Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne -missä mennään? Projektipäällikkö Rauno Kurtti

Transkriptio

1 Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne -missä mennään? Projektipäällikkö Rauno Kurtti

2 Itä- ja Pohjois-Suomen on seitsemän maakunnan yhteishanke, joka tähtää ymmärryksen lisäämiseen lentoliikenteestä sekä paremman kansainvälisen saavutettavuuden mahdollistamiseen, erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta. Hanke kestää vuoden 2017 loppuun, ja se rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston varoista. Hankkeessa ovat mukana Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski- Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liitot. Hankkeen koordinointia ja hankehallintaa hoitaa Lapin liitto.

3 Hasvik ja lähialueen Sørkjosen lentoasemat Andøya Tromsø Hammerfest Alta Lakselv Honningsvåg Mehamn Berlevåg Vadsø Båtsfjord Kirkenes Vardø Ympyrän pinta ala on suhteessa matkustajamäärään; tiedot vuodelta 2016, * merkityt 2015 Lähteet: Finavia, Lappeenranta Airport, Swedavia, Trafikanalys, Avinor, Tallinna Lennujaam, Fraport, Rosaviatsija Florø Bergen Stord Haugesund Molde Ålesund Ørsta Volda Sandane Førde Sogndal Stavanger Kristiansund Ørland Fagernes Notodden Sandefjord Torp Leknes Værøy Røst Brønnøysund Sandnessjøen Rørvik Namsos Trondheim Røros Oslo Gardermoen Moss Rygge Stokmarknes Svolvær Bodø Mo i Rana Mosjøen Åre Östersund Torsby 2 000* Hagfors 2 000* Karlstad * Sveg 4 000* Mora Siljan 5 000* Bardufoss Harstad/Narvik Narvik Framnes Vilhelmina * Sundsvall Timrå * Stockholm Västerås * Örebro * Hemavan Tärnaby * Borlänge * Arvidsjaur * Örnsköldsvik * Kramfors Sollefteå * Lycksele * Stockholm Arlanda Stockholm Bromma Stockholm Skavsta * Kiruna Gällivare * Skellefteå * Umeå Mariehamn Enontekiö Luleå Pori Pajala 5 000* Kittilä Ivalo Rovaniemi Kemi Tornio Oulu Kokkola Pietarsaari Vaasa Turku Tampere Pirkkala Jyväskylä Helsinki Vantaa Tallinn Kuusamo Kajaani Kuopio Varkaus Savonlinna Lappeenranta Joensuu Murmansk * Apatity Hibiny * Solovki * Petrozavodsk Belovets 7 000* Sankt Peterburg Pulkovo Tšerepovets * Arhangelsk Talagi * Arhangelsk Vaskovo * Šoina 800* Tšiža 200* Mezen 5 000*

4 LENTOLIIKENTEEN TULEVAISUUS

5 Lentoliikenne = fyysinen internet Investoinnit Kilpailukyky Työpaikat Talouden kehitys 56 % yrityksistä pitää kansainvälisiä liikenneyhteyksiä välttämättöminä yrityksen sijaintia valittaessa 18 % yrityksistä on jättänyt investoimatta kohteeseen, josta puuttuvat kansainväliset lentoyhteydet Erityisesti lentoyhteyksien puuttuminen vaikutti korkean teknologian yritysten päätöksiin Liikenne, hyvä saavutettavuus, on toiseksi tärkein yrityksen kilpailukykytekijä Suomessa 45 % suomalaisista yrityksistä arvioi, että lentoliikenneyhteyksien kehittäminen parantaisi yrityksen kilpailukykyä 1000 lentomatkustajaa tuo keskimäärin yhden uuden työpaikan Epäsuorat, välilliset ja katalyyttiset vaikutukset huomioon ottaen Suomeen syntyy neljä uutta työpaikkaa Eniten uusia työpaikkoja uusien matkustajien myötä synnyttävät alle miljoonan matkustajan lentoasemat 10 % lisäys lentomatkustuksessa kasvattaa bruttokansantuotetta 0,5 prosenttiyksiköllä Suorien lentojen vaikutus talouteen (bkt) on huomattavasti suurempi kuin vaihdollisten lentojen Lähteet: ACI Europe 2015; ATAG 2015 Economic and social benefits of air transport; Elinkeinoelämän keskusliitto; Frontier Economics 2015 Measuring the economic contribution of air travel in the EU, A report prepared for EasyJet; IMF; Keskuskauppakamari; Mukkula & Tervo 2013 Air transportation and regional growth: which way does the causality run?

6 matkailu ulkomaankauppa investoinnit toiminnan tehokkuus

7 Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Tullihallitus, muokattu AiRRport konsepti / Eero Lunden Architecture 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA

8 matkustajaa IP alue IP alue Lentomatkustuksen kehitys Itä ja Pohjois Suomessa matkustajaa Lappi Lappi matkustajaa Oulu Oulu matkustajaa Itä Suomi Itä Suomi IP alue: mukana 11 lentoasemaa, ilman Varkauden ja Lappeenrannan lukuja; Lappi: Ivalo, Enontekiö, Kittilä, Rovaniemi, Kemi Tornio; Itä Suomi: Kajaani, Kuopio, Joensuu kesä: toukokuu lokakuu; talvi: marraskuu huhtikuu; Tietojen lähde: Finavia

9 Ympärivuotinen tarjonta

10 Toimijat ja toimintaympäristö Ulkoinen toimintaympäristö poliittinen ohjaus kansainvälinen ja kansallinen sääntely markkinat lentoyhtiöt lentoasemat ilmatilan hallinta iso kuva yleinen taloustilanne kansainvälinen poliittinen tilanne geopolitiikka turvallisuusympäristö ympäristö ja energia Mihin voidaan vaikuttaa? Mihin kannattaa vaikuttaa? Millä keinoin? Kuka tekee ja mitä?

11 Kehittämisen osa alueet Lentoliikenteen kehittämisen painopisteet Millaista liikennettä tavoitellaan? Millaisella yhteistyöllä liikennettä halutaan kehittää? Miten matkaketjuja ja liityntäliikennettä on tarpeen kehittää? Löytyykö alueelle yhteistä teemaa, brändiä tai slogania? Lentoliikenteen edistäminen ja tukeminen Miten nykyistä tarjontaa voidaan tukea? Millainen valmius alueella on tukea rahallisesti kehittämistä? Lentoliikenteen kysyntäpotentiaalin kasvattaminen Miten alueen työperäisen ja liikematkustuksen tarpeet on otettu huomioon? Löytyykö alueelta valmiita matkailutuotteita? Onko matkailutarjonta helposti ostettavissa? Onko digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetty? Miten sesonkien vaihtelua pyritään pienentämään? Markkinoinnin yhteistyön ja lentoliikenneosaamisen kehittäminen Yhteistyötä ja osaamista on tarpeen kehittää? Löytyykö alueen palvelu ja elämystarjonnasta ja elinkeinoelämästä kattava yhteenveto?

12 Viesti päättäjien ja valtion suuntaan Käynnistetään elinkeinoelämää ja sen kehittymistä tukeva kansallisen lentoliikennestrategian valmistelu, joka kytketään osaksi kansallista liikennepolitiikkaa. Strategiassa tulisi tarkastella lentoliikennettä lentoaseman vaikutusalueiden, operaattoreiden ja lentoaseman ylläpitäjien näkökulmista. Tavoitteena on kehittää nykyistä lentoasemaverkostoa ja turvata siihen kuuluvien lentoasemien toimintaedellytykset pitkäjänteisesti.

13 KIITOKSET!