Asia Epävirallinen aluekoheesioministerikokous ja kaupunkiministerikokous

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA YM KVY Mattila Mervi(YM) Viite Asia Epävirallinen aluekoheesioministerikokous ja kaupunkiministerikokous Epävirallisissa alueellisesta koheesiosta ja kaupunkipolitiikasta vastaavien ministereiden kokouksissa keskustellaan päättyvän triopuheenjohtajuuskauden (IT-LV-LU) toimista alueellisessa koheesiossa ja kaupunkiasioissa. Keskustelu käydään puheenjohtajan päätelmien ja tausta-asiakirjojen pohjalta. Suomi kannattaa puheenjohtajan päätelmien viestejä koskien alueellista koheesiota ja kaupunkiasioita. Alueellisen koheesion ja kaupunkiasioiden vahvempi huomioon ottaminen eri politiikka-aloilla tukee Euroopan alueiden tasapainoista kehittymistä ja Eurooppa 2020 strategian toteutumista. Suomi tukee pienten ja keskisuurten kaupunkien esille nostoa osana koko EU:n alueen kaupunkiverkkoa ja roolia alueiden kehityksessä ja EU-tavoitteiden toteuttamisessa. Pienten ja keskisuurten kaupunkien kehittämisellä voidaan myös tehostaa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Suomea edustaa kokouksissa maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen.

2 Asialista: 2(10) Epävirallinen alueellisesta koheesiosta vastaavien ministereiden kokous s Epävirallinen kaupunkipolitiikasta vastaavien ministereiden kokous s. 3

3 Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO YM (10) RYMO Rautiainen Juhana(YM) Asia Epävirallinen alueellisesta koheesiosta ja kaupunkipolitiikasta vastaavien ministereiden kokous Luxemburg Kokous Epävirallinen ministerikokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallinen alueellisesta koheesiosta vastaavien ministereiden kokous pidetään Luxemburgissa ja epävirallinen kaupunkipolitiikasta vastaavien ministereiden kokous Kokouksissa käsitellään puheenjohtajamaan päätelmäehdotusta, joka koskee sekä alueellista koheesiota että kaupunkipolitiikkaa. Ensimmäisenä päivänä keskustellaan alueellisesta koheesiosta koskien alueellisen koheesion sekä alueellisen agendan toimeenpanoa ja uudistamista, Euroopan laajuisten skenaarioiden ja visioiden valmistelua, rajat ylittävien alueiden rajaesteiden purkua sekä puheenjohtajamaan päätelmiä niihin. Toisena päivänä keskustellaan kaupunkipolitiikasta. Pääaiheena kaupunkipolitiikan osalta ovat päättyvän puheenjohtajamaan-trion keskeisen yhteisen teeman eli pienten ja keskisuurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittämisen yhteenveto ja Luxemburgin tähän liittyvä erityisteema eli rajat ylittävien pienten ja keskisuurten monikeskuksisten kaupunkiseutujen kehittäminen. Lisäksi kaupunkipolitiikan päätelmä-osioissa todetaan EU:n kaupunkiagendan valmistelun eteneminen ja kiinnitetään huomioita kaupunkien keskeiseen rooliin toimijana EU:n alueen ajankohtaisessa turvapaikanhakija- ja maahanmuuttotilanteessa. Päätelmiä on valmisteltu puheenjohtajamaan toimesta ja niistä on alustavasti keskusteltu epävirallisissa alueellisesta koheesiosta ja kaupunkipolitiikasta vastaavien ylijohtajien kokouksissa (Meeting of the Directors General for Territorial cohesion and Urban Policy, Luxemburg). 1. Alueellisesta koheesiosta vastaavien ministereiden epävirallinen ministerikokous Alueellinen koheesio on asetettu tavoitteeksi Lissabonin sopimuksessa ja EU:n uudessa korkean tason strategiassa (Eurooppa 2020 strategia). Harvaan asuttuna pohjoisen ilmaston maana Suomi osaltaan tukee alueellista koheesiota. Alueellisen koheesion ja kaupunkiasioiden vahvempi huomioon ottaminen eri politiikka-aloilla tukee Euroopan

4 alueiden tasapainoista kehittymistä ja Eurooppa 2020 strategian toteutumista. Puheenjohtajamaan päätelmien yleiset viestit koskien alueellista koheesiota ja kaupunkiasioista ovat kannatettavia. 4(10) Päätelmissä on esitetty alueellinen agenda 2020:n (TA2020) mahdollista uudistamista vuoteen 2020 mennessä, jolloin Suomi on puheenjohtajamaa. Suomen intressinä on aktivoida esitettyjä toimia alueellisuuden huomioon ottamiseksi eri politiikkasektoreilla, TA2020:n toimeenpanemiseksi ja uudistamiseksi sekä alueellisten skenaarioiden, visioiden ja perspektiivien muodostamiseksi. EU-tasolla tulisi tarkastella paremmin eri politiikkojen alueellisia vaikutuksia. Alueelliset skenaariot ja visiot ovat merkityksellisiä välineitä tukemaan päätöksentekoa, jolla linjataan EU:n alueellisen koheesion ja muiden politiikka-alojen tulevaisuutta. Tulevien puheenjohtajamaiden aktiivisilla toimilla tuettaisiin myös paremman sääntelyn agendaa sekä Suomen puheenjohtajuuskaudelle mahdollisesti ajoittuvia toimia. Uusien raja-esteitä purkavien mahdollisuuksien kartoittaminen on kannatettavaa. Suomi korostaa hyviä kokemuksia, joita pohjoismaisen yhteistyön merkeissä on tehty rajaesteiden poistamiseksi ja tullaan tekemään jatkossakin vuonna 2016, kun Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja. Rajaestetyö on konkreettista toimintaa, joka näkyy kansalaisten arjessa ja edistää työllisyyttä, hyvinvointia ja talouskasvua. 2. Kaupunkipolitiikasta vastaavien ministereiden epävirallinen ministerikokous Suomi tukee pienten ja keskisuurten kaupunkien esille nostoa osana koko EU:n alueen kaupunkiverkkoa ja roolia alueiden kehityksessä ja EU-tavoitteiden toteuttamisessa, kuten jo Riian julkilausumasta käydyn keskustelun yhteydessä on linjattu. Pienten ja keskisuurten kaupunkien kehittämisellä voidaan myös tehostaa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Suomen näkökulmasta pienten ja keskisuurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen teeman mukaan ottoa valmisteilla olevalle EU:n kaupunkiagendalle ns. läpäisevänä näkökulmana voi kannattaa. Suomi tukee rajat ylittävien toiminnallisten seutujen yhteistyön parantamista ja rajaalueiden välisten esteiden poistamista. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa kriittistä massaa useamman rajaseudulla sijaitsevan kaupungin yhteistyöllä. Rajat ylittävät alueet muodostavat monessa tapauksessa yhteisen työmarkkina-alueen, joka voi esteettömästi toimiessaan lisätä tuntuvasti koko alueen talouskasvua. Siten raja-alueet tulisi nähdä kilpailukyvyn vahvistajana. Suomi voi tukea päätelmien rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä koskevia kohtia. Suomi pitää hyvänä, että ajankohtaiseen pakolaistilanteeseen liittyen päätelmiin on otettu mukaan kaupunkien keskeinen rooli turvapaikanhakijoiden ja saaneiden vastaanotossa, asumisessa ja kotouttamisessa, ja katsoo, että sekä valtioiden että kaupunkien välinen kokemustenvaihto ja hyvistä käytännöistä oppiminen on Suomen kannalta tässä asiassa erityisen tärkeää. Päätelmien ehdotus maahanmuuttokysymysten sisällyttämisestä EU:n kaupunkiagendalle on oikeansuuntainen, mutta tässä vaiheessa ennenaikainen, koska kaupunkiagenda on tarkoitus hyväksyä kokonaisuudessaan toukokuussa 2016 Amsterdamissa. Suomi voi hyväksyä päätelmien keskeiset elementit.

5 Pääasiallinen sisältö 5(10) Ministerikokouksissa käsitellään puheenjohtajamaan päätelmiä koskien alueellisen koheesiota ja kaupunkipolitiikkaa. Puheenjohtajamaan päätelmäluonnos jakaantuu seuraaviin osiin: 1. Yleisiä poliittisia viestejä koskien alueellista koheesiota ja kaupunkipolitiikkaa 2. Erityisviestejä koskien unionin alueellista koheesiotavoitetta ja alueellinen agenda 2020:n (Territorial Agenda 2020, TA2020) uudistamisen tarvetta 3. Erityisviestejä koskien alueellisia skenaarioita, visioita ja perspektiivejä 4. Erityisviestejä koskien rajat ylittävien alueiden yhteistyötä edistävän EU-tason työkalun kehittämiseksi 5. Erityisviestejä koskien menneen puheenjohtajatrion aikana järjestettyjä alueelliseen kehitykseen ja koheesiopolitiikkaan liittyviä keskusteluja 6. Erityisviestejä koskien pieniä ja keskisuuria kaupunkeja ja kaupunkiseutuja. 7. Erityisviestejä koskien EU:n kaupunkiagendaa ja pakolaistilanteen kaupunkiulottuvuutta. Näistä alueellista koheesiota koskevassa ministerikokouksessa käsitellään osia 1-5 ja kaupunkipolitiikkaa koskevassa ministerikokouksessa osia 1, 6 ja Yleisiä poliittisia viestejä koskien alueellista koheesiota ja kaupunkipolitiikkaa Yleiset päätelmät koskevat menneen triokauden toimia jäljempänä mainituista teemoista ja korostavat tarvetta vahvistaa sektorikohtaisten, alueellisen koheesion ja kaupunkipolitiikan keskinäisiä toimia eri hallinnon tasoilla. Päätelmissä tunnistetaan kaupunkiasioiden liittyminen alueelliseen koheesioon ja peräänkuulutetaan konkreettisia EU-tason toimia alueellisen koheesion ja kaupunkipolitiikan vahvistamiseksi. 2. Erityisviestejä koskien unionin alueellista koheesiotavoitetta ja alueellinen agenda 2020:n (Territorial Agenda 2020, TA2020) uudistamisen tarvetta Päätelmillä hyväksytään Alueellinen agenda 2020:n (TA2020) olevan edelleen ajankohtainen ja tarvitsevan aktiivisempaa toimeenpanoa hallinnollisilla ja viestinnällisillä keinoilla erityisesti vuosina 2016 ja Toimeenpanon tueksi viitataan päätelmien liitteenä olevaan puheenjohtajamaan toimeenpanoasiakirjaan, joka suosittelee keskeisiä vapaaehtoisuuteen perustuvia toimenpiteitä ja tahoja. Esitetyt toimenpiteet ovat alueellisen tutkimustiedon ja tietoisuuden vahvistamiseen, säännöllinen keskustelu alueellisuudesta eri politiikkatoimijoiden ja sidosryhmien välillä sekä alueellisuuden huomioon ottaminen asiaankuuluvissa tahoissa ja prosesseissa. Päätelmissä on korostettu erityisesti komission, parlamentin, alueiden komitean (CoR) ja tulevien puheenjohtajamaiden rooleja keskeisinä toimeenpanon edistäjinä. Päätelmissä esitetään tuleville puheenjohtajamaille ja EU instituutioille alueellisen agendan uudistamisen aloittamista vuonna 2018 päätettäväksi vuoteen 2020 mennessä, jolloin Suomi toimii puheenjohtajana. Päätelmät korostavat nykyisten instituutioiden ja rahoitusten hyödyntämistä suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen kaikissa toimissa. 3. Erityisviestejä koskien alueellisia skenaarioita, visioita ja perspektiivejä Päätelmissä todetaan skenaarioiden ja visioiden merkitystä eri politiikkasektoreiden ja hallintotasojen välisen vuoropuhelun edistäjänä. Skenaarioilla ja visioilla voidaan

6 6(10) ilmentää alueellisuuden ja alueellisten vaikutusten merkitystä eri politiikkasektoreilla paremman pitkän aikavälin ymmärryksen lisäämiseksi. Tunnistettuja politiikkasektoreita ovat: Eurooppa 2020 strategian uudistaminen, Euroopan investointipaketti, EU kaupunkiagenda, vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet, digitaalinen agenda, TEN-T liikenneverkot, merten aluesuunnitteludirektiivi, koheesiopolitiikka vuoden 2020 jälkeen ja vaikutusten arviointi paremman sääntelyn agendassa. Päätelmillä kannatettaisiin Euroopan pitkän aikavälin alueellisen vision kehittämistä ja peräänkuulutetaan tarvittavan vuoropuhelun ja tiedon tuottamiseen. Tässä työssä korostetaan komission, ESPONin ja EUROSTATin rooleja alueellisen tiedon tuottajina. Visio tukisi osaltaan alueellisen agenda 2020:n uudistamista ja sen toimeenpanisivat tulevat puheenjohtajamaat. Uudistamistoimet mahdollisesti ajoittuisivat Suomen tulevaan puheenjohtajuuskauteen vuonna Alueiden komitea (CoR) tukee aloitetta. Vision muodostamisessa on yhtymäkohtia keväällä 2015 julkaistuun Suomen visiotyöhön Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi - Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 (ALLI). 4. Erityisviestejä koskien rajat ylittävien alueiden yhteistyötä edistävän EU-tason työkalun kehittämiseksi Päätelmissä todetaan raja-alueiden yhteistyön kehittämisen olevan tarpeen alueellisen koheesion sekä raja-alueiden kehityksen edistämiseksi. Toiminnalliset raja-alueet ovat muita alueita heikommassa asemassa johtuen eroavaisuuksista eri maiden standardeissa ja lainsäädännössä. Ongelmia ei täysin kyetä poistamaan nykyisillä lainsäädännöllisillä ja taloudellisilla keinoilla. Päätelmissä esitetään tulevan triopresidenttikauden selvittävän raja-alueiden yhteistyön mahdollisuuksia sekä arvioivan tarvetta uusille vapaaehtoisuuteen perustuville työkaluille. Päätelmissä tunnistetaan erityisen raja-alueiden erityislainsäädännön mahdollistavan työkalun selvittämisen tarve. Asiaa koskevan taustapaperin mukaan tarkoituksena on helpottaa raja-alueiden välistä yhteistyötä mahdollistamalla uuden EU-instrumentin nojalla annettavat kansallisten viranomaisten yksittäistapaukselliset päätökset sovellettavista oikeusnormeista rajatulle alueelle ja ajalle, joilla poikettaisiin muutoin ao. alueella sovellettavasta lainsäädännöstä esimerkiksi tietyn raitiovaunuliikenteen tai sosiaali- ja terveyspalvelun toteuttamiseksi. Tarkoituksena on täydentää jo annettuja välineitä, joilla helpotetaan alueellisen yhteistyön järjestämistä Euroopassa, kuten Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymästä annettu asetus EAYY (EN: European Grouping of Territorial Cooperation, EGTC). Suomen ja muiden pohjoismaiden osalta on huomioitava, että Pohjoismaiden ministerineuvostossa on vuosikymmeniä tehty työtä maiden välisten rajaesteiden purkamiseksi. Tällä hetkellä tätä työtä vetää Rajaesteneuvosto (Gränshinderrådet). Pohjoismaiset rajaseutuorganisaatiot (kuten Pohjoiskalotin neuvosto ja Merenkurkun neuvosto) voivat tuoda Rajaesteneuvoston tietoon ja käsittelyyn identifioimiaan rajaesteitä. Suomi toimii vuonna 2016 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Rajaestetyö on yksi kauden pääteemoista.

7 7(10) 5. Erityisviestejä koskien menneen puheenjohtajatrion aikana järjestettyjä alueelliseen kehitykseen ja koheesiopolitiikkaan liittyviä keskusteluja Puheenjohtajamaan päätelmissä viitataan Italian ja Luxemburgin puheenjohtajuuskausilla järjestettyjen yleisten asioiden neuvostojen (YAN ja ) päätelmiin siltä osin kuin ne ovat asian kannalta merkityksellisiä. 6. Erityisviestejä koskien pieniä ja keskisuuria kaupunkeja ja kaupunkiseutuja Tämä osa päätelmistä vetää yhteen päättyvän triokauden yhteisen prioriteettiteeman eli pienten ja keskisuurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittämisen keskeiset johtopäätökset. Päätelmissä muistutetaan Riian julkilausuman (deklaraatio) kirjauksista, joissa tunnustetaan pienten ja keskisuurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkittävä rooli ja mahdollisuudet tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle ja yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamiselle, tunnistetaan tarve luoda EU:n kaupunkiagenda, joka auttaa myös pieniä ja keskisuuria kaupunkeja tekemään mahdollisuuksista totta, ja välttämättömyys järjestää integroituja ja paikkaperustaisia tukivälineitä, jotka ovat riittävän kattavia ja joustavia kaikenlaisten alueiden käytettäviksi. Samalla halutaan alleviivata merkitystä, joka Riian julkilausumassa on annettu pienten ja keskisuurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittämiselle taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa ja älykkäässä erikoistumisessa, julkisten palvelujen uusien ratkaisujen löytämisessä ja yhteistyön lisäämisessä toiminnallisten alueiden sisällä niin kaupunkien välillä, kaupunkien ja maaseudun välillä kuin rajat ylittäenkin. Päätelmissä suositellaan harkittavaksi pienten ja keskisuurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen teemaa ns. läpäisevänä näkökulmana EU:n kaupunkiagendan prioriteettiteemoissa. Puheenjohtajamaan erityisteemaan eli rajat ylittävän paikallisen yhteistyön edistämiseen liittyy päätelmissä useita kohtia. Kansallisen tason toimijoita rohkaistaan integroimaan olemassa olevat paikallisen ja seudullisen tason rajat ylittävät kehittämisstrategiat kansallisiin, ylikansallisiin ja eurooppalaisiin kehittämisstrategioihin. Toivotaan myös rajat ylittäville monikeskuksisille kaupunkiseuduille alustaa kokemustenvaihdolle ja tutkimuspanostusta näille seuduille tärkeisiin kehittämiskysymyksiin. Päätelmissä viitataan myös komission aloitteesta käynnissä olevaan selvitystyöhön raja-alueiden välisten esteiden poistamisesta, ja pyydetään ESPONia, komissiota ja Interact-ohjelmaa vahvistamaan rajat ylittävien alueiden tietopohjaa ja tukemaan tällaista tietoa tuottavien ja keräävien observatorioiden luomista sekä Eurostatia parantamaan vertailukelpoisen tiedon saatavuutta. 7. Erityisviestejä koskien EU:n kaupunkiagendaa ja pakolaistilanteen kaupunkiulottuvuutta Päätelmissä ei käsitellä EU:n kaupunkipolitiikan kannalta merkittävää käynnissä olevaa prosessia eli EU:n kaupunkiagendan valmistelua, mutta niissä pannaan merkille valmistelun hyvä edistyminen hahmotellun tiekartta-dokumentin mukaisesti. Lopuksi päätelmissä tunnistetaan Euroopan ajankohtaiseen turvapaikanhakijatilanteeseen liittyen kaupunkien merkittävä rooli turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja majoittamisessa sekä pakolaisaseman saaneiden pakolaisten kotouttamisessa, ja pyydetään tarjoamaan kaupungeille riittävä tuki asiasta huolehtimiseen. Lisäksi

8 pyydetään, että muuttoliike- ja pakolaiskysymys otetaan mukaan EU:n kaupunkiagendalle sekä omana erityisteemanaan että läpäisevänä näkökulmana. 8(10) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kokouksessa ei tehdä Suomea oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. EU asioiden komitean rakenne- ja aluepolitiikkajaosto (EU4) kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta, kirjallinen menettely Taloudelliset vaikutukset Ei budjettivaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Puheenjohtajamaan päätelmät Luxemburgin puheenjohtajuuskaudella pidetyn epävirallisen alueellisesta koheesiosta ja kaupunkipolitiikasta vastaavien ministereiden kokous 26. ja 27. marraskuuta Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Alueellinen koheesio: YM erityisasiantuntija Juhana Rautiainen, juhana.rautiainen@ymparisto.fi, TEM aluekehitysneuvos Harry Ekestam, harry.ekestam@tem.fi, TEM neuvotteleva virkamies Leif Ehrsten, leif.ehrsten@tem.fi, Kaupunkipolitiikka: YM neuvotteleva virkamies Olli Maijala, olli.maijala@ymparisto.fi, TEM neuvotteleva virkamies Olli Alho, olli.alho@tem.fi, Liitteet

9 Viite 9(10)

10 10(10) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EU-ministerivaliokunta, kaupunkikehitys, alue- ja rakennepolitiikka TEM, YM ALR, EUE, LVM, MAVI, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TPK, TULLI, UM, VM, VNK, VTV