SÄKYLÄN KOULUTOIMI Säkylän perusopetuksen rakenteen kehittämisvaihtoehtoja 2010-2015
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ... 5 1.1 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN MUUTTUMINEN VUODEN 2010 ALUSTA... 6 2 SÄKYLÄN KUNNAN KOULUTOIMI... 8 2.1 SÄKYLÄN KUNNAN KOULUTOIMEN STRATEGIA... 8 2.1.1 Koulutoimen visio... 8 2.1.2 Koulutoimen toiminta-ajatus... 8 2.1.3 Koulutoimen arvopohja... 8 2.2 PERUSOPETUS... 10 2.2.1 Oppilasmäärät vuosina 1996 2016... 16 2.2.2 Käyttökustannusten jakautuminen ja kehitys perusopetuksessa tutkimusten ja tilastojen mukaan... 19 2.3 PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN 2010-2015... 23 2.3.1 Perusopetuksen kehittämisvaihtoehdot... 24 2.3.1.1 VAIHTOEHTO 1: Perusopetuksen kouluverkko säilyy ennallaan. 27 2.3.1.2 VAIHTOEHTO 2: Säkylässä on neljä perusopetusta antavaa koulua 2.3.1.2.1 Vaihtoehto 2 a. Pyhäjoen koulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Huovinrinteen kouluun... 30 2.3.1.2.2 Vaihtoehto 2 b. Karhusuon koulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Isosäkylän kouluun... 34 2.3.1.3 VAIHTOEHTO 3: Säkylässä on kolme perusopetuksen koulua... 38 2.4 ERITYISOPETUS PERUSOPETUKSESSA... 43 2.4.1 Erityisopetuksen kehittäminen... 43 2.4.1.1 Yleisopetuksen ryhmiin sijoitettujen oppilaiden opetus... 44 2.4.1.2 Ryhmämuotoinen erityisopetus... 45 2.4.2 Henkilöstötarve eri vaihtoehdoissa... 45 3 TUKIPALVELUT... 46 3.1 TIETOTEKNIIKKA... 46 3.2 RUOKAPALVELUT... 47 3.3 KIINTEISTÖJEN HOITO JA INVESTOINTITARPEET... 47 3.4 OPPILASKULJETUKSET... 49 3.5 OPPILASHUOLTO... 50 3.6 OPPILAAN AVUSTAJAPALVELUT... 52 3.7 ILTAPÄIVÄTOIMINTA... 53 4 LOPUKSI... 55 5 LIITTEET... 57
3 JOHDANTO Valtakunnallisesti oppilasmäärät ovat olleet laskussa jo useita vuosia. Vain suurimmissa kasvukeskuksissa on nähtävissä päinvastaista kehitystä. Laskevien oppilasmäärien trendi on ollut vallitseva myös Säkylässä: Kymmenen vuoden aikana vuodesta 1995 vuoteen 2005 oppilasmäärä laski perusopetuksessa noin 18 % eli yli sadalla oppilaalla. Oppilasmäärän huomattava lasku nostaa oppilaskohtaisia kustannuksia, koska kouluverkko ei ole pienentynyt oppilasmäärän laskun suhteessa. Vuosina 2005 ja 2006 toteutettu kouluverkon supistaminen kahdella koululla (Vähäsäkylän ja Sydänmaan koulujen lakkautus) korjasi kustannusrakennetta, mutta oppilasmäärän jatkuva väheneminen on aiheuttanut oppilaskohtaisten kustannusten kääntymisen nousuun. Opetushallituksen keräämien tilastojen mukaan yksi ratkaiseva koulutuksen kustannuksia korottava tekijä on koulujen keskikoko. Vuoden 2007 toukokuussa kunnanvaltuuston käsittelyssä oli koulutuslautakunnan hyväksymä Säkylän koulutoimen kehittämissuunnitelma vuosille 2007 2012. Suunnitelmassa oli esitetty erilaisia vaihtoehtoja erityisesti perusopetuksen rakennevaihtoehdoiksi. Selvitys laadittiin tuolloin kunnanvaltuuston toimeksiannosta, jonka mukaan tavoiteltiin 300 000 vuositason menojen vähennystä. Sivistysjohtaja ja kunnanjohtaja esittivät tuolloin kahden koulun lakkautusta, jotta tavoiteltuun menojen vähennykseen olisi päästy. Valtuuston päätöksen mukaan kouluverkko päätettiin säilyttää ennallaan, vaikka samalla todettiin sen olevan kallis vaihtoehto ja menojen vähennys päätöksen myötä jäisi saavuttamatta. Säkylän kunnanvaltuusto päätti 27.1.2010 yksimielisesti luopua Pyhäjärviseudun kuntien yhdistämisestä. Tällöin myös kuntien yhdistämissopimuksessa sovitut asiat mm. koulutoimen osalta raukesivat.
4 Säkylän kunnan talouden tasapainottaminen on tehtävä vuosien 2010-2011 aikana. Kunnan tulorahoitus ei riitä käyttötalouden menojen kattamiseen. Talouden tasapainottaminen vaatii noin miljoonan euron menojen leikkaamista. Menojen vähentäminen toteutetaan kunnan kaikilla toimialoilla. Kunnanhallitus käsitteli talouden tasapainotusta kokouksessaan 1.2.2010. Päätöksessä todettiin, että valmistelutyössä ja päätöksessä voidaan painottaa seuraavia kohteita: - taksojen ja maksujen korottaminen - palvelujen sopeuttaminen käytettävissä olevaan tulorahoitukseen - investointien leikkaaminen - henkilöstön määrän vähentäminen rakenteellisin ratkaisuin. Koulutoimessa taksojen ja maksujen korottamiseen ei juurikaan ole mahdollisuuksia. Suunnitellusta koulukeskuksen saneerauksesta ei myös voida luopua kiinteistön kunnon ja pitkällä olevan suunnittelun vuoksi. Tällöin jäljelle jäävä vaihtoehto on kouluverkon rakenteeseen puuttuminen menojen vähentämiseksi kunnan kantokykyä vastaavalle tasolle.
5 1 VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET TOIMINTAYMPÄ- RISTÖSSÄ POP-ohjelma on koko hallituskauden kestävä ohjelma, joka liittyy hallituksen tavoitteisiin parantaa koulutuksen laatua. Ohjelma toteutetaan vaiheittain vuosina 2008-2011. Hallitus on päättänyt käyttää ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat koulutuksen laadun kehittämiseen. Voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen laadun kehittämiseen. Ohjelman toteuttamista varten on varattu yhteensä 80 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan kunnille valtionavustuksina. POP-ohjelman painopisteenä ovat: tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien kehittäminen oppilaanohjauksen kehittäminen kerhotoiminta ja kodin ja koulun yhteistyö opetusryhmien pienentäminen opetustoimen täydennyskoulutus vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen laatukriteerit valmistuivat syksyllä 2009. Kriteereiden tavoitteena on opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta.
6 Tavoitteet Tavoitteena on: opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille lapsille ja nuorille ehkäisevän ja varhaisen tuen lisääminen Tavoitteiden saavuttamiseksi Säkylän koulutoimessa on tarkasteltava kouluverkon rakennetta kriittisesti. Voimavarojen jakaminen usean eri yksikön kesken kuluttaa enemmän voimavaroja, jolloin painopistealueiden kehittämiseen ei ole tarpeeksi resursseja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Valtionosuusrahoitus ei ole vuosiin riittänyt kattamaan Säkylän perusopetuksen menoja, joten kaikki lisämenot tulevat kunnan itsensä rahoitettavaksi. Säkylän kunta on mukana POP-ohjelmassa tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien kehittämishankkeessa, oppilaanohjauksen kehittämishankkeessa sekä kerhotoiminnan ja kodin ja koulun yhteistyön hankkeessa. Kahteen ensimmäiseen on saatu seudullista rahoitusta, viimeksi mainittuun Säkylä on saanut kuntana avustusta. 1.1 Valtionosuusjärjestelmän muuttuminen vuoden 2010 alusta Vuoden 2010 alusta lukien perusopetuksen valtionosuusjärjestelmä muuttui oppilaspohjaisesta ikäryhmäperustaiseksi laskennalliseksi järjestelmäksi. Esiopetus, perusopetus ja tutkintoon johtava koulutus on oppilaalle maksutonta. Perusopetuslain mukaisesta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan periä kunnan päättämä kuukausimaksu. Myös taiteen perusopetuksessa oppilailta voidaan periä kohtuullisia maksuja. Vastuu opetustoimen rahoituksesta ja koulujen rakentamisesta jakautuu valtion ja paikallisten koulutuksen järjestäjien kesken. Paikalliset koulutuksen järjestäjät saavat valtionosuutta
7 oppilaitosten perustamis- ja käyttökustannuksiin. Esi- ja perusopetuksessa laskennalliset kustannukset määräytyvät 6 15- vuotiaiden määrän perusteella. Eräät perushinnan korotustekijät (asukastiheys, kaksikielisyys, 13 15-vuotiaat, ruotsin- ja vieraskielisyys) rahoitusta määritettäessä on huomioitu, mutta erityisopetuksen erillinen korotus ja kouluverkkotekijä eivät ole laskelmissa rahoitustekijöinä. Erityisopetuksen kustannukset huomioidaan kuitenkin valtionosuuspohjissa. Kouluverkkotekijän poisto on korvattu asukastiheyskertoimen korotuksella kunnille, joiden asukastiheys on alle neljä asukasta maaneliökilometriä kohden. Säkylän taajama-aste on 82,5 % ja asukastiheys 31,0 asukasta maaneliökilometriä kohden. Esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille kunkin kunnan oppilasikäluokan perusteella. Esi- ja perusopetuksen järjestäjällä on oikeus saada kotikuntakorvausta oppilaan kotikunnalta silloin, kun oppilas saa opetusta muualla kuin omassa kunnassaan (toisen kunnan, kuntayhtymän, valtion tai yksityisen ylläpitämässä peruskoulussa). Kotikuntakorvausoikeus määräytyy sen mukaan, missä oppilas saa esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Vuoden 2010 osalta oikeus määräytyy vuoden 2009 syyskuun 20. päivän perusteella. Kotikuntakorvaus määräytyy kunnan esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten perusteella erikseen 6, 7 12 ja 13 15-vuotiaiden osalta. Kotikuntakorvaukset otettaan huomioon valtionosuuksien maksamisen yhteydessä keskitetysti. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät toimittavat valtiovarainministeriölle tiedot kotikuntakorvaukseen oikeuttavien oppilaiden määrästä, iästä sekä kotikunnista. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa kotikuntakorvaukset kunnille ja muille opetuksen järjestäjille valtionosuuksienmaksamisen yhteydessä.
8 2 SÄKYLÄN KUNNAN KOULUTOIMI 2.1 Säkylän kunnan koulutoimen strategia Säkylän koulutoimen strategian tehtävänä on ohjata koko koulutointa ja sen kehittämistä. Visio, toiminta-ajatus ja arvopohja ovat kehittämisratkaisujen taustalla vaikuttavia ajatuksia, joista johdetaan käytännön kehittämisratkaisut ja johtaminen. 2.1.1 Koulutoimen visio Säkylän kunnan koulutoimen johtavana ajatuksena on yhtenäinen opinpolku esiopetuksesta aina aikuiskoulutukseen saakka. Toiminta perustuu oppimiskeskusajatteluun, jota tukee tarpeita vastaava kouluverkko. Elinikäinen oppiminen mahdollistetaan tekemällä yhteistyötä eri sidosryhmien kesken sekä omassa kunnassa että seudullisesti. 2.1.2 Koulutoimen toiminta-ajatus Säkylän kunnan koulut ovat tunnettuja antamastaan hyvästä opetuksesta ja kasvatustyöstä. Koulut tarjoavat oppilailleen ja henkilökunnalleen viihtyisän ja turvallisen oppimis- ja työympäristön. Kouluissa vallitsee hyvä työilmapiiri, ja ne ovat haluttuja työpaikkoja. Koulujen henkilökunnan osaaminen on huipputasoa ja työntekijät ovat innostuneita omasta työstään. Koulut ottavat huomioon oppilaiden ja opiskelijoiden yksilölliset oppimisen tarpeet. 2.1.3 Koulutoimen arvopohja Säkylän koulutoimen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä
9 monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Koulutuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Koulutoimen arvojen tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Säkyläläisyys on oman kotiseudun ja sen menneisyyden arvostamista, jonka omaleimaisuuteen ovat vaikuttaneet: - Säkylän historia maatalous- ja kalastuspitäjänä - Pyhäjärvi ja Säkylänharju - monipuolinen elintarviketuotanto - kehittyvä varuskunta
10 Yksilön sivistystä ei mitata pelkästään tietomäärällä vaan siihen kuuluvat myös itsensä ja muiden ihmisten arvostus sekä oman ja vieraiden kulttuurien tuntemus ja arvostaminen. Omat juuret ja myönteinen omanarvontunne ovat perustana erilaisuuden hyväksymiselle. Säkylän luonto on omaisuus, jonka vaaliminen sekä asenteellisesti että tiedollisesti on yksi kouluopetuksen keskeisiä ympäristöarvoja. Yksittäisten koulujen arvomaailmaan vaikuttavat niissä vuosien varrella muotoutuneet tavat ja perinteet. 2.2 Perusopetus Säkylässä on lukuvuonna 2009-2010 neljä perusopetuksen 1-6 luokkien opetusta antavaa koulua. Säkylän yhteiskoulussa ovat perusopetuksen luokat 7 9. Isosäkylän koulussa toimii kaksi luokkamuotoisen erityisopetuksen pienryhmää (1-6 luokat) ja Säkylän yhteiskoulussa yksi luokkamuotoisen erityisopetuksen pienryhmä (7-9 luokat). Pienryhmissä on oppilaita myös Pöytyän ja Köyliön kunnista, joille Säkylän kunta myy erityisopetuspalveluja. Osa-aikaista erityisopetusta antaa 1-6 luokkien kouluissa kiertävä erityisopettaja sekä 7-9 luokilla laaja-alainen erityisopettaja. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä vaihtelee kouluissa lukuvuosittaisen tarpeen mukaan. Koulukiinteistöjen hoidosta ja siivouksesta vastaa Säkylässä tekninen toimi. Siivouskulut ovat osa koulujen sisäisiä menoja, mutta muut kiinteistökulut kuuluvat koulujen ulkoisiin menoihin. Ruokapalveluhenkilöstö on osa koulujen henkilöstöä ja ruokapalveluihin liittyvät kulut ovat osa koulujen sisäisiä menoja. Koulujen oppilasmäärät on päivitetty 26.1.2010.
11 Lukuvuosi 2009 2010 Luokat Oppilasmäärä Huovinrinteen koulu 1-6 96 Isosäkylän koulu 1-6 123 Karhusuon koulu 1-6 46 Pyhäjoen koulu 1-6 29 Säkylän yhteiskoulu 7-9 152 Lukuvuonna 2009 2010 perusopetuksen oppilasmäärä oli 446 oppilasta. Huovinrinteen koulu Huovinrinteen koulun oppilasmäärä on lukuvuonna 2009-2010 yhteensä 96 oppilasta. Koulussa toimii viisi perusopetusryhmää, joista yhdessä luokassa annetaan yhdysluokkaopetusta. Muut perusopetusryhmät on muodostettu vuosiluokittain. Koulussa antaa osa-aikaista erityisopetusta kiertävä erityisopettaja. Henkilöstö lv. 2009-2010: 5 luokanopettajaa (yksi määräaikainen) 1 erityisopettaja (kunnan yhteinen kiertävä eo. ) 1 aineenopettaja (kunnan yhteinen, englanti) 2 koulunkäyntiohjaajaa 1 keittäjä-emäntä 1 keittiöapulainen (määräaikainen ja osa-aikainen) 1 siivooja (teknisen osaston alaisuudessa) Huovinrinteen koulun keittiö tuottaa myös Huovinrinteen päiväkodin ruokapalvelut.
12 Huovinrinteen koulun peruskorjaus ja laajennus valmistui 1998. Koulukiinteistö on hyväkuntoinen. Koulun tilat ovat tehokkaassa käytössä ja paikoin kaivattaisiin lisätilaa. Tilannetta helpottaa samassa pihapiirissä entiseen kirjastoon tehty tekstiilityön luokka. Huovinrinteen koulun liikuntasalissa on runsasta ulkopuolista käyttöä. Jokaisena arkipäivänä käyttöä on klo 21.30 saakka ja viikonloppuna molempina päivänä lähes koko päivän. Käyttäjiä ovat Pyhäjärviseudun aikuisopisto, eri liikuntaseurat sekä yksityiset henkilöt. Isosäkylän koulu Isosäkylän koulun oppilasmäärä on lukuvuonna 2009-2010 yhteensä 123 oppilasta. Koulussa toimii kuusi perusopetusryhmää, jotka on muodostettu vuosiluokittain. Koulussa on lisäksi kaksi luokkamuotoisen erityisopetuksen pienopetusryhmää. Ryhmissä on oppilaita myös Pöytyän ja Köyliön kunnista. Koulussa antaa osa-aikaista erityisopetusta yleisopetuksen oppilaille kiertävä erityisopettaja. Henkilöstö lv. 2009-2010: 6 luokanopettajaa 2 erityisluokanopettajaa (toinen määräaikainen) 1 erityisopettaja (kunnan yhteinen kiertävä eo.) 1 aineenopettaja (kunnan yhteinen, englanti) 4 koulunkäyntiohjaajaa 1 keittäjä-emäntä 1 keittiöapulainen (osa-aikainen 34,25) 2 siivoojaa (teknisen osaston alaisuudessa)
13 Isosäkylän koulun peruskorjaus ja laajennus valmistui 1987. Kiinteistö on alkujaan valmistunut vuonna 1952. Koulukiinteistö on hyväkuntoinen ja tilat ovat riittävät. Kiinteistöön mahtuu nykyistä suurempikin oppilasmäärä. Isosäkylän koulussa on runsasta ulkopuolista käyttöä. Suurimpia käyttäjiä ovat Huittisten musiikkiopisto ja Pyhäjärviseudun aikuisopisto. Karhusuon koulu Karhusuon koulun oppilasmäärä on lukuvuonna 2009-2010 yhteensä 46 oppilasta. Koulussa toimii kolme perusopetusryhmää, jotka ovat yhdysluokkia. Koulussa antaa osa-aikaista erityisopetusta kiertävä erityisopettaja. Henkilöstö lv. 2009-2010: 3 luokanopettajaa (yksi määräaikainen) 1 erityisopettaja (kunnan yhteinen kiertävä eo. ) 1 koulunkäyntiohjaaja 1 keittäjä 1 siivooja (teknisen osaston alaisuudessa) Karhusuon koulun peruskorjaus- ja laajennusprojekti valmistui 1994. Kiinteistö koostuu kolmesta eri rakennuksesta, joista vanhin 1994 saneerattu osa on valmistunut vuonna 1913 (keittiö/ruokasali, teknisen työn tilat ja kirjaston lainausasema), toinen saneerattu osa 1967 (alkuopetusluokka, musiikkiluokka ja tekstiilityön tilat) ja uudisosa (neljä ajanmukaista luokkaa, täysimittainen liikuntasali ja terveydenhoito/erityisopetustilat) 1993. Koulukiinteistö on hyväkuntoinen ja tilat on normimitoitettu 80 oppilaalle. Kiinteistöön mahtuu nykyistä suurempikin oppilasmäärä.
14 Karhusuon koulun liikuntasalissa on runsasta ulkopuolista käyttöä ( n. 30 viikkotuntia). Käyttäjiä ovat Pyhäjärviseudun aikuisopisto, eri liikuntaseurat ja yhdistykset sekä yksityiset henkilöt. Koulun teknisen työn tiloja käyttää kyläyhdistys ja aikuisopisto. Tekstiilityön tiloissa kokoontuu mm. seurakunnan ja eri yhdistysten kerhoja sekä aikuisopiston piirejä. Pyhäjoen koulu Pyhäjoen koulun oppilasmäärä on lukuvuonna 2009-2010 yhteensä 29 oppilasta. Koulussa toimii kaksi perusopetusryhmää, jotka ovat yhdysluokkia. Henkilöstö lv. 2009-2010: 2 luokanopettajaa 2 tuntiopettajaa 1 erityisopettaja (kunnan yhteinen kiertävä eo. ) 1 keittäjä-siivooja (keittola 85% / siivous 15 %) Pyhäjoen koulu on valmistunut vuonna 1938. Kyseessä on vanha rakennus, johon ei ole tehty peruskorjausta. Kiinteistön ylläpitokorjauksia tehdään vuosittain. Pyhäjoen koululla ei ole liikuntatilaa. Pyhäjoen koulun ulkorakennus on vuokrattu kyläyhdistykselle. Koululla toimii seurakunnan päiväkerho tiistaisin ja torstaisin klo 9-12 sekä varhaisnuortenkerho keskiviikkoisin klo 18-19. Kyläyhdistys pitää kerran viikossa jumpan koulun tiloissa. Säkylän yhteiskoulu Säkylän yhteiskoulu antaa perusopetusta 7. 9. luokkien oppilaille. Oppilasmäärä on lukuvuonna 2009-2010 yhteensä 152 oppilasta.
15 Koulussa toimii 9 perusopetusryhmää. Koulussa on lisäksi luokkamuotoisen erityisopetuksen pienopetusryhmä. Ryhmässä on oppilaita myös Yläneen ja Köyliön kunnista. Koulussa antaa osa-aikaista erityisopetusta yleisopetuksen oppilaille laaja-alainen erityisopettaja. Henkilöstö lv. 2009-2010: rehtori 17 lehtoria, joista yhteisiä lukion kanssa 5 3 päätoimista tuntiopettajaa 1 opinto-ohjaaja 2 koulunkäyntiohjaajaa (erityisopetus) 1 koulusihteeri 1 keittolanhoitaja 2 keittola-apulaista Säkylän yhteiskoulu toimii koulukeskuksessa samassa kiinteistössä Säkylän seudun lukion ja Pyhäjärviseudun aikuisopiston kanssa. Koulukeskuksessa toimiva keittiö tuottaa ruokapalvelut sekä yhteiskoululle että lukiolle. Koulukeskuksen tiloissa on runsasta iltakäyttöä. Tiloja käyttävät Pyhäjärviseudun aikuisopisto sekä Huittisten seudun musiikkiopisto. Aikuisopisto käyttää lukuvuosittain tiloja noin 2100 tuntia. Paikalliset urheiluseurat käyttävät lisäksi liikuntatiloja runsaasti. Koulukeskuksen kiinteistö on rakennettu viidessä eri vaiheessa 1960 1970. Koulukeskuksen osissa 1-3 on tehty peruskorjaus vuonna 1984. Peruskorjaus käsitti ilmanvaihdon parantamisen sekä kevyen pintaremontin. Peruskorjatun osan kunto on tyydyttävä muutoin, mutta putkistojen kunto on heikko. Koulukeskuksen peruskorjaamattoman osan 4 kunto on välttävä ja putkiston kunto
16 on heikko. Sisäilman laadussa on suuria ongelmia. Osan 5 eli työpajarakennuksen kunto on välttävä. Koulukeskuksen osan 4, sisäänkäyntijärjestelyjen, aulatilojen, ruokasalin ja keittiön käsittävä peruskorjaus on Säkylän kunnanvaltuustossa hyväksytty aloitettavaksi vuonna 2010. Peruskorjaus on välttämätön toiminnan jatkamisen kannalta, koska kiinteistön kunto on huono eikä vastaa nykyajan opetukselle asetettuja tavoitteita. Peruskorjauksen yhteydessä koulun piha muutetaan lähiliikuntapaikaksi. 2.2.1 Oppilasmäärät vuosina 1996 2016 Perusopetuksen oppilasmäärät ovat olleet Säkylässä jo pitkään laskevat. Oppilasmäärä vähentyi kymmenen vuoden aikana 1996 2006 yhteensä 140 oppilaalla eli noin 18 %:lla. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 oppilasmäärä on vähentynyt edelleen 55 oppilaalla eli noin 11 %:lla. Pitkäaikainen ennusteiden seuranta näyttää, etteivät ennusteet ratkaisevassa määrin ole olleet eri suuruisia kuin toteumat. Koulujen välisiä eroja ennusteiden ja toteuman välillä on jonkin verran; käytännössä muutamien oppilaiden verran vuosittain.
17 Perusopetuksen oppilasmäärät yhteensä vuosina 1996-2012 700 Oppilaiden määrä 650 600 550 500 450 400 350 300 250 629 621 621 608 599 582 558 541 526 513 490 469 466 443 428 419 426 200 150 100 50 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuodet Kaavio 1. Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys vuosina 1996 2012. Oppilasmäärät yhteensä vuosina 2000-2016 Oppilaiden määrä 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 599 582 558 541 526 513 490 460 464 446 432 429 431 416 406 394 386 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuodet YHTEENSÄ
18 Kaavio 2. Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys vuosina 2000 2016. Vuoden 2005 syksystä alkaen lakkautettiin Vähäsäkylän koulu. Koulutuslautakunta sijoitti oppilaat Isosäkylän ja Huovinrinteen kouluihin. Edelleen vuoden 2006 syksystä alkaen lakkautettiin Sydänmaan koulu ja oppilaat siirtyivät pääosin Huovinrinteen kouluun. Nämä kouluverkon muutokset vaikuttivat siten, että 1 6 luokkien alakouluja on ollut syksystä 2006 lähtien neljä. Koulujen ja luokkien koot syksystä 2006 lähtien ovat nähtävissä alla olevassa taulukossa. Peruskoulut 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yht. Huovinrinteen koulu 17 10 17 10 20 14 88 Isosäkylän koulu 23 20 19 17 27 18 124 Karhusuon koulu 12 5 5 8 3 13 46 Pyhäjoen koulu 5 6 6 5 4 7 33 Sivarin erityiskoulu 2 1 2 2 0 3 4 5 3 22 Yhteiskoulu 62 50 65 177 YHTEENSÄ 59 42 49 42 54 55 66 55 68 490 Taulukko 1. Koulujen ja luokkien koot Säkylässä lukuvuonna 2006 2007. Taulukosta on nähtävissä, että koulujen lakkauttaminen ei ole aiheuttanut kouluihin liian suuria ryhmäkokoja. Isosäkylän koulun 5. luokka on koko ajan ollut lähes 30 oppilasta, eivätkä kouluverkkoratkaisut ole näin ollen aiheuttaneet ryhmän suuruutta, vaan ryhmäkoko johtuu ikäluokan suuruuden vaikutuksesta.
19 Koulujen ja luokkien koot syksystä 2009 lähtien ovat nähtävissä alla olevassa taulukossa. Huovinrinteen koulu 21 12 19 17 11 16 96 Isosäkylän koulu 11 18 17 22 20 18 106 - erityisryhmä 2 3 2 3 3 4 17 Karhusuon koulu 7 10 6 12 7 4 46 Pyhäjoen koulu 4 6 4 5 5 5 29 Yhteiskoulu 44 48 50 142 - erityisryhmä 2 2 6 10 YHTEENSÄ 45 49 48 59 46 47 46 50 56 446 Taulukko 2. Koulujen ja luokkien koot Säkylässä lukuvuonna 2009 2010. 2.2.2 Käyttökustannusten jakautuminen ja kehitys perusopetuksessa tutkimusten ja tilastojen mukaan Valtion taloudellinen tutkimuslaitos julkaisi alkuvuodesta 2006 tutkimuksen Kuntien perusopetuksen tehokkuuserot ja tuottavuus 1998 2003. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia perusopetuksen palvelun järjestäjien välisiä tehokkuuseroja sekä selvittää tehokkuuserojen yhteyttä olosuhdetekijöihin ja toimintaan liittyviin tekijöihin. Samoin tavoitteena oli selvittää laatu- ja vaikuttavuustekijöiden yhteyttä tehokkuuseroihin. Tutkimustulosten mukaan kuntien perusopetuksen tuottavuus on laskenut keskimääräisesti vuosina 1998 2003 yhteensä 13 % koko maassa.
20 VATT:n tutkimuksen mukaan perusopetuksen tuottavuutta on mahdollista parantaa kasvattamalla koulukokoa. Koulujen koolla oli vahva positiivinen yhteys tuottavuuteen. Koulujen koon kasvattamisella oli suurin vaikutus silloin, kun koulujen keskikoko oli pieni. Tulosten mukaan koon kasvattamisella saadaan hyötyä kuitenkin myös kunnissa, joissa koulujen koko on keskimääräistä suurempi. Kuntien tehokkuus oli vuosina 1998 2003 keskimäärin 78 % eli keskitasoinen kunta olisi voinut teoreettisesti tuottaa perusopetuksen 22 % alhaisemmilla menoilla. Suurin osa kuntien välisistä tehokkuuseroista aiheutuu kuitenkin olosuhdetekijöistä. Kaksi kolmasosaa tehokkuuseroista selittyy väestötieteellisillä tekijöillä, oppilasrakenteella ja kunnan taloudellisella tilanteella. Toisin sanoen kuntien väliset tehokkuuserot supistuvat ja keskimääräinen tehokkuus kasvaa, kun otetaan huomioon etäisyydet, harva asutus, erot erityisopetuksessa ja muun kuin suomenkielisten oppilaiden osuus. Tutkimuksesta voidaan todeta yhteenvetona, että eniten tuottavuuden muutokseen vaikuttivat koulukoko, verotettavat tulot, työttömyysaste, väkiluku ja erityisopetus.
21 Alla olevissa taulukoissa on verrattu Säkylän ja naapurikuntien kustannuksia ja kustannuskehitystä vuosina 2004 2008. Taulukko 3. TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA VALTIONOSUUDEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VER- TAILU (OPH:N TILASTOT) ESIOPETUS JA PERUSOPETUS 2004 Opetuksen järjestäjä Laskenn. opp.määrä Tot.kust /opp. Yks.hinta /opp. Erotus /opp. YH:n osuus Kokonaisero Säkylän kunnanhallitus 534 6 551 4 757 1 794 73 957 976 Euran kunnanhallitus 1 088,0 5 682 4 771 911 84 991 413 Kiukaisten kunnanhallitus 382 5 571 4 736 835 85 318 947 Köyliön kunnanhallitus 344 5 474 4 841 633 88 217 789 Yläneen kunnanhallitus 224,5 6 699 5 353 1 346 80 302 207 Satakunta 24 682,9 5 285 4 841 444 92 10 964 500 Kaikki kunnat yht. 564 052,5 5 348 4 849 500 91 281 882 815 2005 Opetuksen järjestäjä Laskenn. opp.määrä Tot.kust /opp. Yks.hinta /opp. Erotus /opp. YH:n osuus Kokonaisero Säkylän kunnanhallitus 520,5 6 498 4 969 1 529 76 795 750 Euran kunnanhallitus 1 091,5 5 858 4 916 942 84 1 028 044 Kiukaisten kunnanhallitus 369,0 5 827 4 957 870 85 320 919 Köyliön kunnanhallitus 330,5 5 903 5 029 874 85 288 942 Yläneen kunnanhallitus 211,5 7 243 5 527 1 717 76 363 105 Satakunta 23 887,7 5 612 5 026 586 90 13 995 725 Kaikki kunnat yht. 558 672,8 5 619 5 031 588 90 328 383 555
22 ESIOPETUS JA PERUSOPETUS 2006 Opetuksen järjestäjä Laskenn. opp.määrä Tot.kust /opp. Yks.hinta /opp. Erotus /opp. YH:n osuus Kokonaisero Säkylän kunnanhallitus 504 6 829 4 876 1 953 71 985 300 Euran kunnanhallitus 1 097,0 6 240 5 051 1 188 81 1 303 559 Kiukaisten kunnanhallitus 358 6 199 4 992 1 207 81 431 378 Köyliön kunnanhallitus 319 6 022 5 048 974 84 310 580 Yläneen kunnanhallitus 209,0 7 775 5 509 2 266 71 473 673 Satakunta 23 422,3 5 813 5 054 759 87 17 778 030 Kaikki kunnat yht. 551 362,1 5 904 5 186 718 88 395 672 772 2007 Opetuksen järjestäjä Laskenn. opp.määrä Tot.kust /opp. Yks.hinta /opp. Erotus /opp. YH:n osuus Kokonaisero Säkylän kunnanhallitus 478,5 7 083 5 035 2 047 71 979 628 Euran kunnanhallitus 1 088,0 6 598 5 302 1 296 80 1 413 103 Kiukaisten kunnanhallitus 351,5 6 714 5 088 1 626 76 571 463 Köyliön kunnanhallitus 306,5 6 316 5 143 1 173 81 359 677 Yläneen kunnanhallitus 208,0 8 412 5 662 2 751 67 573 508 Satakunta 22 942,3 6 017 5 180 838 86 19 214 675 Kaikki kunnat yht. 543 169,9 6 207 5 327 881 86 478 286 873 2008 Opetuksen järjestäjä Laskenn. opp.määrä Tot.kust /opp. Yks.hinta /opp. Erotus /opp. YH:n osuus Kokonaisero Säkylän kunnanhallitus 463,5 7 504 5 704 1 797 76 832 829 Euran kunnanhallitus 1 078,5 7 106 6 217 889 87 958 879 Kiukaisten kunnanhallitus 334,0 7 419 5 705 1 714 77 572 550 Köyliön kunnanhallitus 298,0 6 926 5 937 989 86 294 717 Yläneen kunnanhallitus 204,0 9 039 6 520 2 519 72 513 973 Satakunta 22 485,5 6 555 6 054 501 92 11 276 369 Kaikki kunnat yht. 534 366,6 6 676 6 202 474 93 253 397 218
23 2.3 Perusopetuksen kehittäminen 2010-2015 Perusopetuksen kehittämisessä on otettava huomioon oppilasmäärien laskun ohella myös opetuksen laadun säilyttäminen hyvänä. Uusitut opetussuunnitelmat edellyttävät opetuksen sisällön kehittämisen lisäksi oppimisympäristöjen tarkastelua. Nykyaikaiseen pedagogiikkaan soveltuvat opetustilat luovat edellytykset toimivalle ja laadukkaalle opetukselle. Erityisopetuksen riittävyyteen ja kehittämiseen on jatkossakin kiinnitettävä huomioita. Periaatteena on taata kaikille yhtenäinen perusopetus, jossa erilaiset oppijat ovat osana perusopetusta. Tämä toteutuu yleisopetukseen sijoitettavina pienryhminä ja laajaalaisena erityisopetuksena. Erityisoppilaiden integroitumista yleisopetuksen ryhmiin tuetaan aina, kun se on mahdollista. Perusopetusta kokonaisuudessaan kehitetään siten, että yhtenäistä perusopetusta ja sen toteutumista vahvistetaan. Taloudellisen tehokkuuden rinnalla on koko ajan oltava tarkastelussa toiminnan laatu ja tuloksellisuus. Laatua seurataan päivittämällä arviointisuunnitelmaa ja siirtämällä arvioinnista saatuja tuloksia kehittämisen kohdentamiseen. Perusopetus on kunnan tuottama peruspalvelu, johon käytettävät resurssit kunnanvaltuusto määrittelee. Koulutoimi toteuttaa tehdyn valinnan tavoitteenaan tuottaa oppilaille mahdollisimman hyvää perusopetusta. Jotta päätökset on mahdollista tehdä, on tarkasteltava erilaisia vaihtoehtoja kouluverkossa sekä niiden kustannusvaikutusta. Samalla on tarkasteltava myös tehtävien ratkaisujen vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä haasteita ja uhkia. Eri vaihtoehtojen tarkastelun pohjana ovat oppilasennusteet vuoteen 2016 saakka. Oppilaiden määrä ja sijoittamismahdollisuudet eri kouluihin ovat ratkaisevia suunnitelmia laadittaessa ja pohdittaessa niiden vaikutuksia koulutuksen järjestämiseen ja laatuun. Kiinteistöjen koko ja kunto ovat myös keskeisiä kriteereitä vaihtoehtoja punnittaessa. Seuraavasta taulukosta näkyy oppilasmäärän kehitys perusopetuksessa vuosina 2000-2016.
24 Oppilasmäärät yhteensä vuosina 2000-2016 Oppilaiden määrä 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 599 582 558 541 526 513 490 460 464 446 432 429 431 416 406 394 386 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuodet YHTEENSÄ Kaavio 6. Oppilasmääräennusteet vuoteen 2016 asti Säkylän perusopetuksessa. Pitkän ajan tarkastelussa oppilasmääräennusteet ovat pitäneet kohtuullisen hyvin paikkansa. Ennusteiden ja toteumien välillä on ollut vain muutamien oppilaiden eroja. 2.3.1 Perusopetuksen kehittämisvaihtoehdot Säkylän kunnan perusopetuksen kouluverkon kehittämiseksi on useita eri vaihtoehtoja. Kaikissa vaihtoehdoissa on lähdetty siitä, että uutta rakentamista ei tarvita ja käyttöön jääviä kiinteistöjä käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Eri vaihtoehtojen lähtökohtana ovat väestötietojen pohjalla tehdyt oppilasennusteet koulujen oppilasmääristä vuoteen 2016 asti. Oppilasennusteiden perusteella voidaan tarkastella eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutusta perusopetusryhmien määrään ja kokoon.
25 Kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007 2012 tuotiin esille myös yhden peruskoulun malli. Tässä tarkastelussa 1-9 luokkien koulu on toistaiseksi jätetty pois, jotta voidaan seurata oppilasmäärin kehitystä vuoteen 2015 saakka. Mikäli oppilasmäärän kehitys on suotuisa, lisätarvetta kouluverkon supistamiseen ei liene. Koulutuksen järjestäjä päättää opetusryhmistä ja niiden koosta. Perusopetuslain 30 :n 2 momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Laki ei aseta tarkkoja ryhmäkokoja, vaan opetuksenjärjestäjän on arvioitava ryhmiä opetussuunnitelman tavoitteiden kautta. Tällöin ryhmän oppilaiden lukumäärän lisäksi ratkaisevaa on ryhmän heterogeenisuus, esimerkiksi ryhmään integroitujen erityisoppilaiden määrä vaikuttaa oppilasryhmän kokoon. Perusopetusasetus (N:o 852/1998, 2 ) sisältää ryhmäkokomääräyksiä vain erityisopetuksen ryhmien osalta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetusryhmän osalta. Erityisopetusryhmässä voi olla enintään kymmenen oppilasta, mutta opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää tällöinkin, jos se ei vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden ryhmässä voi olla enintään kahdeksan oppilasta ja edelleen vaikeimmin kehitysvammaisten ryhmissä voi olla enintään kuusi oppilasta. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetus annetaan ns. yleisopetuksen ryhmän yhteydessä, ryhmäkoko voi olla enintään 20 oppilasta. Jäljempänä on arvioitu eri vaihtoehtoja sekä opetuksen järjestämisen että talouden näkökulmasta. Kunkin vaihtoehdon jälkeen on kerätty mahdollisimman kattavasti vaihtoehdon vahvuudet ja mahdollisuudet sekä toisaalta haasteet ja uhat. Tarkastelun lähtökohtana on ollut opetuksen laatu ja palvelun saatavuus.
26 Erikseen on arvioitu vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu opetukseen liittyvien henkilöstömenojen ja kuljetusten sekä kiinteistöjen sisäisenä kustannuksena perityn ylläpidon kustannusten osalta. Kiinteistökustannuksia koulukäytöstä poistuvan kiinteistön osalta ei ole voitu arvioida. Koulukiinteistöjen kirjanpitoarvot ilmenevät taseesta. Lähtökohtaisesti koulukiinteistöjen myynnistä pyritään saamaan kiinteistön käypä arvo. Opetuksen tukipalveluissa on arvioitu myös siivoukseen ja oppilasruokailuun liittyvien henkilöstökustannusten muutosta. Kouluverkkoratkaisut vaikuttavat henkilöstömäärään sekä opetuksessa että tukipalveluissa. Perusopetuksessa on tällä hetkellä vakinaisesti täyttämättä kaksi luokanopettajan virkaa sekä neljä aineenopettajan virkaa. Tällä järjestelyllä on pyritty välttämään irtisanomiset, mikäli kouluverkko supistuu. Samoin henkilöstömäärää ja virkayhdistelmiä tarkastellaan aina eläköitymisten yhteydessä.
27 2.3.1.1 VAIHTOEHTO 1: Perusopetuksen kouluverkko säilyy ennallaan Mikäli kouluverkko halutaan säilyttää ennallaan, 1 6 luokkien kouluja on neljä (Huovinrinne, Isosäkylä, Karhusuo, Pyhäjoki) ja 7 9 luokkien kouluja on yksi. Oppilasennusteet lukuvuosittain ovat liitteenä 1. 2009-2010 Huovinrinteen koulu 21 12 19 17 11 16 96 Isosäkylän koulu 11 18 17 22 20 18 106 - erityisryhmä 2 3 2 3 3 4 17 Karhusuon koulu 7 10 6 12 7 4 46 Pyhäjoen koulu 4 6 4 5 5 5 29 Yhteiskoulu 44 48 50 142 - erityisryhmä 2 2 6 10 YHTEENSÄ 45 49 48 59 46 47 46 50 56 446 Taulukko 4. Oppilasmäärät Säkylän perusopetusta antavissa kouluissa lukuvuonna 2009-2010.
28 Oppilasmäärä on ennusteiden mukaan lukuvuonna 2016 2017 yhteensä 394 oppilasta. Erityisryhmiin ei ole sijoitettu oppilaita, koska määrää ei voi arvioida luotettavasti. 2016-2017 Huovinrinteen koulu 9 13 9 7 17 18 73 Isosäkylän koulu 17 24 16 20 18 19 114 - erityisryhmä 0 0 0 0 0 0 0 Karhusuon koulu 10 6 7 4 7 7 41 Pyhäjoen koulu 4 4 4 1 6 3 22 Yhteiskoulu 42 43 46 131 - erityisryhmä 0 2 3 5 YHTEENSÄ 40 47 36 32 48 47 42 45 49 386 Taulukko 5. Oppilasmäärät Säkylän perusopetusta antavissa kouluissa lukuvuonna 2016-2017. Mikäli ryhmäkoot säilytettäisiin näin pieninä, oppilaskohtaiset opetuskulut olisivat suuret. Tuntimääriä olisi vähennettävä 1 6 luokkien kouluissa. Tuntimääriä pienennettäisiin myös yhteiskoulussa 7 9 luokilla. Toisin sanoen ryhmäkoot kasvaisivat kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla ja yhdysluokkien määrä lisääntyisi. Mikäli kouluverkko säilyy ennallaan, on lähdettävä pienentämään tuntimääriä ja muodostettava opetusryhmiä koko perusopetuksessa uusilla yhdistelmillä. Menojen vähennys kohdistuu tällöin opetustunteihin ja opetuksen laatuun.
29 Vaihtoehdon 1 vahvuudet ja mahdollisuudet 1. koulut säilyvät lähellä oppilasta 2. koulut säilyttävät omaleimaisuutensa 3. koulukuljetukset eivät lisäänny 4. pienessä koulussa opettajat ja henkilöstö tuntevat kaikki oppilaat ja vanhemmat > turvallisuuden tunne 5. koulu toimii mahdollisesti koko kylän keskuksena 6. liikuntatilat iltaisin ahkerassa käytössä, mikäli koululla ne ovat 7. yhdysluokissa oppilaan itsenäinen opiskelutaito kasvaa Vaihtoehdon 1 haasteet ja uhat 1. oppilasmäärän laskiessa oppilaskohtainen kustannus nousee jatkuvasti 2. kunnan taloustilanne pakottaa vähentämään opetustunteja 3. opetusryhmien koot kasvavat tuntien vähentämisen kautta 4. joudutaan muodostamaan monta vuosiluokkaa kattavia opetusryhmiä 5. kaksiopettajaiset koulut eivät ole pedagogisesti suositeltavia 6. oppilaiden yhteisiä koulunkäyntiavustajia ei voida käyttää 7. pieni henkilöstömäärä tekee koulusta haavoittuvan 8. oppilailta puuttuu samanikäisten vertaisryhmä 9. yhdysluokkaopetuksessa opettajalla ei ole aikaa opetuksen yksilöllistämiseen 10. pätevän henkilöstön saaminen vaikeutuu tuntimäärien vähentyessä 11. opetuksen laatu heikkenee 12. kunnan kiinteistöjen määrä ei vähene
30 Vaihtoehdon 1 taloudelliset vaikutukset Mikäli kustannuksia halutaan nykyisellä kouluverkolla vähentää, se merkitsee tuntikehyksen pienentämistä. Säästöt riippuvat siitä, kuinka paljon opetustunteja vähennetään. Palkkojen nousu sekä kiinteistömenojen kasvu (lämmityskulujen nousu) aiheuttavat sen, että perusopetukseen käytettävät menot eivät kokonaisuudessaan vähene, vaan kasvavat jonkin verran. Koska kustannustaso ei laske, mutta oppilasmäärä vähenee, se aiheuttaa oppilaskohtaisten menojen kasvun. 2.3.1.2 VAIHTOEHTO 2: Säkylässä on neljä perusopetusta antavaa koulua Vaihtoehdossa 2 lähtökohtana on, että 7 9 luokkien koulu säilyy ennallaan ja 1-6 luokkien koulujen määrää vähennetään. Tällöin tarkasteluun tulevat kahden oppilasmäärältään pienimmän koulun eli Pyhäjoen ja Karhusuon koulujen lakkauttamiset ja oppilaiden siirrot jäljelle jääviin Isosäkylän ja Huovinrinteen kouluihin. 2.3.1.2.1 Vaihtoehto 2 a. Pyhäjoen koulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Huovinrinteen kouluun Pyhäjoen koulu on oppilasmäärältään Säkylän pienin. Mikäli koulu lakkautetaan, oppilaat voidaan sijoittaa Huovinrinteen kouluun, joka on Pyhäjoen alueen lähikoulu. Seuraavissa taulukoissa on nähtävissä ryhmien koko lukuvuonna 2011-2012 sekä lukuvuonna 2016-2017. Liitteessä 2 on esitetty ryhmäkoot kaikkina lukuvuosina vuoteen 2016 saakka.
31 Lukuvuoden 2011-2012 ryhmäkoot, kun Pyhäjoen oppilaat on sijoitettu Huovinrinteen kouluun: 2011-2012 Huovinrinteen koulu 21 24 25 18 23 22 133 Isosäkylän koulu 19 11 11 18 17 22 98 - erityisryhmä 0 0 2 3 2 3 10 Karhusuon koulu 7 7 7 10 6 12 49 Pyhäjoen koulu 0 0 0 0 0 0 0 Yhteiskoulu 43 43 44 130 - erityisryhmä 3 4 2 9 Lukuvuodesta 2009 2010 alkaen Huovinrinteen koulun oppilasmäärät nousevat niin paljon, että perusopetusryhmät 47 42 45 49 tulevat 48 paikoin 59 46 melko 47 suuriksi. 46 YHTEENSÄ 429 Taulukko 6. Lukuvuoden 2011-2012 ryhmäkoot, kun Pyhäjoen oppilaat on sijoitettu Huovinrinteen kouluun. 2016-2017 Huovinrinteen koulu 13 17 13 8 23 21 95 Isosäkylän koulu 17 24 16 20 18 19 114 - erityisryhmä 0 0 0 0 0 0 0 Karhusuon koulu 10 6 7 4 7 7 41 Pyhäjoen koulu 0 0 0 0 0 0 0 Yhteiskoulu 42 43 46 131 - erityisryhmä 0 2 3 5 YHTEENSÄ 40 47 36 32 48 47 42 45 49 386 Taulukko 7. Lukuvuoden 2016 2017 ryhmäkoot, kun Pyhäjoen oppilaat on sijoitettu Huovinrinteen kouluun.
32 Huovinrinteen koulussa on toiminut viisi perusopetusryhmää, eli yksi ryhmä on ollut yhdysluokka. Perusopetusryhmien kokoa voidaan pienentää kahdella tavalla: ryhmä voidaan jakaa kahteen perusopetusryhmään tai Huovinrinteen koulun oppilaaksi oton aluetta voidaan muuttaa. Huovinrinteen koulun tilat eivät anna mahdollisuutta ryhmän jakamiseen, vaikka pihapiirissä oleva lisätilakin olisi käytössä. Mikäli oppilasryhmä jaettaisiin, kuudennen luokan tulisi siirtyä joko Isosäkylän kouluun tai Yhteiskouluun. Toisena vaihtoehtona oleva oppilaaksi oton alueen muuttaminen sen sijaan on mahdollinen. Kouluun oton aluetta voidaan muuttaa joko niin, että osa Pyhäjoen koulun alueen oppilaista menee Isosäkylän kouluun tai että Huovinrinteen ja Isosäkylän koulun oppilaaksi oton aluetta muutetaan. Isosäkylän ja Huovinrinteen koulujen väli on viisi kilometriä. Tämä mahdollistaa oppilaaksi oton alueen muuttamista ilman, että koulukuljetukset lisääntyisivät. Huovinrinteen ja Isosäkylän koulun oppilasennusteissa on vuosien ajan ollut suuntaus, jonka mukaan Huovinrinteen koulun oppilasmäärät ovat toteutuneet ennustetta pienempinä ja Isosäkylän koulun oppilasmäärät ovat vastaavasti olleet ennusteita suuremmat. Tulevaisuudessa trendi jatkunee Isosäkylän alueella, mutta Huovinrinteen alueella oppilasennusteiden lasku ei liene entisen suuruista varuskunnan vahvistumisen ja oppilaaksi oton alueen laajentumisen myötä. Vaihtoehdon 2 a. vahvuudet ja mahdollisuudet 1. yksi vuosiluokka muodostaa yhden perusopetusryhmän > heterogeenisuus vähenee 2. Pyhäjoen oppilaiden oppimisympäristö paranee teknisen työssä ja liikunnassa 3. mahdollisuus tehostaa koulunkäyntiavustajien käyttöä 4. kaikille 1. ja 2. luokan oppilaille tulee mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan oman koulun lähipiirissä
33 5. opettajalla mahdollisuus käyttää enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen kuin yhdysluokassa 6. av- ja akt-välineistö luokissa paranee 7. koulunkäyntiohjaajien käyttö tehostuu Vaihtoehdon 2 a. haasteet ja uhat 1. Huovinrinteen tilat käyvät ahtaaksi >> 6. luokka siirtyy pois Huovinrinteen koululta 2. oppilaiden koulumatkat pitenevät 3. koulutuksen järjestäjä määrittelee oppilaan koulun myös mahdollisesti muuksi kuin lähikouluksi 4. koulu ei enää toimi mahdollisesti koko kylän keskuksena Pyhäjoella 5. haja-asutusalueen vetovoima vähenee Vaihtoehdon 2 a. taloudelliset vaikutukset Opetuksen henkilöstömenot 64 600 Ruokapalvelut 26 000 Siivouspalvelut 9 100 Kuljetuskustannukset - 20 000 Yhteensä 79 700 Kiinteistökustannukset 19 800 (vuoden 2010 talousarvioluku) Tieto- ja yleishallinnon kustannussäästöjä ei ole arvioitu, vaikka niitä kertyy synergian kautta.
34 2.3.1.2.2 Vaihtoehto 2 b. Karhusuon koulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Isosäkylän kouluun Karhusuon koulu on Säkylän toiseksi pienin koulu. Mikäli koulu lakkautetaan, oppilaat sijoitettaisiin Isosäkylän kouluun, joka on Karhusuon alueen lähikoulu. Seuraavissa taulukoissa on nähtävissä ryhmien koot lukuvuonna 2011-2012 sekä lukuvuonna 2016-2017. Liitteessä 3 on esitetty ryhmäkoot kaikkina lukuvuosina vuoteen 2016 saakka. 2011-2012 Huovinrinteen koulu 18 17 21 12 19 17 104 Isosäkylän koulu 26 18 18 28 23 34 147 - erityisryhmä 0 0 2 3 2 3 10 Karhusuon koulu 0 0 0 0 0 0 0 Pyhäjoen koulu 3 7 4 6 4 5 29 Yhteiskoulu 43 43 44 130 - erityisryhmä 3 4 2 9 YHTEENSÄ 47 42 45 49 48 59 46 47 46 429 Taulukko 8. Lukuvuoden 2011-2012 ryhmäkoot, kun Karhusuon koulun oppilaat sijoitettuina Isosäkylän kouluun.
35 Lukuvuonna 2016 2017 perusopetuksen ryhmäkoot näyttäisivät seuraavilta: 2016-2017 Huovinrinteen koulu 9 13 9 7 17 18 73 Isosäkylän koulu 27 30 23 24 25 26 155 - erityisryhmä 0 0 0 0 0 0 0 Karhusuon koulu 0 0 0 0 0 0 0 Pyhäjoen koulu 4 4 4 1 6 3 22 Yhteiskoulu 42 43 46 131 - erityisryhmä 0 2 3 5 YHTEENSÄ 40 47 36 32 48 47 42 45 49 386 Taulukko 9. Lukuvuoden 2016-2017 ryhmäkoot, kun Karhusuon koulun oppilaat sijoitettuina Isosäkylän kouluun. Karhusuon koulun oppilaiden siirtäminen Isosäkylän kouluun aiheuttaa lukuvuoteen 2011 2012 saakka tilanteen, jossa kahdessa perusopetusryhmässä on paljon oppilaita: toisessa ryhmässä on 28 ja toisessa ryhmässä 34. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että Isosäkylän koulun oppilasmäärät yleensä toteutuvat ennakoitua suurempina, näitä ryhmiä tulisi jakaa. Isosäkylän koulun tilat riittävät, vaikka koulussa toimisi kaksi erityisopetuksen pienryhmää ja kahdeksan perusopetusryhmää. Toisena vaihtoehtona on se, että oppilaaksi oton aluetta muuttamalla voidaan jonkin verran tasoittaa ryhmäkokoja Huovinrinteen ja Isosäkylän koulujen välillä.
36 Vaihtoehdon 2 b. vahvuudet ja mahdollisuudet 1. yksi vuosiluokka muodostaa yhden perusopetusryhmän > heterogeenisuus vähenee 2. opettajalla mahdollisuus käyttää enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen kuin yhdysluokassa 3. mahdollisuus tehostaa koulunkäyntiavustajien käyttöä 4. pienryhmän palvelujen käyttö helpottuu 5. 1. ja 2. luokan oppilaille tulee mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan 6. av- ja akt-välineistö luokissa paranee 7. koulunkäyntiohjaajien käyttö tehostuu Vaihtoehdon 2 b. haasteet ja uhat 1. oppilaiden koulumatkat pitenevät 2. hyväkuntoinen koulukiinteistö jää pois käytöstä 3. haja-asutusalueen vetovoima vähenee 4. koulu ei enää toimi mahdollisesti koko kylän keskuksena 5. liikuntatilojen runsas iltakäyttö jää mahdollisesti pois, mikäli kiinteistö myydään eikä uusi omistaja vuokraa tiloja 6. koulutuksen järjestäjä määrittelee oppilaan koulun myös mahdollisesti muuksi kuin lähikouluksi
37 Vaihtoehdon 2 b. taloudelliset vaikutukset Opetuksen henkilöstömenot 102 600 Ruokapalvelut 28 800 Siivouspalvelut 33 700 Kuljetuskustannukset - 20 000 Yhteensä 145 000 Kiinteistökustannukset 71900 (vuoden 2010 talousarvioluku) Tieto- ja yleishallinnon kustannussäästöjä ei ole arvioitu, vaikka niitä kertyy synergian kautta
38 VAIHTOEHTO 3: Säkylässä on kolme perusopetuksen koulua Koulukiinteistöjen koko ja kunto rajoittavat mahdollisuuksia kahdeksi jäljelle jääväksi kouluksi. Karhusuon koulun kiinteistö on hyväkuntoinen, mutta Pyhäjoen kiinteistö ei kaikilta osiltaan vastaan enää opetussuunnitelman perusteiden vaatimuksia. Koulukuljetusten lisääntymisen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista kuljettaa suuremmista kouluista oppilaita pienempiin kouluihin. Nämä reunaehdot huomioon ottaen kouluverkko muodostuisi siten, että oppilasmäärältään pienimmät koulut, Pyhäjoki ja Karhusuo, lakkautettaisiin. Seuraavissa taulukoissa on nähtävissä ryhmien koko lukuvuonna 2011-2012 sekä lukuvuonna 2016-2017. Liitteessä 4 on esitetty ryhmäkoot vuoteen 2016 saakka. Alla näkyvät Pyhäjoen koulun oppilaat sijoitettuina Huovinrinteen kouluun ja Karhusuon oppilaat sijoitettuna Isosäkylän kouluun. (Erityisopetussiirrot eivät ole tiedossa, joten erityisryhmiin ei ole sijoitettu oppilaita, vaikka joka ikäryhmässä erityisoppilaita onkin.) 2011-2012 Huovinrinteen koulu 21 24 25 18 23 22 133 Isosäkylän koulu 26 18 18 28 23 34 147 - erityisryhmä 0 0 2 3 2 3 10 Karhusuon koulu 0 0 0 0 0 0 0 Pyhäjoen koulu 0 0 0 0 0 0 0 Yhteiskoulu 43 43 44 130 - erityisryhmä 3 4 2 9 YHTEENSÄ 47 42 45 49 48 59 46 47 46 429 Taulukko 10. Lukuvuoden 2011-2012 ryhmäkoot, Pyhäjoen koulun oppilaat sijoitettuna Huovinrinteen kouluun ja Karhusuon oppilaat sijoitettuna Isosäkylän kouluun.
39 Lukuvuonna 2016 2017 perusopetuksen ryhmäkoot näyttäisivät seuraavilta: 2016-2017 Huovinrinteen koulu 13 17 13 8 23 21 95 Isosäkylän koulu 27 30 23 24 25 26 155 - erityisryhmä 0 0 0 0 0 0 0 Karhusuon koulu 0 0 0 0 0 0 0 Pyhäjoen koulu 0 0 0 0 0 0 0 Yhteiskoulu 42 43 46 131 - erityisryhmä 0 2 3 5 YHTEENSÄ 40 47 36 32 48 47 42 45 49 386 Taulukko 11. Lukuvuoden 2016-2017 ryhmäkoot, Pyhäjoen koulun oppilaat sijoitettuna Huovinrinteen kouluun ja Karhusuon oppilaat sijoitettuna Isosäkylän kouluun. Tarkasteltaessa kahden koulun mallia ongelmakohdat ovat samat kuin vaihtoehdoissa 2 a ja 2 b. Huovinrinteen koulun kohdalla perusopetusryhmien kokoa voidaan pienentää vaihtoehdossa 2 a kahdella tavalla: ryhmä voidaan jakaa kahteen perusopetusryhmään tai Huovinrinteen koulun oppilaaksi oton aluetta voidaan muuttaa. Huovinrinteen koulun tilat eivät anna mahdollisuutta ryhmän jakamiseen, vaikka pihapiirissä oleva lisätilakin olisi käytössä. Toisena vaihtoehtona oleva oppilaaksi oton alueen muuttaminen sen sijaan on mahdollinen muutamien vuosiluokkien kohdalla.
40 Karhusuon koulun oppilaiden siirtäminen Isosäkylän kouluun aiheuttaa lukuvuoteen 2011 2012 saakka tilanteen, jossa kahdessa perusopetusryhmässä on paljon oppilaita: toisessa ryhmässä on 28 ja toisessa ryhmässä 34. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että Isosäkylän koulun oppilasmäärät yleensä toteutuvat ennakoitua suurempina, näitä ryhmiä tulisi jakaa. Isosäkylän koulun tilat riittävät, vaikka koulussa toimisi kolme erityisopetuksen pienryhmää ja kahdeksan perusopetusryhmää. Muutamien vuosiluokkien kohdalla olisi käytettävissä myös oppilaaksi oton alueen muuttaminen ryhmäkokojen tasoittamiseksi. Tilaratkaisuihin on lisäksi löydettävissä kolmas ratkaisu nk. kahden alakoulun mallissa: koko perusopetuksen oppilasmäärät laskevat, joten koulukeskuksen tiloihin yhteiskouluun on mahdollista sijoittaa 1 6 luokista yksi luokka. Kuudennen luokan siirtyminen yhteiskouluun, jolloin muodostuisi 6 9 luokkien koulu, antaa mahdollisuuden joustavasti käyttää koko perusopetuksen opetushenkilöstöä. Kuudennen luokan opetuksessa voitaisiin käyttää aineenopettajia joissain oppiaineissa ja vastaavasti luokanopettajat voisivat opettaa joitain aineita 7 9 luokkien oppilaille. Kahden 1-5 luokkien koulun ja yhden 6-9 luokan koulun muodostaminen olisi ennusteiden oppilasmäärillä tarkoituksenmukaisin ratkaisu.
41 Vaihtoehdon 3 vahvuudet ja mahdollisuudet 1. yksi vuosiluokka muodostaa yhden perusopetusryhmän > heterogeenisuus vähenee 2. Pyhäjoen oppilaiden oppimisympäristö paranee teknisen työn ja liikunnan osalta 3. kaikille 1. ja 2. luokan oppilaille tulee mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan 4. opettajalla mahdollisuus käyttää enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen kuin yhdysluokassa 5. mahdollisuus tehostaa koulunkäyntiavustajien käyttöä 6. pienryhmien palvelujen käyttö helpottuu 7. koulunkäyntiohjaajien käyttö tehostuu 8. oppilashuollon järjestäminen tehostuu 9. mahdollistaa aineenopettajien säilyttämisen perusopetuksessa (mikäli 6. luokka siirtyy yhteiskouluun) 10. oppilashuollon ja erityisopetuksen resurssien käyttö tehostuu 11. av- ja akt-välineistö luokissa paranee Vaihtoehdon 3 haasteet ja uhat 1. Huovinrinteen koulun tilat käyvät ahtaiksi > tehtävä luokka/oppilassiirtoja 2. oppilaiden koulumatkat pitenevät 3. koulutuksen järjestäjä määrittelee oppilaan koulun myös mahdollisesti muuksi kuin lähikouluksi 4. koulu ei enää toimi mahdollisesti koko kylän keskuksena 5. liikuntatilojen runsas iltakäyttö jää mahdollisesti pois, mikäli kiinteistö myydään eikä liikuntatiloja saada vuokrattua uudelta omistajalta
42 Vaihtoehdon 3 taloudelliset vaikutukset Opetuksen henkilöstömenot 167 200 Ruokapalvelut 54 800 Siivouspalvelut 42 800 Kuljetuskustannukset - 40 000 Yhteensä 224 800 Kiinteistökustannukset 91 700 (vuoden 2010 talousarvioluku) Tieto- ja yleishallinnon kustannussäästöjä ei ole arvioitu, vaikka niitä kertyy synergian kautta.
43 2.4 Erityisopetus perusopetuksessa 2.4.1 Erityisopetuksen kehittäminen Erityisopetuksen kehittämisen lähtökohtana on erityisoppilaiden integroiminen mahdollisimman pitkälle yleisopetukseen. Mikäli opetusta ei ole oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista järjestää yleisopetuksen ryhmässä, oppilas voidaan sijoittaa yleisopetuksen koulujen yhteydessä toimiviin erityisopetusta antaviin pienryhmiin. Kolme pienryhmää koostuu yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan etenevistä oppilaista. Tällöinkin periaatteena on, että oppilas integroidaan aina, kun se on mahdollista yleisopetuksen ryhmään. Erityisopettajat muodostavat keskenään verkoston ja erityisopetuksen resurssirenkaan, joka myös tukee yleisopetuksen opettajien tarpeita saada tietoa erityisopetuksen keinoista. Säkylän kunta osallistuu Pyhäjärviseudun (Eura, Köyliö, Säkylä) yhteiseen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen esi- ja perusopetuksessa hankkeeseen.