Vapon läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2017/ Keski-Suomen ELY-keskuksen alue

Transkriptio

1 Vapon läntisen Suoen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2017/ Keski-Suoen ELY-keskuksen alue Riina Ruususaari Hanna Alajoki Marika Paakkinen Harri Perälä Karri Reian Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 591/18

2 Vapon läntisen Suoen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2017 / Keski-Suoen ELYkeskuksen alue Tutkiusraportti nro 591/18, Ruususaari, R., Alajoki, H., Paakkinen M., Perälä, H., Reian K., Laari, A Vapon läntisen Suoen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2017 / Keski-Suoen ELY-keskuksen alue KVVY Tutkius Oy. Tutkiusraportti nro 591/ s + liitteet. Tekijä: KVVY Tutkius Oy / Tapere Tilaaja: Vapo Oy KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA LÄMPÖTILA VUONNA SADANTA LUMIPEITE VUONNA KÄYTTÖ- JA HOITOTARKKAILU YLEISTÄ VESISTÖTARKKAILUN NÄYTTEENOTTO VESISTÖTARKKAILUT YLEISTÄ VESISTÖTARKKAILUN TOTEUTUS KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA VUONNA KYMIJOEN VESISTÖALUE (14) VIITASAAREN REITIN VA (14.4) Vehkaneva (Kinnula) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Voiäensuo (Karstula) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Veteläneva (Kivijärvi) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Isoneva (Kivijärvi) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Kanasensuo (Pihtipudas) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Purontausneva (Pihtipudas) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Talkkunasuo (Pihtipudas) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset SAARIJÄRVEN REITIN VA (14.6) Suurensuonneva (Karstula) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

4 Hietaansuo (Äänekoski) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Pirtti-Peurusuo (Multia) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Mätässuo (Saarijärvi) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Pajuäensuo-Rajasuo (Saarijärvi) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Mahasuo (Saarijärvi) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Suonieensuo ja Martinsuo (Karstula) Yleistiedot Vesistötarkkailu Ahvenlainsuo, Raatteikonsuo, Saarekeneva (Saarijärvi) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Peuralinnanneva (Kyyjärvi) Yleistiedot Vesistötarkkailu Savonneva (Alajärvi/Soini/Karstula/Kyyjärvi) Yleistiedot Vesistötarkkailu Kaijansuo (Karstula/Soini) Yleistiedot Vesistötarkkailu Heposuot (Karstula, Soini) Yleistiedot Vesistötarkkailu Pirttiahonsuo (Karstula) Yleistiedot Vesistötarkkailu Tynnörsuo (Karstula) Yleistiedot Vesistötarkkailu Saakkoneva (Karstula) Yleistiedot KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

5 Vesistötarkkailu Suljetunneva (Saarijärvi) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset LEPPÄVEDEN-KYNSIVEDEN ALUE (14.3) Kivisensuo (Hankasali) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Läyniönsuo (Hankasali) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Tervasuo (Hankasali) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset SUUR-PÄIJÄNTEEN ALUE (14.2) Haapasuo (Joutsa) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Kailasuo (Joutsa) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Valkeissuo (Petäjävesi) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset JÄMSÄN REITIN VA (14.5) Palosuo-Kurkisuo (Petäjävesi/Jyväskylä) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Ukonurronsuo (Keuruu/Petäjävesi) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Upilainsuo (Petäjävesi) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Lapsukansuo (Multia/Petäjävesi) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Pohjansuo (Jäsä/Jäsänkoski) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset MÄNTYHARJUN REITIN VA (14.9) KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

6 Havusuo ja Pajusuo (Pihlassuo/Joutsa) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Mesiänsuo (Joutsa) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Jokipolvensuo-Rääsysuo (Joutsa) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (35) KEURUUN REITIN VA (35.6) Perisuo (Keuruu/Vilppula) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Hirvisuo (Multia) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Lehtosuo (Keuruu) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Heposuo (Keuruu/Multia) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset PIHLAJAVEDEN REITIN VA (35.48) Riihi-Peuraneva (Ähtäri/Keuruu) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset Kaluneva (Keuruu) Yleistä Vesistötarkkailun tulokset YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET Liite 1. Turvetuotannon käsitteitä ja terinologiaa Liite 2. Veden laatuun liittyviä uuttujia Liite 3. Tuotantoalueiden sijaintikartta Liite 4. Analyysienetelien tiedot KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

7 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

8 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

9 Vapon läntisen Suoen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2017/ Keski-Suoen ELY-keskuksen alue 1. Johdanto Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailut perustuvat ypäristölupapäätöksissä äärättyihin tarkkailuvelvoitteisiin. Tarkkailun pohjana olivat Pöyry Finland Oy:n laatiat Vapo Oy:n läntisen Suoen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelat vuosille Vesistötarkkailuraportointi suoritetaan ELY-keskuksittain. Tässä raportissa käsitellään Keski-Suoen ELY:n alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden vesistötarkkailujen tulokset. Niiden turvetuotantoalueiden osalta, jotka kuuluvat useaan kuin yhden ELY-keskuksen alueelle (Keski-Suoen, Etelä-Pohjanaan tai Pirkanaan ELY), tarkkailutulokset on sisällytetty vain päävastuullisen ELY-keskuksen raporttiin. Aiepaan verrattuna koko Läntisen Suoen alueen koosteraporttia ei enää laadita, vaan kuoritukset on koostettu ELY-keskuksittain. Näytteenoton ja analysoinnin suoritti vuonna 2017 Eurofins Aha Oy (entinen Aha Ypäristö Oy). Käyttötarkkailusta vastasi toiinnanharjoittaja. 2. Säätila tarkastelualueella Keski-Suoen päästötarkkailuraportin (Heikkilä ja Sundell 2017) ukaan Vapo Oy:n Keski-Suoen alueen turvetuotantoalueet painottuvat aantieteellisesti Ilatieteen laitoksen Jyväskylän säähavaintoasean alueelle, ja asean tietoja on hyödynnetty turvetuotantoalueiden sääolosuhteiden tarkasteluun. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

10 2 2.1 Läpötila vuonna 2017 Jyväskylän säähavaintoasean vuoden 2017 keskiläpötila (4,1 C) oli 0,8 C korkeapi kuin keskiäärin vuosina (3,3 C). Kuukausittaiset keskiläpötilat olivat alku- ja loppuvuodesta tavanoaista läpiäät ja huhti toukokuun läpötilat olivat tavanoaista kyleät (kuva 2.1). Loppukesä ja alkusyksy olivat keskiläpötiloiltaan tavanoaiset. Kylin kuukausi oli helikuu (keskiläpötila -5,8 C) ja läpiin heinäkuu (keskiläpötila 14,4 C). Turpeen nosto alkaa yleensä toukokuussa, joka oli vuonna 2017 koko aassa tavanoaista viileäpi ja kuivepi. Kuun puolivälissä saatiin vielä luisateitakin. Kesä- ja heinäkuu olivat keskiääräistä koleaat, ja sateet jakautuivat epätasaisesti. Helleraja ylittyi vain yksittäisinä päivinä eikä yhtenäistä hellejaksoa ollut. Elokuussa sää jatkui epävakaisena. C Jyväskylä Tai Heli Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 2.1. Kuukausittainen keskiläpötila vuonna 2017 sekä vuosien keskiarvo Ilatieteen laitoksen Jyväskylän säähavaintoasealla (Ilatieteen laitos 2018). Terinen kasvukausi alkoi Keski-Suoen ELY-keskuksen alueella eli saoihin aikoihin kuin vuosina keskiäärin (Ilatieteen laitos 2018) ja päättyi lähes koko Keski-Suoen tarkkailualueella noin eli noin viikon tavanoaista yöhein (Ilatieteen laitos 2018). Terinen kasvukausi alkaa kun luipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskiläpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terinen kasvukausi päättyy kun vuorokauden keskiläpötila pysyy syksyllä 5 10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. 2.2 Sadanta Vuoden 2017 kokonaissadanta oli Jyväskylässä 600, kun piteän ajan ( ) keskiarvo on 643. Eri kuukausista taikuu sekä touko-heinäkuu ja syyskuu olivat tavallista niukkasateisepia vuosien keskiarvosadantaan nähden (kuva 2.2). Elokuun sadeäärä oli suuressa osassa aata vähän tavanoaista suurepi ja tuotanto loppui onilla alueilla elokuussa. Syyskuussa sadanta oli siis selvästi tavanoaista niukepaa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

11 3 Lokakuun alussa runsaita sateita levisi suureen osaan aata. Eniten satoi aan etelä- ja länsiosassa, jossa vuorokausikertyät olivat useita kyeniä illietrejä. Lokakuun loppua kohden sää viileni selvästi. Säät jatkuivat keskiääräistä lauhepana ja sateisena arraskuussa. Joulukuu oli tavanoaista leudopi ja lähes koko aassa tavanoaista sateisepi. Paikoin sadeäärät rikkoivat paikkakuntakohtaisia ennätyksiä aan etelä- ja keskiosassa. 120 Jyväskylä Tai Heli Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 2.2. Sadanta vuosina sekä vuosien keskiarvona Ilatieteen laitoksen Jyväskylän säähavaintoasealla (Ilatieteen laitos 2018). 2.3 Luipeite vuonna 2017 Keski-Suoessa lunta oli talvella keskiääräistä väheän. Marraskuussa 2016 lunta satoi ja oli tavanoaista eneän, utta helikuussa 2017 lunta oli noin puolet siitä itä keskiäärin. Luen syvyys oli aksiissaan aaliskuussa (31 c, kuva 2.3). Vuoden 2017 joulukuussa lunta oli 25 c, hiean pitkän ajan keskiarvoa eneän. c 60 Jyväskylä Tai Heli Maalis Huhti Loka Marras Joulu Kuva 2.3. Luipeite vuonna 2017 sekä vuosien keskiarvona Ilatieteen laitoksen Jyväskylän säähavaintoasealla (Ilatieteen laitos 2018). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

12 4 3. Käyttö- ja hoitotarkkailu 3.1 Yleistä Käyttö- ja hoitotarkkailusta vastaa toiinnanharjoittaja ja se antaa tärkeää taustatietoa varsinaiselle päästötarkkailulle. Käyttö- ja hoitotarkkailu sisältää vuosittaiset tiedot pinta-aloista, tuotannon aloittaisesta ja loppuisesta, alueella suoritetuista toienpiteistä (ojitukset, altaiden puhdistukset y. hoitotoienpiteet) sekä uista tuotantoon tai vesistökuorituksen vaikuttaneista asioista (esi. rankkasateet ys.). Tilaaja on toiittanut konsultille e. tiedot vesistöraportointia varten. Konsultti käyttää käyttötarkkailuyhteenvetojen sekä poikkeustilanteiden tietoja apuna raportoinnissa. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla tulkitaan. poikkeuksellisten kuoritustilanteiden syytä. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjesteliin, käyttö- ja kuoritustarkkailuun jne. liittyy onia yleiskielelle vieraita terejä ja käsitteitä. Käsitteiden selventäiseksi liitteenä on lueteltu turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraaiseen liittyvää terinologiaa (liite 1). 3.2 Vesistötarkkailun näytteenotto Turvetuotantoalueiden alapuolisilta virtahavaintopaikoilta otetaan näytteitä kolasti vuodessa ( välisenä aikana, välisenä aikana sekä välisenä aikana). Järvisyvänteiltä näytteet otetaan lopputalvella ( ) ja loppukesällä ( ) ellei erikseen ole uuta äärätty. Joki- ja puronäytteet otetaan pinnasta (0,1 ) tai kokonaissyvyyden salliessa 1 :n syvyydeltä ja niistä tehdään ohjelan ukaiset ääritykset (taulukko 3.1). Mahdollisuuksien ukana ääritetään yös virtaaat. Järvipisteiden näytteenottosyvyydet ääräytyvät kokonaissyvyyden ukaan. Vakiosyvyydet ovat 1 pinnasta ja 1 pohjasta. Kokonaissyvyyden ollessa yhtä suuri tai suurepi kuin 5 otetaan näyte yös vesipatsaan puolestavälistä tai syvyyden salliessa aina 5 :n välein. Syvänneaseilta kirjataan ylös yös näkösyvyydet (). Taulukko 3.1. Vesistöaseien näytesyvyydet ja niiltä tehtävät ääritykset. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

13 5 4. Vesistötarkkailut Yleistä Vuoden 2017 Vapo Oy:n Läntisen Suoen vesistötarkkailuyhteenvedot on jaoteltu ELY-keskuksittain. Niiltä turvetuotantoalueilta, joiden alueet tai vesistöhavaintopaikat sijaitsevat useaan ELYkeskuksen alueella, vesistötuloksia on tarkasteltu vain päävastuullisen ELY-keskuksen raportissa. Vesistötarkkailussa ukana olevia tuotantoalueita on tarkasteltu havaintopaikkojen vedenlaadun osalta ja esitetty veden laatutulokset sekä taulukkona että kuvaajina siinä uodossa kuin ne on tätä varten saatu Vapo Oy:n toiittaana. Kuivatusvesien vesistövaikutuksia arvioidessa on hyödynnetty tietoja turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyrakenteilta poistuneiden vesien laadusta. Tarkastelun yhteydessä on esitetty kunkin turvetuotantoalueen pinta-alan osuus vesistöaseien valua-alueista. Tarkkailuaseien valua-alueita on koottu eri lähteistä sen ukaan, kun tietoa on saatu. Ensisijaisesti aseien valua-alueet on poiittu SYKE:n ylläpitäästä WSFSvesistöallijärjestelästä (VEMALA). Puuttuvia valua-alueita on arvioitu VALUE-valua-alueen työkalulla K10 (Syke) ja lisäksi arvioissa on hyödynnetty Vesi- ja ypäristöhallinnon julkaisussa 126 (Suoen vesistöalueet) esitettyjä tietoja. Raportissa esitetään yös kunkin turvetuotantoalueen bruttokuorituksen osuus vesistöalueen 3. jakovaiheen kokonaiskuorituksesta WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuustietoja hyödyntäen. Tällöin on huoattava, että kuoritusosuus koskee vain ko. osa-valua-aluetta, eikä esi. jokivesistössä välttäättä koko jokea, jonka kuoritus voi koostua useasta eri 3. jakovaiheen valua-alueesta. Kaikkien tuotantoalueiden vesistötarkkailuhavaintopaikkojen sijaintikartat löytyvät liitteestä Vesistötarkkailun toteutus Keski-Suoen ELY-keskuksen alueella vuonna 2017 Keski-Suoen ELY-keskuksen alueella on tai sinne sijoittuu osin yös turvetuotantoalueita, joiden kuoritus uodostuu jonkin uun ELY-keskuksen alueella (taulukko 4.1). Vapo Oy:n Keski-Suoen ELY-keskuksen alueella sijaitsi vuoden 2017 lopulla yhteensä 51 turvetuotantoaluetta, joilla oli tuotannossa 3450 ha, levossa 1114 ha ja valistelussa 146 ha. Tuotannosta on poistunut 559 ha. Päästötarkkailun tulokset on raportoitu jo aiein. Turvetuotannon vesistövaikutuksia tarkkaillaan lähes jokaisella tuotantoalueella ottaen huoioon yös valuavesien eri purkusuunnat. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

14 6 Taulukko 4.1 Keski-Suoen ELY-keskuksen valvonta-alueella kokonaan tai osin sijaitsevat turvetuotantoalueet. Valvova Vesistö- Tuotantoalue/alueet Kunta/kaupunki ELY-keskus tarkkailu Vehkaneva Kinnula Keski-Suoen ELY-keskus x Voiäensuo Karstula Keski-Suoen ELY-keskus x Veteläneva Kivijärvi Keski-Suoen ELY-keskus x Isoneva Kivijärvi Keski-Suoen ELY-keskus x Kanasensuo Pihtipudas Keski-Suoen ELY-keskus x Purontausneva Pihtipudas Keski-Suoen ELY-keskus x Talkkunasuo Pihtipudas/Pyhäjärvi Keski-Suoen ELY-keskus x Suurensuonneva Karstula Keski-Suoen ELY-keskus x Hietaansuo Äänekoski Keski-Suoen ELY-keskus x Pirtti-Peurusuo Multia Keski-Suoen ELY-keskus x Mätässuo Saarijärvi Keski-Suoen ELY-keskus x Pajuäensuo-Rajasuo Saarijärvi Keski-Suoen ELY-keskus x Mahasuo Saarijärvi Keski-Suoen ELY-keskus x Ahvenlainsuo, Raatteikonsuo, Saarekeneva Saarijärvi Keski-Suoen ELY-keskus x Peuralinnanneva Kyyjärvi Keski-Suoen ELY-keskus x Savonneva *) Soini/Kyyjärvi/Alajärvi/Karstula Keski-Suoen ELY-keskus x Kaijansuo Karstula/Soini Keski-Suoen ELY-keskus x Suonieensuo 1, Martinsuo Karstula Keski-Suoen ELY-keskus x Heposuot Soini/Karstula Keski-Suoen ELY-keskus x Pirttiahonsuo Karstula Keski-Suoen ELY-keskus x Tynnörsuo Karstula Keski-Suoen ELY-keskus x Saakkoneva Karstula/Kyyjärvi Keski-Suoen ELY-keskus x Suljetunneva Saarijärvi Keski-Suoen ELY-keskus x Kivisensuo Hankasali/Pieksääki Keski-Suoen ELY-keskus x Läyniönsuo Hankasali Keski-Suoen ELY-keskus x Tervasuo Hankasali Keski-Suoen ELY-keskus x Haapasuo Joutsa Keski-Suoen ELY-keskus x Kailasuo Joutsa Keski-Suoen ELY-keskus x Valkeissuo Petäjävesi/Jyväskylä Keski-Suoen ELY-keskus x Palosuo, Kurkisuo Jyväskylä/Uurainen/Petäjävesi Keski-Suoen ELY-keskus x Ukonurronsuo Keuruu/Petäjäves/ Multia Keski-Suoen ELY-keskus x Upilainsuo Petäjävesi Keski-Suoen ELY-keskus x Lapsukansuo Multia Keski-Suoen ELY-keskus x Pohjansuo Jäsä Keski-Suoen ELY-keskus x Havusuo, Pajusuo Joutsa Keski-Suoen ELY-keskus x Mesiänsuo Joutsa Keski-Suoen ELY-keskus x Jokipolvensuo, Rääsysuo Joutsa/Kangasniei Keski-Suoen ELY-keskus x Perisuo Keuruu/Mänttä-Vilppula Keski-Suoen ELY-keskus x Hirvisuo Multia Keski-Suoen ELY-keskus x Lehtosuo Keuruu Keski-Suoen ELY-keskus x Heposuo Keuruu Keski-Suoen ELY-keskus x Riihi-Peuraneva **) Keuruu/Ähtäri/Virrat Keski-Suoen ELY-keskus x Kaluneva Keuruu Keski-Suoen ELY-keskus x *) osin Keski-Suoen, osin Etelä-Pohjanaan ELY:n toiialue (raportoidaan sekä Keski-Suoen että Etelä-Pohjanaan raportissa) **) Keski-Suoen toiialue, osia Keski-Suoen, Etelä-Pohjanaan ja Pirkanaan alueilla KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

15 7 5. Kyijoen vesistöalue (14) 5.1 Viitasaaren reitin va (14.4) Vehkaneva (Kinnula) Yleistä Vehkanevan turvetuotantoalue sijaitsee pääosin Kyijoen vesistön Viitasaaren reitin Matkusjoen vesistöalueella (14.453) sekä pieneltä osin Ylä-Jäpän vesistöalueella (14.452). Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskäsittelyn jälkeen kahta laskuojaa pitkin Palokinpurosta Matkusjokeen ja edelleen Ylä- ja Ala-Jäpän kautta Kivijärveen. Vehkanevan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Palokinpurossa, Matkusjoessa Palokinpuron purkukohdan ylä- ja alapuolella sekä Ylä-Jäpässä (taulukko 5.1). Matkusjoen yläpuoliseen havaintopaikkaan tulee hajakuorituksen lisäksi vesistökuoritusta yksityiseltä Petäikkönevan turvetuotantoalueelta. Taulukko 5.1. Vehkanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä vesistöasealle kohdistuvan tuotantoalueen pinta-ala sekä sen osuus vesistöaseien yläpuolisen valua-alueen pinta-alasta. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue Valua-alueosuus - vesistöasea X Y valua-alue, k 2 k 2 % Vehkaneva Matkusjoen a - Palokinpuro ,6 2,046 36,5 - Matkusjoki yläpuoli , Matkusjoki_3 alapuoli ,5 2,046 0, Ylä-Jäpän a - Ylä-Jäppä ,7 2,046 0,7 Vehkanevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1981 ja varsinainen tuotanto vuonna Vuosina alueella ei ollut tuotantoa. Alueella aloitettiin kunnostustyöt uudelleen vuonna 2003 ja tuotanto aloitettiin vuonna Vehkanevalla on Itä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (nro 43/10/1, Dnro ISAVI/4/04.08/2010, yönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ypäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (nro 11/0342/1). Lisäksi Itä-Suoen aluehallintovirasto uutti uutaia lupaääräyksiä päätöksellään (ISAVI/4/04.08/2012). Vuonna 2017 Vehkanevalla oli tuotannossa 199,6 ha ja levossa 0,1 ha. Tuotannosta oli poistunut 4,9 ha. Vehkanevan kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisesti kahdella pintavalutuskentällä. Vuonna 2017 tehdyn kuoritustarkkailun perusteella Vehkanevan pintavalutuskentältä PVK1 lähtevän veden keskiääräiset pitoisuudet (n = 34) olivat kiintoaineen osalta 4,5 g/l, kokonaistypen osalta 1352, kokonaisfosforin osalta 29 ja keiallisen hapenkulutuksen (CODMn) osalta 38 g O2/l. Vastaavasti pintavalutuskentältä PVK2 lähtevän veden keskiääräiset pitoisuudet (n = 34) olivat kiintoaineen osalta 4,0 g/l, kokonaistypen osalta 1377, kokonaisfosforin osalta 38 ja keiallisen hapenkulutuksen (CODMn) osalta 35 g O2/l. Matkusjoen valua-alueesta tuotantoalueen osuus KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

16 8 jää pieneksi. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Matkusjoen alueen kokonaiskuorituksesta on typen osalta noin 12 % ja fosforin osalta noin 6 % (taulukko 5.2). Taulukko 5.2. Vehkanevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus) Vehkaneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Matkusjoen a ,4 11,5 5, Vesistötarkkailun tulokset Palokinpuro saa alkunsa Palokkijärvestä ja Vehkanevalta. Vesistöasea sijaitsee Palokinpuron alajuoksulla ennen sen yhtyistä Matkusjokeen. Peruslaadultaan vesi on saeaa ja erittäin tuaa (taulukko 5.3). Veden väriä kohottavat erittäin runsas huuksen äärä ja korkeat rautapitoisuudet. Ravinnetaso on luonnontasoa suurepi. Vuonna 2017 Palokinpuron vedenlaatu oli tarkkailujakson keskiääräistä tasoa parepi. Fosforipitoisuus oli keskiäärin saaa tasoa kuin Vehkanevalta lähtevän veden pitoisuustaso. Sen sijaan typpeä todettiin Vehkanevalta lähtevässä vedessä eneän. Vehkanevan tuotantoalueen pinta-alan osuus Palokinpuron vesistötarkkailuasean valua-alueesta on erkittävä (35,6 %) ja siten yös kuivatusvesien vaikutukset ovat tuntuvat. Vesistötarkkailuaseat sijaitsevat Matkusjoessa heti Palokinpuron ylä- ja alapuolella, joten vedenlaadun ahdollinen heikentyinen liittyy Palokinpuron vaikutukseen. Matkusjoen vesi on ollut laadullisesti parepaa kuin Palokinpuron, sillä vedessä on ollut väheän ravinteita, rautaa ja huusaineita. Keskiäärin vedenlaatu on heikentynyt lievästi Matkusjoessa Palokinpuron liittyän alapuolisella tarkkailuasealla (taulukko 5.4, taulukko 5.5). Vuonna 2017 vedenlaatu heikkeni alapuolisella tarkkailuasealla vain hiukan, eikä erkittäviä kuivatusvesien vaikutuksia ollut siten todettavissa. Matkusjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat sekä fosforin että typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden ph-taso oli erinoaisella tasolla. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

17 9 Taulukko 5.3. Palokinpuron veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Palokinpuro Vehkaneva Näkösyvyys Näytesyvyys Kokonaissyvyys Ei näytettä ph Kiintoaine g/l Kok-N NH4-N NO2+NO3 Kok-P PO4-P liuk. Fe CODMn g/l Väri g Pt/l Saeus FTU Sähkönjohtavuus Läpötila C S/ Happi g O2/l Hapen kyll. % Hehkutus-Klorofyllhäviö _a Virtaaa l/s g/l Keskiarvo (pinta) (n=59) 0,29 0,14 0,38 5,67 9, , ,9 3,9 10, ,7 Min 0,1 0,05 0,1 4,88 2, ,3 2,3 2, ,7 Max 0,5 0,3 1 7, ,1 19, ,7 (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,4 5,84 8, ,3 2,8 8, (pohja) 2017 (n=0) ,1 0,45 5,76 2, ,5 2,3 10,1 8, ,1 0,25 6, ,4 3 11,4 8, ,3 0,5 5, ,9 2,9 5 9, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

18 10 Taulukko 5.4. Matkusjoen yläpuolen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Matkusjoki yläpuoli Vehkaneva Näkösyvyys Näytesyvyys Kokonaissyvyys Ei näytettä ph Kiintoaine g/l Kok-N NH4-N NO2+NO3 Kok-P PO4-P liuk. Fe CODMn g/l Väri g Pt/l Saeus FTU Sähkönjohtavuus Läpötila C S/ Happi g O2/l Hapen kyll. % Hehkutus-Klorofyllhäviö _a Virtaaa l/s g/l Keskiarvo (pinta) (n=54) 0,42 0,19 0,54 5,83 3, , ,7 2,4 12, ,7 Min 0,15 0,1 0,15 5 0, , ,1 1,7 2, ,7 Max 0,9 0,5 1,6 7,04 11, , ,2 5,3 22, ,7 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,55 5,88 2, , ,9 1,9 10, ,1 5,87 2, ,5 1,6 12,3 8, ,2 0,4 6,46 4, , ,3 2 14,2 8, ,3 0,7 5,65 1, ,8 2,1 5,1 9, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

19 11 Taulukko 5.5. Matkusjoen alapuolen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Matkusjoki_3 alapuoli Vehkaneva Näkösyvyys Näytesyvyys Kokonaissyvyys Ei näytettä ph Kiintoaine g/l Kok-N NH4-N NO2+NO3 Kok-P PO4-P liuk. Fe CODMn g/l Väri g Pt/l Saeus FTU Sähkönjohtavuus Läpötila C S/ Happi g O2/l Hapen kyll. % Hehkutus-Klorofyllhäviö _a Virtaaa l/s g/l Keskiarvo (pinta) (n=53) 0,58 0,32 0,78 5,75 3, ,5 2,5 12, ,7 Min 0,2 0,1 0,2 4, , ,2 1,8 2, ,7 Max , , ,3 4,5 22, ,7 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,55 5,88 1, ,2 1,9 10, ,1 5,86 <2, ,4 1,6 12 8, ,2 0,4 6,47 2, ,5 2 14,1 8, ,3 0,7 5, ,7 2,1 5,1 9, Matkusjoki laskee Ylä-Jäpän eteläosaan. Ylä-Jäppä on tyypitelty runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 kesäkauden ravinnepitoisuudet olivat sekä fosforin että typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Talvella fosforitaso oli lievästi rehevä, utta kohosi kesällä erittäin rehevien vesien raja-arvon (50 ) tuntuaan. Myös levän äärä indikoi klorofyllipitoisuuden perusteella erittäin korkeaa rehevyystasoa. Peruslaadultaan Ylä-Jäpän vesi on ollut hapahkoa, erittäin tuaa ja runsashuuksista (taulukko 5.6). Vehkanevan kuivatusvesien vesistövaikutukset ovat olleet selviä Palokinpurossa, utta Matkusjoen veden laatuun vaikutukset ovat olleet viie vuosina erittäin vähäisiä kuten yös Ylä-Jäppään. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

20 12 Taulukko 5.6. Ylä-Jäpän veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Ylä-Jäppä Vehkaneva Näkösyvyys Näytesyvyys Kokonaissyvyys Ei näytettä ph Kiintoaine g/l Kok-N NH4-N NO2+NO3 Kok-P PO4-P liuk. Fe CODMn g/l Väri g Pt/l Saeus FTU Sähkönjohtavuus Läpötila C S/ Happi g O2/l Hapen kyll. % Hehkutus-Klorofyllhäviö _a Virtaaa l/s g/l Keskiarvo (pinta) (n=44) 0,98 1,38 11,44 6,01 3, , ,6 2,9 9, ,1 Min 0,4 1 10,9 5,42 0, , ,2 2 0, ,7 Max ,06 6, ,6 5,1 21, Keskiarvo (pohja) (n=41) 1,27 10,29 11,54 5,99 11, ,7 3,6 6, Min 0,5 8 11,1 5,54 1, ,7 2, Max , ,7 15, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0, ,29 3, , ,7 8, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 10 6, ,8 2,8 7, , ,24 <2, , , , ,6 2,7 2 8, , ,3 3,1 3,4 5, ,35 5, , ,1 2,4 16,6 7, , ,7 2,4 16,6 8, , ,2 2,4 11 2, Voiäensuo (Karstula) Yleistä Voiäensuon turvetuotantoalue sijaitsee Kivijärven-Vuosjärven vesistöalueen Viivajoen (14.445) vesistöalueella. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskäsittelyn jälkeen laskuojaa pitkin alapuoliseen vesistöön reitille: Metsäoja Lahnajärvi Lahnajoki Ylä-Kastejärvi Välijoki Ala-Kastejärvi Mustajoki Ylä-Viivajärvi Välijoki Ala-Viivajärvi Viivajoki Kuivaselkä (Kivijärvi). Voiäensuon vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Lahnajärvessä ja Saarilaessa. Saarilapeen ei kohdistu tuotantoalueen vesiä (taulukko 5.7). Lahnajärvessä sijaitsee kaksi tarkkailupistettä, inkä lisäksi vesistötarkkailua suoritetaan toisten soiden tarkkailuun liittyen Ylä-Kastejärvessä sekä Ala-Kastejärvessä. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

21 13 Taulukko 5.7. Voiäensuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä vesistöasealle kohdistuvan tuotantoalueen pinta-ala sekä sen osuus vesistöaseien yläpuolisen valua-alueen pinta-alasta. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue Valua-alueosuus - vesistöasea X Y valua-alue, k 2 ha % Voiäensuo Viivajoen va - Lahnajärvi, Kortelahti ,0 53,5 1,4 - Lahnajärvi, syvänne ,0 53,5 1,4 - Saarilapi ,5 - - Voiäensuo on uusi tuotantoalue, jonka pintavalutuskentän rakentainen aloitettiin vuonna Pintavalutuskentän rakentainen aloitettiin uudelleen talvella 2016 ja se valistui kesällä 2016, jonka jälkeen alkoi varsinainen tuotantoalueen valistelu. Voiäensuolla on Itä-Suoen ypäristölupaviraston ypäristölupa (päätös nro 39/09/1, Dnro ISY-2007-Y-233, yönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ypäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (nro 10/0352/3). Lainvoian saaneesta luvasta valitettiin edelleen korkeipaan hallintooikeuteen, joka ratkaisi valituksen päätöksellään (nro 100/1/13). Lisäksi laskuojan uutoksesta Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintovirasto antoi päätöksen (LSSAVI/1664/2015). Vuonna 2017 Voiäensuolla ei ollut tuotantoa, valistelussa oli 53,5 ha. Voiäensuon kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisesti pintavalutuskentällä. Vuonna 2017 tehdyn kuoritustarkkailun perusteella Voiäensuon pintavalutuskentältä PVK1 lähtevän veden pitoisuudet (n = 28) olivat keskiäärin kiintoaineen osalta 2,7 g/l, kokonaistypen osalta 1016, kokonaisfosforin osalta 30 ja keiallisen hapenkulutuksen (CODMn) osalta 38 g O2/l. Voiäensuon tuotantoalueen pinta-alan osuus Lahnajärven valua-alueesta on vähäinen (1,4 %). Tuotantoalueen kuorituksen osuus Viivajoen vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on niin ikään erittäin pieni (taulukko 5.8). Taulukko 5.8. Voiäensuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus) Voiäensuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Viivajoen va ,2 0,5 0, Vesistötarkkailun tulokset Vesistötarkkailua on tehty ennakkoon vuodesta 2007 alkaen Saarilaesta ja vuodesta 2011 alkaen yös Lahnajärven kahdelta tarkkailuasealta. Saarilapeen ei johdeta kuivatusvesiä, utta Voiäensuon ojituksien on arvioitu voivan vaikuttaa yös Saarilaen vesitalouteen. Saarilaella on paikallista virkistyskäyttöarvoa. Uiavedeksi Saarilaen vedenlaatu ei ole erityisen hyvää, sillä vesi on peruslaadultaan erittäin tuaa ja runsashuuksista. Lisäksi laen virkistyskäyttöarvoa heikentää luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. Ajoittain levää on todettu klorofyllipitoi- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

22 14 suuden perusteella erittäin runsaasti. Vuonna 2017 levääärä indikoi lievää rehevyyttä. Fosforipitoisuus oli erittäin rehevien vesien tasoa. Tarkkailujaksolla vedenlaadussa ei ole todettavissa heikentyistä, päinvastoin esierkiksi keskiääräisissä ravinnepitoisuuksissa on todettavissa laskeva suuntaus (taulukko 5.9) Taulukko 5.9. Saarilaen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Saarilapi Voiäensuo Näkösyvyys Näytesyvyys Kokonaissyvyys Ei näytettä ph Kiintoaine g/l Kok-N NH4-N NO2+NO3 Kok-P PO4-P liuk. Fe CODMn g/l Väri g Pt/l Saeus FTU Sähkönjohtavuus Läpötila C S/ Happi g O2/l Hapen kyll. % Hehkutus-Klorofyllhäviö _a Virtaaa l/s g/l Keskiarvo (pinta) (n=26) 0,54 0,83 1,52 5,61 2, , ,1 4, Min 0,3 0,5 1 4,71 0, , ,9 3,5 0, ,6 Max 1 1 2,5 6,5 9, ,6 6,1 20, ,2 (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,4 0,9 1,6 5,71 2, ,1 9, ,7 (pohja) 2017 (n=0) ,35 1 1,5 5,77 <2, ,9 4,7 2 1,3 9, ,45 0,8 1,7 5,66 3, ,1 3,5 16,5 5,5 56 5,7 Lahnajärvi on suuri (noin 250 ha), utta atala järvi. Se on tyypitelty atalaksi runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Lahnajärven vesi on peruslaadultaan erittäin tuaa ja runsashuuksista. Kuivatusvedet johdetaan Lahnajärven Kortelahteen, jonka veden peruslaatu on ollut saanlaista kuin syvännetarkkailuasealla. Useiden uuttujien osalta vedenlaadussa havaitaan kuitenkin lievää heikentyistä syvänteeseen nähden, viitaten kuivatusvesien vaikutukseen (taulukko 5.10 ja taulukko 5.11). Kortelahden vesi on tuepaa ja vedessä todetaan hiean eneän huusta, rautaa ja ravinteita. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

23 15 Vuoden 2017 kesäajan ravinnepitoisuudet olivat oleilla tarkkailuasealla sekä fosforin että typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Syvänteellä on todettavissa tarkkailujaksolla huusleiassa ja kokonaistypessä laskeva suuntaus. Vastaavaa ei ole todettavissa Kortelahden tulosten perusteella. Lahnajärven happitilanne on kokonaisuutena tyydyttävällä tasolla. Happivaje on tuntuva pohjan lähellä, ja päällysvedessäkin hapen kuluinen on nopeaa korkeasta rehevyystason ja runsaan huuksen äärän takia. Taulukko Lahnajärven Kortelahden veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Lahnajärvi, Kortelahti Voiäensuo Näkösyvyys Näytesyvyys Kokonaissyvyys Ei näytettä ph Kiintoaine g/l Kok-N NH4-N NO2+NO3 Kok-P PO4-P liuk. Fe CODMn g/l Väri g Pt/l Saeus FTU Sähkönjohtavuus Läpötila C S/ Happi g O2/l Hapen kyll. % Hehkutus-Klorofyllhäviö _a Virtaaa l/s g/l Keskiarvo (pinta) (n=20) 0,65 0,96 1,75 5,37 3, ,6 3,3 10, ,8 Min 0,3 0,7 1,4 4,5 0, , ,8 2,6 0, ,1 Max 1 1 2,4 6,5 8, ,7 4,3 22, (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,5 1 1,9 6,12 3, , ,8 3,4 7, (pohja) 2017 (n=0) ,3 1 1,8 6,02 <2, , , ,26 5,4 780 <5,0 6,4 37 3, ,1 2,7 13 8, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

24 16 Taulukko Lahnajärven syvänteen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Lahnajärvi, syvänne Voiäensuo Näkösyvyys Näytesyvyys Kokonaissyvyys Ei näytettä ph Kiintoaine g/l Kok-N NH4-N NO2+NO3 Kok-P PO4-P liuk. Fe CODMn g/l Väri g Pt/l Saeus FTU Sähkönjohtavuus Läpötila C S/ Happi g O2/l Hapen kyll. % Hehkutus-Klorofyllhäviö _a Virtaaa l/s g/l Keskiarvo (pinta) (n=21) 0,83 1,12 6,87 5,62 2, ,9 3, ,9 Min 0, ,12 0, , ,7 2,5 0, ,7 Max 2 3,5 7,5 6, ,1 4,1 22, ,5 Keskiarvo (pohja) (n=18) 0,95 5,65 6,6 5,55 8, ,4 3,5 9, Min 0, ,06 0, ,7 2,7 2,5 1 1 Max 2 6,5 7,5 6, ,6 16, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,6 1 7,5 6,03 2, , ,7 2,9 7, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 6,5 6, ,3 3,4 8, ,4 1 7,5 5,9 <2, ,1 1,9 9, ,75 5, ,8 3,5 3,9 4, ,5 6, ,1 4,6 1,1 8, ,8 1 7,5 6, , ,3 2, , ,1 2,7 13 8, ,5 6, ,6 2,7 13 7, Veteläneva (Kivijärvi) Yleistä Vetelänevan turvetuotantoalue sijaitsee Kyijoen vesistön Viitasaaren reitin Viivajoen vesistöalueella (14.445). Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskäsittelyn jälkeen laskuojaa pitkin reitille: Kuruinpuro Poskutlapi Poskutpuro Ylä-Kastejärvi ja edelleen Välijoen, Välilaen ja Kortejoen kautta Ala- Kastejärveen. Ala-Kastejärvestä vedet virtaavat Mustajoen kautta reittiä Ylä-Viivajärvi Välijoki Ala- Viivajärvi Viivajoki ja edelleen Kivijärveen. Vetelänevan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Poskutlaessa, Ylä-Kastejärvessä ja Ala-Kastejärvessä (taulukko 5.12). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

25 17 Taulukko Vetelänevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä vesistöasealle kohdistuvan tuotantoalueen pinta-ala sekä sen osuus vesistöaseien yläpuolisen valua-alueen pinta-alasta. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue Valua-alueosuus - vesistöasea X Y valua-alue, k 2 ha % Vetelänevä Viivajoen va - Poskutlapi ,7 41,1 3,5 - Ylä-Kastejärvi ,2 41,1 2,5 - Ala-Kastejärvi ,2 41,1 2,0 Itä-Suoen ypäristölupavirasto yönsi Vetelänevan turvetuotantoalueelle ypäristöluvan (Dnro ISY-2008-Y-180). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ypäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (nro 10/0633/3). Veteläneva oli kuntoonpanossa Vuonna 2017 Vetelänevalla ei ollut tuotantoa lainkaan. Levossa oli 41,1 ha. Vetelänevan kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisesti pintavalutuskentällä. Vuonna 2017 tehdyn kuoritustarkkailun perusteella Vetelänevan pintavalutuskentältä PVK1 lähtevän veden pitoisuudet (n = 24) olivat keskiäärin kiintoaineen osalta 3,8 g/l, kokonaistypen osalta 1163, kokonaisfosforin osalta 106 ja keiallisen hapenkulutuksen (CODMn) osalta 43 g O2/l. Fosforin osalta pitoisuustaso oli korkea. Vetelänevan tuotantoalueen pinta-alan osuus vesistötarkkailuaseien valuaalueesta jäi vähäiseksi (2,0 3,5 %). Tuotantoalueen kuorituksen osuus Viivajoen vesistöalueen kokonaiskuorituksesta jäi niin ikään erittäin pieneksi (<1 %) (taulukko 5.13). Taulukko Vetelänevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus) Veteläneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Viivajoen va ,2 0,5 0, Vesistötarkkailun tulokset Vetelänevan turvetuotantoalueella tehtiin vuonna 2009 ennakkotarkkailua, jolloin otettiin näytteitä Poskutlaen lisäksi yös tuotantoalueen alapuolisesta Kuruinpurosta. Kuruinpuron vesi oli vuoden 2009 ennakkotarkkailun ukaan hapanta ja väriltään tuaa sekä runsasravinteista. Myös veden rauta- ja huusainepitoisuudet olivat korkeita. Kuruinpuro laskee atalaan Poskutlapeen, jonka vesi oli vuosina tehdyn ennakkotarkkailun perusteella niin ikään hapanta, väriltään tuaa ja runsashuuksista. Poskutlaen vedenlaatu oli vuonna 2017 saankaltaista kuin ennakkotarkkailussa. Vetelänevan turvetuotantoalueelta lähtevän veden fosforin pitoisuustaso oli vuonna 2017 korkea aiheuttaen kuorituspainetta Poskutlapeen. Poskutlaen rehevyystaso oli sekä talvella että kesällä erittäin reheville vesille oinainen ja yös typpitaso oli luonnontasosta kohonnut. Vedenlaadussa on havaittavissa tarkkai- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

26 18 lujaksolla lievää pitoisuuksien nousua, utta kuntoonpanon vaikutuksia ei suuresti ole nähtävissä (taulukko 5.14). Poskutlaesta vedet laskevat Ylä-Kastejärveen, joka on tyypitelty atalaksi runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vedenlaatu on Poskutlapeen verrattuna parepi, sillä vesi on kirkkaapaa, vähähuuksisepaa ja yös rehevyystaso on pienepi (taulukko 5.15). Vuoden 2017 kesäajan ravinnepitoisuudet olivat fosforin osalta hyvää ja typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Fosforipitoisuus ja levän äärää indikoiva klorofyllipitoisuus olivat rehevien vesien tasolla. Happitilanne voitiin pitää elko hyvänä, vaikka talvella happivaje oli elko tuntuva. Taulukko Poskutlaen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Poskutlapi Veteläneva Ylä-Kastejärvestä vedet virtaavat Välilaen kautta Ala-Kastejärveen, jossa vedenlaatu paranee edelleen lievästi. Rehevyystaso oli hiukan pienepi fosforin osalta, utta levää todettiin silti hiukan eneän (taulukko 5.16). Veden väriluku ja huusleia olivat hiukan pieneät. Lisäksi vesi oli hiukan kirkkaapaa. Ala-Kastejärven happitilanne oli elko hyvä. Talvella todettiin lievää happivajetta. Näkösyvyys Näytesyvyys Kokonaissyvyys Ei näytettä ph Kiintoaine g/l Kok-N NH4-N NO2+NO3 Kok-P PO4-P liuk. Fe CODMn g/l Väri g Pt/l Saeus FTU Sähkönjohtavuus Läpötila C S/ Happi g O2/l Hapen kyll. % Hehkutus-Klorofyllhäviö _a Virtaaa l/s g/l Keskiarvo (pinta) (n=21) 0,7 0,88 2,63 5,71 4, , ,8 3,8 9, ,6 Min 0,3-1 0,5 5, ,2 2,9 0, ,5 Max 2 2,5 3,5 6, , ,2 (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,65 1,37 2,6 5, ,1 3,8 9, ,8 (pohja) 2017 (n=0) ,8 1 2,2 6, ,9 4,5 0,9 7, , , , ,2 3,3 14, , ,1 5, , ,1 3,5 11,8 0,25 2,3 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

27 19 Taulukko Ylä-Kastejärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Ylä-Kastejärvi Veteläneva Näkösyvyys Näytesyvyys Kokonaissyvyys Ei näytettä ph Kiintoaine g/l Kok-N NH4-N NO2+NO3 Kok-P PO4-P liuk. Fe CODMn g/l Väri g Pt/l Saeus FTU Sähkönjohtavuus Läpötila C S/ Happi g O2/l Hapen kyll. % Hehkutus-Klorofyllhäviö _a Virtaaa l/s g/l Keskiarvo (pinta) (n=14) 0,93 1 3,35 5,91 1, ,1 10, ,3 Min 0,4 1 2,9 5,4 0, , ,1 2,6 0, ,7 Max 2 1 4,5 6, , ,2 18, ,1 Keskiarvo (pohja) (n=3) 0,5 2,54 3 6, ,1 11, Min 0, , ,7 2, Max 0,5 3,5 3 6, ,4 3,6 17, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,65 1 3,8 6,15 3, , ,2 3, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 2,8 6, ,7 3,4 9, ,6 1 4,5 6, ,9 4,2 0,9 9, ,5 6, ,8 2,2 2, ,7 1 3,1 6, ,4 36 4, ,4 2,9 17,1 7, ,1 6, ,4 2,9 17 7,5 78 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

28 20 Taulukko Ala-Kastejärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Ala-Kastejärvi Veteläneva Näkösyvyys Näytesyvyys Kokonaissyvyys Ei näytettä ph Kiintoaine g/l Kok-N NH4-N NO2+NO3 Kok-P PO4-P liuk. Fe CODMn g/l Väri g Pt/l Saeus FTU Sähkönjohtavuus Läpötila C S/ Happi g O2/l Hapen kyll. % Hehkutus-Klorofyllhäviö _a Virtaaa l/s g/l Keskiarvo (pinta) (n=14) 0,76 1 2,15 5,86 1, ,9 3,1 9, ,3 Min 0,4 1 1,9 5,4 0, , ,5 0, ,7 Max 1,5 1 2,3 6,6 3, ,5 3,7 18, (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,78 1 2,05 6,23 1, , ,3 3,1 9, (pohja) 2017 (n=0) , ,17 <2, ,3 3,7 1 9, ,85 1 2,1 6,3 1, < ,3 2,5 18,5 7, Isoneva (Kivijärvi) Yleistä Isonevan turvetuotantoalue sijaitsee Kyijoen vesistön Viitasaaren reitin Kivijärven-Vuosjärven alueen Leukunjoen vesistöalueella (14.448). Kuivatusvedet johdetaan kosteikon jälkeen laskuojia pitkin Kangaspuroon ja edelleen Isoon Pirttijärveen, josta vedet kulkeutuvat Pirttijokea, Haarajokea ja Leukunjokea pitkin Kivijärven Leukunlahteen. Isonevan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Isossa Pirttijärvessä ja Leukunjoessa (taulukko 5.17). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

29 21 Taulukko Isonevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä vesistöasealle kohdistuvan tuotantoalueen pinta-ala sekä sen osuus vesistöaseien yläpuolisen valua-alueen pinta-alasta. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue Valua-alueosuus - vesistöasea X Y valua-alue, k 2 ha % Isoneva Leukunjoen va - Iso Pirttijärvi ,7 48,5 1,0 - Leukunjoki ,8 48,5 0,5 Isonevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto Isonevalla on Itä-Suoen ypäristölupaviraston ypäristölupa (päätös nro 65/05/1, Dnro ISY-2004-Y-195, yönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ypäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (nro 06/0317/2). Asia eteni Korkeipaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään (Dnro38/1/07) ei uuttanut hallinto-oikeuden päätöstä ja lupa on päättynyt. Isonevan uusi ypäristölupahakeus on vireillä. Vuonna 2017 Isonevalla oli levossa 36 ha ja tuotannosta oli poistunut 12,5 ha. Isonevan kuivatusvedet johdetaan kosteikon kautta alapuoliseen vesistöön. Vuonna 2017 tehdyn kuoritustarkkailun perusteella Isonevan kosteikosta KOS1 lähtevän veden pitoisuudet (n = 7) olivat keskiäärin kiintoaineen osalta 6,3 g/l, kokonaistypen osalta 940, kokonaisfosforin osalta 43 ja keiallisen hapenkulutuksen (CODMn) osalta 39 g O2/l. Isonevan tuotantoalueen pintaalan osuus vesistötarkkailuaseien valua-alueesta oli vähäinen (0,5 1,0 %). Tuotantoalueen kuorituksen osuus Leukunjoen vesistöalueen kokonaiskuorituksesta jäi niin ikään erittäin pieneksi (taulukko 5.18). Taulukko Isonevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus) Isoneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Leukunjoen va ,7 0,6 1, Vesistötarkkailun tulokset Iso Pirttijärvi sijaitsee Isonevan turvetuotantoalueen koillispuolella. Peruslaadultaan Ison Pirttijärven vesi on erittäin tuaa ja hapanta huusvettä (taulukko 5.19). Huusleia on ollut keiallisen hapenkulutuksen perusteella keskiäärin erittäin voiakas ja rautapitoisuudet ovat olleet korkeat. Ravinnetaso on luonnontasosta kohonnut sekä fosforin että typen osalta. Vuonna 2017 fosforipitoisuus oli talvella lievästi rehevien vesien tasolla, utta kohosi kesällä voiakkaasti kohoten erittäin rehevien vesien tasolle. Typpitaso ei ole kohonnut yhtä voiakkaasti. Vuonna 2017 typpipitoisuus oli talvella luonnontasoa, ja kesälläkin vain lievästi kohonnut. Turvetuotantoalueilta tulee usein huoattavaa typpikuoritusta, utta Ison Pirttijärven typpipitoisuudet ovat pysyneet pieninä, joten sen perusteella kuivatusvesien vaikutukset ovat olleet vähäiset. Happitilanne on talvella hyvä. Kesällä KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

30 22 todettiin voiakkaapaa hapen kuluista ja happitilanne oli heikentynyt tyydyttävälle tasolle. Iso Pirttijärvessä on tehty kunnostustoiia, ikä ahdollisesti näkyy tarkkailutuloksissa. Leukunjoki kuuluu Leukunjoen-Kangaspuron vesiuodostuaan ja se on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi. Sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Leukunjoen vesi on peruslaadultaan Ison Pirttijärven tavoin erittäin tuaa huusvettä (taulukko 5.20). Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat sekä typen että fosforin osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden ph-taso vastasi erinoaista tilaa. Vesi oli kirkkaapaa ja fosforipitoisuus oli pienepi kuin Isossa Pirttijärvessä. Sen sijaan huusleia sekä kokonaistyppipitoisuus olivat suureat ja ph-taso oli pienepi. Leukunjoessa on yös tehty kunnostustoiia. Taulukko Ison Pirttijärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Iso Pirttijärvi Isoneva Näkösyvyys Näytesyvyys Kokonaissyvyys Ei näytettä ph Kiintoaine g/l Kok-N NH4-N NO2+NO3 Kok-P PO4-P liuk. Fe CODMn g/l Väri g Pt/l Saeus FTU Sähkönjohtavuus Läpötila C S/ Happi g O2/l Hapen kyll. % Hehkutus-Klorofyllhäviö _a Virtaaa l/s g/l Keskiarvo (pinta) (n=21) 0,61 0,89 1,74 5,99 5, , ,3 3,8 9, ,1 Min 0,45 0,4 1 5,21 0, , ,4 2,1 0, ,7 Max , ,8 6,5 20, ,5 (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,65 0,85 1,75 6,24 6, ,9 3 8, (pohja) 2017 (n=0) , , ,4 3,2 1, ,5 0,7 1,5 6, ,3 2,8 15,4 5, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi