-alueen maa-alueen maankäytöstä muodostuu 3,13 % (valuma-alueen pinta-alasta vähennetty Vahankajärven pinta-ala). Tutkimuksen periaate oli tarkastella kahden Vahankajärveen laskevan lasku-uoman eli, Korte- ja Koskelanjoen, seitsemän turvetuotantoalueen ja Pääjärveen laskevan Vahankajoen yläosan (Vahangan luusua) ja Vahankajoen alaosan virtaamia ja kulkeutuvien typen, fosforin, kiintoaineen ja orgaanisen aineksen (CODMn) pitoisuuksia eri ajankohtina ja erilaisissa virtaamatilanteissa. Näytteenotto käsitti kaikki alueilla olevat Vapon turvetuotannon valumavesien purkupisteet. 2
4 2. Aineisto ja menetelmät Tutkimus suoritettiin Nab Labs Oy:n toimesta kesän/syksyn 2013 aikana. Tutkimuskohteita oli yhteensä 40 kpl, (Taulukko 1. ja Liite 1.). Tutkimus suoritettiin kahden viikon välein viikkoina 26-32, jonka jälkeen tutkimus suoritettiin vielä 2 kertaa ja tällöin tutkimuskertojen väli oli neljä viikkoa (vkot 36 ja 40). Tutkimuskertoja kertyi yhteensä 6 kpl. Kahden viimeisen kerran tutkimusvälin pidentämisessä oli tarkoitus saada mukaan mahdollisia syyssateiden vaikutuksia virtaamaolosuhteisiin. Taulukko 1. Tutkimuksen havaintopaikat Vahankajoen valuma-alueella. Sinisellä korostetut ovat vesistöpisteitä. Havaintopaikan nimi Vesienkäsittelymenetelmä Kolmannen jakovaiheen valuma-alue Pohj.koord. Itä koord. Savonneva, pvk1 ap pintavalutus Mustapuron va Savonneva, pvk2 ap pintavalutus Mustapuron va Savonneva, pvk4 ap pintavalutus Mustapuron va Savonneva, kosteikko 13 ap kosteikko Mustapuron va Savonneva, la 6 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Mustapuron va Savonneva, la 42 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Mustapuron va Savonneva, la 43 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Mustapuron va Savonneva, la 44 ap pintavalutus Mustapuron va Koirasuo, pvk5 ap pintavalutus Mustapuron va Koirasuo, pvk6 ap pintavalutus Mustapuron va Juuvinsuo, mittakaivo 1 pintavalutus, kosteikko Mustapuron va Juuvinsuo, mittakaivo 2 pintavalutus, kosteikko Mustapuron va Puntari-Konttisuo, la4 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Mustapuron va Puntari-Konttisuo, la5ap laskeutusallas, virtaamansäätö Mustapuron va Puntari-Konttisuo, la1ap laskeutusallas, virtaamansäätö Mustapuron va Kaijansuo, ylivuotokenttä ap pintavalutuskenttä Valkkunan va Kaijansuo, la 26 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 4 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 19 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 6 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo eristysoja yläpuoli - Valkkunan va Kaijansuo eristysoja alapuoli - Valkkunan va Kaijansuo, mp 12 ap pintavalutus Valkkunan va Kaijansuo, la 32 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 29 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 7 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 28 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 18 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 11 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, pvk2 ap pintavalutus Valkkunan va Kaijansuo, la12 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, pvk ap pintavalutus Valkkunan va
5 Suoniemensuo, la1 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Vahankajoen a Heposuot La1 ja La3 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Heposuot La4 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Heposuot altaiden ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Koskelanjoki mts - Vahangan alue Kortejoki mts - Vahangan alue Vahankajoki mts - Vahankajoen alue Vahangan luusua mts - Vahankajoen alue Virtaaman mittaus Virtaamanmittauksissa käytettiin Sontek Flowtracker mittalaitetta, joka mittaa veden virtausnopeutta akustiseen Doppler-ilmiöön perustuvalla tekniikalla. Virtaamamittauksessa laite laskee uoman virtaaman käyttäjän syöttämien syvyys- ja leveystietojen perusteella. Mittaus toistetaan läpi koko uoman leveyden mittausvälillä, joka on korkeintaan 10 % uoman kokonaisleveydestä. Uoman syvyys syötetään laitteelle mittausparametriksi jokaisessa mittauspisteessä (kuva 1). Kuva 1. Virtausnopeus ja mittauspisteiden syvyys kohteessa Vahangan luusua
6 Flowtracker on käyttökelpoinen 0,06 1,2m syvyydessä. Isoissa uomissa yli 0,5m syvässä vedessä virtausnopeus oli myös usein suuri. Tästä johtuen vedessä kahlaamalla tehtävä mittaus vaikeutui huomattavasti osassa mittauspisteistä. Vahangasta Pääjärveen laskeva Vahankajoen uoma on niin suuri että laitetta ei voitu käyttää. Vastaavissa poikkeavissa tilanteissa uoman leveys mitattiin rannalta mittanauhalla ja keskisyvyys mitattiin mittakepin avulla. Virtausnopeus määritettiin uoman pintavirtaamasta silmämääräisesti. Tällöin kelluvan kappaleen yhden metrin matkan etenemiseen kuluttamasta ajasta saatiin määritettyä paikallinen virtausnopeus. Tämä menetelmä on täten arvio uoman virtausnopeudesta, eikä voida olettaa että virtausnopeus olisi absoluuttisen sama koko uoman leveydeltä. Menetelmä on yleisesti käytössä virtavesitarkkailussa, jossa näytteenoton yhteydessä arvioidaan uoman hetkellistä virtaamaa. Virtaama-arvio laskettiin mittauksista saatujen virtausnopeuden, keskisyvyyden ja uoman leveyden perusteella. Kuuden turvetuotantoalueen mittauspisteen virtaama määritettiin pintavalutuskentän alapuolella sijaitsevan mittakaivon v-padosta. 2.2 Vesinäytteenotto ja analysointi Vesinäytteenoton suoritti Nab Labs Oy:n ammattitaitoinen ympäristönäytteenottaja. Näytteenotto suoritettiin standardin SFS-EN ISO/IEC 17024/2003 (FINAS Akkreditointipalvelun ohjeistus) mukaan. Turvetuotantoalueilla vesinäyte otettiin aina mittapadolta, mikäli sellainen näytepisteellä oli. Muutoin ja olosuhteiden niin salliessa, näyte otettiin aina uoman keskeltä ja noin 20 cm syvyydeltä. Tällöin näyte edustaa päävirran vedenlaatua. Näytteet otettiin aina ennen virtaamanmittausta, jolloin uomasta saatiin häiriintymätön näyte. Näytteet toimitettiin kylmälaukkuihin pakattuina postin välityksellä analysoitavaksi Nab Labs Oy:n laboratorioon Kaustiselle, jossa näytteet olivat aina näytteenotosta seuraavana aamuna. Nab Labs Oy:n Kaustisen laboratorio on viranomaisen (FINAS) valvonnan alainen laillistettu laboratorio. Vesinäytteistä tehtiin seuraavat keskeiset turvetuotannon kuormitusta kuvaavat vedenlaatumääritykset: -kiintoaine, karkea (mg/l) 1,2 µm suodattimella -kiintoaine, hieno (mg/l) 0,4 µm suodattimella -kokonaistyppi mg/l -kokonaisfosfori mg/l -COD Mn mg/l O ( COD Mn mg/l O eli veden kemiallinen hapenkulutus kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää, eli vedessä olevaa eloperäistä ainetta, joka voi olla humusta, jätevettä, karjatalouden päästöjä tai luonnonhuuhtoumaa. ( Näytteiden kiintoaine (1,2 µm) on analysoitu standardin SFS-EN 872:2005 mukaan. Menetelmä on akkreditoitu luonnon-, talous- ja jätevesille. 1,2 µm näyte suodatetaan lasikuitusuodattimen läpi ja 0,4 µm näyte suodatetaan kalvosuodattimen läpi. Kalvosuodattimen (0,4 µm) käyttö on myös akkreditoitu. Molemmissa kiintoainemäärityksissä on käytetty samaa suodatustekniikkaa ja suodattimen käsittelyä. Määritysraja molemmille kiintoaineille on 1 mg/l ja mittausepävarmuus 15% kun pitoisuus on yli 3 mg/l. Mittausepävarmuus on ± 0,5 mg/l pitoisuusalueella 1-3mg/l. 5
7 Näytteiden kokonaistyppimääritys on tehty standardin SFS-EN mukaan. Menetelmän mittausepävarmuus on ± 15% kun pitoisuus >3 mg/l,± 15% välillä 0,1-0,5 mg/l ja,± 10% >0,5mg/l. Menetelmä on akkreditoitu. Näytteiden kokonaisfosforimääritys on tehty standardin SFS-EN 1189:1997 mukaan. Menetelmän mittausepävarmuus on ±2 ug/l välillä 0,0,1-0,2 mg/l ja ± 10% >0,2mg/l. Menetelmä on akkreditoitu. Näytteiden veden kemiallisen hapenkulutuksen, CODMn, määritys on tehty standardin SFS3036:1981 mukaan. Menetelmän määritysraja on 0,5 mg/l ja mittausepävarmuus pitoisuusalueella 0,5-4mg/l on ±0,5 mg/l ja muuten 10%. Menetelmä on akkreditoitu. 3. Tulokset 3.1 Poikkeamat Tarkkailujakson ensimmäisellä kierroksella viikolla 26 Vahangan luusua mts- ja Vahankajoki mts pisteillä oli mittaushetkellä paikallinen rankkasade. Tämä näkyy vesistöpisteiden vedenlaadussa suurina kiintoainepitoisuuksina, jotka olivat yli kymmenkertaisia muihin näytteenottokierroksiin verrattuna. Havaintopaikat sijaitsevat yli 10 km päässä lähimmältä turvetuotantoalueelta, joten äkillinen kiintoainepitoisuuden nousu johtuu Vahankajoen rantapenkereisiin kohdistuneen voimakkaan pintahuuhtouman irrottamasta maa-aineksesta. Savonnevan yhdellä tutkimuspisteellä Savonneva pvk4 ap tehtiin mittakaivon siirto-/kaivuutöitä, jotka olivat käynnissä viikon 36 kierroksella sekä viikon 40 kierroksella. Tämän vuoksi pisteeltä lähtevässä vedessä oli runsaasti kiintoainetta molemmilla tarkkailukerroilla. Kaijansuolla pisteellä Kaijansuo pvk ap ei voitu tehdä tutkimussuunnitelman mukaista tarkkailua, sillä kohteella on automaattipumppu, jolloin näytepiste oli pääsääntöisesti kuivana siellä käytäessä. 3.2 Vahankaan laskevien uomien virtaamat Vahankajärveen laskevien Korte- ja Koskelanjoen, turvetuotantoalueilta lähtevien laskuojien, Vahankajärven luusuan ja Vahankajoen virtaamissa oli tutkimusjaksolla havaittavissa selkeää vaihtelua. Taulukkoon 2 on koottuna kunkin tarkkailu-uoman vaihteluväli pienimmästä virtaamasta suurimpaan. Taulukko 2. Vahankajärveen laskevien uomien, turvetuotantoalueiden laskuojien, Vahankajärven luusuan ja Vahankajoen virtaamien vaihteluvälit (0- merkintä, ei virtaamaa havaintokerroilla). Vesistöpisteiden virtaamat sinisellä. 6
8 Havaintopaikan nimi Vaihteluväli l/s Savonneva, pvk1 ap 0,6-4 Savonneva, pvk2 ap 0-3,2 Savonneva, pvk4 ap 0,25-9 Savonneva, kosteikko 13 ap 2,0-12 Savonneva, la 6 ap 0-5,4 Savonneva, la 42 ap 0-0,2 Savonneva, la 43 ap 0,1-2,0 Savonneva, la 44 ap 0-18,0 Koirasuo, pvk5 ap 0-4,5 Koirasuo, pvk6 ap 0-4,5 Kaijansuo, mp 12 ap 0,01-2,6 Kaijansuo, la 32 ap 0,2-10 Kaijansuo, la 6 ap 0,01-0,2 Kaijansuo, la 19 ap 0- Kaijansuo, la 4 ap 0-3,1 Kaijansuo, la 26 ap 0,1-1,5 Kaijansuo, ylivuotokenttä ap 0-5,0 Kaijansuo, la 29 ap 0-0,5 Kaijansuo, la 7 ap 0-0,1 Kaijansuo, la 28 ap 0- Kaijansuo, la 18 ap 0-8,0 Kaijansuo, la 11 ap 0- Kaijansuo, pvk2 ap 0-7,0 Kaijansuo, la12 ap 0,61-3,4 Kaijansuo, pvk ap 0- Kaijansuo eristysoja yläpuoli 0- Kaijansuo eristysoja alapuoli 0-7,0 Juuvinsuo, mittakaivo 1 1,8-43,0 Juuvinsuo, mittakaivo 2 0,45-69,0 Heposuot La1 ja La3 ap 1,0-10,0 Heposuot La4 ap 0,5-3,6 Heposuot altaiden ap 1,2-16,0 Puntari-Konttisuo, la4 ap 0-4,0 Puntari-Konttisuo, la5ap 0-6,0 Puntari-Konttisuo, la1ap 1,0-16,0 Suoniemensuo, la1 ap 0-4,5 Koskelanjoki mts Kortejoki mts Vahangan luusua mts Vahankajoki mts
9 3.3 Vedenlaatu Turvetuotantoalueilta lähtevän veden pisteistä otettujen vesinäytteiden typpipitoisuus (n=216 näytettä) vaihteli välillä 0,57-3,8mg/l, fosforipitoisuus 0,015-0,46 mg/l, kiintoainepitoisuus (karkea) <1-503 mg/l, kiintoainepitoisuus (hieno) 1,2-520 mg/l ja CODMn mg/l O2/l (Taulukko 3.) Kiintoainepitoisuuden laaja vaihteluväli johtuu Savonnevan yhdellä tarkkailupisteellä, Savonneva pvk4 ap, kahdella viimeisellä havaintokerralla tehdyistä mittakaivon asennus/kaivuutöistä. Ilman tämän pisteen tuloksia kiintoainepitoisuuksien yksittäisten näytteiden pitoisuuksien vaihteluvälit olivat <1 25 mg/l (karkea) ja 1,2 44 mg/l (hieno). Vesistöpisteiltä otettujen vesinäytteiden typpipitoisuus (n=24 näytettä) vaihteli välillä 0,49-0,74 mg/l, fosforipitoisuus 0,026-0,076 mg/l, kiintoainepitoisuus (karkea) 1,7-85 mg/l, kiintoainepitoisuus (hieno) 3,5-96 mg/l ja CODMn mg O2/l (Taulukko 3.) Ilman äkillisen rankkasateen aikaansaamaa kiintoaineen pitoisuusnousua (pisteet Vanhangan luusua ja Vahanka mts) vesistönäytteiden kiintoaineen vaihteluvälit olivat 1,7-8,8 mg/l (karkea) ja 3,5-13 mg/l (hieno). Täten turvetuotantoalueita edustavilla tarkkailupisteillä mitatut veden ainepitoisuudet olivat joillakin pisteillä korkeampia kuin vesistöpisteillä mitatut maksimipitoisuudet. Tarkkailtuja vesistöpisteitä oli kuitenkin huomattavan vähän verrattuna mukana oleviin turvetuotannon pisteisiin, mikä saattaa vähentää havaittua vaihtelua verrattuna turvetuotannon pisteisiin. Taulukko 3. Turvesoilta lähtevien vesien sekä vesistöpisteiden keskimääräiset (n=6 mittausta) vedenlaatuarvot sekä yksittäisten mittausten vaihteluvälit (suluissa). Turvesoiden kohdalla kaikki yksittäisen suon mittaustulokset on yhdistetty ja tulokset edelleen keskiarvostettu. Kohde Kiintoaine, (karkea) mg/l Kiintoaine, (hieno) 0,4 mg/l Kok.N mg/l Kok.P mg/l CODMn mg/l Savonneva, 8 pistettä 24,15 (<1-503*) 31,6 (1,2-520*) 1,21 (0,79-2,2) 0,04 (0,015-0,15) 56,64 (41-84) Koirasuo, 2 pistettä 5,01 (0,8-17,4) 11,3 (2,0-11,7) 1,0 (0,64-1,5) 0,03 (0,02-0,043) 59,44 (29-89) Kaijansuo, 17 pistettä 5,0 (1,4-13) 11,6 (2-26,7) 1,56 (0,57-3,8) 0,04 (0,05-0,46) 56,4 (26-94) Juuvinsuo, 2 pistettä 4,07 (2-8,0) 11,4 (2-11,8) 0,93 (0,57-1,5) 0,08 (0,021-0,46) 42,8 (31-68) Heposuot, 3 pistettä 7,71 (2,4-21) 15,4 (7,35-35) 0,93 (0,72-1,3) 0,09 (0,049-0,16) 32,5 (19-64) Puntari-Konttisuot, 3 pistettä 9,39 (5,0-17) 23,3 (7,14-44) 1,4 (0,77-3) 0,08 (0,038-0,15) 40,2 (21-65) Suoniemensuo, 1 piste 5,13 (2,5-9,8) 7,2 (3,4-13,2) 0,7 (0,56-0,95) 0,03 (0,026-0,035) 33,3 (23-44) Kortejoki, 1 piste 5,27 (3,5-7) 9,52 (8,11-12) 0,65 (0,56-0,74) 0,04 (0,032-0,048) 38,5 (29-64) Koskelanjoki, 1 piste 3,73 (2,7-6) 7,15 (4,3-9,9) 0,59 (0,49-0,64) 0,03 (0,026-0,041) 28,6 (21-34) Vahangan luusua, 1 piste 19,08 (2,3-85**) 23,51 (3,5-96**) 0,62 (0,54-0,68) 0,04 (0,032-0,063) 28,8 (26-32) Vahankajoki mts, 1 piste 9,07 (1,7-31**) 13,29 (5-42**) 0,66 (0,63-0,72) 0,04 (0,033-0,076) 28,3 (29-31) * Savonneva pvk4 ap pisteellä mittakaivon asennus/kaivuutyöt nosti Savonnevalta lähtevän veden kiintoainepitoisuutta **Vko 26 rankkasateen aiheuttama kiintoaineen pitoisuuspiikki. 8
10 4. Tulosten tarkastelu Todellisuudessa tutkimusalue on kokonaisuudessaan hyvin laaja ja maantieteelliset etäisyydet tarkastelupisteiden välillä ovat pitkiä. Vesien purkureittien pituudet turvetuotantoalueilta lähimmille alapuolisille vesistöpisteille vaihtelivat noin km välillä. Tämän lisäksi purkureittien varrella on monin paikoin useampia pieniä ja keskisuuria järvialtaita (liite 1). Etäisyydet ja purkureittien järvialtaat lisäävät huomattavasti veden viipymää. Veden kuljettamat ainesosat myös sedimentoituvat ja sitoutuvat kemiallisiinja biologisiin prosesseihin matkan varrella. Turvetuotantoalueilta lähtevän veden ja alapuolisten vesistöpisteiden virtaamat vaihtelivat melko paljon tutkimusjakson aikana. Vaihtelusta huolimatta Vahankajoen valuma-alueeseen kohdistuva turvetuotannon vesien virtaamaosuus oli koko jakson ajan melko vähäistä ja virtaamaosuuden vaihtelu oli niin ikään vähäistä. Turvetuotantoalueilta lähtevän veden laatu vaihteli selvästi vesistöpisteitä enemmän. Tähän vaihteluun vaikutti paikalliset virtaamaolosuhteet sekä myös pisteiden määrällinen epäsuhta, eli vesistöpisteitä oli huomattavasti vähemmän, jolloin laadun vaihtelua esiintyi myös vähemmän. 5. Johtopäätökset Turvetuotantoalueiden ja alapuolisten vesistöpisteiden väliset pitkät maantieteelliset etäisyydet ja vesien purkureittien järvialtaat hankaloittavat ns. reaaliaikaista vertailua, jossa tuotantoalueilla tapahtuvat virtaama- ja pitoisuusmuutokset olisivat selkeämmin havaittavissa kuormitusta vastaanottavassa vesistössä. Osa aineista ei välttämättä edes kulkeudu näin pitkälle tai ainakin hyvin pitkällä viiveellä. Vedenlaadun eroavaisuuksia voidaan kuitenkin tarkastella keskimääräisten veden pitoisuuksien suhteen. Keskimääräiset veden pitoisuudet ovat turvetuotantoalueilta lähtevässä vedessä havaittavasti vesistöpisteitä korkeammalla tasolla, mutta erot vesistöpisteiden vedenlaatuun eivät ole merkittävän suuria. Kun otetaan huomioon tutkimusjaksolla turvetuotantoalueilta lähtevien vesien suhteellisen pienet virtaamat, voidaan todeta, että turvetuotannon valumavedet eivät muodostaneet tutkimusjaksolla merkittävän suurta kuormitusosuutta Vahankajoen valuma-alueelta Pääjärveen kohdistuvassa kuormituksessa. Pelkkä pitoisuus/virtaama tarkastelu antaa kuitenkin helposti väärää kuvaa turvetuotannon kuormitusvaikutuksesta, joten oikeapaikkainen ja -aikainen ainevirtaamatarkastelu on paras lähtökohta selvittää toiminnan vaikutuksia alapuolisissa vesistönosissa. 9
11 6. Viittaukset - Hertta ympäristötietojärjestelmä: - Ympäristohallinnon www-sivut: 7. Liitteet - Liite 1. Valuma-alueen/tutkimusalueen kartta - Liite 2. Tutkimustulokset 10
12 Liite 1. Valuma-alueen/tutkimusalueen kartta 11
13 Liite 2. Tutkimustulokset 1/6 12
14 Liite 2. Tutkimustulokset 2/6 13
15 Liite 2. Tutkimustulokset 3/6 14
16 Liite 2. Tutkimustulokset 4/6 15
17 Liite 2. Tutkimustulokset 5/6 16
18 Liite 2. Tutkimustulokset 6/6 17
KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012
KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotTurvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
LisätiedotSaarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitukset 2011
Tapio Salminen Insinööritoimisto Saloy Oy 1 Saarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitukset 2011 Johdanto: Saarijärven reitin vedet ovat Keski-Suomen heikoimmat suhteessa järvien virkistyskäyttöön.
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotKokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli
Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,
LisätiedotBioenergia ry
1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotEri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus
TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotKUIVAKOLUN KAATOPAIKKA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotRISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017
TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.
1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotLaskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin
Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä
LisätiedotPieksäjärven ainetasetutkimus vuosina
Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina 2014-2015 Nab Labs Oy Tutkimusraportti 22 / 2016 Arja Palomäki 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Etelä-Savon ELY-keskus tilasi Nab Labs Oy:ltä Pieksäjärven ainetasetutkimuksen,
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,
LisätiedotPuulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,
LisätiedotIijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013
AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti
LisätiedotPuula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU
22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015
HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät
Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät 4-5.9.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotVAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ. Vastaanottaja Vapo Oy
Vastaanottaja Vapo Oy Asiakirjatyyppi Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liite 5 Päivämäärä 8.3.2013 VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotHUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA
HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,
LisätiedotKUIVASTENSUO Sijainti
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on
LisätiedotTASO-mittausasemien kalibrointi
3.1.214 TASO-mittausasemien kalibrointi TASO-hankkeen mittausasemat mittasivat veden virtaamaa sekä laatumittauksina sameutta, kiintoainetta, COD:ta ja DOC:ta. Asemat asennettiin 211 loppuvuonna 212 alkuvuonna
LisätiedotLittoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta
1(4) 14.5.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 25.-26.3.2019 toteutetulta näytekierrokselta 1 Yleistä teki marraskuun 2017 - maaliskuun 2019 välisenä aikana
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotOLHAVANJOEN TARKKAILU X LUONNOS VAPO OY
OLHAVANJOEN TARKKAILU 214 16X199572 21.4.215 LUONNOS VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 Sisältö
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotKainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.
Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun
LisätiedotVAPO OY JA PELSON VANKILA
LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotHAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016
HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 16 112823 15.11.16 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 HANKE-
LisätiedotIIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013
IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen
LisätiedotVedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen
1 Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä 3.6.2014 tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 30.6.2014 L U O D E C O N S U L T I N G O Y,
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun
LisätiedotVedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä
Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua
LisätiedotVAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014
SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN
LisätiedotKokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013
Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotSaarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi
Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit
LisätiedotIijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010
6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotÄhtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy
Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa
LisätiedotVedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti
1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy
LisätiedotLittoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta
1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...
LisätiedotNo 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun
LisätiedotVirtaaman vaikutus turvetuotantoalueelta lähtevän veden ainepitoisuuksiin ja kuormitukseen
Pro gradu -tutkielma Virtaaman vaikutus turvetuotantoalueelta lähtevän veden ainepitoisuuksiin ja kuormitukseen Jarmo Sillanpää Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet
LisätiedotKenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia
Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Humusvesi -loppuseminaari Veli Seppänen, Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen VTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NRM Natural Resource Management
LisätiedotLittoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta
1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotMikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen
Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Johdanto Lohjanjärven vedenlaadun kartoitus liittyy Karjaanjoki Life hankkeeseen, jossa Lohjanjärven ja sen valuma-alueen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun
LisätiedotOLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012
OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...
Lisätiedot