VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella

Transkriptio

1 KUORMITUSTARKKAILU WWE VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella

2

3 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto Sisältö 1 JOHDANTO TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Lämpötila Sadanta Lumitilanne TARKKAILUN TOTEUTUS Yleistä Näytteenotto ja virtaamamittaus Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailu Jälkihoitovaihe Ympärivuotinen tarkkailu Rankkasadejaksot näytteenotto Näytteiden analysointi Päästöjen laskenta Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus Ympärivuotiset tarkkailukohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta Täydentävät tarkkailukohteet Reduktion kautta lasketut kuormitukset Raportointi Väliraportointi Vuosiraportointi Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Yleistä Soiden vesienkäsittelymenetelmät vuonna Ominaiskuormitussoiden valumat v Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu Keskimääräinen vedenlaatu Vedenlaatu eri vuodenaikoina Rankkasadenäytteiden vedenlaatu Vedenlaatu alueittain Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut Ominaiskuormitus vuositasolla Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina TARKKAILUSUOT... 34

4 6.1 Hämeen ELY-keskus Letonsuo (Forssa) Hartola Jaakkolansuo (Hartola) Hattula Väärälammensuo (Hattula) Heinola Laviassuo (Heinola) Hollola Hirvisuo (Hollola) Janakkala Roitonsuo (Janakkala) Röyhynsuo (Janakkala) Riihimäki Sammalistonsuo (Riihimäki) Tammela Koivansuo (Tammela) Okssuo (Tammela) Rinnansuo (Tammela) Ypäjä Letkunsuo (Ypäjä) Varsansuo (Ypäjä) Uudenmaan ELY-keskus Meltolansuo (Raasepori) Stormossen (Inkoo) VUOSIKUORMITUS VUONNA Yleistä Kuormitus ELY-keskuksittain Hämeen ELY-keskus (entinen Hämeen ympäristökeskus) Pirkanmaan ELY-keskus (entinen Pirkanmaan ympäristökeskus) Varsinais-Suomen ELY-keskus (entinen Lounais-Suomen ympäristökeskus) Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus (entinen Uudenmaan ympäristökeskus) Kuormitus vesistöalueittain Kymijoen vesistöalue (14) Porvoonjoen vesistöalue (18) Paimionjoen vesistöalue (27) Aurajoen vesistöalue (28) Laajoen vesistöalue (31) Lapinjoen vesistöalue (33) Eurajoen vesistöalue (34) Kokemäenjoen vesistöalue (35) Karvianjoen vesistöalue (36) Lapväärtinjoen vesistöalue (37) Teuvanjoen vesistöalue (38) Närpiönjoen vesistöalue (39) Kyrönjoen vesistöalue (42) Lapuanjoen vesistöalue (44)

5 Purmonjoen vesistöalue (46) Ähtävänjoen vesistöalue (47) Kruunupyynjoen vesistöalue (48) Perhonjoen vesistöalue (49) Suomenlahden rannikkoalue (81) Suomenselän rannikkoalue (83) Kuormitus yksityisten tuottajien soilla Kokonaiskuormitus YHTEENVETO Yhteenveto tarkkailun tuloksista vuodelta VIITTEET Liitteet Liite 1 Ominaiskuormitussuot vuonna 2012 läntisen Suomen alueella Liite 2 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueilla sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 2012 Liite 3 Rankkasadenäytteet vuonna 2012 Liite 4 Ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat Liite 5 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu Liite 6 Ominaiskuormitukset 2012 Liite 7 Päästötarkkailupisteet vuonna 2012 Liite 8 Tarkkailusoiden pinta-alat ja kuormitukset vesistöalueittain 2012 Pöyry Finland Oy Pia Jaakola, FM Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 32, Paristotie Kokkola Pia Jaakola puh Jarmo Sillanpää puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

6

7 1 1 JOHDANTO Vapo Oy Energian Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais- Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2012 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Environment Oy:n laatimaa ja ympäristökeskusten (nykyisten ELY-keskusten) hyväksymää Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa vuosille (Pöyry Environment Oy 2008). Tarkkailuohjelma sisältää Länsi-Suomen alueen lisäksi eräiden Vapo Oy:n Itä-Suomen ja Uudenmaan alueilla sijaitsevien soiden kuormitustarkkailun. Tarkkailujakso oli viidettä kertaa hydrologinen vuosi Osana tarkkailua toteutetaan myös Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella olevien yksityisten turvetuottajien tarkkailuja, jos näillä on asiasta erillinen sopimus tarkkailusta vastaavan konsultin kanssa. Samoin pientuottajien tarkkailutulokset tai Vapo Oy:n tulosten pohjalta lasketut vuosikuormitukset raportoidaan vuodesta 2009 alkaen Vapo Oy:n raporteissa ainoastaan, jos tuottajalla on asiasta sopimus konsultin kanssa. Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisen virtaaman mittaamiseen tarkoitettuja jäätymättömiä kaivoja. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joissa ei ole ympärivuotista tarkkailua. Vuoden 2012 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta vastasi Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. Tässä raportissa esitetään koko Vapo Oy Energia läntisen alueen turvetuotannon piirissä olevien soiden vuoden 2012 kokonaiskuormitus sekä kuormitus ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuna. Tässä raportissa on lisäksi tarkasteltu Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten osalta tarkemmin pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti. 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja yksinkertaisista laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat taivasalla hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Käytäntö on osoittanut, että turvetuotannon vesistövaikutuksista kertovat raportit ja selvitykset kaipaavat alan perusterminologian selventämistä, jotta lukija paremmin ymmärtäisi lukemaansa.

8 2 Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona ja kuvassa 1 turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraamiseen liittyvää terminologiaa. Luettelo ei pyri olemaan mikään kaikenkattava esitys asiasta vaan eräänlainen lyhyt oppimäärä. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheeseen tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi muutamista kirjallisuusluetteloon kootuista perusteoksista, joista pääosa seuraavasta terminologiastakin on peräisin (Vasander 1998, Rinttilä ym. 1997, Niskanen 1998, Rinttilä ym. 1998, Savolainen ym. 1996, Leiviskä 1993). Aiheeseen voi tutustua myös esimerkiksi www-sivuilla tai Auma Aumalla tarkoitetaan kuivan turpeen varastokasoja, jotka usein sijaitsevat tuotantoalueiden reunoilla Aumapalo Turveauman palaminen, jonka aikaansaa voimakkaan mikrobitoiminnan aikaansaama lämpötilan kohoaminen turveauman pintaosissa. Aumojen lämpötilojen tarkkailua tehdään lämpökameroilla mm. lentokoneesta käsin Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus. Koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä. COD Mn COD Mn -arvo tarkoittaa KMnO 4: n (kaliumpermanganaatin) aiheuttamaa orgaanisen aineen kemiallista hajoamista kiehuvassa vedessä 20 min aikana hapenkulutuksella mitattuna. Määritys kuvaa siis kaikkea näissä oloissa tapahtuvaa veden sisältämän aineksen hapettumista ja sen määrää vedessä. Permanganaatti hapettaa myös humusta, joten humuspitoisten vesien COD Mn -arvo on korkeampi kuin kirkkaiden. Silti permanganaatti hapettaa vain osan orgaanisista aineista, eivätkä esimerkiksi aminohapot hapetu. Eristysoja Tuotantoaluetta ympäröivä oja, joka estää suon ulkopuolisten vesien pääsyn tuotantoalueelle ja jonka avulla ohjataan vedet tuotantoalueen ohi Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien ravintona ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä. Huuhtouma Alueelta huuhtoutuvan aineen määrä pinta-alaa ja aikayksikköä kohden (esim. g / ha päivässä) Huuhtoutuminen Liikkuvan veden aiheuttama maaperän ainesten kulkeutuminen Imukokoojavaunu Turvetuotantomenetelmä, jossa jyrsinturve kerätään paineilman avulla Itsekuumeneminen

9 Turveauman lämpeneminen siinä tapahtuvien biologisten prosessien takia Jako-oja Oja jonka kautta tuotantoalueelta tulevaa vettä ohjataan pintavalutuskentälle Jyrsinturve Pinnasta jyrsitty ja ilmakuivattu turve joka kerätään % kosteudessa ja varastoidaan turveaumoihin ennen kuljetusta energialaitoksille. Jyrsös Suon pinnasta irrotettu kuohkea, ohut turvekerros Karhe Saran suuntainen 1-2 m leveä keko johon kuiva jyrsös tai palaturve on kerätty (karhettu) kuormaamista ja aumaan siirtoa varten Karheaminen Kuivan jyrsöksen tai palojen keruu karheelle Kasvillisuusallas Vesikasveja kasvava laskeutusallas, jossa kasvit (mm. ruoko, korte, sarat, pajut, vehka) sitovat vedessä olevia ravinteita Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon Kenttäpalo Varsinaisen turvekentän palo, joka voi saada alkunsa työkoneen pakokaasujen mukana tulevasta kipinästä, kuuman pakosarjan päälle kertyneen pölyn syttymisestä, työkoneen raapaisusta kiveen, aumapalosta, tupakoinnista tms. Keräilyoja Oja joka kerää pintavalutuskentälle johdetut vedet ja johtaa ne sitten alapuoleiseen vesistöön Kiintoaines Vedessä kulkeutuva kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines Kokoojaoja Oja, johon turvetuotantoalueen sarkaojat laskevat Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesiensuojeluratkaisut Kuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg /vuosi) Kääntäminen Turpeen pöyhimistä kuivumisen edistämiseksi 3

10 4 Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva hiukkasjakoinen aines laskeutuu altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta Laskuoja Oja jonka kautta suolta tulevat vedet ohjataan alapuoleiseen vesistöön Lohko Useista saroista muodostunut yleensä luonnon esteiden tai tuotannollisten seikkojen rajaama tuotantoala Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsään, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m 3 /päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä tiettyä pinta-alayksikköä kohden. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (g/ha päivä tai kg /km 2 vuosi) Palaturve Energian tuottamista varten palaksi muotoiltu polttoturve. Usein sylinterin muotoinen tai ns. lainepala Peruskuivatusvaihe Ajanjakso jolloin suota kuivatetaan turvetuotantoon. Kestää noin 3-6 vuotta Pidätin Päisteputken sarjaojan puoleiseen päähän rakennettu pidätin (esim. puinen säleikkö, kelluva salaojaputki, siivilälevy, reikäinen muoviputki tms.), jonka avulla päisteputki pysyy paremmin avoinna Pintavalutus (kenttä) Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan Päisteputki Sarkaojan ja kokoojaojan yhdistävä salaojaputki eli putkioja, jonka tarkoituksena on toimia rumpuna työkoneiden liikkuessa saralta toiselle

11 5 Reunaoja Tuotantoalueen reunimmainen sarkaoja ja sarkojen päissä sarkaojat yhdistävä oja. Oja ympäröi tuotantoaluetta Sarka Yleensä noin 20 m leveä molemmilta sivuilta sarkaojitettu tuotantoala suolla Sarkaoja Sarkojen välinen oja, jolla alueen kuivatus hoidetaan Sarkaoja-allas (lietesyvennys) Noin 5-10 m pituinen (sarkaojan pituuden mukaan) ja noin 0.8 m levyinen syvennys sarkaojan päässä ennen päisteputkea Sarkaojapidätin Sarkaojan lietesyvennyksen etupuolelle asennettava rimasäleikkö, joka tehostaa kiintoaineen pidättymistä sarkaojaan ja tasaa virtaamia Sato tai saanto Yhden kuivatusjakson aikana tuotettu turvemäärä (m 3 /ha) Tarkkailu Toimintaa, jolla pyritään selvittämään esimerkiksi turvetuotannon erilaisia vaikutuksia (käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu) Tuotantosuo Suoalue jolla turvetuotanto on käynnissä Tuotantokuntoinen suo Tuotantoa varten kunnostettu suo, joka turpeen menekin mukaan on joko tuotannossa tai tuotannon ulkopuolella (levossa) Tuotannosta poistunut suoalue Alue, jolla turvetuotantoa ei enää harjoiteta tuotettavan turpeen loppumisen vuoksi. Alueiden jälkikäyttöä selvitellään nykyään laajasti. Alueet voidaan mm. uudelleen vesittää, käyttää peltona, metsittää jne. Turvepöly Turvetuotannon eri työvaiheissa irtoava hyvin hienojakoinen pölyaines, joka voi tuulten mukana kulkeutua tuotantoalueen ulkopuolellekin Turvelaji Turpeen kasvilajikoostumus. Turvelajien pääryhmät ovat rahkaturpeet (S), saraturpeet (C), puuturpeet (L) sekä ruskosammalturpeet (B). pääturvelajit voidaan jaotella useisiin alalajeihin, mm. tupasvillarahkaturve. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s km 2 ) Valunta

12 Se osa sadannasta, joka virtaa alapuoleista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä) Veto-oja Lohkon / lohkojen valumavedet kuljettava oja Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m 3 /s) Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteidenpoiston tehostamiseksi YVA YVA -prosessin aikana selvitetään toiminnan erilaisia ympäristövaikutuksia. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista tuli voimaan Uusia turvetuotantoa koskevia asioita tuli mukaan kun lakia ja asetusta muutettiin Kuva 1 Periaatekuva turvetuotantoalueesta.

13 3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 3.1 Lämpötila Hämeen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jokioinen sijaitsee painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2012 on tarkasteltu sen tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja. Vuoden 2012 keskilämpötila (4,4 o C) oli Jokioisilla 0,2 astetta vertailukauden keskilämpötiloja alhaisempi. Vuosi 2012 oli 1,4 astetta edellistä vuotta kylmempi (kuva 2). Hydrologista vuotta 2011 tarkastellessa marras- ja joulukuu 2011 olivat selvästi (3,9 ja 5,0 astetta) tavallista lämpimämpiä. Talven keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella tammikuusta maaliskuuhun Kylmin kuukausi oli helmikuu, jolloin keskilämpötila oli 2,0 astetta vuosien keskiarvoa kylmempi. Kesäkuu oli 1,4 astetta viileämpi kuin vuosina keskimäärin. Heinäkuu oli edellisvuoden tapaan vuoden lämpimin kuukausi. Vuoden 2012 syksy oli vertailujaksoa lämpimämpi, mutta ei yhtä lämmin kuin vuonna Vuonna 2012 terminen kasvukausi alkoi Hämeessä eli suunnilleen samaan aikaan kuin vuosina keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi eli noin viikon normaalia myöhemmin (Ilmatieteen laitos 2013). Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. 7 Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Jokioisilla vuosina ja vertailuajanjaksona

14 3.2 Sadanta Vuonna 2012 Hämeessä saatiin sateita vertailujakson keskiarvoa (627 mm) selvästi enemmän (783 mm). Hydrologisena vuonna 2012 satoi joulu-, tammi-, helmi-, huhti-, kesä-, heinä-, syys- ja lokakuussa vuosien keskiarvoa enemmän. Erityisesti syys- ja lokakuussa satoi paljon vettä. Syyskuussa satoi 61 mm ja lokakuussa 35 mm keskimääräistä enemmän. Elokuussa satoi keskimääräistä vähemmän. 8 Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Jokioisilla vuosina ja vertailuajanjaksona Lumitilanne Pirkanmaalla lunta oli talvella keskimääräistä vähemmän helmikuuta lukuun ottamatta. Ensilumi satoi vasta joulukuussa. Joulukuun 2011 puolivälissä lumen syvyys oli 2 cm, tammikuussa cm, helmikuussa 31 cm ja maaliskuussa 24 cm (kuva 4). Terminen talvi alkoi ja loppui Talvi jäi selvästi tavanomaista lyhemmäksi, sillä keskimäärin terminen talvi on alkanut marraskuun toisella viikolla ja päättynyt maalis-huhtikuun vaihteessa.

15 9 Lumen syvyys kuukauden 15. päivänä talvella cm Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Kuva 4 Lumen syvyys Jokioisten mitta-asemalla talvella ja vertailuajanjaksolla TARKKAILUN TOTEUTUS 4.1 Yleistä Käyttötarkkailun puitteissa kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä, kuten esimerkiksi ojituksista ja laskeutusaltaiden puhdistuksista. Käyttötarkkailussa kirjataan ylös myös tuotannon ajoittuminen, tuotantomenetelmät ja ylimääräiset vesinäytteidenottoajat. Käyttötarkkailun on hoitanut tarkkailun tilaaja Vapo Oy Energia. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla joudutaan mm. tulkitsemaan poikkeuksellisten kuormitustilanteiden syytä. Päästötarkkailu käsittää virtaaman mittauksen, vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti sekä kuormituslaskennan ja tulosten raportoinnin. Vuoden 2012 päästötarkkailun ja raportoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Päästötarkkailusta on annettu yksityiskohtaiset määräykset ympäristöluvissa. Tuotantoalueella voi olla kuntoonpanoajan, tuotantoajan tai ympärivuotista tarkkailua. Turvetuottaja ottaa kesällä mahdollisuuksien mukaan rankkasadejaksoilla lisänäytteitä. Suurilla tuotantoalueilla voi olla useita erityyppisiä päästötarkkailupisteitä. Uusilla tuotantoalueilla päästötarkkailu aloitetaan ennen toiminnan aloittamista. Jälkihoitovaiheessa päästöjä tarkkaillaan ELY-keskusten määräämän ajan. Vaikutustarkkailut voivat sisältää sekä vesistötarkkailua eli veden fysikaaliskemiallista tarkkailua, biologista tarkkailua että muita vesistöjen tilaan liittyviä selvityksiä. Vaikutustarkkailut aloitetaan jo ennen tuotantovaihetta. Vesistötarkkailussa on seurattu turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuoleisilla joki- ja järvihavaintopaikoilla. Vesinäytteiden otosta, analysoinnista ja

16 raportoinnista on vastannut vuonna 2012 Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Pohjavesitarkkailusta voi olla velvoite tuotantoalueen ympäristöluvassa. Tällöin suoritetaan joko pohjavesialuekohtaista seurantaa tai tilakohtaista talousvesikaivotarkkailua (tarkkailuohjelman kohta 4.4). Pohjavesinäytteiden otosta, analysoinnista ja raportoinnista on vastannut vuonna 2012 Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Biologisia tarkkailuja tehdään 3 6 vuoden välein ELY-keskusten ennalta hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Biologisella tarkkailulla voidaan saada tietoa siitä, miten turvetuotannon kuormitus vaikuttaa vesistön tilaan ja miten mahdolliset muutokset näkyvät eliöstön koostumuksessa ja runsaussuhteissa. Pöly- ja melutarkkailua voi olla velvoitteena tuotantoalueen ympäristöluvassa. Jos ympäristöluvassa on tarkkoja määräyksiä mittauksista, toimitaan luvan mukaan. Useimmiten luvassa on määrätty, että pöly- ja/tai melutarkkailu tehdään alueellisen ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Tällöin voidaan toimia tarkkailuohjelman kohdassa 4.3 kuvatulla tavalla ensin selvitysmenettelyn kautta ja vasta tarvittaessa suorittaa mittauksia Näytteenotto ja virtaamamittaus Päästötarkkailunäytteet (kertanäyte) on hakenut tarkkailua hoitava konsultti. Näytteenoton yhteydessä konsultti on mitannut virtaaman. Konsultti on myös tarkastanut mittapadot silloin, kun on käynyt lukemassa jatkuvatoimiset pinnankorkeusmittarit. Useimmilla kohteilla käytössä oleva mittari on mallia Eijkelkamp e+water L. Muutamilla kohteilla on vielä käytössä Telog (WLS-2109e tai WLS-31). Virtaamamittarit mittaavat hydrostaattista painetta ja ilmoittavat vedenpinnan korkeuden senttimetreinä. Laitteen kalibrointi tarkistetaan jokaisella lukukerralla. Pinnankorkeuden keskiarvo 30 minuutin ajalta ja kellonaika ovat tallentuneet virtaamamittarin muistiin. Virtaamamittarin pinnankorkeusaineisto on purettu kannettavalle tietokoneelle tai tiedonkeruulaitteelle (DTU A-203). Kuntoonpanosoilla virtaama on mitattu tarkkailun tilaajan toimesta kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Mitta-asemilla tehdään ennen tuotantokauden alkua vuositarkastus. Mikäli olosuhteet/ laiterikot tms. mittauspaikassa tilapäisesti estävät mittapadon avulla tehtävän virtaaman mittauksen, sovitaan korvaavasta mittausjärjestelystä (esim. läheisen toimivan aseman tietojen käyttö) erikseen ko. ELY-keskuksen kanssa. Virtaaman mittausta voidaan tehdä myös muilla soilla, mikäli niillä on toimivat mittapadot valmiina Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Uusilla kuntoonpanovaiheessa olevilla tuotantoalueilla suolta lähtevästä vedestä näytteitä on otettu mittapadolta tai laskuojasta, mikäli mittapatoa ei ole asennettu. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä krt / kk kevättulva (yleensä ) 1 krt / viikko krt / 2 vko

17 4.2.2 Tuotantovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheessa päästöjen tarkkailua tehdään määrävuosina kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta, yleensä kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Tuotantovaiheen tarkkailussa on tarkkailtu vesiensuojelumenetelmien toimivuutta ottamalla näytteet ennen käsittelyjä ja niiden jälkeen yleensä neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu). Näytteenoton yhteydessä on mitattu virtaama Jälkihoitovaihe Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti ELYkeskuksen määräämän ajan Ympärivuotinen tarkkailu Ympärivuotiset asemat on varustettu virtaaman mittausta varten lämpöeristetyillä mittapadoilla ja mittalaitteilla, joiden toimintakuntoa on seurattu säännöllisesti. Ympärivuotisen virtaaman mittauksen on toteuttanut vuonna 2012 Nab Labs Oy. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen käsittelyä ja sen jälkeen. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä krt / kk kevättulva (yleensä ) 1 krt / viikko krt / 2 vko Rankkasadejaksot näytteenotto Turvetuottaja on ottanut kesällä 2012 mahdollisuuksien mukaan rankkasateiden aikaisissa ylivirtaamatilanteissa lisänäytteitä, jotka kuvaavat runsaasta sateesta johtuvaa veden laadun ja kuormituksen muuttumista. Tavoitteena on saada kultakin asemalta kaksi rankkasateen aiheuttamaa lisänäytettä vuosittain. Nab Labs Oy on tehnyt rankkasadenäytteistä aina laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Vuonna 2012 oli tavanomaista enemmän kovia sateita. Myös rankkasadenäytteitä otettiin edellisvuosia huomattavasti enemmän. Yhteensä läntisen Suomen tarkkailuun kuuluvilta turvetuotantoalueilta otettiin 161 kpl rankkasadenäytteitä. Hämeen ELY-keskuksen alueella rankkasadenäytteitä otettiin kesän 2012 aikana 2 kpl (liite 3). 4.3 Näytteiden analysointi Nab Labs Oy:n laboratoriossa näytteistä on tehty joko laaja tai suppea analyysivalikoima. Ympäristölupien vaatiessa on tehty myös muita analyysejä, esim. nitraatti- ja nitriittitypen summa. Hehkutushäviö on tehty aina, kun kiintoainepitoisuus on ylittänyt 20 mg/l. Kuntoonpanotarkkailujen näytteistä ja rankkasadenäytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Tuotantovaiheen tarkkailujen näytteistä on analysoitu suppea analyysivalikoima.

18 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden näytteistä on määritetty laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin on määritetty suppea analyysivalikoima. Vesistöihin joutuva kiintoaine koostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineksesta. Suurin osa turvetuotannon valumavesien kiintoaineesta on orgaanisessa muodossa. Kiintoainepitoisuudet nousevat erityisesti turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa. Pohjavesien pinnan alentuminen johtaa alunamaassa hyvin happamien vesiliukoisten yhdisteiden muodostumiseen ja näin ollen ph-arvon alenemiseen. Fosforia ja typpeä huuhtoutuu turvetuotantosoilta enemmän kuin luonnontilaisilta soilta. Ravinteiden määrä purkuvesissä arvioidaan kokonais- ja mineraaliravinteiden perusteella. Turvetuotanto alueelta purkautuvissa vesissä saattaa esiintyä runsaasti ammoniumtyppeä, mutta fosfaattifosforin pitoisuudet ovat yleensä pienet. Rautaa huuhtoutuu kiintoaineeseen sitoutuneena, ja suurimmat rautakuormitukset sattuvatkin yleensä samaan aikaan suuren kiintoainekuormituksen kanssa. Pääosa happipitoisten vesien raudasta on kuitenkin humukseen sitoutuneena. Purkuvesien rautapitoisuus yleensä lisääntyy turvetuotannon vaikutuksesta. Turvetuotanto on paikoitellen lisännyt myös liukoisen orgaanisen aineen (humuksen) huuhtoutumista. Humuspitoisuutta on vesistä vaikea määrittää tarkasti. Humuksen määrä voidaan karkeasti arvioida kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella. COD Mn on KMnO 4 -kemikaalin aiheuttama orgaanisen aineen kemiallinen hajoaminen, joka kuvastaa orgaanisen aineen hajottamiseen kuluvan hapen määrä. Yleisesti ottaen humusaineksen osuus pintavesien orgaanisesta hiilestä vaihtelee ollen keskimäärin noin 50 %, mutta voimakkaasti värillisissä vesissä jo 90 %. Näin ollen COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Tuloksissa COD Mn -arvo ilmoitetaan yksikössä mg O 2 /l. Laaja analyysivalikoima Kiintoaine Suppea analyysivalikoima Kiintoaine 12 COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph Ammomiumtyppi (NH 4 -N) Fosfaattifosfori (suod.) PO 4 -P Rauta COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph 4.4 Päästöjen laskenta Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella on laskettu turvetuotannon brutto- ja nettopäästöt vesistöön. Bruttopäästö on suoalueelta lähtevä kokonaisainemäärä, joka koostuu alueen kuivatuksen ja muokkauksen aiheuttamasta päästöstä sekä alueen luonnonhuuhtoumasta eli taustahuuhtoumasta. Bruttopäästön ja luonnonhuuhtouman erotuksena saadaan nettopäästö. Kiintoaineen, typen ja fosforin päästöt on ilmoitettu yksikössä kg/d tai kg/a.

19 Nettopäästö on laskettu vähentämällä tarkkailukohteiden bruttopäästöistä luonnontilaisten soiden ns. taustapitoisuuksien ja tarkkailusuon valuman avulla laskettu taustahuuhtouma. Taustapitoisuuksina on käytetty sovittuja lukuja: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l ja COD Mn 35 mg/l O 2. Kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) kuormitukset on ilmoitettu yksikössä kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Nettopäästöt on laskettu vastaaville jaksoille kuin bruttopäästöt. Kuormitustarkkailun vesinäyte kuvaa veden laatua näytteenottopäivästä seuraavaan näytteenottopäivään. Laskennassa käytetään näytteenottohetken ja seuraavan näytteenottokerran välistä keskivirtaamaa (ei näytteenottohetken virtaamaa). Päästö lasketaan kertomalla otetun näytteen pitoisuus näytteenottojen välisellä keskivirtaamalla. Taustakuormitus lasketaan samalla periaatteella, mutta pitoisuutena käytetään sovittuja taustapitoisuuksia. 1) 13 K d = C * MQ / 1000 Missä K d = Kuormitus (kg/d) C = havaittu pitoisuus (mg/l) MQ = näytteenottopäivien välinen keskivirtaama (m 3 /d) Jakson kuormitus (kg/ha) saadaan jakamalla bruttokuormitus (kg/d) mittapadon valuma-alalla ja kertomalla jakson (d) pituudella. Tarkkailujakson pituus (Δt) riippuu näytteenottotiheydestä sekä virtaaman muutoksista. 2) K bj = K bd / F * Δt Missä K bj = jakson bruttokuormitus (kg/ha) K bd = bruttokuormitus (kg/d) F = Mittapadon valuma-ala (ha) Δt = Jakson pituus (d) Vuosikuormitus (kg / ha a) saadaan tarkkailujaksojen kuormitusten summana. Netto vuosikuormitus (kg/ha a) saadaan vähentämällä bruttokuormituksesta (kg/ha a) nettokuormitus, joka saadaan jakamalla keskimääräisen nettokuormituksen (kg/d) ja jakson pituuden (d) tulo mittapadon valuma-alalla (ha). 3) K na = K ba (K nd * Δt / F) Missä K na = nettokuormitus (kg/ha a) K ba = bruttokuormitus (kg/ha a) K nd = keskimääräinen nettokuormitus (kg/d) F = Mittapadon valuma-ala (ha) Δt = Jakson pituus (d) Kuormituksen laskentatapa pätee myös kevät- ja tulvanäytteisiin sekä rankkasadenäytteisiin. Mikäli padosta ei näytteenottohetkellä virtaa vettä, näytettä ei ole otettu vaan jakson kuormitus lasketaan sitä edeltävän tai seuraavan näytteenoton pitoisuuksien perusteella. Yleensä on käytetty seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Tapauskohtaisesti on kuitenkin valittu parhaiten puuttuvalle näytteenottokerralle soveltuva näyte esim. vuodenajan tai virtaamatilanteen mukaan. Turvetuotantoalueen brutto ja netto kokonaiskuormitus (kg/a) hydrologiselle vuodelle 2012 saadaan kertomalla ominaiskuormitusluvut (kg/ha a) tuotantoalueen pinta-alalla (tuotannossa, levossa, valmistelussa ja tuotannosta poistunut alle 5v). 4)

20 14 K tot = A tot * K om Missä K tot = Kokonaiskuormitus (kg/a) K om = Ominaiskuormitus (kg/ha a) A tot = Tuotantoalueen pinta-ala (ha) Kullekin ympärivuotiselle tarkkailukohteelle on käytetty kyseisellä kohteella mitattuja lukuja. Koko tuotantoalueen päästöt on laskettu yhden mittauspaikan tulosten perusteella, mikäli vesienkäsittelymenetelmä on ollut sama koko alueella eikä alueella ole muita tarkkailupisteitä. Jos turvetuotantoalueella on muita tarkkailupisteitä, niiden valuma-alueella sijaitsevien tuotantoalojen kuormitukset on laskettu ko. tarkkailupisteen tulosten perusteella. Jos osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelymenetelmä on ollut eri kuin tarkkailussa olleilla osa-alueilla, on päästöt tälle alueelle arvioitu erikseen ominaiskuormituslukujen avulla. Päästöt on ilmoitettu kg/d tai kg/a ja kemiallisella hapenkulutuksella kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Tuotannosta viimeisen viiden vuoden aikana poistuneiden alueiden päästöt on laskettu samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätty kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen jälkikäyttövaiheessa oleva alue ei ole enää mukana turvetuotannon päästölaskelmissa. Eri vuodenaikojen päästöt on saatu laskemalla eri vuodenajoille keskimääräiset päästöt ja kertomalla ne kunkin vuodenajan pituudella Ympärivuotiset tarkkailukohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta Osalla ympärivuotisista tarkkailukohteista tarkkailu on aloitettu kesken vuoden tai esimerkiksi virtaamamittaria ei ole ollut tai virtaamadataa on vain osalta vuotta. Virtaamamittauksessa on esimerkiksi voinut olla ongelmia, jolloin suon omia virtaamatietoja ei ole voitu kaikilta osin pitää luotettavina. Näiden tarkkailukohteiden osalta on kuormituslaskennassa käytetty mitattuja omia pitoisuuksia ja virtaamatietoja siltä osin kuin niitä on ollut käytettävissä. Puuttuville virtaamajaksoille on käytetty lähimpänä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskivalumia. Muutoin laskentaperiaate on sama kuin ympärivuotisille kohteille Täydentävät tarkkailukohteet Täydentävät tarkkailukohteet ovat kohteita, joilta on otettu vain muutamia näytteitä tarkkailujakson aikana. Omaa jatkuvaa virtaamamittausta ei ole. Täydentävän tarkkailukohteen pitoisuuksia on verrattu läheisen alueen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin. Vuonna 2012 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan neljään eri alueeseen (kuva 5, karttaliite 1). Lisäksi kunkin alueen (A, B, C, D) sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2).

21 15 Taulukko 1 Ominaiskuormitussuot alueittain jaoteltuna, niiden lukumäärä, tila ja sijoittuminen ELYkeskuksittain. Alue Tarkkailu- Tila Tarkkailusoiden sijainti ELY-keskusten alueella soiden lkm Alue A1 n=3 tuotantovaiheessa Häme / Varsinais-Suomi Alue A2 n=2 valmisteluvaiheessa Häme / Varsinais-Suomi Alue B1 n=17 tuotantovaiheessa Varsinais-Suomi / Etelä-Pohjanmaa / Pirkanmaa Alue B2 n=1 valmisteluvaiheessa Varsinais-Suomi Alue C1 n=3 tuotantovaiheessa Keski-Suomi Alue D1 n=8 tuotantovaiheessa Etelä-Pohjanmaa / Keski-Suomi Alue D2 n=4 valmisteluvaiheessa Etelä-Pohjanmaa / Keski-Suomi Yhteensä n=38 Kuva 5. Ominaiskuormitussoiden maantieteellinen jaottelu alueisiin A, B, C ja D vuonna Fonttivärit: sininen = perustarkkailu, vihreä = kuntoonpanotarkkailu, oranssi = erillislaaja tarkkailu. Tarkempi kartta liitteessä 1. Täydentävän tarkkailukohteen pitoisuuksia on verrattu läheisen alueen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin kyseisellä näytejaksolla. Täydentävältä tarkkailupisteeltä mitattu pitoisuus on jaettu ominaiskuormitussoiden keskipitoisuudella. Näin on saatu kertoimet kaikille eri parametreille (kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja COD Mn ) jokaiselle näytekerralle. Esimerkiksi jos täydentävän tarkkailupisteen kiintoainepitoisuus on 10 mg/l ja ominaiskuormitussoiden B1 keskimääräinen kiintoainepitoisuus samalla jaksolla on 5 mg/l, tulee kertoimeksi 2. Näytekertojen kertoimien avulla on arvioitu ympärivuotisesti pitoisuudet täydentävälle tarkkailukohteelle kaikille virtaamajaksoille, joilta läheisiltä ominaiskuormitussoilta on tuloksia. Läheisten ominaiskuormitussoiden jaksojen keskipitoisuudet kerrottiin tarkkailupisteen kertoimilla. Kertoimina on käytetty näytevälille edellisen näytteen

22 kerrointa tai tapauskohtaisesti vuoden keskimääräistä kerrointa, jos näytteiden väli on pitkä. Näin saatujen laskennallisten pitoisuuksien avulla on laskettu täydentävän kohteen kuormitus samalla tavalla kuin ympärivuotisille kohteille (ks. luku 4.4.1). Valumina kuormituslaskennassa on käytetty läheisen alueen samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräisiä valumia (l/s km 2 ) Reduktion kautta lasketut kuormitukset 4.5 Raportointi Tätä menetelmää käytettiin kohteille, jotka eivät olleet vuonna 2012 tarkkailussa, mutta joiden ympäristöluvassa edellytetään laskemaan kuormitukset aikaisemmin mitattua puhdistustehoa käyttäen. Lähimpänä sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskimääräisistä yläpuolisen vedenlaadun pitoisuuksista laskettiin tarkkailukohteen aikaisemman puhdistustehon perusteella alapuoliset pitoisuudet eri virtaamajaksoilla. Puhdistustehona käytettiin vuosien ajalta otettujen näytteiden puhdistustehon keskiarvoa. Näiden reduktion avulla saatujen laskennallisten pitoisuuksien sekä lähellä sijaisevien ominaiskuormitussoiden keskivalumien avulla laskettiin kuormitukset samalla periaatteella, kuin ympärivuotisilla tarkkailupisteillä (ks. luku 4.4.1) Väliraportointi Jokaisen näytteenottopäivän jälkeen Nab Labs on koonnut edeltävän kahden viikon perusjakson (tai muun poikkeavanpituisen jakson) virtaamamittauksen tiedot päästömäärän väliraportointia varten. Väliraportoinnissa on käytetty pääsääntöisesti kahden viikon seurantajaksoa. Tulokset ovat olleet heti niiden valmistuttua ja viimeistään 3 viikon kuluttua näytteenotosta nähtävissä www-palvelussa johon tunnukset saa Vapo Oy:ltä. Tulokset on toimitettu lisäksi kirjallisena postin välityksellä niille Vapo Oy:n toimipaikoille tai muille tarkkailuvelvollisille, joilla ei ole em. yhteyttä. Väliraporteissa on esitetty vesimäärä- ja vedenlaatutiedot ja ominaispäästöjen suuruus g/ha d (kiintoaine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) jaksoittain sekä päästöjen kertymä vuoden alusta (kg/km 2 ) ja näihin liittyvä grafiikka. Vuosiraportoinnissa käytetyt kuormitusjaksot poikkeavat väliraportoinneissa käytetyistä jaksoista, sillä jaksoja on tarkennettu ja virtaamien osalta tarkistettu. Jaksojen pituuteen vaikuttavat mm. poikkeavat virtaamat (rankkasateet, nollavirtaamat) sekä vuodenaikojen vaihtuminen. Esimerkiksi virtaamamittarikohteiden osalta kevät on rajattu alkamaan siitä kun virtaamat ovat lähteneet keväällä nousemaan Vuosiraportointi Pöyry Finland Oy raportoi koko vuoden tarkkailun tulokset päästö-, vesistö- ja pohjavesitarkkailun osalta erillisissä yhteenvetoraporteissa, jotka toimitetaan Vapo Oy:lle ja asianomaisille ELY-keskuksille kirjallisessa muodossa sekä muille tarkkailussa olevien soiden haltijoille ja tarkkailualueen kunnille ensi sijassa sähköisessä muodossa ( Vuonna 2012 sekä kuormitus- että vesistötarkkailujen yhteenvetoraportit on tehty erikseen kullekin ELY-keskukselle.

23 Päästötarkkailun vuosiraporteissa esitetään Vapo Oy:n läntisen Suomen ja muiden tarkkailuun osallistuvien tuotantoalueiden ominaispäästöluvut ja niiden keskiarvot (brutto- ja netto) sekä tarkkailuvuoden kokonaispäästöt kunkin tarkkailuvelvollisen osalta ELY-keskuksittain, vesistöalueittain (3. jakovaihe) sekä tuotantoalueittain. Vuotuiset päästömäärät ( ) on laskettu toteutuneiden päästötarkkailujaksojen avulla. Päästöraportti sisältää tarkkailuvuoden päästömäärien tulosten vertailua soiden aikaisempien vuosien ja muiden tarkkailujen tuloksiin taulukkomuodossa sekä graafisesti. Vuosiraportti on laadittu tekstin ja taulukoiden osalta myös sähköiseen muotoon. Tarkkailusoiden vedenlaatua ja kuormitusta on tarkasteltu myös vuodenajoittain. Vuodenajoittaisessa tarkastelussa on noudatettu Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia termisten vuodenaikojen jaotteluja tarkkailualueella. Vuonna 2012 kevät alkoi jo maaliskuussa muualla paitsi Keski-Suomessa. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla vuodenaikoina on käytetty seuraavia jaksoja: Vuodenaika Kuukaudet Päivämäärät Viikot Jakson pituus Talvi joulu - maaliskuu Kevät huhti - toukokuu Kesä touko - syyskuu Syksy syys - joulukuu (2011) (2012) Keski-Suomessa kevät alkoi vasta huhtikuun 10. päivän tienoilla. Kevään alku näkyi myös ympärivuotisten tarkkailukohteiden virtaamissa ja tarkempi kevään alun määrittäminen tarkkailusoille on tehty tarkkailukohteiden virtaamien perusteella. Keski- Suomen ELY-keskuksen alueella vuodenaikoina on käytetty vuosien 2011 ja 2012 osalta seuraavia jaksoja: Vuodenaika Kuukaudet Päivämäärät Viikot Jakson pituus Talvi joulu - huhtikuu Kevät huhti - toukokuu Kesä touko - syyskuu Syksy syys - joulukuu (2011) (2012) Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2012 Vuonna 2012 Vapon läntisen Suomen päästötarkkailussa oli mukana 141 pysyvää päästötarkkailuasemaa (liite 7), joista 63 mittasi vesienkäsittelymenetelmän yläpuolista vedenlaatua. Täydentävää tarkkailua suoritettiin 312 pisteellä, niistä 143 oli vesienkäsittelymenetelmän yläpuolisia. Erillislaajan tarkkailun seitsemän yhdeksän joukkoon kuuluivat kahden ruokohelpikosteikon ja kahden kemikalointiaseman tarkkailut. Kuntoonpanovaiheen tarkkailua suoritettiin 39 pisteeltä, joista 16 oli yläpuolisia pisteitä.

24 18 5 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Yleistä Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevia soita oli vuonna 2012 yhteensä 274 kpl, joista Vapo Oy Energian omistamia oli 246 ja yksityisten tuottajien omistamia 29 kpl. Vuodesta 2009 tarkkailussa ovat olleet mukana Vapo-konserniin kuuluvan Kekkilä Oy:n tuotantoalueet. Kun eri vesistöalueilla olevat suon osat lasketaan omiksi alueikseen, purkivat Vapon 246 suota vetensä 314 reittiä pitkin. Vapo Oy:n läntisen alueen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli ha. Levossa oli ha ja valmistelussa ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut ha ja ha yli viisi vuotta sitten. Vapo Oy Energian tuotantoalueiden yhteispinta-alat on esitetty taulukossa 2. Vapo Oy Energian osalta tuotannosta poistuneita alueita oli yhteensä ha. Alle viisi vuotta poistuneita alueita oli ha, ja yli viisi vuotta sitten poistuneita alueita ha (taulukko 2). Yksityiset turvetuottajat mukaan laskien saadut yhteispinta-alat on esitetty taulukossa 3. Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet sijaitsevat laajalla maantieteellisellä alueella. Tuotantoalueita on kaikkiaan 21 eri vesistöalueen varrella. Vesistöalueista suurimmat ovat Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueet (taulukko 2). Kalajoen vesistöalue on siirtynyt vuonna 2010 pois Vapon läntisen Suomen tarkkailun piiristä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailun yhteyteen. Läntisen Suomen tarkkailussa mukana olevista Vapo Oy Energian tuotantoalueita (taulukko 2) vesistöalueittain tarkasteltaessa, eniten tuotantosoita tai niiden osia (32 % koko määrästä) oli kappalemääräisesti mitattuna Kokemäenjoen vesistöalueella (99 kpl). Kokemäenjoen vesistöalueen tuotannossa olevan alan osuus (5 875 ha) koko läntisen Suomen tarkkailun tuotannossa olevan alan kokonaismäärästä oli 25,5 %. Kymijoen vesistöalueella oli 65 ja Kyrönjoen vesistöalueella 41 turvetuotantoaluetta tai tuotantoalueen osaa. Kyrönjoen alueella tuotannossa olevan suoalan määrä (4 732 ha) edusti 20,5 % kaikesta tuotantoalasta, kun Kymijoella vastaava osuus oli 15,1 %. Karvianjoen vesistöalueella (28 kpl) oli 12,0 % tuotannossa olevasta pinta-alasta. Muiden 17 vesistöalueen osuus oli tuotannossa olevasta pinta-alasta 25,1 %.

25 19 Taulukko 2 Vapo Oy Energian läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna Vesistöalue Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v 14 Kymijoen vesistöalue Porvoonjoen vesistöalue Paimionjoen vesistöalue Aurajoen vesistöalue Laajoen vesistöalue Lapinjoen vesistöalue Eurajoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue Karvianjoen vesistöalue Lapväärtinjoen vesistöalue Teuvanjoen vesistöalue Närpiönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue Purmonjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalue Kruunupyynjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalue Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalue Suomenselän rannikkoalueen vesistöalue Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vaikka tarkkailussa mukana olevat turvetuotantoalueet jakautuivat useamman ELYkeskuksen alueelle, jää painopiste Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle, missä sijaitsi 102 tuotantoaluetta ja lähes puolet tuotannossa olevasta alueesta ( ha). Vähiten tuotannossa olevaa alaa oli Uudenmaan (0,3 %) alueella (taulukko 3). Vuoden 2009 jälkeen raportissa ei ole ollut enää mukana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevan Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueita. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden raportointi tapahtuu omana kokonaisuutenaan. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli tuotannossa ha, levossa 408 ha, valmistelussa 554 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 497 ha. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta tarkkailussa Vapo Oy energian osalta 53 tuotantoaluetta ja yksityisten tuottajien osalta 29 tuotantoaluetta. Taulukko 3 Turvetuotannon pinta-alat (ha) eri ELY-keskusten alueilla vuonna 2012 (taulukossa mukana myös yksityisten tuottajien pinta-alat. ELY-keskus Pinta-ala, ha (Yksityiset mukana) Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä

26 Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailussa oli vuonna 2012 mukana viiden ELY-keskuksen alueella yhteensä 38 pysyvää päästötarkkailuasemaa, joilta saatiin luotettavat kuormitustiedot koko hydrologiselta vuodelta 2012 (taulukko 4). Näiden ominaiskuormituslukujen laskennassa käytettyjen asemien mittapatojen valumaalueiden pinta-ala oli yhteensä ha, mikä edustaa noin 20 % tarkkailualueen kaikkien turvetuotannossa olevien alueiden tuotantokunnossa olevasta alasta ( ha). Vuonna 2012 ominaiskuormitussoista kaikkiaan 24 suolla oli käytössä pintavalutus, yhdeksällä suolla kasvillisuuskenttä tai -kosteikko, yhdellä suolla laskeutusallas, kahdella suolla ruokohelpikosteikko, yhdellä kemikalointi ja yhdellä kohteella ns. Yli- Kujalan menetelmä. Seitsemän tarkkailupisteen osalta tuotantoalue oli kuntoonpanovaiheessa, loppujen 31 tarkkailupisteen osalta kokonaan tuotannossa. Ominaiskuormituslaskennassa käytetyt suot on esitetty taulukossa 4 ja niiden sijainti liitteessä 1. Vuonna 2012 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan neljään eri alueeseen (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Tarkkailusoiden määrä vaihteli alueittain. Eniten oli tuotantovaiheen tarkkailusoita alueella B1. Vähiten tuotantovaiheen tarkkailusoita oli alueilla A1 ja C1. Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli selvästi vähemmän, eikä lainkaan alueella C (Keski-Suomi). Ympärivuotista tarkkailua oli useammilla kohteilla, mutta ominaiskuormitussoiksi kaikkia kohteita ei voitu ottaa mukaan lähinnä virtaamamittauksissa olleiden ongelmien vuoksi. Kaikki vuoden 2012 päästötarkkailuasemat on esitetty liitteessä 7. Mukana ovat kaikki asemat, joilta on haettu yksi tai useampi näyte hydrologisena vuonna

27 21 Taulukko 4 Vapo Oy Energia läntisen alueen päästötarkkailun ominaiskuormitussuot vuonna Suo Paikkakunta ELY-keskus Vesiensuojelutaso Mittapadon valuma-alue ha Alue A1 (n=3) Okssuo Tammela Häme Pintavalutus 80 Joutsuo Eura Varsinais-Suomi Pintavalutus 83 Nanhiansuo Huittinen Varsinais-Suomi Pintavalutus 86 Alue A2 (n=2) Rinnansuo Tammela Häme Pintavalutus 51 Raumjärvensuo Laitila Varsinais-Suomi Pintavalutus 56 Alue B1 (n=17) Iso-Rydistönkeidas Merikarvia Varsinais-Suomi Pintavalutus 100 Jämiänkeidas Kankaanpää Varsinais-Suomi Pintavalutus 86 Kurkikeidas Kankaanpää Varsinais-Suomi Pintavalutus 178 Leppisuot 1 Siikainen Varsinais-Suomi Kosteikko 102 Saarikeidas Jämijärvi Varsinais-Suomi Kosteikko 100 Helminkäiskeidas Isojoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 110 Iso-korvaneva Jalasjärvi Etelä-Pohjanmaa Kasvillisuuskenttä 264 Mäkikylänsuo Ähtäri Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 114 Palloneva Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa Kasvillisuuskenttä 189 Riihineva Alavus Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 45 Sammatinneva Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 142 Takaneva Kurikka Etelä-Pohjanmaa Kasvillisuuskenttä 68 Ristineva Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 240 Aitonevan koealue Kihniö Pirkanmaa Siirotlevitys, pintavalutus 24 Aitonevan koealue Kihniö Pirkanmaa Massansiirto, kemikalointi 19 Rukoneva Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 82 Sompaneva Parkano Pirkanmaa Yli-Kujalan menetelmä 82 Alue B2 (n=1) Hirvikeidas Kankaanpää Varsinais-Suomi Pintavalutus 91 Alue C1 (n=3) Höystösensuo Joutsa Keski-Suomi Ruokohelpikosteikko 17 Jokipolvensuo Joutsa Keski-Suomi Ruokohelpikosteikko 26 Valkeissuo Petäjävesi Keski-Suomi Laskeutusallas 66 Alue D1 (n=8) Savonneva Kyyjärvi Keski-Suomi Pintavalutus 108 Kairinneva, pvk2 Halsua Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 68 Kairinneva, kost.1 Halsua Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 537 Kairinneva, kost.2 Halsua Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 143 Korpisalonneva, lo1 Vimpeli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 240 Korpisalonneva, lo7 Vimpeli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 129 Porrasneva Evijärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 112 Pyymaanneva Evijärvi / Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 183 Alue D2 (n=4) Lypsinneva Kyyjärvi Keski-Suomi Kosteikko 369 Pirttiahonsuo Karstula Keski-Suomi Pintavalutus 42 Kairinneva, pvk3 Halsua Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 188 Pannuneva Soini Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus Soiden vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2012 Vapo Oy Energian läntisen kuormitustarkkailussa olevien soiden yleisin käytössä oleva vesienkäsittelymenetelmä on pintavalutuskenttä. Noin puolella (52 %) tarkkailun tuotantoalasta (tuotannossa, levossa tai valmistelussa) on alimpana vesienkäsittelymenetelmänä käytössä pintavalutuskenttä. Noin kolmanneksella (33 %) tuotantoalasta alin vesienkäsittelymenetelmä on kosteikko, kasvillisuuskenttä, ruokohelpikosteikko tai vastaava käsittelymenetelmä. Joitakin vuosia sitten tarkkailualueella yleisin vesiensuojelumenetelmä oli vielä nk. perustaso. Perustasolla tarkoitetaan, että suolla on vesiensuojelumenetelmänä laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat sekä päisteputkipidättimet. Vuonna 2012 perustason vesienkäsittelymenetelmä oli käytössä noin 3 %:lla tuotantoalasta (kuva 6).

28 22 Vapon Läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät vuonna % 9% 3% Perustaso Pintavalutus Kosteikko Kemikalointi 33% 52% Valunnan säätö Muu Ei mitään Kuva 6. Vapon läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät vuonna Ominaiskuormitussoiden valumat v Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna 2012 Osittain Hameen ja Uudenmaan ELY-keskuksien alueella sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (alue A) keskimääräiset valumat on esitetty kuvassa 7. Alueen A1 tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden koko vuoden keskivaluma 17,8 l/s km 2 oli kaikkien ominaiskuormitussoiden keskivalumaa 19,0 l/s km 2 pienempi. Alueen A2 kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskivaluma 26,0 l/s km 2 oli suurempi kuin A1 tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla tai kaikilla tarkkailun ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Valumat olivat suurimmat keväällä ja syksyllä. Alueen A1 tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden kevään keskimääräinen valuma oli 35,0 l/s km 2 ja syksyllä 31,4 l/s km 2. Alueen A2 kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden kevään keskimääräinen valuma oli 41,9 l/s km 2 ja syksyllä 40,5 l/s km 2. Pienimmillään valumat olivat kesällä ja talvella. Kevättulva alkoi alueen A ominaiskuormitussoilla aikaisemmin kuin kaikilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Syksyllä 2011 alueen A ominaiskuormitussoiden valumat olivat suuremmat kuin kaikilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Alueen A1 tuotantovaiheen ominaiskuormitussoista suurimmat keskivalumat olivat Joutsuolla (28,4 l/s km 2 ) ja pienimmät Okssuolla (8,7 l/s km 2 ). Alueen A2 kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoista Rinnansuon keskivaluma oli 22,5 l/s km 2 ja Raumjärvensuon 29,3 l/s km 2. Liitteessä 4 on esitetty kaikkien ominaiskuormitussoiden keskivalumat kuukausittain sekä vuodenajoittain esitettynä.

29 23 Kuva 7. Ominaiskuormitussoiden (n=38) keskimääräiset valumat sekä osittain Hämeen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien tuotantovaiheen (A1) ominaiskuormitussoiden ja kuntoonpanovaiheen (A2) ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat hydrologisena vuonna Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu Keskimääräinen vedenlaatu Vuonna 2012 ominaiskuormituslaskelmassa huomioitujen pysyvien tarkkailuasemien (38 kpl) keskimääräinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 5. Edellisvuoteen verrattuna kiintoaine- ja rautapitoisuus, sekä COD Mn -arvo olivat korkeampia, mutta ravinnepitoisuudet puolestaan edellisvuotta pienempiä. Ympärivuotiset tarkkailuasemat eivät ole joka vuosi täysin samat, mikä selittää osaltaan vuosikeskiarvojen vaihtelua. Yleisesti voidaan todeta turvetuotannon kuivatusvesien olevan humuspitoisia ja lievästi happamia. Vesissä oli paljon typpeä, fosforia sekä rautaa. Kiintoainepitoisuudet olivat vesien ja vesialueiden luonne huomioiden pääsääntöisesti melko pieniä. Vuositasolla veden ph oli keskimäärin 5,6. Happamin keskimääräinen ph oli Aitonevan koealueen siirtolevityskentän pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä (3,9). Lähimpänä neutraalia vesi oli Saarikeitaan, Helminkäiskeitaan, Kairinnevan kosteikon 1 ja Mäkikylänsuon tarkkailupisteillä (ph 6,5). Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn -arvo) oli vuositasolla keskimäärin 52 mg O 2 /l, eniten Riihinevalla (91 mg O 2 /l) ja vähiten Höystösensuolla (17 mg/l O 2 ). Koko vuoden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 6,4 mg/l ja korkein Saarikeitaalla (23 mg/l). Vähiten kiintoainetta oli Rukonevalta purkautuvassa vedessä (1,2 mg/l). Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus on 2,0 mg/l. Rukonevan lisäksi Iso-Rydistönkeitaan, Jämiänkeitaan, Kairinnevan pvk3 ja Ristinevan keskimääräiset kiintoainepitoisuudet olivat alle 2 mg/l. Eniten kokonaisfosforia purkautui Aitonevan koealueen siirtolevitys pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä (198 μg/l) ja vähiten Iso-Rydistönkeitaalta (12 μg/l) vuosikeskiarvon ollessa 56 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden

30 kokonaisfosforin pitoisuus on 20 μg/l. Fosfaattifosforia purkuvesissä oli keskimäärin 20 μg/l. Taulukko 5 Ominaiskuormitussoiden hydrologisen vuoden 2012 keskimääräinen vedenlaatu. Sarakkeessa Alue numero 1 tarkoittaa tuotantovaiheessa ja numero 2 kuntoonpanovaiheessa olevaa suota. Suo Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon Vedenlaatu yht. valuma-alue ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl ha 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Okssuo A1 Pintavalutus 24 80,0 5,4 3, ,2 70 Rinnansuo A2 Pintavalutus 27 51,0 5, ,2 42 Keski-Suomen ELY-keskus Höystösensuo C1 Ruokohelpikosteikko 24 16,6 6,3 2, ,3 1,0 17 Jokipolvensuo C1 Ruokohelpikosteikko 28 25,5 6,2 3, ,0 1,0 28 Pirttiahonsuo D2 Pintavalutus 27 41,7 5,5 8, ,1 69 Savonneva D1 Pintavalutus ,4 6,0 6, ,0 46 Savonneva ja Lypsinneva D2 Kosteikko ,4 6,1 4, Valkeissuo C1 laskeutusallas 26 66,4 5,8 8, ,2 44 Varsinais-Suomen ELY-keskus Hirvikeidas B2 Pintavalutus 27 91,0 5,0 2, ,9 2,4 64 Iso-Rydistönkeidas B1 Pintavalutus ,0 4,4 1, ,0 0,78 62 Joutsuo A1 Pintavalutus 24 83,0 5,8 8, ,0 58 Jämiänkeidas B1 Pintavalutus 24 85,9 4,4 1, ,0 0,69 52 Kurkikeidas B1 Pintavalutus ,0 5,9 9, ,7 39 Leppisuot 1 B1 Kosteikko ,0 4,6 6, ,2 48 Nanhiansuo A1 Pintavalutus 25 86,0 4,8 5, ,4 80 Raumjärvensuo A2 Pintavalutus 27 56,0 6,4 4, Saarikeidas B1 Kosteikko ,0 6, ,5 42 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Helminkäiskeidas B1 Pintavalutus ,0 6,5 3, ,1 26 Iso-korvaneva B1 Kasvillisuuskenttä ,2 5,4 6, ,2 51 Kairinneva, pvk2 D1 Pintavalutus 27 68,4 6,3 3, Kairinneva, kost.1 D1 Kosteikko ,4 6,3 8, ,5 39 Kairinneva, kost.2 D1 Kosteikko ,8 6, ,9 41 Kairinneva, pvk3 D2 Pintavalutus ,8 6,1 1, ,1 1,5 43 Korpisalonneva, lo1 D1 Pintavalutus ,0 5,8 4, ,9 2,7 52 Korpisalonneva, lo7 D1 Pintavalutus ,0 6,1 4, ,5 67 Mäkikylänsuo B1 Kosteikko ,6 6,5 5, ,4 1,7 35 Palloneva B1 Kasvillisuuskenttä ,6 6,0 8, ,7 43 Pannuneva D2 Pintavalutus 25 89,1 4,8 2, Porrasneva D1 Pintavalutus ,9 6,0 5, ,3 2,9 67 Pyymaanneva D1 Pintavalutus ,5 5,1 4, ,0 83 Riihineva B1 Pintavalutus 24 45,0 4,3 2, ,8 91 Sammatinneva B1 Pintavalutus ,9 4,9 4, ,2 78 Takaneva B1 Kasvillisuuskenttä 24 67,6 5,7 7, ,2 38 Pirkanmaan ELY-keskus Ristineva B1 Pintavalutus ,0 5,4 1, ,0 0,87 41 Aitonevan koealue B1 Siirtolevitys, pvk. lähtevä 24 24,0 3, ,5 90 Aitonevan koealue B1 Massansiirto, kem. lähtevä 24 19,0 4, Rukoneva B1 Pintavalutus 32 82,0 4,7 1, ,2 0,71 31 Sompaneva B1 Yl-kujalan menetelmä 24 82,0 5,9 6, ,6 54 ka 2012 (n=38): ,7 5,6 6, ,4 52 ka 2011 (n=25): ,8 5,8 6, ,8 50 ka 2010 (n=21): ,4 6,0 9, ,8 51 ka 2009 (n=25): ,2 6,0 10, ,7 47 ka 2008 (n=25) ,9 6,0 8, ,2 48 ka 2007 (n=23) 5,8 9, ,3 58 Minimi: 20 16,6 3,9 1, ,6 4,0 0,69 17 Maksimi: ,4 6, Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) ,4 4, ,7 58 Laskeutusallas(n=1) ,8 8, ,2 44 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) ,9 6, ,6 54 Ruokohelpikosteikko (n=2) ,2 2, ,1 1,0 22 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n= ,0 9, ,1 43 Kemikalointi (n=1) , ,6 50 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=31) ,1 5,5 6, ,3 52 Valmistelu (n=7) ,6 5,7 5, ,2 50 Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin Aitonevan koealueen siirtolevitys pvk lähtevästä vedestä (3 075 μg/l) ja pienimmät kokonaistyppipitoisuudet olivat Rukonevalla (709 μg/l). Keskimäärin kokonaistyppeä oli purkuvedessä μg/l ja ammoniumtyppeä 498 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaistypen pitoisuus on 500 μg/l. Rautapitoisin vesi oli Aitonevan koealueen massansiirto kemikalointiaseman lähtevässä vedessä (24 mg/l). Korkea rautapitoisuus on seurausta kemikaloinnissa käytettävästä ferrisulfaatista. Alhaisimmat keskipitoisuudet raudan osalta olivat Jämiänkeitaalla ja Rukonevalla (0,71 mg/l) sekä Iso-Rydistönkeitaalla (0,78 mg/l). Keskimäärin purkuvesissä oli rautaa 3,4 mg/l (taulukko 5). 24

31 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden (7 kpl) keskimääräiset pitoisuudet olivat raudan ja fosforiyhdisteiden osalta korkeampia kuin tuotantovaiheen tarkkailusoilla (31 kpl) (taulukko 5) Vedenlaatu eri vuodenaikoina Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2012 on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 8. Tarkkailuasemien keskimääräinen vedenlaatu eri vuodenaikoina on esitetty taulukoissa Liitteessä 5 on esitetty suokohtaiset keskiarvot eri vuodenaikoina. Vuodenaikaisjako on esitetty kappaleessa (sivu 21). Kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan kesällä ja keväällä. Typpipitoisuus oli suurin syksyllä ja talvella. Fosforipitoisuus oli suurimmillaan kesällä. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat pienimmät keväällä, jolloin lumen sulamisvedet vaikuttavat laimentavasti ravinteiden pitoisuuksiin. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn - arvo oli alhaisimmillaan keväällä. Keväällä lumien sulamisesta aiheutuvat suuret vesimäärät laimentavat vettä, mistä johtuen kevään keskimääräinen COD Mn -arvo on alhainen. Syksyn vedenlaatu on tarkkailusoiden keskiarvo ajoilta ja Vuonna 2011 syksy oli pitkä ja sateinen ja talvi tuli vasta joulukuun lopulla. Myös syksy 2012 oli erittäin sateinen. Syksyä edustavia näytteitä on siis tavanomaista enemmän ja talven osalta vähemmän kuin yleensä. Talvella typpipitoisuudet olivat korkeampia kuin muina vuodenaikoina Myös raudan määrä oli talvijakson aikana suurimmillaan. Talven korkeat ravinnepitoisuudet selittyvät pienillä vesimäärillä, jolloin vettä virtaa vähän ja vedet pääsevät väkevöitymään. Toisaalta vuonna 2012 myös syksyllä typpipitoisuus oli korkea, kun satoi tavanomaista enemmän. Keväällä happea kuluttavan aineksen COD Mn -arvo oli alhaisimmillaan, samoin kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Keväällä lumen sulamisvedet vaikuttavat laimentavasti ravinteiden pitoisuuksiin. Kesällä (tuotantokaudella) kiintoainepitoisuus, COD Mn -arvo ja fosforipitoisuus olivat korkeimmillaan. Syksyllä kokonaistypen pitoisuus oli yhtä korkea kuin talvella.

32 26 Taulukko 6 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna Typen osalta kuvassa on kokonaistyppipitoisuus ja ammoniumtypen (NH 4 -N) osuus siitä. Fosforin osalta kuvassa on kokonaisfosforipitoisuus ja fosfaattifostorin (PO 4 -P) osuus siitä. Vedenlaatu Vuoden- ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta COD Mn aika 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l talvi 5,7 4, ,2 47 kevät 5,6 6, ,9 33 kesä 5,6 7, ,7 62 syksy 5,4 5, ,6 53 ka. v ,6 6, ,4 52 Kuva 8. Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2012.

33 Taulukko 7 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu talvella Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2012 (n=37): 117 5,7 4, ,2 47 ka 2011 (n=25): 5,9 5, ,0 51 ka 2010 (n=23): 6,0 7, ,0 51 ka 2009 (n=25): 5,9 6, ,2 42 ka 2008 (n=25) 5,9 5, ,9 38 ka 2007 (n=23) 5,8 9, ,3 58 Minimi: 1 4,3 1, ,5 4,3 0,53 13 Maksimi: 6 6, Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 80 5,5 2, ,3 54 Laskeutusallas(n=1) 3 6,2 5, ,3 32 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 3 6,1 4, ,0 38 Ruokohelpikosteikko (n=2) 5 6,2 1, ,0 1,1 19 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=9 23 6,1 8, ,9 32 Kemikalointi (n=1) 3 5, ,8 92 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=31) 81 5,7 4, ,3 48 Valmistelu (n=7) 36 5,7 3, ,4 43 Taulukko 8 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu keväällä Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta COD Mn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2012 (n=38): 196 5,6 6, ,9 33 ka 2011 (n=25): 5,6 10, ,4 27 ka 2010 (n=24): 5,9 7, ,8 32 ka 2009 (n=25): 5,9 12, ,1 31 ka 2008 (n=25) 5,8 8, ,2 34 ka 2007 (n=23) 5,8 9, ,3 58 Minimi: 4 3,7 1, ,2 5,0 0,40 14 Maksimi: 6 6, Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 126 5,5 4, ,6 36 Laskeutusallas(n=1) 5 5,6 5, ,6 24 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 5 5,5 3, ,6 34 Ruokohelpikosteikko (n=2) 10 6,2 2, ,0 1,0 20 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=9 45 5,9 12, ,1 29 Kemikalointi (n=1) 5 4, ,7 38 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=31) 161 5,5 7, ,8 32 Valmistelu (n=7) 35 5,8 3, ,6 36 Taulukko 9 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu kesällä Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta COD Mn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2012 (n=38): 348 5,6 7, ,7 62 ka 2011 (n=25): 5,9 5, ,8 56 ka 2010 (n=22): 6,1 8, ,4 61 ka 2009 (n=25): 6,2 9, ,7 56 ka 2008 (n=25) 6,1 11, ,2 61 ka 2007 (n=23) 5,8 9, ,3 58 Minimi: 7 3,9 1, ,2 3,8 0,73 19 Maksimi: 12 6, Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 222 5,4 6, ,5 71 Laskeutusallas(n=1) 9 6,1 10, ,2 52 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 9 6,1 10, ,8 64 Ruokohelpikosteikko (n=2) 20 6,3 3, ,1 1,1 24 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=9 79 6,0 8, ,0 51 Kemikalointi (n=1) 9 4, ,7 45 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=31) 285 5,6 7, ,6 63 Valmistelu (n=7) 63 5,7 7, ,7 60

34 Taulukko 10 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu syksyllä 2012 (syksy 2011 ja 2012). 28 Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta COD Mn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2012 (n=38): 271 5,4 5, ,6 53 ka 2011 (n=25): 5,7 4, ,3 56 ka 2010 (n=21): 6,0 5, ,3 47 ka 2009 (n=25): 5,9 17, ,0 54 ka 2008 (n=25) 5,9 11, ,0 55 ka 2007 (n=23) 5,8 9, ,3 58 Minimi: 5 4,0 1, ,6 3,3 0,77 19 Maksimi: 10 6, Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 167 5,2 4, ,3 59 Laskeutusallas(n=1) 9 5,6 8, ,2 53 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 7 5,6 4, ,1 61 Ruokohelpikosteikko (n=2) 17 6,2 2, ,3 0,9 23 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=9 64 5,9 9, ,0 46 Kemikalointi (n=1) 7 4, ,4 45 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=31) 224 5,4 6, ,5 53 Valmistelu (n=7) 47 5,5 4, , Rankkasadenäytteiden vedenlaatu Tarkkailun puitteissa pyritään ottamaan tarkkailusuolta rankkasadenäytteitä tuotantokauden aikana. Vuonna 2012 erillisiä rankkasadenäytteitä otettiin 161 kappaletta, joista 14 otettiin vesienkäsittelymenetelmien yläpuolisilta tarkkailupisteiltä ja 147 vesienkäsittelymenetelmien alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Vuonna 2012 rankkasadenäytteitä otettiin huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Liitteestä 3 löytyy kaikkien yksittäiset rankkasadenäytteiden vedenlaatutulokset. Muutamien rankkasadenäytteiden näytteenottopaikka oli epäselvä, mistä johtuen niitä ei voitu ottaa mukaan kuormituslaskentaan. Taulukossa 11 on esitetty vesienkäsittelymenetelmien ylä- ja alapuolisilta pisteiltä otettujen näytteiden pitoisuudet. Taulukko 11 Vesienkäsittelymenetelmien ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä otettujen rankkasadenäytteiden vedenlaatu vuonna Näytteitä ph Kiintoaine kiint.hehk. Kok. N NH4-N Kok. P PO4-P liuk. Rauta, Fe COD Mn kpl mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l mg/l mg O2/l Vesienkäsittelymenetelmien yläpuolisten tarkkailupisteiden pitoisuudet keskiarvo 14 5, ,3 83 Min 14 4,2 4, ,6 0,63 31 mediaani 14 5, ,3 85 Max 14 6, ,9 120 Vesienkäsittelymenetelmien alapuolisten tarkkailupisteiden pitoisuudet keskiarvo 147 5,3 10 1, ,1 61 mediaani 147 5,3 6, ,8 61 Min 147 3,4 1, ,2 3,0 0 0,25 17 Max 147 7, Taulukossa 12 on esitetty vesienkäsittelymenetelmien alapuolisilta tarkkailupisteiltä otettujen rankkasadenäytteiden keskimääräiset pitoisuudet. Kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli noin kolmanneksen ominaiskuormitussoiden keskimääräistä kiintoainepitoisuutta suurempi hydrologisena vuonna Rankkasadenäytteiden kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 1,0 77 mg/l. Kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus sekä kemiallista hapenkulutusta kuvaava keskimääräinen COD Mn -arvo olivat hieman ominaiskuormitussoiden keskiarvoa

35 korkeammat. Muiden mitattujen parametrien osalta pitoisuudet olivat keskiarvoa pienemmät. Taulukko 12 Vesienkäsittelymenetelmien alapuolisten rankkasadenäytteiden pitoisuudet vuonna ELY-keskus Näytteitä ph Kiintoaine kiint.hehk. Kok. N NH4-N Kok. P PO4-P liuk. Rauta, Fe COD Mn kpl mg/l jäännös mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l mg/l mg O2/l Varsinais-Suomi 46 5, ,1 60 Pirkanmaa 53 5,1 7, ,2 64 Keski-Suomi 18 5, ,2 53 Etelä-Pohjanmaa 28 5,1 6, ,7 62 Häme 1 6, ,4 2,1 33 Keskiarvo 147 5,3 9, ,1 61 Min 147 3,4 1, < 5 < 5 < 5 0,25 17 Mediaani 147 5,3 6, ,8 61 Max 147 7, Om.kuorm.suot ,6 6, ,4 52 Kesän ja syksyn rankkasadenäytteet otettiin suurimmaksi osaksi heinä- ja lokakuussa (taulukko 13). Heinäkuussa otettiin 50 rankkasadenäytettä ja lokakuussa 94 näytettä. Taulukko 13 Rankkasadenäytteet kuukausittain vuonna Näytteenotto- Näytteitä ph Kiintoaine kiint.hehk. Kok. N NH4-N Kok. P PO4-P liuk. Rauta, Fe COD Mn kuukausi kpl mg/l jäännös mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l mg/l mg O2/l Kesäkuu 3 6,5 2, ,6 30 Heinäkuu 50 5, ,6 62 Elokuu 0 Syyskuu 14 5, ,7 48 Lokakuu 94 5,1 8, , Vedenlaatu alueittain Vuonna 2012 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan neljään eri alueeseen A, B, C ja D (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Korkein kiintoainepitoisuus (taulukko 14) oli keskimäärin alueen A kuntoonpanossa olevilla soilla (A2: 7,5 mg/l) ja pienin keskipitoisuus alueen B2 Hirvikeitaalla (2,7 mg/l). Korkein keskimääräinen typpipitoisuus (1 973 µg/l) oli alueen B2 Hirvikeitaalla ja pienin alueen C tuotannossa olevilla soilla (C1: µg/l). Kokonaisfosforipitoisuus oli pienin alueen B2 Hirvikeitaalla (27 µg/l) ja suurin alueen A kuntoonpanovaiheen soilla (A2: 88 µg/l). Rautapitoisuus oli suurin alueen A2 soilla (5,2 mg/l) ja pienin alueen C1 soilla (1,7 mg/l). CODMn-arvo oli suurin alueen A1 soilla (69 mg O 2 /l) ja pienin alueen C1 soilla (30 mg O 2 /l). Alueiden välistä vertailua vaikeuttaa tarkkailusoiden määrän vaihtelu (1-17 kpl/alue). Alueella B1 oli tarkkailusoita eniten (17 kpl) ja samalla alueella kuntoonpanovaiheen soita vain 1 kpl. Mitä vähemmän kohteita on, sitä enemmän yksittäisten soiden tulokset vaikuttavat keskiarvoon.

36 30 Taulukko 14 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2012 alueittain (A-D) ja tuotantovaiheen mukaan (1=tuotannossa, 2=kuntoonpanossa). Ympärivuotisten tarkkailusoiden vedenlaatu vuonna 2012 Suo Ely Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Alue A1 Okssuo Häme Pintavalutus 24 5,4 3, ,2 70 Joutsuo V-S Pintavalutus 24 5,8 8, ,0 58 Nanhiansuo V-S Pintavalutus 25 4,8 5, ,4 80 Alue A2 Rinnansuo Häme Pintavalutus 27 5, ,2 42 Raumjärvensuo V-S Pintavalutus 27 6,4 4, Alue B1 Iso-Rydistönkeidas V-S Pintavalutus 24 4,4 1, ,0 0,8 62 Jämiänkeidas V-S Pintavalutus 24 4,4 1, ,0 0,7 52 Kurkikeidas V-S Pintavalutus 24 5,9 9, ,7 39 Leppisuot 1 V-S Kosteikko 22 4,6 6, ,2 48 Saarikeidas V-S Kosteikko 22 6, ,5 42 Helminkäiskeidas E-P Pintavalutus 26 6,5 3, ,1 26 Iso-korvaneva E-P Kasvillisuuskenttä 20 5,4 6, ,2 51 Mäkikylänsuo E-P Kosteikko 25 6,5 5, ,4 1,7 35 Palloneva E-P Kasvillisuuskenttä 24 6,0 8, ,7 43 Riihineva E-P Pintavalutus 24 4,3 2, ,8 91 Sammatinneva E-P Pintavalutus 24 4,9 4, ,2 78 Takaneva E-P Kasvillisuuskenttä 24 5,7 7, ,2 38 Ristineva Pirk. Pintavalutus 26 5,4 1, ,0 0,9 41 Aitonevan koealue Pirk. Siirotlevitys, pvk. 24 3, ,5 90 Aitonevan koealue Pirk. Massansiirto, kem. 24 4, Rukoneva Pirk. Pintavalutus 32 4,7 1, ,2 0,7 31 Sompaneva Pirk. Yli-Kujalan menetelmä 24 5,9 6, ,6 54 Alue B2 Hirvikeidas V-S Pintavalutus 27 5,0 2, ,9 2,4 64 Alue C1 Höystösensuo K-S laskeutusallas 24 6,3 2, ,3 1,0 17 Jokipolvensuo K-S Ruokohelpikosteikko 28 6,2 3, ,0 1,0 28 Valkeissuo K-S laskeutusallas 26 5,8 8, ,2 44 Alue D1 Savonneva K-S Pintavalutus 24 6,0 6, ,0 46 Kairinneva, pvk2 E-P Pintavalutus 27 6,3 3, Kairinneva, kost.1 E-P Kosteikko 24 6,3 8, ,5 39 Kairinneva, kost.2 E-P Kosteikko 24 6, ,9 41 Korpisalonneva, lo1 E-P Pintavalutus 24 5,8 4, ,9 2,7 52 Korpisalonneva, lo7 E-P Pintavalutus 24 6,1 4, ,5 67 Porrasneva E-P Pintavalutus 24 6,0 5, ,3 2,9 67 Pyymaanneva E-P Pintavalutus 24 5,1 4, ,0 83 Alue D2 Savonneva ja Lypsinneva K-S Kosteikko 26 6,1 4, Pirttiahonsuo K-S Pintavalutus 27 5,5 8, ,1 69 Kairinneva, pvk3 E-P Pintavalutus 24 6,1 1, ,1 1,5 43 Pannuneva E-P Pintavalutus 25 4,8 2, Alue A1 Keskiarvo (n=3) 73 5,3 5, ,2 69 Alue A2 Keskiarvo (n=2) 54 6,1 7, ,2 40 Alue B1 Keskiarvo (n=17) 413 5,2 7, ,5 51 Alue B2 Keskiarvo (n=1) 27 5,0 2, ,9 2,4 64 Alue C1 Keskiarvo (n=3) 78 6,1 4, ,7 30 Alue D1 Keskiarvo (n=8) 195 6,0 6, ,8 54 Alue D2 Keskiarvo (n=4) 102 5,6 4, ,3 54 ka 2012 (n=38): 942 5,6 6, , Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut Ominaiskuormitus vuositasolla Vuonna 2012 ominaiskuormituslaskentaan otettiin mukaan kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) nettokuormitus. Kemiallisen hapenkulutuksen taustapitoisuutena on käytetty arvoa 35 mg/l O 2. Käytetty taustapitoisuus on peräisin Vapon teettämästä ominaiskuormitusselvityksestä (Pöyry Finland Oy 2012). Kemiallisen hapenkulutuksen yksikköinä käytetään kg O 2 /d, g O 2 /ha d ja kg O 2 /ha a. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset ominaiskuormitukset on esitetty taulukossa 15 (g/ha d) ja kuvassa 9 (kg/ha a). Ominaiskuormituslukujen laskemiseen käytettiin vuonna 2012 niiden 38 ympärivuotisen tarkkailuaseman mittaustuloksia, joilta saatiin luotettavat virtaamatiedot koko hydrologiselta vuodelta Laskennassa käytettävien tarkkailupisteiden määrä on edellisvuosia korkeampi. Edellisinä vuosina

37 ominaiskuormituslaskennassa käytettävien tarkkailupisteiden määrä on vaihdellut pisteen välillä. Kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli 77 g/ha d, kokonaistypen 17 g/ha d, kokonaisfosforin 0,48 g/ha d ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) oi 152 g O 2 /ha d. Kaikkien muuttujien netto-ominaiskuormitukset olivat kasvaneet edellisvuoteen verrattuna ollen samalla tasolla vuoden 2008 kuormitusten kanssa. Taulukko 15 Pysyvien tarkkailuasemien ominaiskuormitusluvut g/ha d vuosina Jakso Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha d g O2/ha d g/ha d g O2/ha d ka 2012 (n=38) , , ka 2011 (n=25) , ,26 ka 2010 (n=19) , ,35 ka 2009 (n=25) , ,53 ka 2008 (n=24) , ,43 ka 2007 (n=23) , ,54 Ka 2006 (n=24) , ,61 Ka 2005 (n=24) , ,65 31 kg/ha a Kiintoaineen nettoominaiskuormitus kg/ha a 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kokonaistypen nettoominaiskuormitus kg/ha a 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 Kokonaisfosforin nettoominaiskuormitus Kuva 9. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Ominaiskuormitussoiden vuoden 2012 keskimääräiset ominaiskuormitukset vuositasolla (g/ha d) on esitetty taulukossa 16 sekä eri vuodenaikojen kuormitukset liitteessä 6.

38 Taulukko 16 Tarkkailusoiden vuosikuormitukset (kg/ha a ja kg O 2 /ha a) vuonna Vapo LS tarkkailusoiden vuosikuormitukset (g/ha d ja g O2 / ha d) vuonna 2012 Suo Vesiensuojelutaso Näytteiden Mittapadon Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto lukumäärä valuma-alue Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn kpl ha g/ha d g O2/ ha d g/ha d g O2/ ha d Hämeen ELY-keskus Okssuo A1 Pintavalutus , ,8 8,7 0, Rinnansuo A2 Pintavalutus , ,6 186 Keski-Suomen ELY-keskus Höystösensuo C1 Ruokohelpikosteikko , ,9-0, Jokipolvensuo C1 Ruokohelpikosteikko , ,5-0,03-30 Pirttiahonsuo D2 Pintavalutus , ,4 322 Savonneva D1 Pintavalutus , ,32 28 Savonneva ja Lypsinne D2 Kosteikko , ,19 79 Valkeissuo C1 laskeutusallas , , Varsinais-Suomen ELY-keskus Hirvikeidas B2 Pintavalutus , , Iso-Rydistönkeidas B1 Pintavalutus , ,8 8,2-0, Joutsuo A1 Pintavalutus , , Jämiänkeidas B1 Pintavalutus , , Kurkikeidas B1 Pintavalutus , ,35 25 Leppisuot 1 B1 Kosteikko , ,21 85 Nanhiansuo A1 Pintavalutus , , Raumjärvensuo A2 Pintavalutus , ,2 140 Saarikeidas B1 Kosteikko , ,88 68 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Helminkäiskeidas B1 Pintavalutus , ,9 1,0-375 Iso-korvaneva B1 Kasvillisuuskenttä , , Kairinneva, pvk2 D1 Pintavalutus , ,1 0,20 17 Kairinneva, kost.1 D1 Kosteikko , ,35-87 Kairinneva, kost.2 D1 Kosteikko , ,45 15 Kairinneva, pvk3 D2 Pintavalutus , ,7 5-0,03-6 Korpisalonneva, lo1 D1 Pintavalutus , , Korpisalonneva, lo7 D1 Pintavalutus , , Mäkikylänsuo B1 Kosteikko , ,21-73 Palloneva B1 Kasvillisuuskenttä , ,85-80 Pannuneva D2 Pintavalutus , ,3 6,6 0, Porrasneva D1 Pintavalutus , , Pyymaanneva D1 Pintavalutus , ,0 532 Riihineva B1 Pintavalutus , ,2 17 0, Sammatinneva B1 Pintavalutus , , Takaneva B1 Kasvillisuuskenttä , , Pirkanmaan ELY-keskus Ristineva B1 Pintavalutus , ,9-0,17-53 Aitonevan koealue B1 Siirtolevitys, pvk. lähtevä , ,8 709 Aitonevan koealue B1 Massansiirto, kem. lähte , , Rukoneva B1 Pintavalutus , ,6-0,18-72 Sompaneva B1 Yli-Kujalan menetelmä , , ka 2012 (n=38): , , ka 2011 (n=25): , ,26 ka 2010 (n=21): , ,35 ka 2009 (n=25): , ,53 ka 2008 (n=25) , ,43 ka 2007 (n=23) , ,54 Minimi: 10 7,6 0, ,5-0, Maksimi: , , Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) , , Laskeutusallas(n=1) , , Yli-Kujalan menetelmä (n=1) , , Ruokohelpikosteikko (n=2) , ,7-0, Kasvillisuuskenttä / kosteikko , ,43 1,5 Kemikalointi (n=1) , , Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=31) , , Valmistelu (n=7) , , Selvästi suurimmat kiintoaineen nettomääräiset kuormitukset tulivat Mustakeidas- Saarikeitaalta (548 g/ha d). Myös Aitonevan koealueen siirtolevityksen (216 g/ha d) sekä Joutsuon (200 g/ha d) kiintoaineen nettokuormitukset olivat korkeita. Mustakeidas-Saarikeitaan kiintoaineen kuormitusta nostavat kevään ja syksyn korkeat kiintoainepitoisuudet (74 mg/l ja 77 mg/l). Kaikkien näytteiden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 23 mg/l, mikä on lähes nelinkertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden (6,4 mg/l). Oksuolla, Iso-Rydistönkeitaalla, Jämiänkeitaalla, Kairinevan pintavalutuskentällä 3, Ristinevalla ja Rukonevalla laskennallinen kiintoaineen netto-ominaiskuormitus jäi alhaisista pitoisuuksista johtuen negatiiviseksi. Kaikilla näillä tarkkailupisteillä vesienkäsittelymenetelmänä oli pintavalutuskenttä. Myös Höystösensuon ruokohelpikosteikon kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli negatiivinen.

39 Kokonaistypen netto-ominaiskuormitus oli suurin Joutsuolla (40 g/ha d) ja Aitonevan koealueen siirtolevitys alueella (40 g/ha d). Joutsuon osalta suurimmat typpikuormitukset syntyivät syksyllä, jolloin virtaamat olivat suuria. Aitonevan osalta heinäkuun lopulla ja elokuussa mitattiin korkeita typpipitoisuuksia, mistä johtuen kuormitukset olivat korkeita. Selvästi alhaisin typen netto-ominaiskuormitus oli Jokipolvensuolla (2,5 g/ha d) ja Rukonevalla (3,6 g/ha d). Jokipolvensuon vesienkäsittelymenetelmä on ruokohelpikosteikko ja Rukonevan pintavalutuskenttä. Suurin netto-ominaiskuormitus fosforin osalta tuli Aitonevan koealueen siirtolevityksen pintavalutuksesta (2,8 g/ha d). Aitonevan koealueen fosforipitoisuudet olivat korkeita koko vuoden ajan, keskimääräinen fosforipitoisuus oli 198 µg/l. Kaikkiaan seitsemällä tuotantoalueella fosforin netto-ominaiskuormitus oli negatiivinen. Negatiivinen nettoominaiskuormitus johtuu tarkkailupisteiltä mitatuista pitoisuuksista, jotka ovat olleet laskennassa taustapitoisuutena käytettävää pitoisuutta pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) netto-ominaiskuormitus oli niin ikään korkein Aitonevan koealueen siirtolevityksen pintavalutuskentällä. Netto-ominaiskuormitus oli yhdellätoista alueella negatiivinen Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailun eräänä tärkeänä tehtävänä on selvittää kuormituksen kokonaismäärän ohella myös sen jakautumista eri vuodenajoille. Tämä on yksi syy, miksi tarkkailu on suunniteltu ympärivuotiseksi. Vuodenaikojen ajoitus on esitetty kappaleessa 4.5. Tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus eri vuodenaikoina on esitetty liitteessä 6. Vuonna 2012 ympärivuotista tarkkailua pystyttiin suorittamaan ilman häiriöitä 38 tarkkailupisteellä. Taulukko 17 Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina vuonna Jakso Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha d g O2/ha d kg/ha a g O2/ha d Talvi (n=38) 24 9,7 0, ,8 0,23 32 Kevät (n=38) , , Kesä (n=38) , , Syksy (n=38) , , Vuosi (n=38) , , Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vaihtelivat vuonna 2012 selvästi eri vuodenaikoina (taulukko 17, liite 6). Kiintoaineen ja fosforin osalta ominaiskuormitus oli selvästi suurin keväällä, jolloin valumat ovat suurimmillaan. Vuosi 2012 oli erittäin sateinen ja syksyllä saatiin myös voimakkaita sateita, mikä nostatti syksyn kuormituksia. Syksyllä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli hieman kevättä suurempi. Typen kuormitus oli syksyllä lähes yhtä suuri kuin keväällä. Kuormitukset olivat puolestaan talvella pienimmillään, jolloin keskivaluma oli alhainen. Talvi jäi myös tavanomaista lyhyemmäksi. Virtaamalla on suuri vaikutus kuormituksiin. Keväällä valumat ovat yleensä suurimmillaan. Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen valuma oli vuonna 2012 keväällä 40,5 l/s km 2, kesällä 10,8 l/s km 2, syksyllä 27,4 l/s km 2 ja talvella 7,1 l/s km 2.

40 6 TARKKAILUSUOT Hämeen ELY-keskus Tässä kappaleessa on Hämeen ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tarkkailusoiden tulokset näytekerroittain löytyvät Vapo Oy Energian turvetuotannon tuloshallinnasta internetistä ( Suokohtaiset tarkastelut on pyritty pitämään melko suppeina ja tarkkailun tulokset on esitetty pääasiassa taulukoin ja kuvaajin. Suokohtainen tarkastelu antaa kuitenkin mahdollisuuden myös käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu, joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Täydentävillä tarkkailuasemilla näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain kesäaikaan, kun taas keskimääräiset ominaiskuormitusluvut lasketaan ympärivuotisen seurannan perusteella. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kuormitukset on esitetty taulukoissa 72 ja 79. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa tarkasteltaessa käytetään vuosina tehdyissä tutkimuksissa pintavalutuskentillä keskimäärin saavutettuja poistumia: kiintoaine 50 %, kokonaistyppi yli 40 % ja kokonaisfosfori yli 40 % (Ihme 1994). Muutamien tuotantoalueiden ympäristöluvissa on suokohtaisia puhdistustehovaatimuksia. Vapon läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailussa on Hämeen ELYkeskuksen alueelta mukana 10 ympärivuotista tarkkailuasemaa, 11 täydentävää tarkkailupistettä ja 3 kuntoonpano vaiheessa olevaa tarkkailupistettä.

41 Forssa Forssan alueella täydentävää kuormitustarkkailua suoritetaan Letonsuon tarkkailupisteellä (liite 7). Letonsuolta ei kuitenkaan saatu näytteitä hydrologisena vuonna Letonsuo (Forssa) Alueen ojitus on aloitettu vuonna 1995 ja tuotanto vuonna Vuonna 2012 Letonsuolla oli tuotannossa 32 ha ja levossa 5,8 ha. Letonsuolle on myönnetty ympäristölupa (ESAVI/204/04.08/2011). Uuden luvan mukaan vesienkäsittelymenetelmäksi tulee ympärivuotinen kemikaalikäsittely. Letonsuo sijaitsee Kokemäenjoen Loimijoen valuma-alueen Koijoen yläosan alueella (35.964). Tuotantoalueen vedet johdetaan purkuojaa pitkin Letonojan kautta Koijokeen. Tuotantoalueen kuivatusvedet käsiteltiin vuonna 2012 laskeutusaltaiden ja virtaaman säädön avulla. Letonsuolla suoritetaan täydentävää kuormitustarkkailua. Mittapadon valuma-alue on 38,0 ha. Vuonna 2012 tuotantoa oli Letonsuolla ajalla yhteensä 23 tuotantopäivää. Vedenlaatu Letonsuon alapuoliselta tarkkailupisteeltä ei saatu näytteitä hydrologisena vuonna 2012 (taulukko 18). Mittapadolla ei ollut virtaamaa näytteenottokerroilla aikavälillä Myöhemmillä näytteenottokerroilla ja mittapadolla oli padotusta (vesi seisoi mittapadolla eikä virrannut), joten vesinäytettä ei otettu. Taulukko 18 Letonsuon tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn TOC aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 mg/l Ei näytetä Ei näytetä Ei näytetä Ei näytetä Ei näytetä Ka 2012 näytteitä ei saatu Ka ,0 5, Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Virtaama ja kuormitus Koska Letonsuolta ei saatu näytteitä vuonna 2012, sen vuosikuormitus on laskettu kertomalla tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräiset kuormitukset (kg/ha) Letonsuon pinta-aloilla. Letonsuolle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 72.

42 6.2 Hartola Hartolan alueella on suoritettu täydentävää tarkkailua Jaakkolansuon laskuojasta. Kun Jaakkolansuon pintavalutuskenttä otettiin käyttöön toukokuussa 2012, aloitettiin perustarkkailu pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä (liite 7) Jaakkolansuo (Hartola) Jaakkolansuon turvetuotantoalueella on ollut turvetuotantoa vuodesta 1993 lähtien. Jaakkolansuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 67,5 ha ja tuotannosta alle 5 vuoden aikana poistuneita alueita 10,6 ha. Jaakkolansuon nykyisestä ympäristöluvasta (Dnro ESAVI/365/04.08/2010) on annettu päätös Jaakkolansuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14.812). Jaakkolansuon kuivatusvedet johdetaan Jääsjärven Hakokallionlahteen. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat olleet aikaisemmin koko alueen osalta laskeutusaltaat. Pintavalutuskenttä otettiin käyttöön toukokuussa 2012, minkä jälkeen kaikki kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti sen kautta. Jaakkolansuolla on perustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen mittapadon valuma-alue on 78,1 ha. Vuonna 2012 Jaakkolansuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 19 tuotantopäivää. Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2012 täydentävässä tarkkailussa näytteet otettiin Jaakkolansuon laskuojasta tammi- ja maaliskuussa. Maaliskuussa pitoisuudet olivat tavanomaista korkeammat (taulukko 19). Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli pienempi kuin luonnontilaisten soiden vertailuarvo (35 mg/l O2). Taulukko 19 Jaakkolansuon laskuojan tarkkailupisteen vedenlaatu vuonna vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Kok. CODMn aine hehk. typpi fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l mg/l O ,9 5, , , Ka 2012 n=2 kpl 5, Med 12 5, Ka 2011 Ka ,8 6, ,6 24 6, Om.kuorm.suot ,5 6, Jaakkolansuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 20. Vuonna 2012 otettujen näytteiden perusteella Jaakkolansuon pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuudet olivat pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 21). Kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus (2,2 mg/l) oli vain hieman luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden pitoisuutta (2 mg/l) suurempi. Kokonaisfosforipitoisuus (17 µg/l) oli pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (20 µg/l). Jaakkolansuon pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli erittäin hapanta (ph keskiarvo 3,8). Useiden kalalajien

43 lisääntyminen alkaa kärsiä ph:n laskiessa alle 5:n. Kaikille kalalajeille ph:n laskeminen alle 4:n on yleensä tappavaa. Taulukko 20 Jaakkolansuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,9 7, < 5 2, , ,0 5, , < 5 3, , < 5 5, , < 5 3, , ,0 5, , < 5 3, ,6 36 6, < 5 2, ,8 76 8, < 5 5, , < 5 2, ,2 8, ,0 2, , ,1 47 Ka 2012 n=12 kpl 5, ,7 4,0 35 Med 12 6, ,0 3,7 36 Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Kesä 9 kpl 6, ,3 4,3 33 Syksy 3 kpl 5, ,7 3, Taulukko 21 Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,7 1, < 5 0, ,7 1, < 5 0, ,7 3, ,0 0, ,7 1, < 5 0, ,8 3, < 5 0, ,9 3, ,0 1, ,9 1, < 5 0, ,9 1, < 5 0, ,9 2, < 5 0, ,9 3, < 5 0, ,6 < < 5 0, ,1 2, < 5 1,4 40 Ka 2012 n=12 kpl 3,8 2, ,3 0,49 36 Med 12 3,8 1, ,0 0,34 36 Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Kesä 9 kpl 3,8 2, ,4 0,42 39 Syksy 3 kpl 3,9 2, ,0 0,70 29 Virtaama ja valuma Jaakkolansuon pintavalutuskentän mittapadolle on asennettu jatkuvatoiminen virtaamamittari Ajanjaksolla keskivirtaama oli 10,1 l/s ja keskivaluma 13,0 l/s km 2. Kuvassa 10 on esitetty tarkkailupisteen keskimääräiset valumat, näytteenottohetket sekä vertailuarvona lähialueen (A1) tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat. Jaakkolansuon valumat olivat välillä korkeammat kuin alueen A1 ominaiskuormitussoilla keskimäärin.

44 38 Kuva 10 Jaakkolansuon pintavalutuskentän valumat (vuorokausikeskiarvot), alueen A1 tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskivaluma ja Jaakkolansuon näytteenottohetket jaksolla Kuormitus Jaakkolansuon kuormitukset on laskettu alkuvuoden osalta vertaamalla Jaakkolansuon täydentävän tarkkailupisteen tuloksia alueen A1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä alueen A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3) alkaen kuormitukset on laskettu pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuuksien ja Jaakkolansuolta mitattujen virtaamien perusteella (laskentatapa ks. kappale 4.4.1). Vuosikuormitus on saatu yhdistämällä nämä laskentatulokset. Jaakkolansuon kuormitukset on esitetty taulukossa 22. Netto-ominaiskuormituksista kiintoaineen ja kokonaistypen kuormitukset olivat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa huomattavasti korkeammat. Fosforin osalta kuormitus oli vähäistä. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta nettoominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Taulukko 22 Jaakkolansuon tarkkailuaseman (pvk ap) kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine Typpi , Fosfori 0,35 0,025 0,80 0,44 0,023 9,9 0,71 0,13 0,009 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Puhdistusteho Jaakkolansuon pintavalutuskentän puhdistustehot vuonna 2012 on esitetty taulukossa 23. Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 93 %, kokonaistypen osalta 53 % ja kokonaisfosforin osalta 57 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta vaihtelu oli suurta eri näytteenottokertojen välillä. Alapuoliset pitoisuudet olivat välillä pienempiä ja välillä suurempia kuin pintavalutuskentän yläpuolella. Näytteiden

45 perusteella kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Suomessa pintavalutuskentät poistavat keskimäärin yli 50 % kiintoaineesta ja yli 40 % kokonaistypestä ja -fosforista (Ihme 1994). Taulukko 23 Jaakkolansuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,6 1, , , , , , , , , , ,1 1, , Keskiarvo: 33 2, Mediaani: 21 1, Minimi: 7,6 1, Maksimi: 85 3, Kesä 38 2, Syksy 16 2, Hattula Hattulan alueella suoritetaan ympärivuotista kuormitustarkkailua Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä sekä täydentävää kuormitustarkkailua Väärälammensuon kasvillisuusaltaan alapuoliselta pisteeltä (liite 7) Väärälammensuo (Hattula) Väärälammensuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto Väärälammensuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 94,0 ha ja levossa 11,0 ha. Väärälammensuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 65/2006/4, dnro LSY-2004-Y-418, myönnetty ). Tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35.885). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Lisäksi kuivatusvedet käsitellään 67,0 ha alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja 38,0 ha alalta kosteikolla. Väärälammensuon pysyvän päästötarkkailun asemalta näyte otetaan pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta (putkipato). Mittapadon valuma-alue on 77,0 ha. Vuonna 2012 Väärälammensuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 23 tuotantopäivää.

46 Vedenlaatu 40 Väärälammensuo, pintavalutuskenttä Vuonna 2012 Väärälammen tarkkailuasemalta otettujen näytteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat ammoniumtypen ja raudan osalta suuremmat verrattuna pysyvien tarkkailuasemien keskiarvoon. Muiden mitattujen suureiden osalta pitoisuudet olivat keskiarvoa alhaisemmat. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus 16 µg/l oli luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) alhaisempi. Edellisvuosiin verrattuna kiintoainepitoisuus ja raudan pitoisuus ovat kohonneet (taulukko 24). Taulukko 24 Väärälammensuon tarkkailuaseman (pvk ap) vedenlaatu vuonna vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,5 3, ,6 1, ,3 1, ,0 1, ,0 1, ,1 2, Ei Q, Ei näytettä! Ei Q, Ei näytettä! Ei Q, Ei näytettä! ,0 2, ,0 1, < 5 0, ,7 1, ,0 1, ,15 3, < 5 3, ,3 5, ,6 3, ,5 6, < 5 5, , , , < ,6 8, ,5 5, ,5 6, < 5 2, ,2 7, ,1 < Ka 2012 n=24 kpl 6,3 5, ,2 5,2 32 Med 12 6,3 3, ,0 2,8 32 Ka ,4 3, ,1 4,4 27 Ka ,5 3, ,0 2,7 32 Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Talvi 1 kpl 6,1 2, Kevät 4 kpl 5,9 1, ,0 0,61 21 Kesä 9 kpl 6,5 8, ,0 8,9 40 Syksy 7 kpl 6,3 3, ,5 2,1 29

47 Väärälammensuo, kasvillisuusallas 41 Väärälammensuolla suoritetaan myös täydentävää päästötarkkailua kasvillisuusaltaan 1 alapuoliselta mittapadolta. Mittapadon valuma-alue on 104,0 ha, josta tuotannossa on 38,0 h. Kolmen mittauskerran perusteella täydentävän aseman kiintoainepitoisuus oli samaa tasoa kuin Vapon tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2012 (taulukko 25). Kokonaistyppipitoisuus oli keskiarvoa suurempi ja muiden mitattujen suureiden osalta pitoisuudet olivat keskiarvoa pienemmät. Edellisvuosiin nähden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuus pienenivät, kokonaistyppipitoisuus kasvoi ja COD Mn oli edellisvuosien tasoa. Taulukko 25 Väärälammensuon täydentävän päästötarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2012 vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Kok. CODMn TOC aine typpi fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l ,5 5, ,2 3, ,9 4, ,5 9, ,6 4, , Ka 2012 n=6 kpl 6,3 6, Med 12 6,4 5, Ka 2011 Ka ,4 7, ,9 11, Om.kuormitussuot ,5 6, Virtaamat, valumat ja kuormitus Väärälammensuo, pintavalutuskenttä Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkellinen virtaama. Näytteenottajien merkintöjen mukaan pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on ollut lähes joka näytteenottokerralla padotusta. Kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Väärälammensuon tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.2). Kiintoaineen nettokuormitus oli pieni johtuen kiintoaineen alhaisista pitoisuuksista. Varsinkin keväällä, jolloin virtaamat ovat suuria, olivat kiintoaineen pitoisuudet pieniä. Kokonaisfosforin ja COD Mn -arvojen osalta Väärälammensuon nettokuormitukset olivat negatiivisia eli pienempiä kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Typen kuormitus oli pienempi kuin pysyvillä tarkkailuasemilla keskimäärin vuonna 2012 (taulukko 26).

48 42 Taulukko 26 Väärälammensuon (pvk ap) kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a Kiintoaine 40 5, ,2 14 2,1 Typpi ,6 7,0 3,9 Fosfori 0,2-0,2 0,80 0,44 0,0 0,06-0,07 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a CODMn Väärälammensuo, kasvillisuusallas Väärälammensuon kasvillisuusaltaalta on mitattu vain hetkellisiä virtaamia. Väärälammensuon täydentävän tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A1 vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Väärälammensuon kasvillisuusaltaan netto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2012 (taulukko 27). Fosforin kuormitus oli puolestaan selvästi keskiarvoa pienempi. COD Mn -arvon osalta Väärälammensuon nettokuormitus oli pienempi kuin laskennallinen taustakuormitus. Taulukko 27 Väärälammensuon täydentävän tarkkailupisteen (kost ap) kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2012 Keski- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a Kiintoaine Typpi ,3 12 8,9 Fosfori 0,41 0,09 0,80 0,44 0,04 0,15 0,03 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a CODMn 563-4, Heinola Väärälammensuon vuosikuormitus Väärälammensuon vuosikuormitus on esitetty taulukossa 72. Vuosikuormitus on laskettu Väärälammensuon pinta-aloille sen omien tarkkailupisteiden ominaiskuormitusluvuilla vesienkäsittelymenetelmien mukaan. Heinolan alueelta Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa on mukana yksi tuotantoalue (Laviassuo) Laviassuo (Heinola) Laviassuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 115/05/1, myönnetty ). Laviassuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistön Ruotsalaisen alueen Myllyojan (14.142) valuma-alueella.

49 Laviassuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojan kautta Lemmonjokeen, joka saa alkunsa valuma-alueen järvistä Laviassuon koillispuolelta. Lemmonjoki yhtyy Myllyojaan, joka laskee Ruotsalaisen Nyynäistenlahden pohjukkaan noin viisi kilometriä Laviassuon pohjoispuolella. Heinolan Laviassuolla tuotanto aloitettiin jo v Vuonna 2012 oli tuotannossa 53,2 ha ala. Vesienkäsittely on perustasoa virtaamansäädöllä. Kuormitustarkkailua ei suoritettu vuonna Laviassuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu ominaiskuormitussoiden tiedoilla. Laviassuon kokonaiskuormitus on esitetty taulukossa Hollola Hollolan alueella suoritetaan täydentävää kuormitustarkkailua Hirvisuolla (liite 7) Hirvisuo (Hollola) Hirvisuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1986 ja tuotanto Hirvisuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 26,7 ha. Hirvisuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston vesienjohtamislupa (päätös 52/02/1, myönnetty ) ja Vaasan hallinto-oikeuden vesienjohtamislupa (päätös 03/0021/2, myönnetty ). Hirvisuon lupamääräykset tarkistettiin v (päätös ISY 29/09/1, ). Päätöksen mukaisesti lupa on voimassa saakka. Hirvisuo sijaitsee Porvoonjoen vesistöalueella H (18.056). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on perustaso ja virtaamansäätö. Kuormitustarkkailunäyte otetaan laskeutusaltaan alapäähän rakennetulta mittapadolta tarkkailupisteestä 1b. Mittapadon valuma-alue on 24,8 ha. Vuonna 2012 tuotantoa oli Hirvisuolla ajalla yhteensä 19 tuotantopäivää. Vedenlaatu Vuonna 2012 Hirvisuolta otettiin yhteensä viisi näytettä (taulukko 28). Näytteenottokertojen keskiarvona kiintoaineen ja kokonaistypen pitoisuudet olivat pienempiä kuin pysyvillä tarkkailuasemilla keskimäärin. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli suurempi ja kokonaistyppipitoisuus samaa tasoa kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Edellisvuoteen verrattuna kiintoaine ja kokonaistyppipitoisuudet olivat pienempiä. Kokonaisfosfori ja COD Mn - arvo puolestaan olivat edellisvuotta korkeampia. Hirvisuolta purkautuva vesi oli hapanta (ph keskiarvo 4,3). Useiden kalalajien lisääntyminen alkaa kärsiä ph:n laskiessa alle 5:n. Kaikille kalalajeille ph:n laskeminen alle 4:n on yleensä tappavaa.

50 Taulukko 28 Hirvisuon tarkkailuaseman 1B vedenlaatu vuonna vko pvm ph Kiinto- Kok. Kok. CODMn aine typpi fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l mg/l O ,3 2, ,1 4, ,7 4, ,4 6, ,0 2, Ka 2012 n=5 kpl 4,3 4, Med 12 4,3 4, Ka 2011 Ka ,9 4, ,7 5, Om.kuormitussuot ,5 6, Virtaamat ja kuormitus Hirvisuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Hirvisuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Hirvisuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A1 vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Hirvisuon netto-ominaiskuormitus oli kokonaistypen osalta samaa tasoa, kiintoaineen osalta noin 76 % pienempi ja kokonaisfosforin osalta noin 80 % pienempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoihin (taulukko 29). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) netto-ominaiskuormitus oli 4,6 kertaa suurempi verrattuna ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Hirvisuon vuosikuormitus on laskettu täydentävän tarkkailupisteen ominaiskuormitusluvuilla (taulukko 72). Taulukko 29 Hirvisuon tarkkailuaseman kuormitus vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine , ,3 Typpi , ,9 Fosfori 0,42 0,10 0,80 0,44 0,01 4,2 1,0 0,15 0,04 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Hämeen ELY-keskuksen hyväksymässä Hirvisuon päästötarkkailuohjelmassa edellytetään kuormitustietojen ilmoittamista myös yksikössä kg/d. Alla olevassa taulukossa 30 on esitetty keskimääräiset päiväkuormat. Nettokuormitus oli vuonna 2012 edellisvuotta pienempi kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta. Aikaisempina vuosina keskimääräiset vuorokausikuormitukset on laskettu hetkellisten virtaamien perusteella, mikä vaikuttaa osaltaan tuloksiin.

51 45 Taulukko 30 Hirvisuon tarkkailuaseman keskimääräiset vuorokausikuormitukset vuosina Bruttokuormitus Nettokuormitus Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. CODMn Vuosi aine typpi fosf. aine typpi fosf. kg /d kg / d kg / d Kg O2/d kg / d kg / d kg / d Kg O2/d keskiarvo ,1 0,65 0, ,33 0,45 0, Keskiarvo 2011: 1,3 0,41 0, ,87 0,29 Keskiarvo 2010: 1,4 0,22 0,015 1,1 0,15 0,012 Keskiarvo 2009: 0,48 0,14 0,005 0,30 0,10 0, Janakkala Janakkalan alueella suoritetaan ympärivuotista perustarkkailua Röyhynsuolla sekä täydentävää kuormitustarkkailua Roitonsuolla. Kuormitustarkkailupisteet on esitetty liitteessä Roitonsuo (Janakkala) Roitonsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1965 ja tuotanto Roitonsuolla on tuotantokuntoista alaa 76 ha. Vuonna 2012 Roitonsuon tuotantoalue oli kokonaisuudessaan levossa. Roitonsuon turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa ja vesilain mukainen lupa poiketa pohjaveden muuttamiskiellosta (päätös nro 90/2012/2, Dnro ESAVI/721/04.08/2010). Roitonsuon turvetuotantoalue sijaitsee Luhdanjoen valuma-alueella (nro 35.85). Roitonsuon puhdistetut kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen vesistöön reittiä laskuoja - Lapinjoenoja - Lapinjoki - Luhdanjoki - Mommilanjärvi. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaaman säätö. Roitonsuolla oli täydentävää tarkkailua vuonna Vedenlaatu Roitonsuolta otettiin näytteitä neljä kertaa hydrologisena vuonna 2012 (taulukko 31). Otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen pitoisuus oli hieman suurempi tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden. Myös kokonaistyppipitoisuus oli keskiarvoa suurempi. Kokonaisfosforin ja kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta pitoisuudet olivat pysyvien asemien keskiarvoa pienemmät. Edelliseen vuoteen verrattuna kokonaistyppipitoisuus oli suurempi ja kokonaisfosforipitoisuus pienempi. Kiintoaine ja COD Mn -arvo olivat samaa tasoa kuin edellisvuonna.

52 Taulukko 31 Roitonsuon tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna vko pvm Pitoisuudet ph Kiinto- Kok. Kok. CODMn aine typpi fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l mg/l O ,0 6, ,6 7, ,4 9, ,6 5, Ka 2012 n=4 kpl 6,1 7, Med 12 6,2 6, Ka ,9 7, Ka , Om.kuormitussuot ,5 6, Virtaama, valuma ja kuormitus Roitonsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Roitonsuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Roitonsuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A1 vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Roitonsuon netto-ominaiskuormitukset olivat fosforipitoisuutta lukuun ottamatta huomattavasti korkeammat verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon vuonna 2012 (taulukko 32). Roitonsuon vuosikuormitus on laskettu koko alueelle Roitonsuon täydentävän tarkkailupisteen kuormitusten perusteella (taulukko 72). Taulukko 32 Roitonsuon tarkkailuaseman kuormitus vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine Typpi , Fosfori 0,60 0,27 0,80 0,44 0, ,6 0,22 0,10 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Röyhynsuo (Janakkala) Röyhynsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 2000 ja tuotanto Röyhynsuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 127,0 ha ja levossa 9,0 ha. Röyhynsuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 52/2007/4, dnro LSY 2004-Y-142, myönnetty ). Röyhynsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella, Hiidenjoen suualueella (35.811). Kuivatusvedet johdetaan käsittelyn jälkeen Ilmusjärveen ja siitä ne virtaavat Välijokea pitkin Vettenjakamoon ja Hiidenjokeen, joka laskee Vanajaveteen. Koko tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Röyhynsuolla on perustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen mittapadon valuma-alue on 160,0 ha. Turvetuotannon ulkopuolisia vesiä mittapadolle tulee 10,8 ha alalta.

53 Tuotanto vuonna 2012 aloitettiin 4.5. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 24. Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2012 Röyhynsuon pintavalutuskentän yläpuoliselta pisteeltä otettiin kaikkiaan 24 näytettä (taulukko 33). Maaliskuussa yläpuolisen pisteen näytettä ei otettu. Pintavalutuskentän yläpuoliset ravinnepitoisuudet olivat pienempiä ja kiintoainepitoisuudet samaa tasoa kuin edellisvuonna. Pintavalutuskentän alapuolisen pisteen osalta vuonna 2012 Röyhynsuolta purkautuvan veden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat. Kiintoainetta ja rautaa vedessä oli keskiarvoa vähemmän ja kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Edelliseen vuoteen verrattuna kaikki pitoisuudet ovat pienentyneet (taulukko 34). Taulukko 33 Röyhynsuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,5 6, ,5 7, ,2 70 7, , , ,3 5, ,8 4, , Ei näytettä! ,8 8, , , ,6 7, < 5 0, , ,8 8, , , , ,7 28 8, , , , , , , , , , , ,1 90 7, , Ka 2012 n=23 kpl 6, ,9 53 Med 12 6,3 14 9, ,8 58 Ka 2011 Ka , ,3 59 6, ,7 60 Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Talvi 2 kpl 6,5 4, ,9 61 Kevät 5 kpl 5, ,65 27 Kesä 9 kpl 6, ,8 63 Syksy 7 kpl 6,1 30 7, ,

54 48 Taulukko 34 Röyhynsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,8 2, ,9 3, ,1 2, , ,6 4, ,9 1, ,9 2, , ,8 2, ,8 4, , ,9 3, ,7 1, , ,5 2, ,7 < ,9 5, , ,8 5, ,8 5, ,7 9, , ,9 6, , , , ,0 2, ,7 2, ,0 6, , ,8 4, ,7 4, Ka 2012 n=24 kpl 5,8 4, ,0 56 Med 12 5,8 3, ,2 60 Ka ,8 5, ,5 67 Ka ,7 8, ,6 69 Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Talvi 2 kpl 5,9 2, ,3 58 Kevät 6 kpl 5,7 2, ,8 37 Kesä 9 kpl 5,8 6, ,1 71 Syksy 7 kpl 5,8 4, ,85 53 Virtaama, valuma ja kuormitus Edellisten vuosien tapaan Röyhynsuon pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta mitattiin hetkellisiä virtaamia näytteenottojen yhteydessä. Näytteenottajien merkintöjen mukaan mittapadolla oli useaan otteeseen padotusta. Röyhynsuon kuormitukset on laskettu omilla pitoisuuksilla ja läheisten ominaiskuormitussoiden A1 valumilla (ks. laskentatavan kuvaus 4.4.2). Röyhynsuon tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2012 on esitetty taulukossa 35. Nettoominaiskuormitus oli kiintoaineen osalta pienempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) netto-ominaiskuormitukset olivat keskiarvoa suurempia. Röyhynsuon vuosikuormitus on laskettu oman tarkkailupisteen ominaiskuormitusluvuilla.

55 49 Taulukko 35 Röyhynsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman kuormitus vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Vuosikuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine , ,8 Typpi , Fosfori 0,95 0,61 0,80 0,44 0, ,35 0,22 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Puhdistusteho Röyhynsuon pintavalutuskenttä poisti pitoisuusvertailun mukaan vuonna 2012 tehokkaasti kiintoainetta (puhdistusteho 80 %), fosforia (61 %) ja typpeä (41 %). Pitoisuusvertailun tulokset on koottu taulukkoon 36. Pitoisuusvertailun mukaan kiintoaineen ja fosforin puhdistusteho on parantunut ja typen osalta pysynyt ennallaan edellisvuoteen nähden. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon (lähinnä humus) osalta ei tapahtunut puhdistumista pintavalutuskentällä. Ammoniumtypen puhdistusteho oli 60 % ja fosfaattifosforin 54 %. Raudan osalta ei tapahtunut puhdistumista. Taulukko 36 Röyhynsuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,0 2, ,0 3, , , ,6 1, ,0 2, Ei näytettä! ,7 4, , ,6 1, , ,9 1, , , , , , , , , , , Keskiarvo: 22 4, Mediaani: 14 4, Minimi: 4,0 1, Maksimi: , , Talvi 4,8 2, Kevät 10 2, Kesä 27 6, Syksy 30 4,

56 6.7 Riihimäki Riihimäen alueella suoritetaan täydentävää kuormitustarkkailua Sammalistonsuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Kuormitustarkkailupisteet on esitetty liitteessä Sammalistonsuo (Riihimäki) Sammalistonsuo sijaitsee Riihimäen kaupungissa noin 3 km taajama-alueen pohjoispuolella. Sammalistonsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1970 ja tuotanto Sammalistonsuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 110 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (päätös nro 44/2004/4, dnro LSY Y-355) on myöntänyt ympäristöluvan Sammalistonsuon turvetuotantoalueelle. Sammalistonsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35) Vanajan reitin valumaalueeseen (35.8) kuuluvalla Punkanjoen valuma-alueella (35.829). Sammalistonsuon kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta reittiä Punkanjoki - Puujoki - Kernaalanjärvi. Kuivatusvedet käsitellään koko tuotantoalan osalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Sammalistonsuolla suoritetaan täydentävää tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 198,0 ha. Vuonna 2012 Sammalistonsuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 58 tuotantopäivää. Vedenlaatu Taulukoissa 37 ja 38 on esitetty Sammalistonsuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuoliset vedenlaadut vuonna Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli kaksi kertaa suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvo. Kokonaistyppipitoisuus oli 61 % ja kokonaisfosforin pitoisuus 26 % keskiarvoa korkeampi. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo (lähinnä humus) oli samaa tasoa kuin luonnontilaisten soiden vertailuarvo (35 mg/l O2) otettu näyte on ylimääräinen rankkasadenäyte, jonka osalta pitoisuudet on laskettu mukaan keskiarvoihin. Kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat näytteessä suurempia kuin Sammalistonsuon muilla näytteenottokerroilla (taulukko 38).

57 51 Taulukko 37 Sammalistonsuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O , , , ,6 7, * 6,6 36 5, ,6 2, , * rankkasadenäyte Ka 2012 n=6 kpl 6, Med 12 6, Ka 2011 Ka , , Om.kuormitussuot ,5 6, ,3 52 Taulukko 38 Sammalistonsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,4 4, , , ,2 2, * 6, ,4 2, , * rankkasadenäyte Ka 2012 n=6 kpl 6, Med 12 6, Ka ,5 9, Ka , Om.kuormitussuot ,5 6, ,3 52 Virtaama, valuma ja kuormitus Sammalistonsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Sammalistonsuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Sammalistonsuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A1 vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Sammalistonsuon netto-ominaiskuormitukset olivat COD Mn -arvoa lukuun ottamatta huomattavasti suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 39). Typpi- ja fosforikuormitukset olivat noin kaksi kertaa suurempia ja kiintoainekuormitus 2,6 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoiden keskiarvo.

58 52 Taulukko 39 Sammalistonsuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine , Typpi , Fosfori 1,13 0,80 0,80 0,44 0, ,4 0,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Puhdistusteho Sammalistonsuon pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 40. Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 23 %, kokonaistypen osalta 18 % ja kokonaisfosforin osalta 9 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli korkeampi pintavalutuskentän alapuolisessa vedessä. Puhdistustehot olivat huonommat kuin Ihmeen (1994) mukaan pintavalutuskentillä keskimäärin (kiintoaine > 50 %, kok.typpi ja kok.fosfori > 40 %). Taulukko 40 Sammalistonsuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % , ,3 2, Keskiarvo: Minimi: 7,3 2, Maksimi: ka 16 9, ka Tammela Hydrologisena vuonna 2012 Tammelan kunnan alueelta Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa oli mukana kolme tuotantoaluetta. Ympärivuotista kuormitustarkkailua oli Okssuolla ja Rinnansuolla ja täydentävää tarkkailua Koivansuolla. Kuormitustarkkailupisteet on esitetty liitteessä Koivansuo (Tammela) Koivansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 85/2003/4 ja sen muutos 45/2009/4 (LSY-2009-Y-43). Koivansuolla on siirrytty kuntoonpanovaiheesta tuotantoon vuonna Vuonna 2012 tuotannossa oli 30,0 ha ja levossa 11,0 ha. Vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Koivansuo sijaitsee Paimionjoen vesistöalueella (27), Pajulanjoen valuma-alueella (27.043). Vuonna 2012 tuotanto käynnistettiin 6.5. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 22. Koivansuolla suoritetaan täydentävää tarkkailua pintavalutuskentän yläja alapuolisilla pisteillä. Alapuolisen mittapadon valuma-alue on 44 ha.

59 Vedenlaatu Taulukoissa 41 ja 42 on esitetty Koivansuon pintavalutuskentän vedenlaadut vuonna Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat muiden mitattujen parametrien paitsi ammoniumtypen osalta pienemmät verrattuna tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Taulukko 41 Koivansuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,7 1, , ,5 2, , ,6 1, , ,7 1, , ,5 2, , , , ,4 5, , ,6 8, , Ka 2012 n=10 kpl 5, ,3 64 Med 12 5,5 4, ,5 60 Ka ,9 7, ,0 60 Ka ,6 9, ,4 64 Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Talvi 2 kpl 5, ,6 52 Kevät 1 kpl 5,4 5, Kesä 2 kpl 5, Syksy 5 kpl 5,0 9, , Taulukko 42 Koivansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,1 2, , ,7 < , ,0 < ,0 1, ,7 < , ,0 2, , ,2 1, < 5 0, ,5 < ,0 8, ,7 4, ,3 4, Ka 2012 n=10 kpl 5,4 2, ,3 47 Med 12 5,4 1, ,2 43 Ka ,5 3, ,1 49 Ka ,5 4, ,1 1,7 50 Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Talvi 2 kpl 5,1 1, ,5 1,1 41 Kevät 1 kpl 5,5 1, Kesä 2 kpl 5,9 6, Syksy 5 kpl 5,4 1, ,5 49

60 Virtaama ja valuma Koivansuon pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä mitattiin virtaamia jatkuvatoimisella virtaamamittarilla saakka. Ajalla Koivansuon keskivirtaama oli 6,25 l/s ja valuma 14,2 l/s km 2. Tarkkailujakson valuma on hieman ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumaa pienempi (kuva 11). 54 Kuva 11 Koivansuon tarkkailuaseman valumat jaksolla sekä tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden A1 keskimääräiset vuorokausivalumat v Kuormitus Koivansuon kuormitukset on laskettu käyttämällä Koivansuon vedenlaatutietoja ja Koivansuon omia valumia niiltä osin kuin dataa on. Puuttuville valumajaksoille on käytetty lähimpänä sijaitsevien ympärivuotisten tuotannossa olevien soiden A1 keskivalumaa. Koivansuon tarkkailupisteen kuormitukset on esitetty taulukossa 43. Netto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien mitattujen parametrien osalta ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät. Kiintoaineen osalta kuormitus jäi laskennallista luonnontilaisen suon taustakuormitusta pienemmäksi, mikä johtui pienistä pitoisuuksista. Taulukko 43 Koivansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman kuormitus v Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Vuosikuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine 30-2, , ,72 Typpi 15 6, , ,3 2,4 Fosfori 0,39 0,07 0,80 0,44 0,02 5,8 1,0 0,14 0,02 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Puhdistusteho Koivansuon pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 44. Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen

61 osalta 78 %, kokonaistypen osalta 45 % ja kokonaisfosforin osalta 79 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta puhdistusteho oli 26 %. Puhdistustehot olivat selvästi paremmat kuin Ihmeen (1994) mukaan pintavalutuskentillä keskimäärin (kiintoaine > 50 %, kok.typpi ja kok.fosfori > 40 %). Koivansuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli hyvä myös ammoniumtypen (44 %), fosfaattifosforin (86 %) ja raudan (61 %) osalta. Taulukko 44 Koivansuon pintavalutuskentän puhdistusteho v Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,0 2, ,8 1, ,7 1, ,2 1, ,2 2, , ,3 1, , ,5 4, , Keskiarvo: 12 2, Mediaani: 4,1 1, Minimi: 1,0 1, Maksimi: 41 8, ,4 3, , Talvi 15 1, Kevät 5,3 1, Kesä 20 6, Syksy 9,5 1, Okssuo (Tammela) Okssuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1999 ja tuotanto Okssuolla on vuonna 2012 tuotannossa 115,0 ha ja valmistelussa oli 4,0 ha. Okssuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 133/2007/4 myönnetty ) ja ympäristölupa vesienkäsittelyn tehostamiseen (päätös 137/2009/4, myönnetty ). Okssuon tarkkailuasemat sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella (35.937). Okssuon kuivatusvedet purkautuvat Oksjokeen ja edelleen Pehkijärveen. Okssuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pintavalutuskenttä sekä kosteikko, joille vedet jaetaan tasaisesti pumppaamolta puolet kosteikolle ja puolet pintavalutuskentälle. Okssuolla oli ympärivuotisessa tarkkailussa pintavalutuskentän alapuolinen ja kosteikon alapuolinen piste. Lisäksi veden laatua tarkkailtiin ympärivuotisesti yläpuoliselta näytepisteeltä. Vedet johdetaan pumppaamolta puolet pintavalutuskentän ja puolet kosteikon kautta. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman valuma-alue on 80 ha. Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman valuma-alue on myös 80 ha. Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen pisteen tietoja on käytetty ominaiskuormituslaskennassa. Vuonna 2012 tuotantoa oli Okssuolla ajalla yhteensä 25 tuotantopäivää.

62 Vedenlaatu Okssuon pintavalutuskentän ja kosteikon yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 45. Taulukossa 46 on esitetty pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet. Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli lähes puolet pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Muiden mitattujen parametrien osalta pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kokonaisfosforin pitoisuus oli 37 % suurempi kuin pysyvillä tarkkailukohteilla keskimäärin. Fosfaattifosforia vedessä oli yli kaksinkertainen määrä verrattuna ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Rautapitoisuus oli 27 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo 34 % suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Okssuon pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu oli kaikkien keskimääräisten pitoisuuksien osalta parempi kuin vuosina Taulukko 45 Okssuon pintavalutuskentän ja kosteikon yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,6 5, ,9 7, ,0 8, , ,9 2, ,9 2, ,1 7, , ,8 1, ,6 2, , ,8 3, ,4 4, , ,3 2, ,2 7, , , ,1 9, ,3 4, ,3 6, , ,0 7, ,1 8, , ,3 3, ,2 4, ,4 7, ,0 3, ,6 3, ,7 4, ,1 78 Ka 2012 n=24 kpl 5,7 6, ,1 70 Med 12 5,9 5, ,1 71 Ka ,9 4, ,2 100 Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Talvi 3 kpl 5,9 3, ,6 51 Kevät 5 kpl 5,7 4, ,7 41 Kesä 9 kpl 6,2 8, ,1 85 Syksy 7 kpl 5,2 5, ,

63 Taulukko 46 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,3 1, ,4 < ,4 1, , ,8 < ,2 1, ,3 2, , ,5 2, ,5 1, , ,6 1, ,5 1, ,0 1, ,3 < ,4 2, ,3 2, , ,4 2, ,5 3, ,3 7, , ,4 6, ,2 7, , ,6 2, ,6 4, ,6 3, , ,2 3, ,0 2, ,4 71 Ka 2012 n=24 kpl 5,4 3, ,2 70 Med 12 5,4 2, ,5 71 Ka ,4 4, ,3 80 Ka ,4 8, ,6 83 Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Talvi 3 kpl 5,3 2, ,1 103 Kevät 5 kpl 5,5 1, ,5 38 Kesä 9 kpl 5,4 6, ,0 77 Syksy 7 kpl 5,2 2, ,3 69 Okssuo, kosteikko Okssuon kosteikolta purkautuvan veden laatu on esitetty taulukossa 47. Kosteikolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuus oli kolmanneksen alhaisempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon vuonna Kokonaistyppeä oli noin 27 % ja kokonaisfosforia noin 18 % enemmän kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Ammoniumtypen keskimääräinen pitoisuus oli yli kaksinkertainen ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo noin 50 % suurempi pysyvien asemien keskiarvoon verrattuna. Kiintoainetta lukuun ottamatta Okssuon kosteikon alapuolisen pisteen vedenlaatu oli parempi kuin edellisenä vuonna.

64 Taulukko 47 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,5 3, ,8 4, ,1 8, , ,6 2, ,9 2, ,9 6, , ,7 4, ,3 1, , ,9 2, ,1 2, , ,1 2, ,6 7, ,8 9, , ,7 9, ,8 2, ,5 6, < 5 4, ,6 3, ,5 5, ,5 2, ,0 4, ,7 4, ,6 3, ,4 5, ,0 2, ,8 3, ,6 6, < 5 1,4 78 Ka 2012 n=23 kpl 5,5 4, ,1 78 Med 12 5,6 3, ,9 74 Ka ,1 3, ,1 84 Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Talvi 3 kpl 5,5 3, ,0 61 Kevät 5 kpl 5,4 2, ,91 35 Kesä 9 kpl 5,6 5, ,3 3,7 100 Syksy 6 kpl 5,4 4, ,4 90 Virtaama, valuma ja kuormitus Okssuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus Okssuon pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolla on mitattu virtaamia jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 7,0 l/s (v ,3 l/s) ja valuma 8,7 l/s km 2 (v ,4 l/s km 2 ). Virtaamamittauksessa oli ongelmia , jolloin mittaria ei saatu luettua. Puuttuvalle jaksolle on käytetty samalla lähellä sijaitsevan, tuotantovaiheessa olevan Nanhiansuon valumia. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat marras-joulukuussa 2011, keväällä sekä syys-lokakuussa 2012 (kuva 12). Helmikuussa ja kesä-heinäkuussa valumat olivat lähellä nollaa. Okssuon valumat olivat pienempiä kuin tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden A1 keskimääräiset valumat.

65 59 Kuva 12 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman valumat, ominaiskuormitussoiden alue A1 valumat ja Okssuolta otettujen näytteiden ajankohdat vuonna Okssuon pintavalutuskentän alapuoliset netto-ominaiskuormitukset vuonna 2012 olivat huomattavasti pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 48). Kiintoaineen osalta kuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Tämä johtui pienistä kiintoainepitoisuuksista etenkin suurten valumien aikaan. Kiintoaineen ja fosforin netto-ominaiskuormitukset olivat pienemmät kuin aikaisempina vuosina (kuva 13). Typen netto-ominaiskuormitus oli vuonna 2012 hieman suurempi kuin vuonna 2011, mutta pienempi kuin sitä aikaisempina vuosina. Taulukko 48 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Vuosikuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto q=8,7 l/s km 2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a Kiintoaine 13-3, ,2 4,9-1,4 Typpi 13 8, ,1 4,7 3,2 Fosfori 0,36 0,19 0,80 0,44 0,03 0,13 0,07 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a CODMn Kuva 13 Okssuon nettokuormitusten (g/ha d) vuosien välinen vaihtelu

66 Okssuon kosteikon alapuolinen kuormitus Okssuon kosteikon alapuoliselta mittapadolla on mitattu hetkellisiä virtaamia. Kuormituslaskennassa Okssuon kosteikon osalta on käytetty kosteikon alapuolelta mitattuja pitoisuuksia ja Okssuon pintavalutuskentän alapuolelta mitattuja virtaamatietoja. Okssuon kosteikon alapuoliset netto-ominaiskuormitukset vuonna 2012 olivat COD Mn - kuormitusta lukuun ottamatta huomattavasti pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 49). Taulukko 49 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a Kiintoaine ,9 11 4,8 Typpi ,5 6,3 4,7 Fosfori 0,41 0,24 0,80 0,44 0,04 0,15 0,09 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a CODMn Okssuon vuosikuormitus Okssuon vuosikuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuolisen ja kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvuilla. Koska Okssuon kuivatusvedet jaetaan puolet kosteikolle ja puolet pintavalutuskentälle, on kuormitukset laskettu samassa suhteessa Okssuon pinta-aloille tarkkailupisteiden ominaiskuormitusluvuilla. Okssuon kokonaiskuormitukset tarkkailupisteittäin ja yhteensä on esitetty taulukossa 50. Taulukko 50 Okssuon kokonaiskuormitukset tarkkailupisteittäin ja Okssuon kokonaiskuormitus vuonna Pintavalutus, kokonaiskuormitus brutto netto brutto netto kg / vuosi kg / vuosi ,8 4,1 9,0 5,2 17 9,3 Kg O2 Kosteikko, kg / vuosi Kg O2 Okssuon kokonaiskuormitus 2012 Kg O Puhdistusteho Okssuon pintavalutuskenttä kokonaiskuormitus Okssuon pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 51. Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 39 %, kokonaistypen osalta 25 % ja kokonaisfosforin osalta 21 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta ei tapahtunut puhdistumista. Puhdistustehot olivat huonommat kuin Ihmeen (1994) mukaan pintavalutuskentillä keskimäärin (kiintoaine > 50 %, kok.typpi ja kok.fosfori > 40 %). Ammoniumtypen osalta puhdistusteho oli 52 %, fosfaattifosforin osalta 14 % ja raudan osalta 18 %. 60

67 Taulukko 51 Okssuon pintavalutuskentän puhdistusteho v Pvm Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,6 1, ,0 1, ,2 1, ,6 1, ,8 1, ,0 2, ,8 2, ,5 1, ,2 1, ,3 1, ,8 1, ,1 2, , ,0 2, ,7 3, ,5 7, ,7 6, ,8 7, ,3 2, ,7 4, ,6 3, ,2 3, ,0 2, Keskiarvo: 6,0 3, Mediaani: 5,2 2, Minimi: 1,8 1, Maksimi: ,5 2, Talvi 3,9 2, Kevät 4,0 1, Kesä 8,2 6, Syksy 5,5 2, Okssuon kosteikko Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Okssuon kosteikon puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 52. Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 23 %, kokonaistypen osalta 10 % ja kokonaisfosforin osalta 33 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta ei tapahtunut puhdistumista. Ammoniumtypen osalta puhdistusteho oli 32 %, fosfaattifosforin osalta 64 % ja raudan osalta 43 %. Puhdistustehot olivat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta huonommat verrattuna Okssuon pintavalutuskentän puhdistustehoihin. Fosforin ja raudan osalta kosteikon puhdistustehot olivat paremmat kuin Okssuon pintavalutuskentällä.

68 Taulukko 52 Okssuon kosteikon puhdistusteho v Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,6 3, ,0 4, ,2 8, ,6 2, ,8 2, ,0 6, ,8 4, ,5 1, ,2 2, ,3 2, ,8 2, ,1 7, , ,0 9, ,7 2, ,5 6, ,7 3, ,8 5, , ,3 4, ,7 3, ,6 5, ,2 3, ,0 6, Keskiarvo: 6,0 4, Mediaani: 5,2 4, Minimi: 1,8 1, Maksimi: ,5 2, Talvi 3,9 3,6 6, Kevät 4,0 2, Kesä 8,2 5, Syksy 5,5 4, Rinnansuo (Tammela) Rinnansuo sijaitsee Tammelan kunnassa noin 18 km kuntakeskuksesta kaakkoon. Vuonna 2012 Rinnansuolla oli valmistelussa 51,0 ha. Rinnansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (Nro 84/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-369). Tuotantoalue sijaitsee Loimijoen vesistöalueella (35) Turpoonjoen valuma-alueeseen (35.98) kuuluvalla Kauhaojan valuma-alueella (35.985). Rinnansuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja sulan maan aikaan vedet lisäksi kemikaloidaan. Kemikalointi on ns. kevytkemikalointi, rakeisen kemikaalin syöttö sukka-annostelijalla. Kemikalointi otettiin käyttöön alkaen ja kemikalointi lopetettiin talven ajaksi Kuntoonpanovaiheen tarkkailua suoritetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä sekä kemikalointiasemalla. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon ja kemikalointiaseman valuma-alue on 51,0 ha.

69 Vuoden 2012 osalta kuntoonpanotöitä tehtiin Rinnansuolla aikavälillä Vedenlaatu Taulukoissa 53 ja 54 on esitetty Rinnansuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuoliset vedenlaadut vuonna Taulukossa 55 on esitetty kemikalointiaseman alapuolinen vedenlaatu. Kemikalointi otettiin käyttöön ja ensimmäinen näyte tarkkailupisteeltä haettiin Rinnansuon pintavalutuskentältä purkautuvan veden kiintoaineen pitoisuudet ovat olleet vuonna 2012 keskimäärin 58 % suuremmat kuin kuntoonpanovaiheessa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeita kesällä, mikä nostaa keskiarvoa. Myös suurimmat rautapitoisuudet ajoittuivat kesään. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvoa lukuun ottamatta mitattujen parametrien keskimääräiset pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempia. Kokonaistyppeä oli 11 %, ammoniumtyppeä 39 %, kokonaisfosforia 80 % ja fosfaattifosforia 22 % enemmän kuin kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Rinnansuon pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu oli kiintoainetta ja rautaa lukuun ottamatta parempi kuin edellisenä vuonna keskimäärin. Taulukko 53 Rinnansuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Nitraatti- Kok. Fosf. Rauta CODMn TOC Sameus DOC aine hehk. typpi typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 mg/l FTU mg/l , , ,9 5, , ,0 4, , , ,4 4, ,3 5, ,3 5, ,1 4, , , , ,2 4, , , , , , , , ,6 27 9, , , , , , , , , < , < , , < Ei näytettä! , < , < , , < , , , ,1 8, , ,2 6, , Ka 2012 n=27 kpl 6, , Med 12 6, , , Ka , Om.kuorm.suot ,7 5, ,2 50 Talvi 5 kpl 6,2 9, Kevät 6 kpl 6, ,1 33 Kesä 9 kpl 6, , Syksy 7 kpl 6, ,

70 Taulukko 54 Rinnansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Nitraatti- Kok. Fosf. Rauta CODMn TOC Sameus DOC aine hehk. typpi typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 mg/l FTU mg/l ,0 3, , , , ,8 3, , ,3 2, , ,5 5, , ,0 2, , ,0 2, , ,2 6, , ,0 4, , ,0 5, , ,1 2, , ,4 4, , ,1 7, , ,2 4, , ,6 7, , , , , , , , , , , < , , < , Ei näytettä! ,7 6, < , ,6 8, < ,0 6, ,7 8, < , , , ,3 6, , ,3 5, , Ka 2012 n=27 kpl 6,2 8, , Med 12 6,2 6, , , Ka ,7 5, ,2 91 Om.kuorm.suot ,7 5, ,2 50 Talvi 5 kpl 5,9 4, ,8 36 Kevät 6 kpl 6,2 5, ,9 43 Kesä 9 kpl 6, , , Syksy 7 kpl 5,9 6, , Rinnansuon kemikalointiasemalta purkautuvan veden kiintoaineen pitoisuudet olivat keskimäärin 2,3 kertaa suuremmat kuin kuntoonpanovaiheessa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Rautapitoisuudet olivat 73 % ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampia. Muiden parametrien osalta vedenlaatu oli kuntoonpanossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa parempi. Taulukko 55 Rinnansuon kemikalointiaseman alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Nitraatti- Kok. Fosf. Rauta CODMn TOC Sameus DOC aine hehk. typpi typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 mg/l FTU mg/l ,7 6, < , ,6 9, < 5 8,4 < 5 6,9 7,9 7,5 6,8 6, , ,0 6,0 < ,6 7,6 5,9 6, , , , < 5 5, , , Ka 2012 n=6 kpl 4, , Med 12 4, ,5 6, Om.kuorm.suot ,7 5, ,2 50 Kesä 3 kpl 4,6 8, ,3 28 7,3 7, ,2 13 Syksy 3 kpl 4, , Virtaama ja valuma Rinnansuon pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä mitattiin virtaamia jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Keskimääräinen virtaama oli 11,5 l/s ja valuma 22,5 l/s km 2. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat marras-joulukuussa 2011,

71 kevättulvan aikaan maalis-huhtikuussa sekä syys-lokakuussa 2012 (kuva 14). Helmimaaliskuun vaihteessa valuma oli lähellä nollaa. Rinnansuon valumat olivat keskimäärin 30 % pienempiä kuin lähimpänä sijaitsevan kuntoonpanossa olevan Raumjärvensuon valumat. Rinnansuon ja Raumjärvensuo ovat ominaiskuormitussoita (A2, karttaliite 1). Saman alueen (A1) tuotannossa oleviin soihin verrattuna Rinnansuon keskivaluma oli noin 20 % suurempi. 65 Kuva 14 Rinnansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman valumat, kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden A2 valumat ja Rinnansuolta otettujen näytteiden ajankohdat vuonna Kuormitus Rinnansuon kuormitukset on esitetty taulukossa 56. Kuormitukset on laskettu Rinnansuon omien pitoisuuksien ja valumien avulla (ks. laskentatapa luvusta 4.4.1). Pitoisuuksina on käytetty pintavalutuskentän alapuolisia pitoisuuksia siihen saakka kunnes kemikalointi otettiin käyttöön. Kemikaloinnin käyttöönoton jälkeen kuormituslaskennassa on käytetty pitoisuuksina kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksia. Rinnansuon netto-ominaiskuormitukset olivat kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampia. Kiintoaineen osalta nettoominaiskuormitus oli 2,2- ja fosforin osalta 2,4 kertaa suurempi. Rinnansuon vuosikuormitus on laskettu tarkkailupisteen ominaiskuormituslukujen perusteella. Taulukko 56 Rinnansuon pintavalutuskentän ja kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina kuntoonpanovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 22,5 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine , Typpi , ,6 Fosfori 2,1 1,6 1,0 0,68 0, ,8 0,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

72 Puhdistusteho Rinnansuon ympäristöluvassa on asetettu puhdistustehon osalta vaateet että kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta pitäisi puhdistua 50 %. Koska pintavalutuskentän puhdistusteho ei ole aikaisemmin täyttänyt lupaehtoja, on Rinnansuolla otettu käyttöön ns. kevytkemikalointi, rakeisen kemikaalin syöttö sukkaannostelijalla. Sulan maan aikana Rinnansuon vedet johdetaan pintavalutuskentälle ja lisäksi kemikaloidaan. Rinnansuon puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 57. Näytteiden välisellä ajalla kemikalointi on ollut käytössä ja puhdistusteho on laskettu vertaamalla kemikaloinnista lähtenyttä vettä Rinnansuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailupisteen veden laatuun. Ennen kemikaloinnin aloittamista (ennen otettujen näytteiden osalta), puhdistusteho on laskettu vertaamalla pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisten tarkkailupisteiden pitoisuuksia. Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 52 %. Kokonaistypen osalta puhdistustehon keskiarvo oli 0 % ja kokonaisfosforin pitoisuudet sekä kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo keskimäärin kohosivat pintavalutuskentällä. Ammoniumtypen osalta reduktio oli keskimäärin 12 %, fosfaattifosforin 2 % ja raudan osalta 48 %. Kiintoaineen osalta vuoden keskimääräinen puhdistusteho täytti reduktiovaateen kun taas kokonaisfosforin osalta reduktiovaade (50 %) ei täyttynyt. Kun tarkastellaan fosforin puhdistustehoa kemikaloinnin käyttöönoton jälkeen, on reduktiovaade täyttynyt neljällä näytteenottokerralla kuudesta. Kemikaloinnin avulla saadaan puhdistettua Rinnansuon vedestä fosforia paremmin kuin pelkällä pintavalutuksella. Kemikalointi puhdisti myös typpeä paremmin kuin pelkkä pintavalutus. Myös kemiallista hapenkulutusta kuvaavat COD Mn -arvot pienenivät kemikaloinnin ansiosta. Lokakuun näytteiden osalta kiintoainetta on ollut kemikaloinnista lähtevässä vedessä selvästi enemmän kuin pintavalutuskentän yläpuolisella tarkkailupisteellä. Tämä voi johtua mm. siitä että vesien kylmetessä kemikaali ei mahdollisesti liukene täysin veteen, vaan kemikaalia menee suoraan mittapadolle, mikä nostaa kiintoainepitoisuutta. 66

73 67 Taulukko 57 Rinnansuon pintavalutuskentän (sekä lisäksi kemikaloinnin ajalla ) puhdistusteho v Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % , ,7 3, ,9 2, , ,8 2, ,7 2, ,5 6, ,0 4, , ,7 2, , , , , Ei näytettä! * 26 6, , * , , * , , * * 8, * 6, * kemikalointi ollut käytössä Keskiarvo: Mediaani: 24 7, Minimi: 4,0 2, , ,6-176 Maksimi: , Talvi 9,4 4, Kevät 18 5, Kesä Syksy 24 6, Ypäjä Ypäjän alueella suoritetaan täydentävää kuormitustarkkailua Letkunsuon ja Varsansuon tarkkailupisteillä. Kuormitustarkkailupisteet on esitetty liitteessä Letkunsuo (Ypäjä) Letkunsuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 17,0 ha ja levossa 3,0 ha. Osa turvetuotantoalueen pinta-aloista on jo poistunut tuotannosta. Letkunsuon turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös Nro 224/2012/, Dnro ESAVI/204/04.08/2011). Letkunsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Loimijoen valuma-alueella, Ypäjoen valuma-alueella (35.924). Turvetuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään

74 laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla. Kuivatusvedet johdetaan Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Loimijokeen reittiä Letkunoja - Haaranoja - Ypäjoki. Letkunsuolla suoritetaan täydentävää kuormitustarkkailua. Tuotanto vuonna 2012 aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 23. Vedenlaatu Taulukossa 58 on esitetty Letkunsuon laskeutusaltaiden 1 ja 2 vedenlaatu vuonna Tammikuussa näytepisteellä ei ollut virtaamaa, joten näytettä ei otettu. Otettujen näytteiden perusteella Letkunsuolta purkautuvan veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kokonaistyppipitoisuus oli pienempi ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo samaa tasoa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Letkunsuon vedenlaatu oli kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta parempi kuin edellisenä vuonna. Taulukko 58 Letkunsuon laskeutusaltaiden 1 ja 2 vedenlaatu v vko pvm ph Kiinto- Kok. Kok. CODMn aine typpi fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l mg/l O ,8 4, Ei näytettä! , , , ,8 9, Ka 2012 n=5 kpl 6, Med 12 6, Ka , Ka 2010 Om.kuorm.suot ,5 6, Virtaama, valuma ja kuormitus Letkunsuon tarkkailupisteeltä mitataan hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä. Kesä-, syys- ja lokakuun näytteenottokerroilla mittapadolla havaittiin padotusta. Letkunsuon kuormitukset (taulukko 59) on laskettu vertaamalla Letkunsuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A1 vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Letkunsuon netto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampia muiden paitsi typpikuormituksen osalta. Kiintoaineen osalta netto-ominaiskuormitus oli 2,8- ja fosforin osalta 1,9 kertaa keskiarvoa suurempi. Taulukko 59 Letkunsuon tarkkailupisteen kuormitus vuonna Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonaiskg/ha Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi a Kiintoaine Typpi , ,0 3,9 Fosfori 1,2 0,82 0,80 0,44 0,20 9,3 6,6 0,42 0,30 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

75 6.9.2 Varsansuo (Ypäjä) Varsansuon pienehkön turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin puiden kaadolla 1996, mutta varsinaisia ojituksia ei tehty kuin vuonna 1997, joka oli myös ensimmäinen tuotantovuosi. Varsansuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 26,0 ha. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntänyt Varsansuolle ympäristöluvan (päätös nro 268/2012/2, dnro ESAVI/205/04.08/2011). Varsansuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Loimijoen valuma-alueella Loimijoen yläosan alueella Pehkijärven alueella (35.923). Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla. Varsansuolla on täydentävää tarkkailua laskeutusaltaan 1 alapuolella. Tuotanto vuonna 2012 aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 21. Vedenlaatu Taulukossa 60 on esitetty Varsansuon laskeutusaltaan 1 alapuolinen vedenlaatu vuonna Otettujen näytteiden perusteella purkautuvan veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Vedenlaatu vaihteli mittauskertojen välillä. Kesäkuussa vedessä oli paljon kiintoainetta ja fosforia. Lokakuun näytteenottokerralla typpipitoisuus oli suurimmillaan. Taulukko 60 Varsansuon laskeutusaltaan 1 alapuolinen vedenlaatu v vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Kok. CODMn TOC aine typpi fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l , , Ei virtaamaa, ei näytettä , Ei virtaamaa, ei näytettä ,2 8, Ka 2012 n=4 kpl 6, Med 12 6, Ka , Om.kuormitussuot ,5 6, Virtaama, valuma ja kuormitus Varsansuon tarkkailupisteeltä mitataan hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä. Varsansuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Varsansuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A1 vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Varsansuon netto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien parametrien osalta suurempia verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoihin hydrologisena vuonna 2012 (taulukko 61). Erityisesti kiintoainekuormitus oli suuri, noin 6,2 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typpikuormitus oli noin 2,4- ja fosforikuormitus 3,1 kertaa keskiarvoa suurempi. 69

76 Taulukko 61 Varsansuon tarkkailupisteen virtaamat ja kuormitus vuonna Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine Typpi , Fosfori 1,8 1,5 0,83 0,48 0, ,65 0,53 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Uudenmaan ELY-keskus Vapon Oy on liittänyt läntisen Suomen turvetuotannon tarkkailuohjelmaan vuonna 2010 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella ja Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella (81) sijaitsevat suot: Stormossenin Inkoossa ja Meltolansuon Raaseporissa. Stormossen oli mukana päästötarkkailussa vuonna Meltolansuo (Raasepori) Meltolansuolla (Stormossen, Kekkilä) oli vuonna 2012 tuotannossa 36,0 ha. Meltolansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (66/2009/4, Dnro LSY-2008-Y). Meltolansuo sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueen valuma-alueeseen kuuluvalla Bruksträsketin vesistöalueella (81.070). Vesienkäsittelymenetelmänä on koko tuotannossa olevan alan osalta ympärivuotinen pintavalutus. Vuonna 2012 Meltolansuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 27 tuotantopäivää. Meltolansuolla ei ollut omaa tarkkailua vuonna Meltolansuon vuosikuormitukset on laskettu tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoilla. Vuosikuormitukset on esitetty taulukossa Stormossen (Inkoo) Stormossen turvetuotantoalue sijaitsee Inkoossa. Vuonna 2012 Stormossen tuotannossa oleva ala oli 43,4 ha. Stormossen turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös Nro 72/2012/2, Dnro ESAVI/722/04.08/2010). Stormossen sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella (81.067). Stormossen vedet johdetaan laskuojalla Suomenlahteen (Djupviken/ Norrfjärden) yhden laskeutusaltaan kautta. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat lisäksi sarkaojien lietetaskut ja päisteputkipidättimet. Kemikalointi on käytössä tuotannon aikaan. Kemikalointi on ns. kevytkemikalointi, rakeisen kemikaalin syöttö sukka-annostelijalla. Stormossen pumppaamo ja pintavalutuskenttä ovat rakenteilla. Stormossen tuli mukaan ympärivuotiseen tarkkailuun heinäkuussa Tarkkailussa ovat kemikaloinnin ylä- ja alapuolinen piste. Alapuolisen pisteen mittapadon valumaalue on 90,0 ha. Vuonna 2012 Stormossen osalta oli tuotantoa ajalla yhteensä 30 tuotantopäivää. Kemikalointi oli käytössä ajalla

77 Vedenlaatu Taulukoissa 62 ja 63 on esitetty Stormossen kemikaloinnin ylä- ja alapuoliset veden laadut vuonna Otettujen näytteiden perusteella kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 2,4-kertaa suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvo. Vedessä oli myös runsaasti rautaa. Typpipitoisuus oli hieman keskiarvoa korkeampi ja fosforipitoisuudet olivat pienempiä kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemikalointi ei enää ollut käytössä syksyllä, jolloin Stormossen ravinnepitoisuudet olivat korkeampia kuin kesällä. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo (lähinnä humus) oli alhaisempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vesi oli kesällä erittäin hapanta. Useiden kalalajien lisääntyminen alkaa kärsiä ph:n laskiessa alle 5:n. Kaikille kalalajeille ph:n laskeminen alle 4:n on yleensä tappavaa. Taulukko 62 Stormossen kemikaloinnin yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,6 7, , ,7 5, , ,9 8, , ,8 7, , , < 5 0, ,8 9, , ,1 1, , ,5 6, ,3 55 Ka 2012 n=8 kpl 6,7 8, ,88 63 Med 12 6,8 7, ,83 53 Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Kesä 6 kpl 6,8 9, ,80 60 Syksy 2 kpl 6,3 4, , Taulukko 63 Stormossen kemikaloinnin alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O , ,0 6, , < 5 1, , < , , < ,6 4, , ,9 1, , ,4 4, ,7 58 Ka 2012 n=8 kpl 4, Med 12 4, ,6 37 Om.kuorm.suot ,5 6, ,3 52 Kesä 6 kpl 4, , Syksy 2 kpl 6,2 3, ,5 71 Virtaama, valuma ja kuormitus Stormossen tarkkailupisteellä ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Stormossen kuormitukset tarkkailujaksolle on laskettu käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1

78 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.2). Stormossen kokonaiskuormitus on laskettu omien tarkkailutulosten perusteella tarkkailujaksolle ja ennen tarkkailun aloitusta alkuvuoden kuormitus on laskettu ominaiskuormitussoiden keskiarvoilla. Stormossen tarkkailujakson perusteella lasketut netto-ominaiskuormitukset olivat kiintoainetta lukuun ottamatta suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 64). Typpikuormitus oli noin 2,9- ja fosforikuormitus 1,6-kertaa suurempi. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn (lähinnä humus) nettokuormitus oli ominaiskuormitussoiden keskiarvoa 5 kertaa suurempi. Suuri ero johtuu siitä että Stormossen COD Mn -pitoisuudet olivat korkeita syksyllä kun valumat olivat suuria. Taulukko 64 Stormossen kemikaloinnin alapuolinen kuormitus jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvot (g / ha d). Jakson pituus: Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- 107 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / jakso Kiintoaine , Typpi , Fosfori 0,93 0,72 0,80 0,44 0,06 4,3 3,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 CODMn Puhdistusteho Stormossen kemikaloinnin puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 65. Kemikalointi on ollut käytössä välisellä ajalla. Syksyllä lokakuun alkupuolella tuotantoalue niin märkä ja upottava, että sinne ei saatu vietyä enää lisää kemikaalia. Keskimääräinen puhdistusteho oli kokonaistypen osalta 12 %, kokonaisfosforin osalta 26 % ja COD Mn -arvon osalta 27 %. Kiintoainetta on ollut lähes jokaisella näytteenottokerralla kemikaloinnista lähtevässä vedessä selvästi enemmän kuin yläpuolisella tarkkailupisteellä. Tähän voi olla syynä että kemikaalin annostelua/säätöä joudutaan aluksi hakemaan ja se voi alussa olla hankalaa, annostelussa voi olla myös ongelmia laitteistosta johtuen. Kemikaali ei mahdollisesti liukene täysin veteen, mikä nostaa kiintoainepitoisuutta. Taulukko 65 Stormossen kemikaloinnin puhdistusteho vuonna Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % , , , , ,5 4, ,6 1, ,3 4, Keskiarvo: 8, Mediaani: 7, Minimi: 1,6 1, Maksimi: Kesä 9, Syksy 4,0 3,

79 73 7 VUOSIKUORMITUS VUONNA Yleistä Pysyvän tarkkailun päästöasemien keskimääräinen vuoden ominaiskuormitus on laskettu ohjelman mukaisesti ympärivuotisen tarkkailun näytteenottokertojen välisten jaksojen summana. Tarkastelussa ovat mukana päästöasemat kaikkien niiden ELYkeskusten alueelta, jotka kuuluvat ohjelman mukaan tarkkailuun. Aikaisempina vuosina Vapon Läntisen Suomen alueen tarkkailusoiden vuosikuormitus on laskettu pysyvien tarkkailuasemien keskimääräisten ominaiskuormituslukujen avulla, paitsi ympärivuotisessa tarkkailussa olevien kohteiden osalta omilla ominaiskuormitusluvuilla. Vuonna 2012 laskentatapaa on muutettu siten että laskennassa on käytetty kunkin suon omia ominaiskuormituslukuja. Ominaiskuormitusluvut on laskettu käyttämällä suon omia mittaustuloksia (veden laatu, virtaamat) siltä osin kuin tietoja on ollut käytettävissä. Tarvittaessa laskennassa on käytetty apuna lähimpänä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden valumia ja vedenlaatutietoja. Laskentatapojen tarkempi kuvaus löytyy kappaleesta 4.4 Päästöjen laskenta. Kuormituslaskennassa siirryttiin vuonna 2009 käyttämään samaa laskentaperiaatetta kuin Vapon Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa. Lisäperusteena on turvetuotannon tarkkailuopas (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä ), joka suosittaa, että tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt lasketaan samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätään kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Vuosina tuotannossa, valmistelussa ja levossa olevien alueiden sekä alle 5 vuotta sitten poistuneiden alueiden kuormitus on laskettu kertomalla pinta-ala (ha) kuormituksen vuosikeskiarvolla (kg/ha a). Aikaisempina vuosina Vapo Oy:n läntisen alueen tarkkailussa levossa olleiden alueiden kuormitukset laskettiin mukaan puolet pienempinä ja lisäksi laskettiin 5-10 vuotta sitten tuotannosta poistuneilta aloilta samoin puolet kuormituksista. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn otettiin mukaan kuormituslaskentaan 2011, jolloin sille laskettiin jo bruttokuormitukset. Vuonna 2012 COD Mn :n osalta on laskettu myös nettokuormitukset. Seuraavassa on esitetty Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon kuormitus ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain. 7.2 Kuormitus ELY-keskuksittain Hämeen ELY-keskus (entinen Hämeen ympäristökeskus) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Hämeen ELY-keskuksen alueelta oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa 13 Vapo Oy:n turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 698 ha. Levossa oli 116 ha ja valmistelussa 55 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Röyhynsuo Janakkalassa (tuotantokunnossa 136 ha). Tuotannossa olleen pinta-alan osalta pienimmät turvetuotantoalueet olivat Letkunsuo ja Varsansuo Ypäjällä (molemmat 26 ha). Vuonna 2012 Laviassuo otettiin uutena kohteena mukaan tähän tarkkailuraporttiin, aikaisemmin se on raportoitu omana tarkkailunaan.

80 Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina on esitetty taulukossa 66. Pinta-ala yhteensä käsittää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Taulukko 66 Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina Hämeen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 74 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Kaikkien Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukkoon Pirkanmaan ELY-keskus (entinen Pirkanmaan ympäristökeskus) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelta oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla 41 Vapo Oy:n turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli ha. Levossa oli 62 ha ja valmistelussa 20 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Isosuo Punkalaitumella (tuotannossa 327,4 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Hautakankaanneva Kihniössä (levossa 5,0 ha). Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden kuormitukset vuosina on esitetty taulukossa 67. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Taulukko 67 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina Pirkanmaan Tuotannossa Pinta-ala ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 Vuosi 2012 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on esitetty taulukossa Varsinais-Suomen ELY-keskus (entinen Lounais-Suomen ympäristökeskus) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelta oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa 35 Vapo Oy:n turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli ha. Levossa oli 86 ha ja valmistelussa 250 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Satamakeidas Honkajoella

81 (tuotantokunnossa 692 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Keinusuo Loimaalla (6 ha). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden vuosina kuormitus on esitetty taulukossa 68. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Taulukko 68 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina Varsinais-Suomen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 75 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on esitetty taulukossa Keski-Suomen ELY-keskus Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa 52 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli ha. Levossa oli 408 ha ja valmistelussa 554 ha. Vapo Oy:n suurin yksittäinen tuotantoalue oli Savonnevan alue Kyyjärven, Alajärven ja Soinin kunnissa (tuotantokunnossa 560,6 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Oriräme Pihtiputaalla (1,3 ha). Vapon Läntisen Suomen tarkkailun yhteydessä raportoivien yksityisten tuottajien tuotantoalueita oli Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 29 kpl. Alueista suurin oli Peat Bog Oy:n Leppineva Kyyjärvellä (148,9 ha tuotannossa). Valtaosa alueista oli pieniä tuotantopinta-alan vaihdellessa välillä 4,0-148,9 ha. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien Vapo Oy:n ja yksityisten turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli ha. Alueiden pintaala kokonaisuudessaan ml. poistunut pinta-ala oli ha. Tuotantoalueilta purkautuva kuormitus vuonna 2012 on esitetty taulukossa 69. Taulukko 69 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina Keski-Suomen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 (sis. yksit. tuottajat) ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien Vapo Oy:n ja yksityisten turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on esitetty taulukoissa 75 (Vapo Oy) ja 77 (muut tuottajat).

82 7.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa 103 Vapo Oy:n turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli ha. Levossa oli 867 ha ja valmistelussa 806 ha. Vapo Oy:n suurimmat yksittäiset tuotantoalueet olivat Korpisalonneva Vimpelissä (tuotantokunnossa 880 ha) ja Haukinevan alue Seinäjoella (tuotantokunnossa 825,6 ha). Pienimmät tuotantoalueet olivat Susineva Jalasjärvellä (5 ha) ja Riitasuo Ähtärissä (9,9 ha). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimineiden Vapo Oy:n tuotantosoiden yhteenlaskettu tuotantoala oli ha. Niiltä yhteensä purkautuneet yhteenlasketut kuormitukset vuosina on esitetty taulukossa 70. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Taulukko 70 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina Etelä-Pohjanmaan Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 (sis. yksit. tuottajat) ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Etelä-Pohjanmaan alueella toimineiden Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukoihin Uudenmaan ELY-keskus (entinen Uudenmaan ympäristökeskus) Vapon Länsi-Suomen tarkkailuun lisättiin vuonna 2009 kaksi Kekkilän (Vapon) turvesuota, jotka sijaitsivat entisen Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella. Stormossenin ja Meltolansuon yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala vuonna 2012 oli 79,4 ha. Uudenmaan ELY-keskuksen tuotantoalueilta purkautuneet yhteenlasketut kuormitukset vuosina on esitetty taulukossa 71. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukkoon 76. Taulukko 71 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina Uudenmaan Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi

83 Taulukko 72 Hämeen ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v Hämeen ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Letonsuo Forssa 32,0 5, , Jaakkolansuo Hartola 67,5 10, , Väärälammensuo Hattula 94,0 11,0 4,8 23, , , Laviassuo Heinola 53,2 49, , Hirvisuo Hollola 26,7 0, , , Roitonsuo (aik. Kekkilä) Janakkala 76,0 17, , Röyhynsuo Janakkala 127,0 9,0 13, Sammalistonsuo (aik. Kekkilä) Riihimäki 110,0 16, Koivansuo Tammela 30,0 11, , ,0 595 Okssuo Tammela 115,0 4, , Rinnansuo Tammela 51, Letkunsuo Ypäjä 17,0 3,0 2,0 25, , , Varsansuo Ypäjä 26, Yhteensä 2012: Yhteensä 2011: Taulukko 73 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v Pirkanmaan ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Lauttaneva-Haukkaneva Ikaalinen /Jämijärvi 40,2 6, Vuorenpään-Vatilähteenneva Ikaalinen 110,4 7,0 59, , Aitoneva Kihniö 54,0 307, Aitoneva, koealue siirtolevitys Kihniö 18, Aitoneva, koealue massansiirto Kihniö 13, , ,9 838 Hirvineva Kihniö 59,1 1, , Iso Hakoneva, Vähä Hakoneva Kihniö /Parkano 81,0 11,0 33, Kirjasneva Kihniö 42,0 17, Sydänmaanneva/Pirttineva Kihniö 29,4 2,4 12, Sydänmaanneva Kihniö /Parkano 98,3 24,0 60,1 194, Talasneva Kihniö / Ylöjärvi 79,8 44, Halikkoneva Kihniö 10, , ,6 538 Hautakankaanneva Kihniö 5, , , Keisarinneva Kihniö 28,2 5, , , Kotoneva-Kiimaneva Kihniö 24,0 3, , , Latikkaneva Parkano 10,0 117, , , Ristineva Parkano 109,0 10, , Lylyneva,Saarineva,Mustikkaneva Parkano 84,0 6,0 205, , Niinineva (Kekkilä) Parkano 22, , , Niinineva Parkano 10,0 10, , , Nivusneva Parkano 93,0 22,0 12, , Pohjoisneva Parkano 41, , , Rukoneva Parkano 69, , , Sammalneva Parkano 74, Sarkinneva (+Lampineva) Parkano 62,0 9,0 117, Sompaneva Parkano 153,2 3,9 57, Sompaneva/Hanhineva Parkano 102,3 4, , Sompaneva/Veteläsuo Parkano 34,7 39, , Sydänmaan/Nokilammenneva Parkano 27,5 6,5 5, , , Arkkuinsuo,Vihalaidansuo Punkalaidun 67,1 20,0 35, Isosuo Punkalaidun 327,4 25,0 5, Holstinsuo Punkalaidun 34, , , Lylysuo (aik. Kekkilä) Punkalaidun 77, , , Hietasalonneva Virrat / Seinäjoki 104,7 48,6 141, Tuuranneva Virrat 96,6 45,8 70, Kokkoneva Virrat 105,7 27,6 14, Korteneva Virrat 30,0 4,3 34, , Nimetönneva Virrat / Ylöjärvi 20, , , Pihtineva Virrat 79,0 1, , , Sammakkolamminneva Virrat / Ylöjärvi 37,5 1, , , Sarvanneva Virrat 84,4 13,9 11, Yhteensä 2012: Yhteensä 2011:

84 Taulukko74 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v Varsinais-Suomen ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Joutsuo Eura 78,2 4, Eurassuo Eura / Köyliö 47, , , Lammi-Kahala-Välisuo (Kekkilä) Eurajoki / Eura 372,3 25, Huidankeidas Honkajoki 148,3 1,7 1, Kotkankeidas Honkajoki 134,0 10, Marjakeidas Honkajoki 98, Satamakeidas Honkajoki 647,0 45,0 36,0 374, Hakasuo Huittinen 53, Nanhiansuo Huittinen 123, Vittassuo Huittinen 55, , Saarikeidas Jämijärvi 125,6 10,0 15, Hirvikeidas Kankaanpää 45,0 45, , Jämiänkeidas Kankaanpää 440,0 143, Kurkikeidas Kankaanpää 246,3 37, Viheräperä Kankaanpää 69,0 18, Alkkia Karvia / Parkano 335,0 121,7 214, Loukaskeidas/Haitikeidas Karvia 115,0 2,0 73, , Loukaskeidas Karvia 54,0 11,7 61, ,8-629 Mustakeidas Karvia 246,8 28,4 69, Suomikeidas Karvia 84,1 2,6 2, Lammisuo Köyliö 151,3 59,9 6,0 8, Matkussuo Köyliö / Huittinen 64,1 46,9 231, Raumjärvensuo Laitila 46, Keinusuo Loimaa 6,0 5,0 76, , ,8 592 Harmantinsuo Loimaa 64, , Linturahka (Kekkilä) Loimaa 212,0 40,5 25,5 25, Heitonneva Merikarvia 66, , Iso-Rydistönkeidas Merikarvia 202, Kirinneva Merikarvia 125,6 1, Kotoneva Merikarvia 192, Kurkelansuo (Kekkilä) Nakkila 33, Haaroistensuo Oripää 79, Kotokeidas / Leppisuot 1 Siikainen 90,0 14, , Leppisuot 2 (Torvi - Iivarinkeidas) Siikainen 84,0 15,4 6, Juvanrahka (Rahkasuo) Tarvasjoki 27, , , Yhteensä 2012: Yhteensä 2011:

85 Taulukko75 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v Keski-Suomen ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kivisensuo Hankasalmi 76,0 15,0 8, Läyniönsuo Hankasalmi 42,3 36,4 8, ,8-866 Tervasuo Hankasalmi 32,5 18,6 3,8 3, Haapasuo Joutsa 96,3 77,4 14,9 128, , Havusuo Joutsa 87,9 14,1 18, , Höystösensuo Joutsa 10,6 16,6 5, , , Jokipolvensuo Joutsa 25,2 1,6 13, , , Kailasuo Joutsa 35,2 56,6 13,5 17, , Mesiänsuo Joutsa 37,6 16, , , Palosuo Jyväskylä 86,8 36, Pihlassuo (sis. Pajusuon) Joutsa 122,2 9,0 3,3 11, Pohjansuo Joutsa 47,2 1,7 6, , Rääsysuo Joutsa 68,1 15, Kaijansuo Karstula 438,2 6,5 21,4 88, Martinsuo Karstula 88,0 1,7 22, Pirttiahonsuo Karstula 40, Sammakkoneva Karstula 52,6 22,0 3,6 4, Suoniemensuo 1 Karstula 73,7 3,6 32, Suurensuonneva Karstula 25,4 2,0 4,7 10, , , Tynnörsuo Karstula 66,7 2,1 0, Heposuo Keuruu 46, Kalmuneva Keuruu 56,5 5,5 35, Lehtosuo Keuruu 85,8 2,0 15, Permisuo Keuruu / Vilppula 61,2 0, , Vehkaneva Kinnula 222, Isoneva Kivijärvi 31,5 9,2 36, , , Veteläneva Kivijärvi 42, Peuralinnanneva (Isoneva) Kyyjärvi 145, , Savonneva Alajärvi/Soini/Kyyjärvi/Karstula 541,0 19,6 82,0 566, Hirvisuo Multia 43, Pirtti-Peurusuo Multia 113,5 4,0 37, Hyttisuo (ex-fortum) Petäjävesi 28,9 5, , Kurkisuo Multia 75, Lapsukansuo Petäjävesi 131, Ukonmurronsuo Keuruu / Petäjävesi 62,6 17, Umpilamminsuo Petäjävesi 34, , , Valkeissuo Petäjävesi 32,2 14,7 2,4 5, , Oriräme Pihtipudas 1,2 0,1 2, , , Purontausneva Pihtipudas 72, Pyytneva Pihtipudas 27,0 40,7 58, Talkkunasuo Pihtipudas 68, Ahvenlamminsuo Saarijärvi 164,0 4,3 62, Mahasuo Saarijärvi 156,0 4,1 72, Pajumäensuo Saarijärvi 115,0 2,2 1, Raatteikonsuo Saarijärvi 63,5 2,9 17, Rajasuo Saarijärvi 50,6 9,3 9, Saarekeneva Saarijärvi 88,4 2,3 35, Heinäsuo Viitasaari 21,3 5,2 28,3 67, , Ihkajansuo Viitasaari 31,9 10,1 55,0 31, Kolkunsuo Viitasaari 7,2 4,3 33,5 21, , Hietamansuo Äänekoski 27,0 3,5 2, , , Sirkkasuo Äänekoski (Suolahti) 7,1 43, , ,1 382 Yhteensä 2012: Yhteensä 2011: Taulukko76 Uudenmaan ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v Uudenmaan ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Stormossen (Kekkilä) Inkoo 43, , Meltolansuo (Stormossen, KeRaasepori 36,0 4, , Yhteensä 2012: 79,4 0,0 0,0 0,0 4, Yhteensä 2011: 79,4 0,0 0,0 0,0 4, ,5

86 80 Taulukko77 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen yksityisten turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v Suo Kunta Tuottaja Pinta-ala 2012, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Aukeasuo Joutsa Ristisuon Turve Oy 27 3, , , Karametsä (Suurisuo) Karstula Autosen Urakointi Oy 22,0 3, , , Haukisuo Multia Autosen Urakointi Oy/Martinsuon Turve Oy 81, , Hyötykankaanneva Kyyjärvi J&V Saukko Oy 8,0 7, , ,4 807 Piuharjunneva Kyyjärvi J&V Saukko Oy 64, Pyöreäsuo Kyyjärvi J&V Saukko Oy 10,0 25, , Suoniemensuo Karstula Karstulan Morass Oy 25,0 12, , Kurjussuo Multia Linnari Oy 38, , Löytösuo Karstula Martinsuon turve Oy 10, , ,2-431 Takaneva Karstula Martinsuon turve Oy 8, , ,3 430 Pihtisuo Multia Martinsuon turve Oy / Autosen Urakointi Oy 18, , ,9 968 Valkeissuo Petäjävesi Mikko Survo 33,6 8, ,2 37 Rajapuronsuo Saarijärvi Paavo Alsti 25, , , Vihisuo Karstula Patamaharjun Turve Ay 8, , ,3 430 Pärepuulamminneva I Karstula Peat Bog Oy 4, , , Pärepuulamminneva II Karstula Peat Bog Oy 31, , , Penkkisuo Keuruu Peat Bog Oy 80, Leppineva Kyyjärvi Peat Bog Oy 148, Kummunsuo Multia Peat Bog Oy 53, , Vasikkasuo Pylkönmöki PTK-Turve Oy 5, , , Haapasuo Karstula Autosen Urakointi Oy / PTK-Turve Oy 20, , , Löytösuo Saarijärvi PTK-Turve Oy 30,0 2, Mökkisuo Saarijärvi PTK-Turve Oy 9,0 1, , ,6 538 Rasinsuo Saarijärvi PTK-Turve Oy 10, , ,6 538 Ristisuo Karstula Ristisuon Turve Oy 20,0 7, , , Saarisuo Multia Ristisuon Turve Oy 36,0 2, , Kahasuo Saarijärvi Ristisuon Turve Oy / Juha Korkeamäki 37,0 5, , Petäikköneva Kinnula Turvepudas Oy 30, , , Laukerinsuo Karstula Reino Syrjälä 23,0 1, , , Yhteensä 2012: Yhteensä 2011: 914,7 0,0 76, ,0 14,0 77, Taulukko78 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v /2. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Paskoneva Alajärvi 53, Aitaneva Alavus 71,1 6, Haapaneva Alavus 61,9 9,0 37, Löyänneva Alavus 34,6 25,2 224, , , Matoneva 3 Alavus 49,8 11,0 4, , Mylly-Sikaneva Alavus 71,0 3,8 54,7 14, Paaluneva Alavus 16,4 48, , , Rahka-Romuneva Alavus 163,6 47,8 26, Riihineva Alavus 41,0 28, , , Sillinneva Alavus 82, Talasneva Alavus 10,6 132, , ,7 570 Vehkaneva Alavus 20,0 11,4 40, , , Västinneva Alavus 28, , , Vierunneva Alavus / Seinäjoki 21,0 3, Vuorenneva Alavus / Seinäjoki 108,6 49,0 233, Tervaneva Alavus/ Seinäjoki 136,5 0,0 19, Porrasneva Evijärvi / Kauhava 118,9 1,8 109, Iso-Saapasneva Evijärvi / Lappajärvi 60, Pyymaanneva Evijärvi / Lappajärvi 159,2 9,6 3, Saapasneva Evijärvi 24,5 8,5 18,0 10, , , Kairineva Halsua 295,0 197,0 79,0 103,4 162, Helmikäiskeidas/Kotokeidas 1Isojoki 89,5 27,5 17, Tempakankeidas/Kotokeidas Isojoki 116,2 23,9 1, Iso-Korvaneva Jalasjärvi 255,2 173,0 215, Korvajärvenneva Jalasjärvi 31,3 40,7 58, Kyrön-Koirainneva Jalasjärvi 94,1 5, Liikaneva Jalasjärvi 17,0 15,3 8, , , Linnus-Lainesneva Jalasjärvi 219,0 16,8 18, Löyhinkineva Jalasjärvi 151,0 50,9 137, Madesneva Jalasjärvi 170,0 20,0 12, Näätäneva Jalasjärvi 113,2 26,6 38, Susineva Jalasjärvi 5,0 11,0 35, , ,1-877 Vasikkaneva Jalasjärvi 60,9 228, Vähä-Hautaneva Jalasjärvi 58,8 7, Kontioneva Jalasjärvi / Kauhajoki 56,5 31,9 149, , Valkianeva Jalasjärvi / Seinäjoki 279,1 3,7 6,

87 81 Taulukko 79 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v /2. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Heposuot Soini /Karstula 114,6 10,1 9, Juuvinsuo Soini /Karstula 70,9 1,4 16, , Hormaneva Karvia/Kauhajoki 466,2 1,8 63, Kampinkeidas Kauhajoki 32,7 1,3 10, , , Koihnanneva Kauhajoki 41,6 33,2 168, Lupikistonneva Kauhajoki 41,0 57,0 11, , Mustaisneva Kauhajoki 489,5 10,0 2, , Säkkineva Kauhajoki 25,9 37, , Viitalanneva Kauhajoki 88, , Palloneva Kauhajoki / Jalasjärvi / 291,8 82,3 200, Riihi Peuraneva Keuruu, Ähtäri 113,4 1,2 6, Hanhineva Kuortane 71,3 7,5 0, Kiimaneva Kuortane 48,5 3,7 1, ,3 804 Kurikkaneva Kuortane 15,6 18,2 19, Saarijärvenneva Kuortane 53,8 1, , Sarvineva Kuortane 57,9 38,2 44, , Tausneva Kuortane 43,9 3,4 7, , Teerineva Kuortane 29,1 18,2 7, , Takaneva Kurikka 191,2 10,0 34, Isoneva Kurikka/Kauhajoki/Teuv 149,0 21, Lamminneva Lappajärvi 208,2 49,2 40, Huhdanneva Lapua 58, , Rackarmossen Närpiö 46,6 2,0 1, Östramossen Närpiö 52, Amerikanneva Seinäjoki 44,0 71,1 107, Haukineva Seinäjoki / Jalasjärvi 811,1 14,5 87,3 179, Juupa-Jäkäläneva Seinäjoki 121,3 11,0 2, Peuranneva Seinäjoki 325,1 30,4 52, Pirjatanneva Seinäjoki 75,0 62, , Sammatinneva Seinäjoki 141,7 1, Heiniahonneva Soini 32, Kalliosuo Soini 80, Kuninkaansuo Soini 91,1 18,1 20, Kurkisuo Soini 65, Leväsuo Soini 47, Matosuo Soini 164,3 17,5 55, Mölynsuot Soini 131,0 4,7 10, Naarasneva Soini 202,7 16,2 46, , Pannuneva Soini 74, , , Puntari-Konttisuot Soini 90,6 34,7 20,3 10, Teerisuo Soini 64, Ulpassuo (ml. ent. Fortumin Soini 109,0 2,9 35, Koirasuo Soini 197,8 44, Lypsinneva Soini 32, , ,2 921 Lammasneva Teuva 352,3 40,7 1, Profeetanneva Teuva 129,0 2,9 1, Tynnyrikallionneva Toholampi 45,9 16,1 0,0 0, , Matoneva 1 Töysä 71,3 25,3 2, , Matoneva 2 Töysä 33,6 3,4 2, , Jauhoneva Veteli 105,1 5,7 141, Kapustaneva Veteli 65,9 3,0 6,0 5, , Laukkulamminneva Veteli 62,3 7, , Laurinneva Veteli 158,3 2,0 11, Pollarinneva Veteli 145,0 3,0 8, Ristineva Veteli 88,1 7,0 13, , Sarvineva Perho 48, , Korpisalonneva Vimpeli 755,0 125,0 64,6 94, Pälvineva Vimpeli 41, , , Ruissaarenneva Vimpeli 149,4 2,0 30, , Loukkusuo Ähtäri 200,9 8,0 202, Majasuo Ähtäri 36,9 4,2 43, , , Mustasuo Ähtäri 32,3 27,8 151, , Mäkikylänsuo Ähtäri 110,4 7,7 13, , Riitasuo Ähtäri 9,9 0,3 116, , ,6 549 Sarasuo Ähtäri 70,4 4, Soidinsuo Ähtäri 65,8 10,6 0, Tupasuo Ähtäri 146,8 13,1 90, , Yhteensä 2012: Yhteensä 2011:

88 Kuormitus vesistöalueittain Vapo Oy Energian läntisen alueen vesistöalueittain kootut, tuotantoalueittain lasketut kuormitukset on koottu liitteeseen 8. Alla on esitetty yhteenvedot kuormituksista vesistöalueittain. Taulukoiden Pinta-ala yhteensä -sarake käsittää kaikki ilmoitetut pinta-alat eli myös yli 5 vuotta sitten poistuneen pinta-alan, jota ei huomioida kuormituslaskelmassa. Vuonna 2010 Kalajoen vesistöalueen tarkkailu siirtyi pois Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailun piiristä Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailuun. Vuonna 2012 laskettiin nettokuormitus myös kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ). COD Mn kuormitus ilmoitetaan yksikössä kg O 2 (katso kappaleet 4.3 ja 4.4) Kymijoen vesistöalue (14) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kymijoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa 65 suota tai osa-alueita, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Kaijansuo (386,5 ha) Valkunan valuma-alueella (14.673). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Oriräme Muuruejärven valuma-alueella (1,2 ha). Kymijoen vesistöalueella oli valmistelussa 464,9 ha ja levossa 556,8 ha. Vuonna 2009 vesistöalueen laskuihin tuli mukaan myös aikaisemmin Fortumin omistuksessa olleita tuotantoalueita: Hyttisuo, Sammakkoneva, Heposuot, Juuvinsuo ja Puntari-Konttisuot. Taulukossa 80 on esitetty Kymijoen vesistöalueelta Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien Vapo Oy:n tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset vuosilta Taulukko 80 Kymijoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Kymijoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Kymijoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden netto-ominaiskuormitukset olivat edellisvuotta suuremmat, kiintoaineen osalta 34 %, typen osalta 36 % ja fosforin osalta 71 %. Kymijoen vesistöalueella sijaitsevien yksittäisten tuotantoalueiden pintaalat ja kuormitukset on esitetty liitteessä Porvoonjoen vesistöalue (18) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Porvoonjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla Hollolan Hirvisuo. Taulukossa 81 on esitetty Porvoonjoen vesistöalueelta Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien Vapo Oy:n tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset vuosilta

89 83 Taulukko 81 Porvoonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Porvoonjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi , , Vuosi , ,7 Vuosi , ,5 Vuosi , ,1 Vuosi , , Paimionjoen vesistöalue (27) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Paimionjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa Tarvasjoen Juvanrahka (Rahkasuo) ja Tammelan Koivansuo (taulukko 82). Paimionjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden netto-ominaiskuormitukset olivat edellisvuotta pienemmät. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 82 Paimionjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Paimiojoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi , Vuosi ,5 Vuosi ,6 Vuosi , ,2 Vuosi Aurajoen vesistöalue (28) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Aurajoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa Mellilän Harmantinsuo. Aurajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden netto-ominaiskuormitukset olivat edellisvuotta suuremmat (taulukko 83). Taulukko 83 Aurajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Aurajoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi , Vuosi ,1 Vuosi ,1 Vuosi Vuosi

90 7.3.5 Laajoen vesistöalue (31) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Lapinjoen vesistöalueella sijaitsevalla Raumjärvensuolla aloitettiin kuntoonpanotyöt 46 ha:n alalla vuonna Laajoen vesistöalueen kuormitus on esitetty taulukossa 84. Taulukko 84 Laajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Laajoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 84 Vuosi Vuosi , , Lapinjoen vesistöalue (33) Lapinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa Euran Joutsuo. Lapinjoen vesistöalueen kuormitus on esitetty taulukossa 85. Joutsuon tuotantoalueesta Lapinjoen vesistöalueelle aiheutuva kuormitus oli huomattavasti edellisvuosia korkeampi. Taulukko 85 Lapinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Lapinjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Eurajoen vesistöalue (34) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Eurajoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa Lammi-Kahala-Välisuo (entinen Kekkilän suo), joka sijaitsee Eurajoella / Kiukaisessa. Lisäksi v valmisteluun tuli Eurassuon 47,9 ha:n alue, jolla aloitettiin tuotanto vuonna Eurajoen vesistöalueen pinta-alat ja kuormitus on esitetty taulukossa 86. Taulukko 86 Eurajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Eurajoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 2008

91 7.3.8 Kokemäenjoen vesistöalue (35) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kokemäenjoen vesistöalueelta oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa 99 turvetuotantoaluetta tai niiden osaaluetta. Yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli ha. Valmistelussa oli 523,9 ha ja levossa 401,7 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Jämiänkeitaan Palojoen valuma-alueelle laskeva 440 ha ala. Pienin tuotantoalueen osa oli puolestaan Onkijoen valuma-alueella (35.969) sijaitseva Keinusuo (6,0 ha) Vapon tuotantoalueiden raportoitu tuotannossa oleva pinta-ala pieneni hieman edellisvuoteen nähden. Kuormitukset puolestaan kasvoivat edelliseen vuoteen nähden. Kiintoaineen nettokuormitus lisääntyi 38 %, typen 55 % ja fosforin 87 %. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Vuonna 2009 yhteenvetoon otettiin mukaan Kekkilän (Vapon) tuotantoalueet Kurkelansuo, Niinineva, Sammalistonsuo, Roitonsuo ja Lylysuo. Lisäksi Vapolle siirtyi entisiä Fortumin soita (Ulpassuo, Mölynsuot, Puntari-Konttisuot). Taulukossa 87 on esitetty Kokemäenjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Taulukko 87 Kokemäenjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Kokemäenjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 85 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Karvianjoen vesistöalue (36) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Karvianjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa 28 turvesuota tai niiden osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli ha. Levossa oli 60,4 ha ja valmistelussa 6,0 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Satamakeitaan Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (36.037) vetensä purkava 557,9 ha:n lohko. Pienin tuotantoalueen osa puolestaan oli Säkkijoen valuma-alueella sijaitsevan Säkkinevan 2,0 ha:n lohko. Taulukossa 88 on esitetty Karvianjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Karviajoen vesistöalueen tuotantoalueilta kohdistuva kuormitus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kiintoaineen nettokuormitus lisääntyi 71 %, typen 34 % ja fosforin 36 %. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

92 86 Taulukko 88 Karvianjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Karvianjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Lapväärtinjoen vesistöalue (37) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Lapväärtinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa kolme turvesuota: Mustaisneva (Kauhajoki), Tempakankeidas/Kotokeidas 1 ja Helmikäiskeidas/Kotokeidas 1. Niiden yhteenlaskettu tuotanto ala oli 396,9 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Mustaiskeidas Karijoen yläosan valuma-alueella (191,2 ha). Helmikäiskeidas/Kotokeidas 1:n kuormitukset on laskettu Helmikäiskeitaan ympärivuotisten tarkkailutietojen pohjalta. Taulukossa 89 on esitetty Lapväärtinjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 89 Lapväärtinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Lapväärtin Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Teuvanjoen vesistöalue (38) Teuvanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa Profeetanneva Teuvalla. Profeetannevan tuotannossa oleva ala oli 129 ha. Taulukossa 90 on esitetty Teuvanjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

93 87 Taulukko 90 Teuvanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Teuvanjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Närpiönjoen vesistöalue (39) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Närpiönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa kolme tuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 289,9 ha ja valmistelussa oli 12,0 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kurikan Takaneva Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueella (tuotannossa 191,2 ha, valmistelussa 10 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta poistunut 34,4 ha). Taulukossa 91 on esitetty Närpiönjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 91 Närpiönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Närpiönjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Kyrönjoen vesistöalue (42) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kyrönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa 41 turvesuota tai osa-alueita, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Haukineva, jolta purkautuu vettä Haasojan valuma-alueelle 481,9 ha:n tuotantoalalta ja Seinäjoen keskiosan alueelle 329,2 ha:n alueelta. Pienin tuotantoalue oli puolestaan Madesluoman valuma-alueella sijaitseva Susineva (5,0 ha). Taulukossa 92 on esitetty Kyrönjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Kyrönjoen vesistöalueen tuotantoalueilta kohdistuva kuormitus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin nettokuormitukset kaksinkertaistuivat. Typen osalta nettokuormitus kasvoi 85 % edelliseen vuoteen

94 verrattuna. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 92 Kyrönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Kyrönjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 88 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Lapuanjoen vesistöalue (44) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Lapuanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa 29 turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli ha. Levossa oli 75,0 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Rahka-Romuneva Kuotesjärven-Vehkajoen valuma-alueella (163,6 ha). Taulukossa 93 on esitetty Lapuanjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Lapuanjoen vesistöalueen tuotantoalueilta kohdistuva kuormitus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna, kiintoaineen osalta 91 %, typen osalta 36 % ja fosforin osalta 56 %. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 93 Lapuanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Lapuanjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Purmonjoen vesistöalue (46) Purmonjoen vesistöalueella oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa Evijärven Porrasneva. Porrasnevalla oli tuotannossa 118,9 ha, levossa 1,8 ha ja valmistelussa 109,5 ha. Taulukossa 94 on esitetty Purmonjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

95 89 Taulukko 94 Purmonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Purmonjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi , Ähtävänjoen vesistöalue (47) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Ähtävänjoen vesistöalueella oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa 11 turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 834,9 ha. Levossa oli 61 ha ja valmistelussa oli 182,4 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Savonnevan laskuojan 2 alue, jossa oli tuotannossa 221,3 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 39,2 ha. Taulukossa 95 on esitetty Ähtävänjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 95 Ähtävänjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Ähtävänjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Kruunupyynjoen vesistöalue (48) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kruunupyynjoen vesistöalueella oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa kuusi turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 788,7 ha. Levossa oli 84,1 ha ja valmistelussa oli 78,5 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Korpisalonnevan osa-alue Porasenjoen yläosan valuma-alueella (tuotannossa 431ha, levossa 64 ha). Taulukossa 96 on esitetty Kruunupyynjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

96 90 Taulukko 96 Kruunupyynjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Kruunupyynjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Perhonjoen vesistöalue (49) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Perhonjoen vesistöalueella oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa 12 turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 1030 ha. Levossa oli 240,8 ha ja valmistelussa oli 232,9 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kairineva, jonka suurimman osan (209 ha tuotannossa, levossa 173 ha ja valmistelussa 3,0 ha) vedet purkautuvat Venetjoen alaosan alueelle. Taulukossa 97 on esitetty Perhonjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 97 Perhonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Perhonjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Suomenlahden rannikkoalue (81) Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa kaksi turvesuota, Stormossen ja Meltolansuo, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala ala oli 79,4 ha. Taulukossa 98 on esitetty Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

97 91 Taulukko 98 Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pintaalat ja kuormitus vuosina Suomenlahden Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto rannikkoalueen Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 vesistöalue ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi ,4 83, Vuosi ,4 83, ,5 Vuosi ,4 83, Vuosi ,4 87, Vuosi Suomenselän rannikkoalue (83) Suomenselän rannikkoalueen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa kolme turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 520,8 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Iso-Rydistönkeidas Kasalanjoen valumaalueella (tuotannossa 202,6 ha). Taulukossa 99 on esitetty Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 99 Suomenselän rannikkoalueen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Suomenselän Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto rannikkoalueen Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 vesistöalue ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Kuormitus yksityisten tuottajien soilla Vapo Oy Energian Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa on mukana Vapon tuotantoalueiden lisäksi yksityisten hallinnoimia turvetuotantoalueita. Tässä tarkkailussa niistä on mukana Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella olevat 29 tuotantoaluetta (taulukko 100). Muiden alueiden yksityisiä tuottajia ei ole tarkasteltu tässä raportissa. Yksityisten, Vapon tarkkailussa mukana olevien tuottajien 30 turvetuotantoalueen yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli 915 ha vuonna Tuotannosta oli poistunut alle 5 vuotta sitten 76 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Peat Bog Oy:n Leppineva (148,9 ha) Kyyjärvellä. Pienin tuotantoalue oli puolestaan Pärepuulamminneva I Karstulassa (4 ha). Yksityisten turvetuotantoalueiden kuormitus Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2012 on esitetty taulukoissa 77 ja 100.

98 Taulukko 100 Yksityisten tuottajien pinta-alat ja kuormitukset vuonna Yksityiset turvetuottajat Yhteensä 2012: Yhteensä 2011: Pinta-ala 2012, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 914,7 76, ,0 14,0 77, Kokonaiskuormitus Vuonna 2012 Vapo Oy Energian Läntisen Suomen kuormitustarkkailun piirissä oli 246 Vapon hallinnoimaa turvetuotantoaluetta. Vesistöalueittain tarkasteltaessa Vapon tuotantoalueet koostuvat yhteensä 314 osa-alueesta. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta tarkkailussa oli lisäksi mukana yhteensä 29 yksityisten tuottajien hallinnoimaa turvesuota. Suot sijoittuvat hyvin laajalle maantieteelliselle alueelle. Pohjoisrajan muodosti Lestijoen vesistöalue Keski-Pohjanmaalla ja itäisin oli puolestaan Kymijoen vesistöalue. Kaikkiaan soita oli 20 eri vesistöalueella. Vapo Oy:n Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa olevilta soilta tulevat yhteenlasketut brutto- ja nettokuormitukset vuonna 2012 on esitetty taulukossa 101. Vertailuarvoina vuosien kokonaiskuormitukset. Keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi loppuvuosi 2011 sekä kesän 2012 rankat sateet nostivat kokonaiskuormituksia edellisvuodesta. Kiintoaineen nettokuormitus oli lisääntynyt noin 49 %, kokonaistypen 58 % ja kokonaisfosforin lähes kaksinkertaistunut edellisvuoteen nähden (taulukko 101). Taulukko 101 Vapo Oy energian Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vuosina Vapo Oy Energia Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto läntinen alue tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi , , Vuosi , ,8 Vuosi , ,8 Vuosi , ,6 Vuosi , ,8 Vuosi , ,6 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevat yksityisten tuottajien tuotantoalueet sijaitsevat kaikki Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella (29 tuotantoaluetta). Yksityisten tuotantoalueiden yhteenlasketut brutto ja nettokuormitukset on esitetty taulukossa 102.

99 93 Taulukko 102 Yksityisten tuottajien Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vuosina Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto yksityiset tuottajat tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi ,3 0, ,8 0,15 38 Vuosi ,2 0, ,3 0,10 Vuosi ,6 0, ,1 0,16 Vuosi ,5 0, ,8 0,22 Vuosi , ,29 Vuosi , ,32 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa oli tuotantoalueita kuuden eri ELY-keskuksen alueella. Selvästi suurin kuormitus syntyi entisen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Seuraavaksi suurimmat kuormitukset tulivat Keski-Suomen ja Varsinais- Suomen alueilta (taulukko 103). Taulukko 103 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vuosina ELY-keskukset Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto (sisältää yksityiset) tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Häme , ,5 0,15 41 Pirkanmaa , , Varsinais-Suomi , ,3 237 Keski-Suomi , , Etelä-Pohjanmaa , , Uusimaa 3,1 0,89 0, ,1 0,64 0,014 7,1 Yhteensä , , Yhteensä , ,9 Yhteensä , ,9 Yhteensä , ,8 Yhteensä , ,1 Yhteensä , ,8 Vesistöalueittain Vapo Oy:n tuotantoalueiden suurin nettokuormitus edellisvuoden tapaan tuli kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta Kokemäenjoen vesistöalueelta (taulukko 104). Seuraavaksi suurimmat kuormitukset kohdistuivat Kyrönjoen ja Kymijoen valuma-alueisiin.

100 94 Taulukko 104 Vapo Oy energian Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vesistöalueittain vuosina Vesistöalueet Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 14 Kymijoen va , , Porvoonjoen va 0,52 0,27 0, ,20 0,19 0,001 6,8 27 Paimionjoen va 1,6 0,48 0, ,76 0,26 0,005 2,0 28 Aurajoen va 3,0 0,72 0, ,3 0,54 0, Laajoen vesistöalue 1,4 0,60 0, ,65 0,40 0,020 2,3 33 Lapinjoen va 7,5 1,6 0, ,0 1,19 0, Eurajoen va 6,7 6,1 0, ,8 4,8 0, Kokemäenjoen va , , Karvianjoen va , , Lapväärtinjoen va 12 3,8 0, ,5 2,0 0,049-9,0 38 Teuvanjoen va 8,3 1,7 0, ,5 1,3 0,034 3,6 39 Närpiönjoen va 14 3,5 0, ,4 2,1 0, Kyrönjoen va , , Lapuanjoen va , , Purmonjoen va 7,5 3,5 0, ,3 2,7 0, Ähtävänjoen va , ,9 0, Kruunupyynjoen va , ,8 0, Perhonjoen va , ,7 0, Suomenlahden 3,1 0,89 0, ,1 0,64 0,014 7,1 rannikkoalueen va 83 Suomenselän 9,9 4,3 0, ,843 3,0 0, rannikkoalueen va Yhteensä , , Yhteensä , ,8 Yhteensä , ,8 Yhteensä , ,6 Yhteensä , ,8 Yhteensä , ,6

101 95 8 YHTEENVETO Vapo Oy Energia Läntisen alueen turvetuotannon tarkkailuja on toteutettu kesään 1999 saakka erillistarkkailuna monien eri tutkimuslaitosten toimesta. Vuodesta 2000 alkaen tarkkailu on hoidettu uuden yhteistarkkailuohjelman mukaisena. Yhteistarkkailuohjelma kokoaa ja yhdenmukaistaa tutkimuskäytäntöä ja antaa selkeämmän kokonaiskuvan alueen turvetuotannon kuormitustilanteesta. Tarkkailuohjelma uusittiin kesällä Vuosina kaikki tarkkailutulokset kerättiin samaan yhteenvetoraporttiin. Vuodesta 2008 tarkkailusoiden tulokset on koottu ympäristökeskuksittain yhteenvetoraportteihin säilyttäen kuitenkin yhteenveto-osat samanlaisina kaikkien ympäristökeskusten raporttien osalta. Vuonna 2008 siirryttiin myös käyttämään tarkkailujaksona hydrologista vuotta ( ). Kuormitusten laskennassa on vuodesta 2009 otettu huomioon tuotannossa, kunnostuksessa ja levossa olevat pinta-alat sekä 0-5 vuotta sitten poistuneet pinta-alat, kukin täysimittaisesti. Aikaisemmin laskettiin levossa olleilta ja 5 10 vuotta sitten poistuneilta aloilta tuleva kuormitus mukaan puolet pienempinä. Tämä laskentatapa on yhteneväinen Vapo Oy:n Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailun kanssa. Vuonna 2012 laskentatapaa on muutettu siten että vuosikuormituksen laskennassa on käytetty kunkin suon omia ominaiskuormituslukuja, mikäli se on mahdollista. Ominaiskuormitusluvut on laskettu käyttämällä suon omia mittaustuloksia (vedenlaatu, virtaamat) siltä osin kuin tietoja on ollut käytettävissä. Tarvittaessa laskennassa on käytetty apuna lähimpänä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden valumia ja vedenlaatutietoja. Laskentatapojen tarkempi kuvaus löytyy kappaleesta 4.4 Päästöjen laskenta. Vuonna 2012 Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa on ollut mukana 246 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta ja 29 yksityisten tuottajien turvetuotantoaluetta. Tarkkailun näytteenoton, analysoinnin ja raportoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy Yhteenveto tarkkailun tuloksista vuodelta 2012 Vapo Oy Energian läntisellä alueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopussa toiminnassa 246 Vapon turvetuotantoaluetta, jotka muodostuivat yhteensä 314 osa-alueesta vesistöalueittain jaoteltuna. Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien Vapo Oy:n tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli ha. Levossa oli ha ja valmistelussa ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli seuraavasti: < 5 v sitten poistuneet ha ja > 5 v sitten poistuneet ha. Yksityiset mukaan lukien tuotannossa olevaa pinta-alaa oli ha. Vapo Oy:n osalta tuotannossa olevaa pinta-alaa oli eniten Kokemäenjoen (5 875 ha) ja Kyrönjoen (4 732 ha) vesistöalueilla. Yksittäisiä turvetuotantoalueita tai osa-alueita oli eniten Kokemäenjoen vesistöalueella (99 kpl). Vapo Oy:n Läntisen Suomen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden yleisin vesienkäsittelymenetelmä vuonna 2012 oli pintavalutuskenttä, joka oli käytössä 52 % alueista. Toiseksi yleisin vesienkäsittelymenetelmä oli kosteikko (tai vastaava menetelmä), 33 % alueista. Kemikalointi oli käytössä 3 %:lla alueista, virtaamansäätö 9 %:lla ja perustaso 3 %:lla alueista.

102 Vapo Oy Energian läntisen alueen kuormitustarkkailussa olevien Vapon tuotantoalueiden (ei sis. yksityisiä turvetuotantoalueita) ravinteiden bruttokuormitus (=tuotannosta aiheutuva kuorma + luonnonhuuhtouma) oli 285 t typpeä/vuosi (v t/vuosi) ja 9,42 t fosforia/vuosi (v ,9 t/vuosi). Kiintoainetta kulkeutui alapuolisiin vesistöihin t/vuosi (v t/vuosi). Vuodesta 2011 lähtien myös kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) on laskettu bruttokuormitus. COD Mn bruttokuormitukset ilmoitetaan yksikössä tonnia O 2, joka kuvastaa orgaanisen aineen hajottamiseen kuluvan hapen määrä. Vuonna 2012 kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus oli t (v to 2 /vuosi). Vapo Oy Energian läntisen alueen Vapon tuotantoalueiden (ei sis. yksityisiä turvetuotantoalueita) ravinteiden nettokuormitus (= bruttokuormitus luonnonhuuhtouma) oli vuonna 2012 typen osalta 187 t/vuosi ja fosforin osalta 5,54 t/vuosi. Kiintoainetta kulkeutui 926 t/vuosi. Vuodesta 2012 lähtien myös kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) on laskettu nettokuormitus. Vuonna 2012 kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitus oli to 2 /vuosi. 96 tonnia 1500 Kiintoaine Netto Brutto tonnia 400 Typpi Netto Brutto tonnia 10,0 Fosfori Netto Brutto ,0 6,0 4,0 2,0 0, Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailussa oli vuonna 2012 mukana viiden ELY-keskuksen alueella yhteensä 38 pysyvää päästötarkkailuasemaa, joilta saatiin luotettavat kuormitustiedot koko hydrologiselta vuodelta Näiden ominaiskuormituslukujen laskennassa käytettyjen asemien mittapatojen valumaalueiden pinta-ala oli yhteensä ha, mikä edustaa noin 20 % tarkkailualueen kaikkien turvetuotannossa olevien alueiden tuotantokunnossa olevasta alasta ( ha). Ominaiskuormitussoiden (38 kpl) keskimääräinen brutto-ominaiskuormitus (kg/ha a) oli kiintoaineen osalta 41 kg/ha a, kokonaistypen osalta 9,7 kg/ha a, kokonaisfosforin osalta 0,31 kg/ha a ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 282 kg O 2 /ha a. Nettoominaiskuormitukset olivat kiintoaineen osalta 28 kg/ha a, kokonaistypen osalta 6,3 kg/ha a, kokonaisfosforin osalta 0,18 kg/ha a ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 56 kg O 2 /ha a. Vuoden 2012 ominaiskuormitukset olivat edellisvuosia korkeammat. Hydrologisena vuonna 2012 satoi monin paikoin erittäin paljon, mistä johtuen valumat ja kuormitukset olivat korkeita.

103 97 kg/ha a Kiintoaineen ominaiskuormitus Netto Brutto kg/ha a 12,5 10,0 7,5 5,0 2,5 0,0 Kokonaistypen ominaiskuormitus Netto Brutto kg/ha a 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Kokonaisfosforin ominaiskuormitus Netto Brutto Vuonna 2012 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan neljään eri alueeseen (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Tarkkailusoiden määrä vaihteli alueittain. Eniten oli tuotantovaiheen tarkkailusoita alueella B1. Vähiten tuotantovaiheen tarkkailusoita oli alueilla A1 ja C1. Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli selvästi vähemmän, eikä lainkaan alueella C (Keski-Suomi). Ympärivuotista tarkkailua oli useammilla kohteilla, mutta ominaiskuormitussoiksi kaikkia kohteita ei voitu ottaa mukaan lähinnä virtaamamittauksissa olleiden ongelmien vuoksi. Kaikkien ominaiskuormitussoiden (n=38 kpl) keskimääräinen valuma hydrologisena vuonna 2012 oli 19,0 l/s km 2. Valuma on huomattavasti edellisvuoden ominaiskuormitussoiden (n=25 kpl) keskivalumaa 13,5 l/s km 2 suurempi. Kesällä 2012 oli usealla alueella rankkoja sateita, jotka nostattivat virtaamia hetkellisesti. Kaiken kaikkiaan hydrologinen vuosi 2012 oli erittäin sateinen mistä johtuen virtaamat olivat keskimääräistä suuremmat. Vuonna 2012 padotustilanteita esiintyi edellisvuotta vähemmän. Yleensä padotustilanteet osuvat keväälle, jolloin virtaamat ovat suuria. Padotustilanteessa vesimääristä ei saada tarkkaa tietoa, vaan virtaamia on pyritty arvioimaan näytteenottohetken aikaisen padotuksen ja muiden lähellä sijaitsevien tarkkailusoiden virtaamatietojen mukaan. Tarkkailuasemilta saaduista virtaamatiedoista saadaan selville suurten virtaamien ajanjaksot, mutta padotusta niistä ei ilman maastohavaintoa voida varmasti todeta. Nab Labs Oy on hoitanut virtaamaseurannan vuosina Vuonna 2012 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevilta tarkkailusoilta otettiin yhteensä 161 erillistä rankkasadenäytettä, joista 14 otettiin vesienkäsittelymenetelmien yläpuolisilta tarkkailupisteiltä ja 147 vesienkäsittelymenetelmien alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Otetuista näytteistä analysoidut pitoisuudet vaihtelivat paljon eri näytteenottokertojen välillä. Alapuolisilta pisteiltä otettujen näytteiden (n=147) keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 9,7 mg/l (min 1,0 mg/l, mediaani 6,0 mg/l, max 77 mg/l), kokonaistyppipitoisuus oli µg/l (min 440 mg/l, mediaani mg/l, max µg/l), kokonaisfosforipitoisuus oli 55 µg/l (min < 5 mg/l, mediaani 10 mg/l, max 88 µg/l) sekä kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen COD Mn -arvo oli 61 mg O 2 /l (min 17 mg O 2 /l, mediaani 61 mg O 2 /l, max 120 mg O 2 /l). Kiintoaineen ja kokonaistypen pitoisuus sekä kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen COD Mn -arvo olivat rankkasadenäytteissä suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin.

104 98 9 VIITTEET Lähdeluettelossa: Ekholm, M Suomen vesistöalueet. 166 s. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki Ihme, R Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa. 140 s. VTT Julkaisuja 798. Ijäs, L Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. 15 s. + liitteet. Seinäjoki Ijäs, L. & Marja-aho, J Turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelma Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön toimialueella. 17 s. + liitteet. Seinäjoki Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus Leiviskä, V Turvetuotannon ympäristönsuojelu. Moniste, 67 s. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen Tutkimuslaitos, Oulu. Pöyry Finland Oy 2012a. Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto Kaustinen. Pöyry Finland Oy 2012b. Vapo Oy, turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. Oulu. 65 s. Niskanen, I Turvetuotanto ympäristömelun aiheuttajana. Jyväskylän yliopisto Ympäristötutkimuskeskus Tiedonantoja 151:1-24. Savolainen, M., Heikkinen, K. & Ihme, R. (toim) Turvetuotannon vesiensuojeluohjeisto. Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus, Ympäristöopas 6:1-84 Rinttilä, R., Suutari, E., Selin, P., Marja-aho. J. & Väyrynen, T Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi s. Turveteollisuusliitto ry, Jyväskylä Rinttilä, R., Selin, P. & Reinikainen, O Turve ympäristönhoidossa. 94 s. Vapo Oy, Jyväskylä Savolainen, M., Kaasinen, A., Heikkinen, K., Ihme, R., Kämä, T., Alasaarela, E Turvetuotannon vesiensuojeluvaihtoehtojen tapauskohtainen vertailu. 116 s. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä Turvetuotannon tarkkailuopas. Sähköisessä muodossa osoitteessa: (julkaistu , luettu ). Vasander, H (toim) Suomen suot. 168 s. Suoseura ry, Helsinki

105 Liite 1. Vapo Oy Energian ominaiskuormitussuot 2012 Kairinneva pvk 2 ap Kairinneva pvk 3 ap Kairinneva kosteikko 2 ap Kairineva kosteikko 1 ap Porrasneva lo1 ap Pyymaanneva, pvk3 ap D Korpisalonneva, laskuoja 7 pvk ap Korpisalonneva, laskuoja1 pvk ap Savonneva ja Lypsineva kosteikko 1 ap Savonneva Pirttiahonsuo pvk ap Pannuneva pvk ap Takaneva kosteikko ap 3 ap B Valkeissuo C A Perustarkkailu Kuntoonpanotarkkailu Erillislaaja tarkkailu km Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0,

106 Liite 2. Jaakkolansuo Roitonsuo Letonsuo Letkunsuo Varsansuo Hirvisuo Okssuo Sammalistonsuo Koivansuo Koivansuo Rinnansuo Uudenmaan ELY Perustarkkailu Kuntoonpanotarkkailu Erillislaaja tarkkailu Stormossen km Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0,