S A A V U T E T J A V A E T A V U U S 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V N I E M I K L U S T E R I Liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitto
UNWTO Airbus
60 000 000 60 000 000 50 000 000 50 000 000 40 000 000 40 000 000 30 000 000 30 000 000 20 000 000 20 000 000 10 000 000 10 000 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 (I-XI) 0 SUOMI RUOTSI NORJA Lähde: MEK, Oxford Economics
LAPIN POTENTIAALI Lapland Airportsin vaikutusalue Lentokoneisiin mahtuu 29% Lapin matkailijoista (sisältää liikematkat, paikallisväestön ja Kemi- Tornion) Lentomatkustajat täyttävät Lapin majoituskapasiteetin 4,8 päiväksi vuodesta Vuodekapasiteetti mahdollistaisi 14,4 M matkailijanvierailun vuodessa (keskimääräinen viipymä 2,54, 100% täyttöaste)
CASE ESIMERKKI: Lappi ja Islanti 2000000 1800000 1600000 1400000 1,95 M transfer 1,6 M Islannissa on puolet vähemmän matkailijoita Lappiin verrattuna 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 incoming & outgoing Lentomatkustajat/vuosi 800 000 Matkailijat / vuosi Islannissa lentomatkustajien määrä on yli kaksinkertainen Suomi Islanti
MIKSI SUOMI ON JÄÄNYT JÄLKEEN? 1) MARKKINATILANNE 2) KEHITTÄMISSUUNNITELMAT 3) OMISTAJAOHJAUS
SUOMEN ALUEELLISILLA LENTOASEMILLA KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN KEHITYS ON OLLUT VÄHÄISEMPÄÄ
SUOMEN ALUEELLISILLA LENTOASEMILLA KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN KEHITYS ON OLLUT VÄHÄISEMPÄÄ
HALPALENTOYHTIÖT SYNNYTTIVÄT NOPEASTI UUTTA KYSYNTÄÄ 200 150 UUTTA KYSYNTÄÄ 42% miljoonaa matkustajaa 100 50 0 1995 2002 2004 2007 British Airways Halpalentoyhtiöt *matkustajamäärät Euroopan kohteisiin Lyhyempiä lomia Enemmän lomia Uusia matkakohteita Ylempää keskiluokkaa Vähemmän chartereita Enemmän yksilömatkailijoita Doganis (2010) Lähde: University of Westminster, AEA, CAA, IATA, anna.aero, Telfac (osa luvuista on arvioita)
Halpalentoyhtiöt söivät chater-liikennettä case Lontoo-Alicante Lähde: Doganis(2010)
JHLL70 KAUKOHENKILÖLIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT SUOMESSA 14 12 10 8 6 4 2 0 lentokone linja-auto juna Perustuu Onnibusin omistajan arvioihin.
Dia 14 JHLL70 Nämä on vähän epävarmoja, perustuu Laurin sanomisiin... Junnilainen Hanne Lapin Liitto; 10.5.2015
KAUKOHENKILÖLIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT SUOMESSA 14 12 10 8 Onnibussin tuomat uudet matkustajat 2 vuodessa 6 4 2 0 lentokone linja-auto juna 31 prosenttia matkustajista kertoi, että he eivät olisi matkustaneet lainkaan ilman OnniBus.comia. Perustuu Onnibusin omistajan arvioihin.
LENTOLIIKENNESTRATEGIA EI SUOSI SUORIA REITTILENTOJA 4 Lentoasemaverkko ja palvelut: 2011 Jos säännöllinen reittiliikenneja valtion ilmailu ja sotilasilmailulentoasemaverkkoyhtiön hallinnoimalla lentoasemalla keskeytyy, liikenne-ja viestintäministeriö voi lentoliikenteen jatkumisen selvittämiseksi määrätä lentoasemaverkkoyhtiön jatkamaan lentoaseman ylläpitoa enintään 12 kuukauden ajan. Jos jollekin verkostoon kuuluvalle lentoasemalle säännöllinen markkinaehtoinen reittilentoliikennetoiselta verkoston lentoasemalta loppuu, Finavia Oyj voi luopua lentoaseman ylläpidosta. Lento-asemaverkon tulevaisuuden osalta on valittu strategian päälinjaukseksi se, että FinaviaOyj:n ylläpitovastuu lentoasemaverkostoon nykyisin kuuluvista lentoasemista säilyy siihen asti, kunnes lentoasemaverkoston välisillä lentoasemilla eli käytännössä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja maakunnallisten verkostolentoasemien välillä on säännöllistä, markkinaehtoista reittilentoliikennettä.
LENTOYHIÖIDEN STRATEGIAT Alueellisten lentoasemien kansainvälisten yhteyksien osuus koko maan kansainvälisestä liikenteestä Finnair 0 % Norwegian 0 % SAS 9 %, pääosin Göteborgista lomakohteisiin Norwegian 7 %, pääosin Göteborgista lomakohteisiin SAS 25 %, pääosin Bergenistä, Stavangerista, Trondheimista, Sandefjordista, Ryggestä, Tromssasta ja Ålesundista sekä loma- että kaupunkikohteisiin. Norwegian 27 %, pääosin Bergenistä, Stavangerista, Trondheimista, Sandefjordista, Ryggestä, Tromssasta ja Ålesundista sekä loma- että kaupunkikohteisiin.
100% Kansainvälisen liikenteen osuus alueellisten lentoasemien liikenteestä 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%
MIKSI SUOMI ON JÄÄNYT JÄLKEEN? 1) MARKKINATILANNE 2) KEHITTÄMISSUUNNITELMAT 3) OMISTAJAOHJAUS
KEHITTÄMISSUUNNITELMAT
MIKSI SUOMI ON JÄÄNYT JÄLKEEN? 1) MARKKINATILANNE 2) KEHITTÄMISSUUNNITELMAT 3) OMISTAJAOHJAUS
NORJASSA LENTOASEMIEN OMISTAMINEN NÄHDÄÄN STRATEGISESTI TÄRKEÄNÄ Lähde: Avinor
Lainsäädäntö Avinorin omistajaohjaus EU EDUSKUNTA HALLITUS white paper Kansalliset strategiat Avinorin tavoitteet Lentoasemaverkon laajuus LIIKENNEMINISTERIÖ Nasjonal transportplan Kokonaisvaltainen ja laaja ohjausvalta Tulostavoitteet Lentoasemamaksut Navigointimaksut Yhtiön hallituksen jäsenten valinta Lentoaseman yksityistäminen Luftfartstilsynet AVINOR Hallitustyöskentely Pörssiyhtiön tulosohjaus Raportointi ministeriölle LENTOASEMA
MUITA MUUTTUJIA
MATKUSTAJIEN JA KULJETUSTEN PROFIILI Liikematkustajien osuus kotimaan liikenteestä on 50% ja kansainvälisestä liikenteestä 33% Öljyteollisuuteen liittyvien matkojen osuus on 13% kotimaan liikenteestä. 34% incoming-matkailijoista saapuu lentämällä määrä kasvaa nopeimmin. Lentämällä tulevat matkailijat kuluttavat 14 mrd kruunua vuodessa. Potilaskuljtukset ovat tärkeitä Pohjois-Norjassa (Tromssa ja Bodo), missä potilaskuljetusten osuus on 20-25% matkustajista eli 325 000-400 000 potilasta vuodessa. Ilmailu on erittäin tärkeää ei-keskitetylle koulutusjärjestelmälle sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumille. Kalateollisuudelle lentorahtikuljetukset ovat elinehto. 84% matkustajista lentää suoraan kohteeseen. Vaihtomatkustamisen osuus on pieni. Lähde: Avinor
Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Avinor, Transport styrelsen, Finavia, Pulkovo Airport and Copenhagen Airport
yhden henkilön kulkemat kilometrit vuodessa ERI LIIKENNEMUODOT HENKILÖKILOMETREINÄ PER CAPITA FIN 11460 km SWE 11520 km NOR 11860 km 740 km 1200 km 630 km 890 km 920 km 780 km 240 km 360 km 980 km Lähde: Julkisen liikenteen suoritteet 2011, Trafikanalys 2011 ja SBB 2011
LENTOLIIKENTEEN JULKINEN TUKI VUODESSA (PSO) 2,4 M 1 reitti 2,4 M /reitti 7,5 M 5reittiä 1,5 M /reitti 80 M 40-50 reittiä 1,7 M /reitti 1% 0,2% 2% osuus kotimaan liikenteestä 1,6% osuus kaikesta liikenteestä 10% 4% Lähde: LVM, Trafikverket, EU Komissio, Branko Bubalo 2012, capstats.com
REITTIKEHITYSRAHASTOT Ei järjestäytynyttä toimintaa, silti joillakin alueilla tuettu esimerkiksi Ryanairin, Norwegianin ja Finnairin reittejä. Markkinointitukea on käytetty myös kotimaan lentojen tukemiseen. Swedavialla toiminta järjestäytyn, markkinointitukea myöntävät pääasiassa VisitSweden ja ConnectSverige Muilla lentoasemilla on myös tuettu uusia reittejä, mutta toiminta ei kovin järjestäytynyttä 100 miljoonan euron rahasto (valtio) Useilla alueilla reittikehitysrahastot, joita Avinor markkinoi Charter-rahasto Pohjois-Norjan kentille (alue rahoittaa)
MIKSI LENTOLIIKENNE ON HYVÄ DIILI?
LENTOLIIKENNE ON KASVUALA (n. 5% vuodessa) Suomessa lentoliikenteen kasvu on jäänyt alle globaalin keskiarvon SUOMI +2,4 % vuodessa (1999-2014) (1990-2014) Syitä globaalin kasvun taustalla: - Taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyminen - Globalisaatio ja maailmankauppa - Teknologinen kehitys - Kilpailun vapautuminen
KONETYYPPI: Airbus A321 ISTUIMIA: 220 kpl TÄYTTÖASTE: 75% SUORAT OPERATIIIVISET KULUT MENO-PALUU: 32 000 ISTUINTA KOHDEN: 145 OPERATIIVISTEN OSUUS KOKONAISKUSTANNUKSISTA Perinteiset lentoyhtiöt 55% 70% Halpalentoyhtiöt 70% 85%
18 000 16 000 14 000 54% 12 000 10 000 8 000 6 000 31% 4 000 2 000 - Lentoasema- Airport & Handling & Fees maahuolintamaksut 11% 4% Fuel En Route Staff Polttoaine Navigointimaksut Henkilöstökulut
LENTOASEMIEN KANSANTALOUDELLINEN VAIKUTUS (miljardia vuodessa) 15 NORJA 18 RUOTSI 8 SUOMI 30000 19000 15000 per henkilö Source: Total Impact of an Airport, ACI Europe 01/2015
LENTOASEMIEN KANSANTALOUDELLINEN VAIKUTUS (miljardia vuodessa) 15 NORJA Total 18 RUOTSI 8 SUOMI 46 % 54 % Suorat, epäsuorat ja välilliset vaikutukset 43 % Katalyyttiset 57 % 42 % 58 % 10% lisäys lentoyhteyksissä kasvattaa BKT:tä 0,5%! Source: Total Impact of an Airport, ACI Europe 01/2015
MATKAILUN JA LENTOLIIKENTEEN LINKITTÄMINEN
SAAVUTETTAVUUS & VAE RISKIT Jos lähdemme tekemään lentoliikenteen reittikehitystä yhtä aikaa kaikissa maissa, on odotettavissa, että se onnistuu eri tavalla eri maissa Markkinointi-investoinnit eivät palaudu bisnekseen ilman, että saavutettavuus on kunnossa Lentoliikenteen kehittäminen ei onnistu ilman valtiollista päätöksentekoa Bussi-taksi-liikenteen sääntely MAHDOLLISUUDET Jos lentoliikennettä kehitetään, kilpailun lisääminen ja suorat kv-yhteydet luovat uutta potentiaalia. Linkittäminen IP-hankkeen työhön. Naapurimaiden lentoasemien hyödyntäminen saavutettavuuden parantamisessa ja paineen luomisessa OnniBus.com Liityntäliikenteestä elämys hop on hop off Lentoasemien kaupallinen liiketoiminnan kehittäminen matkailun näkökulmasta Matkailun myyntikanavat On paljon pohjatyötä mitä voi tehdä
ERI LIIKENNEMUOTOJEN YHDISTÄMINEN Osakas 60 % Osakas 6 % Osakkaat jokaisella 6 % omistus Markkinointiyritys ja brändi: Swiss Travel System junat bussit veneet museot majoitus paikallisliikenne Esim: Swiss Travel Pass Rajaton matkustaminen junalla, bussilla ja laivalla. Lippu voimassa:3, 4, 8 tai 15 päivää. Alkaen 160
HOP ON HOP OFF MAJOITUS Myyntikanava Organisaattori Brändi AKTIVITEETIT Myyntikanava / brändi LIIKENNÖINTI MUUT TUOTTEET & PALVELUT OLEMASSA OLEVA LIIKENNÖINTI MAJOITUS AKTIVITEETIT Myyntikanava / brändi Oma kalusto Opaspalvelut MUUT TUOTTEET & PALVELUT Myyntikanava / brändi Oma kalusto Opaspalvelut MUUT TUOTTEET & PALVELUT MAJOITUS AKTIVITEETIT MAJOITUS AKTIVITEETIT
MATKAILUN PALAPELI markkinointiresurssit matkan haaveilu matkan suunnittelu lentoasemien rahoitus myynti lentoyhtiöiden tukeminen lentokapasiteetti reittikehitys maakuljetusten rahoitus maakuljetusten organisointi taloudelinen kannattavuus vuodekapasiteetti käyttöaste
MATKAILUN PALAPELI markkinointiresurssit matkan haaveilu matkan suunnittelu lentoasemien rahoitus myynti lentoyhtiöiden tukeminen lentokapasiteetti reittikehitys maakuljetusten rahoitus maakuljetusten organisointi taloudelinen kannattavuus vuodekapasiteetti käyttöaste
MATKAILUN PALAPELI markkinointiresurssit matkan haaveilu matkan suunnittelu lentoasemien rahoitus myynti lentoyhtiöiden tukeminen lentokapasiteetti reittikehitys maakuljetusten rahoitus maakuljetusten organisointi taloudelinen kannattavuus vuodekapasiteetti käyttöaste
LENTOASEMIEN LIIKETOIMINTAMALLIT MUUTTUVAT
Yhteinen tavoite: Koneiden täyttäminen ja hyvä business-case LAPPI? Lentoyhtiön päätöksentekoon vaikuttavat tekijät
ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Ylimaakunnallinen EAKR-hanke (2014-2020) Budjetti 984 156 Hankkeen kesto 8.6.2017 asti 13 lentoasemaa Mukana olevat maakunnat: - Kainuu - Keski-Pohjanmaa - Lappi - Pohjois-Karjala - Pohjois-Pohjanmaa - Pohjois-Savo - Etelä-Karjala