Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne hanke

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne hanke 4. Tiivistelmä 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Lentoliikenne on ollut koko historiansa ajan kasvuala: lentoliikenne on kasvanut globaalisti lähes 5% vuodessa ja sillä on ollut vahva yhteys BKT:n kehitykseen. Suomen lentoliikenteen kasvu oli viime vuonna 2017, yli 9 % mikä tuli pääasiassa Helsinki-Vantaan liikenteen kehittymisen ansioista. Kotimaan matkustajamäärät kasvoivat 2,1 % ja kansainvälisen matkustajat 11,9 %. Voimakkainta matkustajamäärien kasvu oli Pohjois-Suomen lentoasemilla, tätä kehitystä on syytä tukea ja viedä eteenpäin. Pohjois-Suomella on hyvät kasvunäkymät mm. matkailu-, kaivos-, teknologia ja energiatoimialoilla. Kaikki edellä mainitut kasvussa olevat toimialat edellyttävät sujuvia kansainvälisiä liikenneyhteyksiä. Useiden eri tutkimusten ja saavutettavuuteen liittyvien hankkeiden yhteydessä on käynyt ilmi, että toimivat lentoliikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän ja palveluiden kehittymisen kannalta elintärkeät. Erityisesti matkailuala- ja vientiyritykset ovat riippuvaisia sujuvista lentoyhteyksistä. Huolimatta siitä, että tarjontaa ja suoria kansainvälisiä yhteyksiä on saatu hieman lisää, niin edelleen Pohjois-Suomi on liikenneratkaisujen näkökulmasta lentoliikenteellinen umpikuja. Kotimaan lentoliikenne on rakennettu lähes kokonaan kulkemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta, ja hyvin usein kotimaan lentojen aikatauluja ei saada sovitettua yhteen kansainvälisten lentojen kanssa, ja haasteeksi on myös muodostunut, että hyvillä jatkoyhteyksillä toimivat kotimaan lennot myydään nopeasti loppuun. Ja varsinkin sesonkien aikana vähäinen kilpailu on johtanut kalliisiin lipun hintoihin. Keskuskauppakamarin tekemän tutkimuksen mukaan liikenneyhteydet ovat yrityksen toiseksi tärkein kilpailukykytekijä koulutetun työvoiman jälkeen. Lentoliikenteen ja kansainvälisten lentoyhteyksien merkitys yrityksille on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Yrityksistä n. 70 % indikoi, etteivät investoi alueille, jossa ei ole sujuvia lentoyhteyksiä. Nopeat liikenneyhteydet ohjaavat merkittävästi myös yritysten sijoittumista ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta. Kaikilla niillä Pohjois-Suomen alueilla joilla viime vuosina on tapahtunut lentoliikenneyhteyksien ja matkustajamäärien kehittymistä, on investointien ja työpaikkojen lisääntyminen ollut merkittävää. Viime vuosina lentoliikenteen matkustajamäärät ovat lähteneet kasvuun erityisesti matkailun ansiosta, ja tätä positiivista trendiä on syytä edelleen kehittää. Pohjois-Suomessa käynnissä olevat suurhankkeet kuten Pyhäjoen ydinvoimala sekä suunnitteilla olevat suurhankkeet kuten Kaidi, Kemin biotuotetehdas, Kaicell Fibers Oy Paltamo ja Boreal Bioref Kemijärvi tulevat myös tarvitsemaan nopeita yhteyksiä maailmalle. Pohjois-Suomen vahvuuksia ovat myös Oulussa sijaitsevat korkean teknologian klusterit, erityisesti informaatioteknologiaan liittyen, tutkimusinfrastruktuuri, vahva monitieteinen Oulun yliopisto ja muut monipuoliset tutkimus- ja koulutuslaitokset, monipuolinen yrityskanta ja aktiivinen start up-yritysten syntyvyys.

2 Elektroniikka- ja informaatioklusteri sekä elektroniikan valmistus kuin myös ohjelmistotoiminta- ja tietopalvelut ovat vahvistaneet toimintaansa etenkin Oulun ja Kajaanin alueilla. Pohjois-Suomen luovien alojen toiminta on myös monipuolistunut ja henkilöstömäärät ovat kasvaneet voimakkaasti, tätä on tukenut etenkin Oulun ICT-alan rakennemuutos. Myös yksityiset palvelut, erityisesti terveyspalvelut ja liike-elämän palvelut jatkavat kasvua, sekö myös suunnittelu- ja konsulttipalveluiden kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa. Tutkimus-, tuotekehitys- ja teknologiaorientoituneita yrityksiä syntyy aktiivisesti. Pohjois-Suomessa on myös vahva biotalouden osaaminen, joista keskeisiä biotalouden sektoreita ovat paperi-, selluloosa- ja niiden sivutuoteteollisuus, maa- ja metsätalous sekä elintarviketeollisuus. Pohjois-Suomen vahvuutena ovat myös runsaat ja monipuolisetluonnonvarat sekä niihin perustuva elinkeinotoiminta. Metsävarojen voimakas kasvu mahdollistaa puun jalostusasteen noston teollisuudessa, rakentamisessa, ja energiatuotannossa. Pohjois-Suomeen on suunnitteilla isoja biotuotelaitoksia. Toimialoina nämä myös tarvitsevat nopeita yhteyksiä maailmalle ja takaisin. Kaikkien kolmen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien strategioissa painotetaan erityisesti saavutettavuuden merkitystä yhtenä tärkeimpänä painopistealueena. Pohjois-Suomessa investoinnit ovat lähteneet liikkeelle useilla eri toimialoilla, ja myös matkailualalla panostetaan lähivuosina voimakkaasti majoituskapasiteetin ja palveluiden lisäämiseen. Ympärivuotisuuden kehittäminen on noussut myös voimakkaasti esille, jotta nykyistä jo olemassa olevaa kapasiteettia saadaan tehokkaammin hyödynnettyä. Erityisesti sesonkien pidentäminen ja kesän saavutettavuuden parantaminen ovat nyt vahvasti esillä. Kysyntää lentoyhteyksien parantamiselle ja lisäkapasiteetille on myös huhtikuussa, keskikesällä ja alkusyksystä, mutta silloin tarjonta vähenee ja usein myös hinnat nousevat. Lentokapasiteetin vähäinen tarjonta näillä ajankohdilla nähdään merkittävänä esteenä Pohjois-Suomen matkailun kehitykselle ja uusien investointien saamiselle alueelle. Pohjois-Suomessa tarvitaan hinnaltaan kilpailukykyisiä kotimaan yhteyksiä, jotka kytkeytyvät hyvin Helsinki-Vantaan kansainvälisiin yhteyksiin. Alueilla tarvitaan myös suoria kansainvälisiä yhteyksiä niihin lentoliikenteen solmukohtiin joista on voimakasta matkailukysyntää Pohjois-Suomeen. Toiminnan kehittyessä arktisella alueella tarvitaan myös parempia sisäisiä lentoyhteyksiä. Lentoyhtiöiden liiketoimintamalleissa on viime vuosien aikana tapahtunut myös paljon muutoksia. Markkinat ovat jakautuneet verkostolentoyhtiöiden, alueellisten lentoyhtiöiden, halpalentoyhtiöiden, hybridi yhtiöiden ja charter tilauslentoliikenneyhtiöiden kesken. Pohjois- Suomen lentoasemien vaikutusalueilla tarvitaan lisää ajantasaista tietoa ja osaamista lentoliikenteessä operoivien toimijoiden toimintaperiaatteista. Pohjois-Suomen kehitysmahdollisuuksien näkökulmasta kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen on oleellista. Arktisen alueen sekä kansainvälisen matkailun kehitysnäkymiin nähden Pohjois-Suomen lentoliikennettä tulisi kehittää alueen elinkeinoelämän vahvuuksista käsin ja aidosti kansainvälisestä näkökulmasta. Erityisesti kansainvälinen matkailu ja sen kehittyminen vahvana palvelualana on ollut tukemassa rakennemuutoksesta selviytymistä. Kilpailukyvyn parantamisen lisäksi lentoliikenne vaikuttaa elinkeinoelämään katalyyttisesti ja monipuoliset kansainväliset lentoyhteydet ovat myös perusedellytys yritysten kohdemarkkinoiden laajenemiselle. On koko Suomen kansantalouden etu kehittää maakuntien vientiedellytyksiä ja yritysten kilpailukykyä halvalla ja tehokkaalla liikennemuodolla.

3 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Developing Air Traffic in Northern Finland 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne hanke pohjautuu Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian, Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishankkeen sekä Lapin saavutettavuuden kattohankkeen esiin nostamiin kehittämiskohteisiin. Hankkeen toteuttaminen on alueen maakuntahallitusten tahtotila. Hankkeen tarkoituksena on edistää alueiden vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueiden lentoliikenteen keskeisten toimijoiden ja käynnissä olevien hankkeiden kanssa. Hanketta on valmisteltu yhdessä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liiton edustajien kanssa. Kansallisella tasolla hanke tekee tiivistä yhteistyötä Visit Finlandin, Finnairin ja Finavian kanssa, sillä kansainvälisen matkailun kasvu ja kehitys on avainasemassa pohjoisten lentoasemien toiminnan kehittämiseen. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteena on kehittää Pohjois-Suomen kansainvälistä saavutettavuutta elinkeinoelämän näkökulmasta, haastamalla erityisesti viennistä hyötyvät tahot (ml kv. matkailu) mukaan aktiiviseen yhteistyöhön lentoliikenteessä toimivien tahojen kanssa. Tällä tavalla toimien tietoja ja ajatuksia vaihtamalla saavutetaan parempia ja kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Parantunut saavutettavuus edistää vientiyritysten toimintaedellytyksiä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvattaa alueiden vienti- ja matkailutuloja. Lentoliikenteen kehittäminen ja saavutettavuuden parantaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista useilta eri osapuolilta maakuntien sisällä ja maakuntien välillä. Hyvällä alueellisella tahtotilalla ja uudenlaisilla yhteistyömalleilla voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia. Hankeen tehtävänä on kehittää alueiden ja Visit Finlandin kanssa tehtävää yhteistyötä. Visit Finland on ollut aktiivisesti mukana avaamassa ovia ja auttamassa alueita saamaan lisää asiakkaita sekä edesauttanut lentoyhtiöitä lisäämään kapasiteettiaan ja myös uusia suoria reittiyhteyksiä alueellisille lentoasemille. Tämän tyyppisen yhteistyön kehittämistä tarvitaan erityisesti Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Hankkeen tehtävänä on myös tehdä yhteistyötä Finavian kanssa ja nostaa esille hankealueen lentoasemien investointitarpeita, jotta hyvä palvelullinen taso säilyy lentoasemilla. Hankkeen aikana voidaan laatia yhdessä Finavian kanssa hankealueen lentoasemaverkon

4 toimenpideohjelma, jossa tarkastellaan lentoasemien kehittämiskohteita ja niiden kiireellisyysjärjestystä. Hankkeen erityistavoitteena ja keinona saavutettavuuden parantamiseen on parantaa Pohjois- Suomen lentoasemapaikkakuntien ja lentoliikenteessä operoivien toimijoiden välistä yhteistyötä, sekä lisätä alueilla toimivien yritysten ja toimijoiden ymmärrystä lentoyhtiöiden toimintaperiaatteista. Hankkeen tarkoituksena on myös etsiä uusia operaattoreita ja selvittää keinoja, joilla saadaan avattua uusia lentoyhteyksiä Pohjois-Suomeen. Selvitysten kohteena ovat myös erilaiset yhteistyökuviot, joilla operaattoreiden kiinnostusta uusien yhteyksien avaamiseen tai olemassa olevien kehittämiseen voidaan konkreettisesti lisätä. Hankkeen tehtävänä on selvittää, että millä toimenpiteillä alueet yhdessä ja erikseen voivat saada lisää kapasiteettia ja avata uusia lentoyhteyksiä nykyisten alueelle operoivien lentoyhtiöiden kanssa. Hankkeen tehtävänä on analysoida tarkemmin ja konkreettisemmin IP-lentohankkeen kehittämissuunnitelmissa kirjatut kehittämiskohteet, kuten markkinaehtoisten lentoliikennettä kehittävien resursointimallien kehittämisen, sekä taustoittaa ja auttaa lentoasemapaikkakunnilla työskentelevien aluetyöryhmien työskentelyä. Aluetyöryhmien työskentelyä pyritään myös aktivoimaan kutsumalla mukaan lisää keskeisiä lentoliikenteen kehittymiseen vaikuttavia toimijoita ja lentoliikenteestä hyötyviä tahoja. Ryhmissä pyritään määrittelemään vastuut, selvittämään resurssit sekä sopimaan toimenpiteistä useamman vuoden aikajänteellä. Aluetyöryhmissä selvitetään myös valmiudet ja edellytykset lentoliikennettä edistävien aluekohtaisten markkinointirahastojen muodostamisesta ja tehdään suunnitelmat ja toimintamallit niiden hyödyntämisestä. Aluetyöryhmille hankitaan ja tuotetaan informatiivista taustamateriaalia lentoliikenteen ajankohtaisista asioista mm. liikennemääristä, matkustajamääristä sekä tulevaisuuden näkymistä. Alueita autetaan tarvittaessa myös avaamaan neuvotteluyhteyksiä lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien kanssa. Hankkeen tavoitteena on myös selvittää lentoasemien välisiä yhteistyömahdollisuuksia mm. kiertomatkojen, liityntäliikenteen ja matkaketjujen järjestämisen osalta. Niiden alueiden välillä, joiden intressit ovat kehittää yhdessä lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien kanssa kiertomatkoja tai lentoasemien välistä liityntäliikennettä ja matkaketjuja, järjestetään tilaisuuksia, joissa voidaan yhdessä suunnitella ja keskustella tuotteiden kehittämisestä. Hankkeen tavoite on parantaa yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä sekä parantaa yritysten kansainvälistä saavutettavuutta ja lisätä yhteisymmärrystä lentoliikenteen merkityksestä eri toimialoille, sekä löytää uusia ratkaisumalleja matka- ja palveluketjujen kehittämiseksi eri liikennemuotojen yhteensovittamisen ja digitalisoitumisen näkökulmista. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne hankkeessa pureudutaan syvemmälle aikaisemmissa hankkeissa havaittuihin kehittämiskohtiin ja pyritään ratkaisemaan ne. Hankkeen

5 painopistealueena on lisätä lentoliikenne osaamista alueilla sekä lisätä aitoa ymmärrystä alueellisen lentoliikenteen merkityksestä elinkeinoelämälle sekä linkittää alueita tekemään entistä tiiviimpään yhteistyöhön lentoyhtiöiden ja kansallisten organisaatioiden kuten Visit Finlandin kanssa. Tällä tavalla alueille luodaan uudenlaista asiantuntemusta sekä osaamista, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä lentoliikenteen kehittämisessä ja tehokkaiden yhteistoimintamallien synnyttämisessä. Hankkeessa kehitetään entistä toimivampaa yhteistyömallia alueiden ja lentoliikenteessä operoivien toimijoiden välille sekä alueiden kesken. Mallia kehitetään verkostomaisen yhteistyön ja uusien yhteistoimintamuotojen kautta. Alueilla pidettäviin tilaisuuksiin ja keskusteluihin pyritään saamaan mukaan tiiviimmin liikennesuunnittelun, hinnoittelun, myynnin ja markkinoinnin ihmisiä lentoliikenteen parissa toimivista yrityksistä. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankeen kohderyhmä ovat vientiyritykset ja kansainvälistä yhteistyötä tekevät organisaatiot ja matkailuala. Merkittäviä kohderyhmiä ovat myös yrittäjäjärjestöt, maakuntaliitot, kauppakamarit, kunnat, kehittämisorganisaatiot ja paikalliset asukkaat. Hankkeesta hyötyy koko alueen elinkeinoelämä 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Lentoliikenne vaikuttaa välillisesti kaikkeen elinkeino- ja yhteiskuntaelämään. Erityisen suuri merkitys parantuneella saavutettavuudella on vientiyrityksiin, pk-yritysten kansainvälistymiseen sekä kansainväliseen matkailuun ja sitä kautta myös muihin palvelualoihin. Lentoliikenteen vaikutus kansantalouteen on n. 5,8 mrd euroa vuodessa sekä elinkeinoelämälle syntyvät katalyyttiset vaikutukset. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä on järjestää lentoliikenteeseen liittyviä teemoitettuja tilaisuuksia, joissa tarkastellaan ja käydään läpi eri toimijoiden kanssa lentoliikenteeseen ja kysyntään vaikuttavia seikkoja sekä erilaisten lentoyhtiöiden liiketoimintamalleja. Samalla lisätään alueiden ja lentoliikenteessä operoivien toimijoiden keskinäistä ymmärrystä ja osaamista eri toimialojen haasteista ja lainalaisuuksista. Hankkeen tavoitteena on kehittää Pohjois-Suomen kansainvälistä saavutettavuutta erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta. Tavoitteeseen pyritään hyödyntämällä aikaisempien saavutettavuuteen liittyvien hankkeiden tuloksia, tekemällä tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän, paikallisten elinkeinoelämää tukevien organisaatioiden sekä kansallisten lentoliikenteeseen vaikuttavien tahojen kanssa. 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? 1. Järjestetään tilaisuuksia, joissa alueiden yritykset ja lento-operaattorit kohtaavat (matchmaking)

6 2. Pyritään aktiivisesti etsimään niitä lento-operaattoreita, joiden liiketoimintamalli soveltuu alueiden ja toisaalta vastaa alueiden tarpeita. 2. Järjestetään työpajoja, joissa pohditaan mitä asioita alueiden täytyy laittaa kuntoon, jotta lento-operaattorit kiinnostuvat alueesta. 3. Hanke selvittää mahdollisuuksia järjestää Routes-tapahtuma Pohjois-Suomessa. 4. Lentoyhtiöiden edustajille järjestetään tutustumismatkoja, joissa tutustutaan Pohjois-Suomen elinkeinoelämään ja matkailuun. Uudet operaattorit kertovat samalla omista strategioistaan. 5. Hanke tekee paikallisten myynti- ja markkinointiorganisaatioiden kanssa yhteistyötä uusien operaattoreiden houkuttelemiseksi avaamaan yhteyksiä Pohjois-Suomeen. 6. Hanke järjestää yhteistyössä lentoliikenteeseen vaikuttavien tahojen kuten Visit Finlandin ja Finavian kanssa saavutettavuutta koskevia tilaisuuksia hankealueella. 7. Hanke osallistuu aktiivisesti aluetyöryhmä työskentelyyn ja tekee kokouksiin ajankohtaista taustoittavaa materiaalia ja informoi kokouksia lentoliikenteeseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. 8. Hanke järjestää tilaisuuksia joissa tutustutaan erilaisiin lentoyhtiöiden liiketoimintamalleihin. 9. Hanke järjestää tilaisuuksia joissa on mukana lentoyhtiöiden markkinointi, hinnoittelu ja liikennesuunnittelun edustajia. 6.2 Mitä hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa tärkeimpiä välituloksia ovat: - lentoasema-alueiden ja niiden elinkeinoelämän laaja sitoutuminen pitkäjänteiseen lentoliikenteen kehittämiseen, aiempien kehittämissuunnitelmien toteuttamiseen alueryhmätyöskentelyn avulla. - Alueilla ymmärretään entistä paremmin lentoliikenteen merkitys ympäröivälle talouselämälle. - Alueille syntyy lisää uudenlaista asiantuntemusta lentoliikenteen osalta. - Lentoasemapaikkakunnille muodostuu laajempi näkemys kysyntäpotentiaalista ja selkeämpi kuva lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista - Nykyinen lentoliikenteen tarjonta saadaan paremmin turvattua nykyisten operaattoreiden kanssa - Saadaan luotua uusia yhteyksiä uusiin potentiaalisiin operaattoreihin - Finavian kanssa on saatu avattua keskustelut pidemmälle aikajänteelle kohdentuvien suunnitelmien tekeminen lentoasemilla tarvittavista investoinneista. - perusteiden luominen lentoliikenteen kasvulle uudenlaisen lentoliikenteen mallin rakentamisen kautta on aloitettu - yhteistyö Visit Finlandin kanssa lentoliikenteen ja matkailun kehittämisen osalta on saatu liikkeelle Pitkän aikavälin tuloksena alueen kansainvälinen saavutettavuus erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta paranee. Parantunut saavutettavuus edistää vientiyritysten toimintaedellytyksiä ja kansainvälistymistä sekä kasvattaa alueen vienti- ja matkailutuloa. Erityisesti kansainvälinen matkailu lisääntyy ja luo sitä kautta uusia työpaikkoja sekä parantaa yritysten kehittymistä Pohjois- Suomessa.

7 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen aikana syntyvien toimintamallien kautta alueilla jatketaan pitkäjänteistä lentoliikenteen kehittämistä jokaisen alueen lähtökohdista. Lentoasemakohtaiset aluetyöryhmät ovat organisoituneet ja sitoutuneet pitempiaikaisten toimintasuunnitelmien toteuttamiseen. Yhteistyö ja yhteydenpito Visit Finlandin, Finavian ja lentoliikenne operaattoreiden kanssa on kehittynyt uudella tasolle hankkeen aikana. Uuden toiminta- ja yhteistyömallin toteuttamista ja kehittämistä jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen. Alueelliset toimenpidesuunnitelmat on päivitetty ja uudet tavoitteet asetettu. Aluetyöryhmissä ovat mukana kaikki sellaiset tahot, jotka haluavat aktiivisesti edistää yhdessä päätettyjen toimenpiteiden toteuttamista. 7. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista% 1 Palkkakustannukset Haettava EAKR- ja valtionrahoitus % 2 Ostopalvelut Kuntien rahoitus % 3 Matkakustannukset Muu julkinen rahoitus 0 0 % 4 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Yksityinen rahoitus 0 0 % 5 Rakennukset ja maa-alueet 0 Rahoitus yhteensä % 6 Muut kustannukset 0 Kustannusarvio yhteensä 7 Flat rate Rahoitussuunnitelma % Kustannukset yhteensä Yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä