Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM2016-00200 ALUE Hujala Eliisa(TEM) 17.05.2016 JULKINEN Viite Asia Epävirallinen kaupunkiasioista vastaavien ministereiden kokous 30.5.2016 Amsterdam EU-puheenjohtajamaa Alankomaiden järjestämässä kaupunkiasioista vastaavien ministerien kokouksessa keskustellaan EU:n alueen eri toimijatahojen yhteistyön kehittämisestä ja toimien vaikuttavuuden parantamisesta kaupunkiasioissa. Keskustelun pohjalta annetaan ministereiden yhteinen julkilausuma (Pact of Amsterdam), joka määrittää kaupunkiagenda EU:lle - yhteistyökehyksen pääpiirteet. Puheenjohtajamaan on tarkoitus laatia kaupunkiagendasta EU:lle myös neuvoston päätelmät yleisten asioiden neuvostoon 21.6.2016. Kaupunkiagenda EU:lle on vapaaehtoinen uusi yhteistyökehys jäsenmaiden, komission, kaupunkien ja muiden keskeisten tahojen kesken, jonka tavoitteena on EU-politiikkojen entistä tehokkaampi toteuttaminen, olemassa olevien rahoitusinstrumenttien ketterämpi käyttö sekä keskinäisen tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen EU:n alueella. Suomi tukee kaupunkeihin vaikuttavien EU-toimien koordinaation ja vaikuttavuuden sekä kaiken kokoisten kaupunkiseutujen osallistumisen parantamista vapaaehtoisuuden pohjalta. Suomi painottaa, että kaupunkiagendasta on saatava lisäarvoa ja sen työtapojen tulee olla mahdollisimman joustavia ja avoimia. Suomi pitää hyvänä, että kaupunkiagendaan ei luoda uusia ohjelmarakenteita eikä uutta erillistä rahoitusta ja että agenda ei johda kaupungeille osoitettujen rahoitusosuuksien kasvuun. EU:n on noudatettava rajallista toimivaltaansa kaupunkiasioissa toissijaisuusperiaatteita kunnioittaen. Julkilausuma on Suomen hyväksyttävissä. Suomea kokouksessa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Asialista: Kaupunkiagendan EU:lle määrittävä ministereiden julkilausuma (Pact of Amsterdam) 2(8)
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00197 Salmi Anni(TEM) 16.05.2016 JULKINEN 3(8) Asia Kaupunkipolitiikasta vastaavien ministerien epävirallinen kokous 30.5.2016; kaupunkiagenda EU:lle; Amsterdamin julkilausuma Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu EU:n puheenjohtajamaa Alankomaat järjestää kaupunkiasioista vastaavien ministerien epävirallisen kokouksen, jonka pääaiheena on kaupunkiagenda EU:lle. Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä Alankomaiden valmistelema kaupunkiagendan pääpiirteet määrittävä julkilausuma (Pact of Amsterdam). Julkilausumaa on valmisteltu virkamiestasolla yhteistyössä muiden jäsenmaiden, komission ja muiden kaupunkipolitiikan kannalta keskeisten tahojen kanssa. Agendasta on aiemmin syksyllä 2014 toteutettu komission toimesta konsultaatio, ja kaupunkiasioista vastaavat ministerit ovat ottaneet kantaa kaupunkiagendan tarpeeseen ja asemaan hyväksymällä agendan valmistelua tukeneen julkilausuman (ns. Riian deklaraatio) epävirallisessa ministerikokouksessa 10.6.2015. Luxemburgin puheenjohtajuuskaudella pidetyn epävirallisen alueellisesta koheesiosta ja kaupunkiasioista vastaavien ministereiden kokouksen 26. ja 27. marraskuuta 2015 puheenjohtajamaan päätelmissä ei käsitelty kaupunkiagendaa EU:lle, mutta niissä pantiin merkille valmistelun edistyminen hahmotellun tiekartta-dokumentin mukaisesti. Puheenjohtajamaan tarkoitus on laatia kaupunkiagendasta EU:lle myös neuvoston päätelmät yleisten asioiden neuvostoon 21.6.2016. Suomen kanta Suomen kannalta Alankomaiden esittämä ministereiden julkilausuma on kannatettava. Suomi voi yhtyä asiakirjan keskeisiin kohtiin, joissa perustellaan kaupunkiagendan tarve ja määritellään sen tavoitteet ja toteuttamisen pääpuitteet, mukaan lukien 12 keskeistä teemaa, operatiivinen toimintakehys ja eri toimijoiden roolit. Suomi painottaa, että kaupunkiagendasta on saatava lisäarvoa, ja sen työtapojen tulee olla mahdollisimman joustavia, avoimia ja jatkuvasti edelleen kehitettäviä. Suomen näkökulmasta tärkeimmät perusteet kaupunkeja koskevalle EU:n laajuiselle kaupunkiagendalle ovat agendalla luotava uusi yhteistoimintakehys ja sen kautta saatavat uudet tehokkaammat ja vaikuttavammat toimintatavat EU:n politiikoissa sekä
4(8) kaupunkien kilpailukyvyn, elämänlaadun ja kestävän kehityksen vahvistaminen. Myös Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen muiden maanosien joukossa nähdään tärkeänä. Suomen näkökulmasta on hyvä, että julkilausumassa korostetaan monikeskuksisuuden ja erityyppisten kaupunkien moninaisuuden tärkeyttä EU:n alueella. Samoin on myönteistä, että siinä myös korostetaan pienten ja keskisuurten kaupunkien roolia kaupunkiagendan toteuttamisessa, ja painotetaan kaupunkien yhteistyön merkitystä ympäröivien laajempien alueiden kanssa. Suomi Euroopan maaseutuvaltaisimpana maana pitää erityisen tärkeänä maaseudun ja kaupunkien yhteistyön ja vuorovaikutuksen hyödyntämistä. Suomi haluaa myös painottaa, että haasteet EU:n tasolla ovat kokonaisvaltaisia, ja on tärkeätä, että EU:n alueiden kehittymistä katsotaan myös kokonaisuutena. Kaupungit ovat myös keskeisiä EU:n ja kansallisten politiikkojen toimeenpanijoita. Kaupunkien tarpeiden paremmalla huomioimisella voidaan tuoda näkyviin sektoripolitiikan vajavaisuuksia ja kehitystarpeita ja tuodaan esiin uusia, tehokkaampia, kaupunkilähtöisiä ratkaisuja poikkisektoraalista otetta vaativiin haasteisiin. Suomi voi tukea julkilausumassa esitettyä kaupunkiagendan keskittymistä erityisesti kolmeen EU:n politiikan teko- ja toteuttamistapaan: parempaan säätelyyn, parempaan rahoittamiseen ja parempaan tietopohjaan ja tiedonvaihtoon. Suomi näkee agendalla luotavan uuden yhteistyömallin lisäarvon löytyvän keskeisesti juuri näistä ulottuvuuksista. Suomi pitää tärkeänä, että poikkisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen toteutuu mahdollisimman hyvin myös komission eri pääosastojen välillä. Olennaista on, että kaupunkiagendan toimet ovat osa voimassaolevaa EU:n lainsäädäntöä ja perustuvat hyväksyttyihin budjettikehyksiin. Suomi pitää hyvänä, että kaupunkiagendaan ei luoda uusia ohjelmarakenteita eikä uutta erillistä rahoitusta ja että agenda ei johda kaupungeille osoitettujen rahoitusosuuksien kasvuun. Suomi tukee pitkäjänteisempää, johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa jäsenmaiden yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa keskeisten eurooppalaisia kaupunkeja yhdistävien haasteiden ratkaisemisessa. Samalla Suomi pitää julkilausuman tapaan tärkeänä, että jäsenmaiden lisäksi myös komissio, kaupungit ja muut keskeiset toimijatahot ovat mukana yhteisen eurooppalaisen kaupunkiagendan luomisessa ja toteuttamisessa, jolloin syntyy vaikuttavuutta. Suomen näkökulmasta julkilausumassa osoitetut kehotukset komissiolle, alue- ja paikallistason toimijoille sekä muille keskeisille toimijoille (mm. Euroopan parlamentti, Euroopan investointipankki) ovat pääosin oikeansuuntaisia ja kannatettavia. Koska jäsenvaltioiden poliittinen sitoutuminen kaupunkiagendaan tapahtuu jo toukokuun epävirallisessa ministerikokouksessa Amsterdamissa, tulisi harkita, mitä lisäarvoa mahdollisesti tämän jälkeen annettavilla neuvoston päätelmillä voitaisiin luoda. Suomi pitää julkilausuman tapaan tärkeänä, että komissio vahvistaa oman poliittisen sitoutumisensa kaupunkiagendaan ja järjestää asianmukaisen taloudellisen ja teknisen tuen resurssit agendaa toteuttaville kumppanuusryhmille viimeistään tammikuusta 2017 lähtien. Samalla Suomi pitää tärkeänä, että komissio täsmentää mahdollisimman pian, mistä nämä resurssit tukeen osoitetaan. Samalla Suomi haluaa painottaa, että vaikka eurooppalaisella kaupunkiagendatyöllä on oltava tunnustettu asema, yhteistyö pidetään luonteeltaan epävirallisena ja vapaaehtoisena huomioiden sen, että kaupunkipolitiikan lainsäädäntö on kansallisessa toimivallassa. Toissijaisuusperiaatetta on noudatettava ja toimivaltainen taso on valittava kullakin politiikanalalla sitä noudattaen. Suomen näkökulmasta nämä tavoitteet on julkilausumassa huomioitu riittävästi.
5(8) Suomi pitää tärkeänä, että kaupunkiagendan käytännön toteuttamisessa käytetään keveitä ja joustavia työtapoja, ja että yhteistyö tuottaa todellista lisäarvoa eri osapuolille. Suomen näkökulmasta esitetyt teemapohjaiset kumppanuusryhmät kaupunkiagendan keskeisenä toimintamuotona on kannatettava, edellyttäen että ryhmille voidaan taata riittävät toimintamahdollisuudet. Suomi haluaa painottaa, että kumppanuusryhmien käynnistämisessä, jäsenten valinnassa, työn seurannassa, tuloksista tiedottamisessa ja uusien teemojen esittämisessä on pyrittävä noudattamaan mahdollisimman suurta avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, ja kehitettävä vuorovaikutteisia toimintamuotoja, jotka mahdollistaisivat myös ryhmien ulkopuolisten kaupunkien mukanaolon teeman ja laajemmin kaupunkiagendan toteuttamisessa. Suomen näkökulmasta on hyvä, että agendan hallinnoinnissa hyödynnetään keskeisesti jo olemassa olevia organisoitumismuotoja. Suomen näkökulmasta julkilausumassa esitetty kaupunkiagendan prioriteettiteemojen lista on monipuolinen, ja kattaa varsin hyvin keskeiset ajankohtaiset haasteet ja politiikka-alueet, joilla Suomen näkemyksen mukaan voidaan agendan kautta saavuttaa lisäarvoa. Neljän nyt jo käynnistetyn pilottiteeman kumppanuusryhmän lisäksi Suomi haluaa erityisesti kiirehtiä jatkossa digitaalisen murroksen ja muiden älykkään kaupungin kehittämiseen liittyvien teemojen käynnistämistä. Suomen näkökulmasta on hyvin ilahduttavaa, että Suomesta on kaupunkiedustus mukana jo pilottikumppanuusryhmissä. Pääasiallinen sisältö Ministerikokouksen aiheena on yhteinen julkilausuma, jossa määritellään kaupunkiagenda EU:lle -yhteistyökehyksen keskeiset piirteet: tavoitteet, sisällölliset teemat, operationaalinen kehys sekä eri toimijoiden roolit. EU:n jäsenmaat ja komissio ovat molemmat tahoillaan tunnistaneet tarpeen laatia uudentyyppiseksi vapaaehtoiseksi yhteistyökehykseksi EU:n laajuinen kaupunkiagenda. Julkilausuman mukaisesti kaupunkiagendalla tavoitellaan kaiken kokoisten kaupunkialueiden täyden potentiaalin ja panoksen toteutumista EU:n tavoitteiden ja siihen liittyvien kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kaupunkiagendalla halutaan myös luoda integroidumpi lähestymistapa sellaisiin EU:n politiikkoihin ja lainsäädäntöön, joilla on mahdollinen vaikutus kaupunkialueisiin. Samoin agendalla halutaan ottaa kaupunkialueet mukaan politiikkojen muotoiluun ja mobilisoida ne EU-politiikkojen toteuttamiseen kaupunkiulottuvuuden vahvistamiseksi näissä politiikoissa. Identifioimalla tarpeettomia esteitä EU:n politiikoissa agendan on tarkoitus mahdollistaa kaupunkialueille systemaattisempi ja yhdenmukaisempi työskentelytapa saavuttaa tavoitteet ja samalla parantaa EU:n politiikkojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Agenda ei luo uusia EU:n rahoituslähteitä eikä johda kaupungeille osoitettujen rahoitusosuuksien kasvuun. Se ei myöskään luo tarpeetonta hallinnollista kuormitusta eikä vaikuta nykyisiin toimivallanjako-, työskentely- tai päätöksentekorakenteisiin tai siirrä toimivaltaa EU-tasolle. Julkilausuman mukaan agenda kunnioittaa täysin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Julkilausuman mukaan kaupunkiagenda EU:lle kohdistuisi erityisesti kolmeen EUpolitiikan välineeseen: parempaan säätelyyn, parempaan rahoitukseen ja parempaan tietopohjaan ja tiedonvaihtoon. Parempaan säätelyyn agenda pyrkii sillä, että luotaessa ja muutettaessa lainsäädäntöä kaupunkiulottuvuus otettaisiin paremmin huomioon. Parempaan rahoitukseen pyritään tunnistamalla, tukemalla, parantamalla ja integroimalla
6(8) erilaisia rahoituslähteitä kaupunkialueille eri tasoilla, jotta voidaan parantaa interventioiden toteuttamista kaupunkialueilla. Parempi tietopohja on tärkeää kaupunkien monimuotoisuuden esille tuomisessa, näyttöön perustuvassa politiikanteossa ja ratkaisujen hakemisessa keskeisiin ongelmiin. Parempi tiedonvaihto mahdollistaa tehokkaamman hyvien käytäntöjen hyödyntämisen. Julkilausuman mukaan agenda tunnistaa EU:n monikeskuksisen rakenteen, kaupunkialueiden monimuotoisuuden ja erikokoisten kaupunkien roolin EU:n kehityksessä. Sen mukaan kaupunkialueiden tulisi tehdä yhteistyötä ympäröivien alueidensa kanssa, ja että alueelliset ja kaupunkipolitiikan haasteet ovat toisiinsa kiinnittyviä, ja näiden politiikkojen tulisi olla toisiaan vahvistavia. Julkilausumassa määritellään kaupunkiagendan ensisijaiset sisällölliset teemat (12 kpl) ja niistä ensimmäisessä ns. pilottivaiheessa toteuttavat neljä teemaa ovat: maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttaminen, kaupunkiköyhyys, asuminen ja ilmanlaatu. Muut teemat ovat: työpaikat ja osaaminen paikallistaloudessa, kiertotalous, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energiajärjestelmän muutos, kestävä maankäyttö ja luontoon perustuvat ratkaisut, kaupunkiliikkuvuus, digitaalinen muutos sekä innovatiiviset ja vastuulliset julkiset hankinnat. Uusia teemoja on mahdollista nostaa agendalle jatkossa. Julkilausuma määrittelee myös kaupunkiagendan operationaalisen toimintakehyksen pääpiirteet. Julkilausuman mukaan kaupunkiagenda EU:lle on yhtenäinen joukko eurooppalaisten avaintoimijoiden toimia. Näitä toimia leimaavia piirteitä ovat julkilausuman mukaan: keskittyminen suppeaan määrään ensisijaisia teemoja; että monitasoisen ja poikkisektoraalisen lähestymistavan vahvistaminen on keskeinen keino uusien tehokkaampien ratkaisujen löytämiselle; että kaupunkiulottuvuutta on parannettava vaikutusten arvioinneissa; ja että tiedon ja kokemusten vaihtaminen on keskeinen väline paremman kaupunkipolitiikan kehittämisessä. Hallinnollisesti kaupunkiagendan toteuttamista koordinoisi julkilausuman mukaan jäsenmaiden kaupunkikehittämisestä vastaavien ylijohtajien kokous. Sen tehtävänä on varmistaa, että toimia toteutetaan niin, että ne ovat läpinäkyviä, kaupunkialueiden tukemia sekä toisiaan tukevia ja että niillä on mahdollisimman suuri vaikuttavuus EUpolitiikkoihin. Sen tehtäviin kuuluisi myös raportointi kaupunkikehittämisestä vastaaville ministereille, agendan seuranta, palautteen anto, jatkokehittäminen ja arviointi. Julkilausuman mukaan agendan keskeinen toteuttamisväline olisi teemakohtaiset kumppanuusryhmät. Kumppanuusryhmien tulisi luoda teemaansa monitasoinen ja poikkisektoraalisen hallinnan lähestymistapa avoimella ja läpinäkyvällä tavalla, sekä kohdistaa työnsä konkreettisiin kaupunkialueiden tapauksiin, jotka valottaisivat ongelmakohtia ja kehittämismahdollisuuksia. Kukin kumppanuusryhmä laatisi toimintasuunnitelman, johon sisältyisi konkreettisia ehdotuksia säätelyn, rahoituksen ja tiedonvaihdon parantamiseksi. Yleisten linjausten lisäksi julkilausuma sisältää kohdistettuja suosituksia eri toimijatahoille (jäsenmaat, kaupungit, komissio, Euroopan parlamentti, Euroopan investointipankki ja muut toimijatahot). Jäsenmaita pyydetään mm. sitouttamaan mukaan olennaiset tahot eri hallinnon tasoilta kaupunkiagendan toteuttamiseen, ja muita tahoja mm. tuomaan oman panoksensa uuden yhteistyön kehittämiseen. Komissiota pyydetään muun ohessa jatkamaan kaupunkiagendan toteuttamisen fasilitoimista olemassa olevien budjettien puitteissa, mukaan lukien kumppanuusryhmille osoitettava tekninen tuki 1.1.2017 lähtien.
7(8) Varsinaisen julkilausuman ohessa kulkee lyhyt liite, jossa listataan ne dokumentit, joiden pohjalta julkilausuma on muodostettu. Julkilausumaa tukee erillisenä dokumenttina kaupunkiagendan työohjelma, joka kuvaa agendan operationaalista kehystä yksityiskohtaisemmin. Jäsenmaiden kaupunkikehittämisestä vastaavat ylijohtajat hyväksyivät työohjelman kokouksessaan 12.5.2016. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Asiassa ei tehdä Suomea oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Alue- ja rakennepolitiikan EU4-jaosto 1.4.2016. Suuri valiokunta 20.5.2016 E-jatkokirje TEM2016-00174 eduskunnalle 3.5.2016. Aiemmat Suomen kannat sisältyvät kirjeeseen E 123/2014 vp (24.9.2014) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset Ei erityisiä suoria vaikutuksia. Suomen osallistuminen agendan valmisteluun ja mahdolliseen toteutukseen tehdään virkatyönä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Ei muita tekijöitä. Asiakirjat Pact of Amsterdam ver 13.5.2016. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus TEM/YAO suunnittelija Anni Salmi, p. + 358 50 435 3255, anni.salmi@tem.fi YM/RYMO neuvotteleva virkamies Olli Maijala, puh. +358 29 52 50174, olli.maijala@ymparisto.fi Liitteet Viite
8(8) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kaupunkikehitys, alue- ja rakennepolitiikka TEM, YM ALR, EUE, LVM, MAVI, MMM, OKM, SM, STM, UM, VM, VNK