Henkilöstöraportti 2014
1 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 2 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN... 2 TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISTOIMINTA... 4 TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA... 5 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 5 HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ... 9 TYÖKYVYN YLLÄPITO... 11 KOULUTUS... 11 SAIRAUSPOISSAOLOT... 12 Sairauspoissaolojen vähenemiseen tähtäävät toimenpiteet... 14 Varhaisen tuen toimintamalli... 15 Hanke sairauspoissaolojen vähenemiseksi ja työhyvinvoinnin lisääntymiseksi... 15 Varhemaksut... 16 TYÖTERVEYSHUOLTO... 17 TYÖTAPATURMAT... 18 PALKKAKUSTANNUKSET... 20 ELÄKÖITYMINEN... 20 REKRYTOINTI... 23 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VUONNA 2014... 24
2 YLEISTÄ Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on kerätä yhteen henkilöstöön liittyviä tilastotietoja sekä henkilöstöön vuoden 2014 aikana kohdistuneita tapahtumia. Kertomus on laadittu kiinteässä yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kesken. Kertomuksessa on myös tarkasteltu toimenpiteitä henkilöstöstrategian osalta. Tärkeää olisi, että näiden kerättyjen tietojen pohjalta voitaisiin suunnata toimenpiteitä, joilla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista sekä resurssien oikeaa kohdentamista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi Raisiossa jouduttiin vuonna 2014 suorittamaan toimenpiteitä henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi. Tavoitteena oli 800 000 euron säästön aikaansaaminen. Säästöjen aikaansaamiseksi sovittiin osan ammattijärjestöjen kanssa paikallinen sopimus, joka mahdollisti lomarahojen vaihdon sekä erilaiset palkattomat lomat. Muiden ammattijärjestöjen jäsenten osalta jouduttiin suorittamaan lomautuksia. Näillä keinoin saavutettiin noin 440 000 euron säästöt. Lisäksi säästöjä saavutettiin mm. sijaisuuksia vähentämällä, ns. talkoovapailla ja lomapalkkavarauksia purkamalla. Kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveystoimen uudistamiseen tähdänneet hankkeet ovat työllistäneet huomattavasti asioiden valmisteluun osallistuneita henkilöitä. Tästä on kärsinyt palveluiden ja toimintojen kehittäminen. Hankkeet ovat myös aiheuttaneet epävarmuutta henkilöstössä. Työhyvinvoinnin kehittämisen osalta Raisio on ollut mukana valtakunnallisessa TK2- hankkeessa, jossa selvitetään mahdollisuutta kehittää perinteisiä Kelan kuntoutuksia niin, että huomioidaan paremmin yksilön tarpeet ja huomioidaan työyhteisö kuntoutuksen yhteydessä. Hankkeen pohjalta Kela on muokkaamassa uutta Aura-kuntoutusta. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Henkilöstöstrategia on laadittu vuosille 2014 2017. Siinä on kuusi pääkohtaa, joiden toteutumista on lyhyesti kommentoitu seuraavassa. 1. Oikein mitoitettu ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstöstrategiassa lähdettiin siitä, että talouden tasapainotuksen yhteydessä tarkastellaan henkilövoimavarojen tarkoituksenmukaista kohdentumista pidemmällä aikavälillä. Tarkastelu on toistaiseksi suoritettu vain kuntarakennetarkastelun yhteydessä. Rekrytoinnin osalta on lähdetty siitä, että sähköinen rekrytointi otetaan käyttöön kaikissa työyksiköissä. Tämä tavoite on to-
3 teutunut. Kunta 10 mittareista on otettu seurattaviksi työn hallinta ja työnantajan suositteleminen. Työn hallinnassa oli asetettu tavoitteeksi asteikolla 1 5 taso 3,7, joka saavutettiin. Työnantajan suosittelemisen osalta tavoitteena oli, että 76,2 % henkilöstöstä ilmoittaisi suosittelevansa Raisiota työnantajana. Tulos jäi kuitenkin 70,9 %:iin. 2. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Koulutuskorvausjärjestelmän mukainen kartoitus on tehty ja ensimmäinen koulutuskorvaushakemus vuoden 2014 osalta on jätetty. Seurannan kohteeksi on otettu riittävä täydennyskoulutus ja työyhteisötaitojen kehittäminen. Tavoitteeksi oli asetettu, että henkilöstöstä 60 % katsoo täydennyskoulutuksen riittäväksi. Sen katsoi riittäväksi kuitenkin 54,6 % henkilöstöstä. Työyhteisötaitojen kehittämisen osalta tavoite oli asteikolla 1 5 tasolla 3,5. Tavoitteesta jäätiin hieman eli tulos oli 3,4. 3. Palkkaus Kaupungin tehtäväkohtaisten palkkojen kehitystä seurataan alueellisesti Kuntatyönantajien tilastojen kautta. Viimeisin tilasto on vuodelta 2012. Vuoden 2013 tilasto ei ole vielä valmistunut. Seurantaan on asetettu myös työn palkitsevuus. Tavoite on asteikolla 1 5 taso 2,35. Raisiossa ollaan tasolla 2,29. 4. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi Työhyvinvointihankkeita suunnataan ikä- tai muille räätälöidyille ryhmille. Vuonna 2014 järjestettiin R1PitStop-hankkeen puitteissa painonhallintaryhmä. Työpaikan ilmapiirin osalta kaupungin tavoite oli asteikolla 1 5 tasolla 3,55. Saavutimme tason 3,6. Sosiaalisen pääoman osalta tavoite oli 3,6. Tuloksemme oli 3,62. Työajan hallinnan osalta tavoite oli 2,6. Tuloksemme oli 2,57. Työyhteisöjen tyhy-toiminnan osalta tavoite oli, että 70 % ilmoittaa osallistuneensa toimintaan vuoden aikana. Tulos oli 66,4 %. 5. Johtaminen Raisiossa on panostettu avoimeen johtamiskulttuuriin. Kaikissa johtoryhmissä ja kehittämishankkeissa on otettu henkilöstön edustus mukaan. Esimiesten koulutusta jatkettiin esimiestreenien muodossa. Tavoitteeksi yhteistyöstä esimiesten kanssa asetettiin taso 3,55. Tavoite saavutettiin ja arvo oli 3,58. Kehityskeskusteluiden osalta asetettiin tavoitteeksi, että 55 % henkilöstöstä käy kehityskeskustelun. Keskustelun kävi 52,9 %. Keskusteluiden hyödyllisyyden kannalta asetettiin tavoitteeksi,
4 että 45 % näkee ne hyödyllisinä. Tulos oli 42, 8 %. 6. Tasa-arvo Tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta kaupungin työyhteisöissä. Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden osalta tavoitteeksi asetettiin 3,3. Tavoitteeseen ei ihan päästy, sillä luku oli 3,2. Esimiestuen tavoitearvoksi asetettiin 3.4. Tavoite saavutettiin, sillä tulos oli 3,44. Työpaikan ilmapiirin osalta tavoite oli 3,55 ja tulos oli 3,6. TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISTOIMINTA Kaupungin ja henkilöstön yhteistoimintaelimenä toimii yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmä toimi samalla myös kaupungin työsuojelutoimikuntana. Kaupunkia toimikunnassa edustaa kymmenen jäsentä, joista kolme on kaupunginhallituksen edustajia ja seitsemän johtavia viranhaltijoita. Henkilöstöä ryhmässä edustavat pääluottamusmiehet (7 kpl ), työsuojeluvaltuutettu ja erikseen valittava toimihenkilöedustaja. Toimikunnan toimikausi on neljä vuotta ja se on vastaava kuin työsuojelun toimielinten toimikausi. Vuosi 2014 oli toimikunnan ensimmäinen toimintavuosi. Puheenjohtajana toimi henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä ja varapuheenjohtajana pääluottamusmies Jorma Uoti. Sihteerinä toimi turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Jussi Moilanen. Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Merkittävin asia yhteistoiminnan kannalta oli kaupungin henkilöstösäästöjen käsittely sekä kaupungin talouden tasapainottamisen toimenpiteet. Yhteistoimintaryhmä seurasi vuoden aikana tiivisti kuntajakoselvityksen etenemistä. Yhteistoimintaryhmä oli kiinteästi mukana vuosien 2014 2017 henkilöstöstrategian laadinnassa. Uuden toimikauden alkaessa nimettiin virkistystoimikunta ja työsuojeluasiamiehet. Uusista säännöksistä käytiin läpi yhdenvertaisuussuunnitelma, tietohallintostrategia ja toimenpidesuunnitelma sekä rikkomustenhallintaan liittyvän ohjeen tarkistus. Työkykyasioiden osalta käytiin läpi TK2-hankkeen tuloksia, henkilökunnan päivän palautetta sekä Kunta 10 ja Inspi-kyselyiden toteuttamista. Kerttulakodin lakkauttamisen johdosta käytiin erilliset yt-neuvottelut niiden ammattijärjestöjen kanssa, joiden jäseniä työskenteli Kerttulakodissa. Neuvotteluiden tuloksena koko henkilöstö sijoittui kaupungin muihin tehtäviin. Keskusten yhteistyöryhmät käsittelivät keskusten toimialaan liittyviä yhteistyökysymyksiä. Teknisen keskuksen yhteistoimintaryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, sivistyskeskuksen ryhmä kerran ja sosiaali- ja terveyskeskuksen ryhmä kolme kertaa.
5 TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA Vuoden 2014 aikana tapaturmailmoitusten määrä oli lievässä laskussa. Työsuojeluhenkilöstön työ turvallisuuden parantamiseksi on näin ollen tuottanut toivottua tulosta. Työsuojelutoiminnan kehittämisen keskiössä on edelleen luoda tehokkaita toimenpiteitä, joilla parannetaan työn turvallisuutta ja tuloksellisuutta sekä osallistuminen eri työyhteisöjen kehittämisryhmien toimintaan. Työsuojelun painopiste työyhteisöjen työilmapiirin tukemisessa on edelleen ajankohtainen. Erityishuomion kohteeksi nousi psykososiaalisen kuormituksen vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin. Psykososiaalinen kuormitus oli myös Aluehallintoviraston painopistealueena 2014. Työsuojeluhenkilöstöä osallistui psykososiaalisen kuormituksen koulutustilaisuuksiin tavoitteenaan parantaa ammatillista osaamistaan. Turvallisuus- ja pelastautumissuunnitelmat saatiin koko kaupungin organisaatiossa ajantasaistettua. Turvallisuuskoulutuksia järjestettiin edellisvuosien tapaan henkilöstölle ja niihin osallistuminen oli aktiivista. Koulutus lisää selvästi henkilöstön turvallisuustietoutta ja siten valmiuksia kohdata haastavia tilanteita. Muut koulutukset kuten, ensiapu-, alkusammutus- ja asiakasväkivallan uhkakoulutukset jatkuivat koko vuoden, täysin osallistujaryhmin. Työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön yhteistyö on jatkunut aktiivisena ja toimintaa kehittävänä. Yhteistoiminnassa laadittu työterveyshuollon toimintasuunnitelman valmistelu ja toteutus on oiva esimerkki yhteistyön hyvästä hengestä. Sisäilmasto-ongelmia ratkottaessa työsuojeluhenkilöstö on ottanut aktiivisesti osaa sisäilmastotyöryhmän toimintaan ja tuonut oman alansa asiantuntemusta yhteistyöhön. Työyhteisötilaisuuksissa on luennoitu ajankohtaisista työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön lukumäärätiedot voidaan ilmaista monella eri tavalla. Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa todetaan, että raportin tiedot tulee koota vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Näin eri vuosien ja eri kuntien tiedot ovat vertailukelpoisia. Raision kaupungissa on vuoteen 2010 asti seurattu kaupungin palveluksessa olleen vakinaisen henkilöstön määrää seuraamalla 31.12. tilanteessa käytössä olleiden vakanssien määrällä.
6 Palkkajärjestelmän vaihtumisen myötä seurannassa on siirrytty seuraamaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrää 31.12. tilanteessa. Vuoteen 2013 verrattuna vakinaisten määrä on lisääntynyt 5 henkilöllä. Määräaikaisia oli 31.12.2014 tilanteessa 5 työntekijää enemmän kuin vuonna 2013. Määräaikaisista työntekijöistä 29 työntekijää oli työllistetty palkkatuella. Määräaikaisiin palvelussuhteisiin ei ole laskettu mukaan omais- ja perhehoitajia.
7 Palvelussuhde 31.12.2014 Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset 213 1083 1296 0,4 Määräaikaiset 61 255 316 1,6 joista palkkatukityöllistettyjä 12 17 29 Yhteensä 274 1338 1612 0,6 Palvelussuhde 31.12.2014 Koha Sote Sike Teke Vakinaiset 21 508 519 248 Määräaikaiset 2 166 130 18 joista palkkatukityöllistettyjä 5 17 7 Yhteensä 23 674 649 266 Palvelussuhde 31.12.2014 Koha Sote Sike Teke Osa-aikaiset työntekijät, vakituiset 5 39 25 20 joista naisia 5 39 4 4 Vakanssit 31.12.2014 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Konsernihallinto 22 22 Sosiaali- ja terveyskeskus 564 7 571 Sivistyskeskus 576 14 590 Tekninen keskus 285 1 286 Yhteensä 1447 22 1469 Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä (31.12.). Työvoimaksi lasketaan kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuun ottamatta omais- ja perhehoitajia) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä. Nämä palkalliset päivät kalenteripäivinä jaetaan tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin saadaan keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/ 365 * (osa-aikaprosentti/100) Esim. henkilötyövuoden laskennasta: Kokoaikainen työntekijä joka ei ole ollut vuoden aikana lainkaan palkattomilla vapailla näkyy seurannassa yhtenä henkilötyövuotena. 50 % työaikaa tekevä työntekijä jolla ei ole palkattomia vapaita lasketaan 0,5 henkilötyövuodeksi. Henkilö, joka on ollut vuoden aikana 3 kuukauden työsuhteessa 100 % työajalla, lasketaan 0,25 henkilötyövuodeksi.
Henkilötyövuodet 2011-2014 Kk- ja tuntipalkkaiset yhteensä 2011 2012 2013 2014 110000 Konsernihallinto 19,5 21,4 20,4 18,7-1,7-8,4 210000 Soster/hallinto 11,2 9,9 8,3 9,8 1,6 18,8 220000 Vastaanottopalvelut 69,3 77,1 80,6 81,3 0,8 1,0 225000 Kuntoutuspalvelut 11,0 12,4 11,7 11,5-0,1-1,2 230000 Suun terveydenhuolto 43,0 42,6 42,5 43,1 0,6 1,4 235000 Työterveyshuolto 16,3 16,9 15,9 16,2 0,3 1,9 240000 Perhepalvelut 27,0 29,0 28,8 29,8 1,0 3,6 245000 Aikuissosiaalityö 28,4 34,7 33,4 31,2-2,1-6,4 250000 Vammaispalvelut 31,0 31,7 31,6 29,1-2,5-7,8 255000 Aikuisten psykosos.palvelut 12,6 12,8 15,7 15,6-0,1-0,4 260000 Hoito- ja hoivapalvelut 306,1 318,6 324,7 330,9 6,2 1,9 310000 Sike/hallinto 4,8 4,8 4,4 4,3-0,1-1,5 320000 Lukio 29,2 29,3 29,2 28,4-0,8-2,7 330000 Perusopetus 193,6 208,7 215,8 219,7 3,9 1,8 335000 Työväenopisto 8,8 7,4 7,9 7,2-0,7-8,9 340000 Varhaiskasvatus 258,9 264,6 261,8 251,9-9,9-3,8 410000 Kirjastopalvelut 20,4 21,5 20,2 19,4-0,8-3,9 420000 Kulttuuripalvelut 4,9 3,5 3,6 3,4-0,2-5,3 430000 Liikuntapalvelut 23,9 22,6 22,8 23,5 0,7 3,3 440001 Nuorisopalvelut 14,9 13,5 13,8 16,3 2,5 18,0 510000 Ympäristö- ja rakennusvalvonta 18,7 18,5 17,4 16,2-1,2-7,0 610000 Talous- ja hallintopalvelut 19,6 19,7 19,1 18,5-0,6-2,9 620000 Tietohallintopalvelut 6,9 7,4 6,0 6,0 0,0-0,2 630000 Tilapalvelut 134,4 135,8 129,8 124,8-5,0-3,9 640000 Maankäyttöpalvelut 23,4 23,3 22,4 20,4-2,1-9,2 650000 Kuntatekniset palvelut 41,3 40,4 36,6 38,0 1,3 3,7 660000 Kaukolämpöpalvelut 1,6 0,2 0,0 0,0 0,0 670000 Vesihuoltopalvelut 12,0 10,1 9,4 9,2-0,2-2,0 Keskuksittain htv Muutos htv 2013/2014 Muutos % 2013/2014 Konsernihallinto 19,5 21,4 20,4 18,7-1,7-8,4 Sosiaali- ja terveyskeskus 555,9 585,8 592,9 598,6 5,7 1,0 Sivistyskeskus 559,4 575,9 579,5 574,1-5,4-0,9 Tekninen keskus 258,0 255,4 240,7 233,0-7,7-3,2 Raisio 1392,8 1438,4 1433,5 1424,4-9,2-0,6 8 htv = työpäivät - palkattomat poissaolot = palkallinen palveluksessaolo (sis. vuosilomat ja palkalliset sairauslomat) Kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuoriso ja työväenopisto: Luvut laskettu manuaalisesti keskusten ilmoittamien tuntimäärien perusteella, yht. n. 200 henk. Soten luvuista on poistettu omais- ja perhehoitajat. Aikuissosisaalityön työvoima sisältää kaikki sosiaalisin perustein palkatut.
Raision kaupungin henkilöstön määrä väheni vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna 9,2 henkilötyövuotta. Henkilöstön määrän vähenemiseen vaikutti aktiivinen henkilöstösuunnittelu, täyttölupamenettely, lomautukset ja palkattomat vapaat. Konsernihallinnon työvoima väheni 1,7 htv, sosiaali- ja terveyskeskuksen työvoima lisääntyi 5,7 htv, sivistyskeskuksen vähentyi 5,4 htv ja teknisen keskuksen työvoima väheni 7,7 htv. 9 HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ Raision kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 47 vuotta. Vakituisista työntekijöistä 47 % on yli 50 vuotiaita. Alle 30-vuotiaita vakituisista työntekijöistä on 6 %.
10
11 TYÖKYVYN YLLÄPITO Kaupungin työntekijöitä on osallistunut Kelan kustantamaan TK2 hankkeen kuntoutukseen sekä TYK ja valtakunnallisiin Aslak-kuntoutuksiin. Työntekijät ovat oma-aloitteisesti hakeutuneet Aslakkursseille. TK2 hanke alkoi jo vuonna 2012 ja sai jatkoa vuosina 2013 ja 2014. Kurssi toteutettiin yhdessä Naantalin kaupungin kanssa. TYK muotoiseen kuntoutukseen on hakeutunut eri ammattien edustajia joko työterveyslääkärin suosituksesta tai omasta aloitteesta. Työkyvyn ylläpitoon tähtää osaltaan myös virkistystoiminta, johon sisältyy liikuntaa, kulttuuritoimintaa ja yhteisiä juhlia. Suurin yksittäinen liikuntamuoto on uintikeskus Ulpukan uinti ja kuntosalin ilmainen käyttömahdollisuus. Vuonna 2014 kertyi 4 670 (vuonna 2013 kertyi 5 115) uintikertaa tai kuntosalikäyntiä. KOULUTUS Tällä hetkellä Raision kaupungilla ei ole käytössä ohjelmaa, jolla voisi kerätä kaupunkitasoista tietoa työntekijöiden koulutuspäivien määrästä. 1.1.2014 tuli voimaan lakikokonaisuus (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (kuntakonsernin yhteisöt) ja Laki koulutuksen korvaamisesta), jotka edellyttävät että työnantaja laatii vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Työnantajan on mahdollista saada koulutuskorvausta (max. 3 päivää/työntekijä), kunhan ko. koulutukset on kirjattu koulutussuunnitelmaan. Raision kaupungin koulutussuunnitelma vuodelle 2014 käsiteltiin yhteistoimintaryhmässä (19.12.2013) ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa (16.12.2013). Suunnitelmassa ei määritelty vuodelle 2014 kaupunkitasoista koulutuspäivien lukumäärää. Koulutuksiin osallistutaan tarpeen ja määrärahojen puitteissa. Painopiste tulee olemaan ammattialakohtaisissa ammatillisissa koulutuksissa. Työttömyysvakuutusrahastolle toimitettiin koulutuskorvaushakemus, jossa korvausta haettiin 1395 koulutuspäivältä. Koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä (vähintään 6 tunnin koulutus) voi olla enintään kolme työntekijää kohti. Näin laskettuna koulutuskorvauksen kriteerit täyttyivät siten, että 293 työntekijän kohdalla haettiin korvausta 1 koulutuspäivältä, 167 työntekijältä 2 koulutuspäivältä ja 256 työntekijällä 3 korvauspäivältä. Työttömyysvakuutusrahasto ei ole vielä ilmoittanut koulutuskorvaushakemuksen käsittelyaikataulua. Vuoden 2014 kaupunkitasoisena tavoitteena oli aloittaa kaupunkitasoisen osaamisen arvioinnin, ennakoinnin ja kehittämisen toimintatavan kehittäminen. Tavoite ei toteutunut vuonna 2014.
12 Esimiestreenejä järjestettiin 3 kpl: 24.4.2014 Esimiestreenit henkilöstösäästöistä, 77 osallistujaa 26.11.2014 Varhainen tuki, 36 osallistujaa 3.12.2014 Varhainen tuki, 47 osallistujaa Lisäksi 16.5.2014 järjestettiin koulutus Henkilöstön edustajien asema ja tehtävät (30 osallistujaa): Marraskuun 19. Varsinais-Suomen Muistiyhdistys luennoi muistiin ja aivoterveyteen liittyvistä asioista otsikolla Muistin häiriköt miten ne saisi kuriin? (69 kuulijaa). Henkilökunnan omaehtoiseen koulutukseen (suoritetaan omalla ajalla), myönnettiin tukea 3 850 euroa yhteensä 12 henkilölle. SAIRAUSPOISSAOLOT Työterveyslaitoksen Kunta 10 tutkimuksen yhteydessä keräämien ja laskemien tietojen mukaan Raision kaupungin sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuoteen 2013 verrattuna 0,3 päivää henkilötyövuotta kohti. (TTL: Kunta10 tutkimus). Viiden vuoden vertailujaksolla eli vuoteen 2009 verrattuna sairauspoissaolot ovat lisääntyneet selvästi, lähes 4 päivää henkilötyövuotta kohden.
Työterveyslaitoksen tuottaman tiedon rinnalle on kehitetty sairauspoissaolotilastointia, jonka tiedot on kerätty palkkajärjestelmästä. Tämä tilasto sisältää myös osa-aikaiset työntekijät, jotka Työterveyslaitoksen laskelmasta puuttuvat. Tämän laskentatavan mukaan sairauspoissaolojen kokonaismäärä on hiukan vähentynyt edellisestä vuodesta, mutta määrä on edelleen suuri. 13
14 Vuonna 2014 lyhyet (1-3 päivää ja 4-10 päivää kestävät sairauspoissaolot) ovat jonkin verran lisääntyneet vuoteen 2013 verrattuna.1 Lisääntyneet ovat myös 3-6 kk pituiset sairauspoissaolot. Keskuksittain tarkasteltuna sairauspoissaolot ovat hiukan vähentyneet sosiaali- ja terveyskeskuksessa ja sivistyskeskuksessa, teknisessä keskuksessa määrä on pysynyt ennallaan ja konsernihallinnossa sairauspoissaolot ovat jonkin verran lisääntyneet. Sairauspoissaolojen vähenemiseen tähtäävät toimenpiteet Sairauspoissaolojen lisääntyminen on huomioitu kaupungin työterveyssuunnitelmassa, sairauspoissaolojen seurannassa ja esimiestyössä. Työterveyssuunnitelmaan on kirjattu pitkän aikavälin tavoitteeksi sairauspoissaolojen hallinta. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan on konkreettiseksi tavoitteeksi kirjattu sairauspoissaolojen määrän väheneminen 2-3 pv/työntekijä vuoden 2016 loppuun mennessä. 1 Verrattuna vuoden 2013 henkilöstöraportin tietoihin vuoden 2013 sairauspoissaolojen ryhmittely poissaolon pituuden mukaan on laskettu nyt uudelleen: poissaolopäivien kokonaismäärä on sama mutta ryhmittely nyt tarkistettu ja yhtäjaksoiset poissaolojaksot on yhdistetty.
15 Varhaisen tuen toimintamalli Raision kaupungin varhaisen puuttumisen/tuen ohje päivitettiin vuoden 2012 aikana. Ohjeen mukaan esimiehen tulee ottaa poissaolot puheeksi työntekijän kanssa silloin, kun henkilö on ollut poissa kalenterivuoden aikana sairauden takia yli kolmekymmentä (30) päivää tai usein toistuen vähintään viisi (5) kertaa kalenterivuoden aikana. Vuonna 2014 työsuojelu ja henkilöstöhallinto järjesti esimiehille kaksi koulutustilaisuutta varhaisen tuen toimintamallista. Sairauspoissaolojen seurantaa on tehostettu vuodesta 2013 lähtien. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki velvoittavat työnantajan ilmoittamaan työterveyshuollolle, kun henkilö on poissa työstä kalenterivuoden aikana 30 päivää. Raisiossa sairauspoissaolot ilmoitetaan työterveyshuollolle keskitetysti henkilöstöhallinnosta kerran kuussa. Myös esimiehille lähetetään kuukausittain tieto ns. poissaolojen hälytysrajat ylittäneiden työntekijöiden sairauspoissaoloista. Uudistusten tavoitteena on edistää työntekijän työkyvyn palautumista, selvittää mahdollisuuksia mukauttaa työtä jäljellä olevan työkyvyn mukaiseksi ja helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Hanke sairauspoissaolojen vähenemiseksi ja työhyvinvoinnin lisääntymiseksi Sosiaali- ja terveyskeskuksen Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen kotihoidossa aloitettiin syksyllä sairauspoissaolojen vähenemiseen ja työhyvinvoinnin lisääntymiseen tähtäävä hanke. Sairauspoissaolojen määrä on kotihoidossa yli kaksinkertaistunut 2012 2014 välillä. Hankkeen tarkoitus on selvittää sairauspoissaolojen lisääntymisen syitä. Tavoitteena on kannustaa henkilöstöä omaehtoiseen työkyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Hanketta toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveyskeskuksen esimiesten, työsuojelun, työterveyshuollon, liikuntapalveluiden ja henkilöstöhallinnon kesken. Syksyllä 2014 työterveyshuolto teki kotihoidon henkilöstölle kolme kohdennettua kyselyä työn kuormitustekijöiden ja terveydellisten riskitekijöiden kartoittamiseksi. Yli 50- vuotiaat työntekijät kut-
suttiin ylimääräiseen terveystarkastukseen. Vuoden 2015 aikana toteutetaan kotihoidon henkilöstön tarpeisiin räätälöity R1PitStop valmennusohjelma. Varhemaksut 16 Toimivat työkykyjohtamisen käytännöt ovat olennainen osa kustannustietoista henkilöstöjohtamista. Sairauspoissaolokustannusten lisäksi (mm. sairauspoissaoloajan palkka, sijaiskustannukset) työnantaja maksaa eläkelaitokselle ns.varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua. Työnantaja maksaa varhemaksua, kun työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Kuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, joka myönnetään silloin, kun arvioidaan, että määräaikaisesta työkyvyttömyydestä huolimatta työkyky voidaan palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla. Ennenaikaisista eläkkeistä kuntatyönantajille aiheutuvat eläkemaksut on määritelty siten, että maksujärjestelmästä hyötyvät ne työnantajat, jotka panostavat työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon esimerkiksi työjärjestelyin tai ammatillisen kuntoutuksen avulla. Keva päättää varhemaksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Vuonna 2014 Raision kaupungin varhemaksu oli 382 927 euroa (vuonna 2013: 314 199 ). Vuosina 2009 ja 2010 Raision kaupungin maksama varhemaksu oli selvästi korkeampi kuin kuntasektorin keskiarvo. Vuosina 2011 2014 tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan, tällä hetkellä Raision kaupungin varhemaksut ovat alle kuntien keskiarvon. Lisääntyneet sairauspoissaolot saattavat kuitenkin ennakoida sitä että tulevina vuosina ennenaikainen eläköityminen ja sitä myötä myös varhemaksut lisääntyvät.
17 Vuosi maksu suurena maksu % palkkasummasta maksu % kuntien keskiarvosta 2006 133 494 0,4 89,9 2007 262 294 0,8 102,9 2008 461 046 1,3 120,7 2009 624 127 1,6 149,8 2010 730 068 1,8 140,8 2011 422 067 1,0 97,7 2012 332 503 0,7 72,2 2013 314 199 0,7 74,4 2014* 382 927 0,8 90,1 2015* 333 589 0,7 88,3 * Ennakkotieto, vuoden 2014 lopulliset maksut selviävät syksyllä 2015 ja vuoden 2015 maksut syksyllä 2016 TYÖTERVEYSHUOLTO Raision terveyskeskuksen työterveyshoitoyksikkö Työterveyshuolto Aurinkoristeys tuottaa Raision kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut. Raision kaupungin työterveyssopimus käsittää henkilöstön lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyshuolto- ja sairaanhoitopalvelut. Kaupungin henkilöstölle työterveyspalveluja on ollut toteuttamassa kaupungille nimetyt työterveyslääkärit sekä työterveyshoitajat (2). Vakituisten lääkäreiden vajetta on pyritty paikkaamaan sijaislääkäreillä. Asiantuntijoina ovat toimineet työfysioterapeutti ja työpsykologi. Toimintasuunnitelman mukaan toiminta on ollut lakisääteistä ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, sisältäen suunnitellut työpaikkaselvitykset, työpaikkakäynnit sekä henkilöstön ohjauksen ja neuvonnan. TYÖPAIKKAKÄYNNIT Vuoden 2014 aikana tehtiin työpaikkakäyntejä vesihuolto-, viher- ja materiaaliyksiköihin. Päiväkodeista käytiin Varppeen, Leijapuiston, Kaanaan ja Ihalan päiväkodeissa. Lisäksi työpaikkakäyntejä on tehty Raision perheneuvolaan, päihde- ja mielenterveysyksikköön ja hammashuoltoon. Hammashuollon työpaikkakäynti oli niin sanottu kohdennettu työpaikkakäynti kemikaalialtistuksen vuoksi. Nuorten työpajatoiminnan työpaikkaselvityksessä selvitettiin työympäristön altisteet ja kuormitustekijät. Työpaikkakäynteihin liittyivät työntekijöiden terveystarkastukset (terveydenhoitajan sekä tarvittaessa työfysioterapeutin ohjeistus). Työterveyshuolto on osallistunut työyhteisöjen kehittämiseen, kuntoutustarveselvittelyihin sekä uudelleensijoitus- ja työkykyarvioihin. Ikäryhmätoimintana jatkettiin 50-vuotiaille suunnattuja terveystarkastuksia. Määräaikaistarkastuksiin on kutsuttu riskityöntekijät: maalarit, muurarit ja hoitoalan yötyöntekijät. Työterveyshuollon palvelut ovat olleet saatavana myös työllistetyille, kuntoutusrahalla oleville sekä siviilipalvelusvelvollisille ja kesätyöntekijöille.
18 Työfysioterapeutti on asiantuntijana tehnyt työpaikkakäyntejä ja -selvityksiä fyysisen työn kuormituksen arviointia, sekä ergonomian tarkistamista näyttöpäätelasien hankintaa varten. Työfysioterapeutti on toimintasuunnitelman mukaisesti toteuttanut ergonomian ja kohdennettujen ryhmien potilassiirto-ohjausta ja neuvontaa. Työpsykologin tiedonanto-, neuvonta- ja ohjaus -toiminta on kohdistunut sekä yksittäisiin työntekijöihin että työyhteisöihin. Yksilötyö on keskittynyt työkykyyn ja työssä jaksamiseen vaikuttavien ongelmien arviointiin, selvittelyyn ja jatkosuunnitelmien tekemiseen. Työyhteisötyö on perustunut toimintasuunnitelmaan ja työyhteisöjen tarpeisiin. Työpsykologi on selvittänyt psyykkistä ja sosiaalista kuormitusta kyselyin ja haastatteluin sekä järjestänyt palaute-, ohjaus- ja keskustelutilaisuuksia työryhmille. Lisäksi työpsykologi on osallistunut osapuolten tukena konfliktien selvittelyyn ja vetänyt kriisi-istuntoja työyhteisöjä kohdanneissa kriisitilanteissa. Työterveyshuollon asiakaskäynti- sekä työpaikkakäyntitilasto Työntekijä Työntekijään kohdistettua toiminta (kpl) Terveystarkastukset Tietojen anto ja ohjaus Sairaanhoitokäynnit Työympäristö ja työyhteisö (tuntia) Työpaikkakäynnit 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Lääkäri 189 274 261 61 102 110 6201 5977 6506 55,5 21 25 Terveydenhoitaja 307 424 356 194 219 288 1096 644 669 71,5 54,5 35 Fysioterapeutti 102 115 78 242 262 279 - - 153,5 165,5 132,5 Psykologi 163 173 125 30 32 30 3 - - 13 61 96 Erikoislääkäri 3 7 52 100 106 Laboratorio 1761 2465 1836 6431 5799 6132 Röntgen 625 637 687 TYÖTAPATURMAT Työtapaturmien määrä on laskenut vuoteen 2013 verraten. Vakuutusyhtiön tapaturmista maksamat korvaukset laskivat huomattavasti (vuonna 2013 90 518 ja 2014 62 759 ). Työtapaturmia sattui vuonna 2014 yhteensä 98 kappaletta. Vuonna 2013 tapaturmia sattui 111. Tapaturmat jakaantuvat työtapaturmiin 76 kpl, työmatkatapaturmiin 17 kpl ja ammattitauteihin /tutkimuksiin 1 kpl. Tapaturmien ehkäisyyn ja torjuntaan täytyy edelleen panostaa niin työyhteisöissä kuin työsuojeluhenkilöstön toimesta. Tapaturmien tutkinta on normaalia työyhteisön toimintaa. Tutkinta on tehtävä ja niiden tulokset käsitellään johtoryhmissä ja työpaikkakokouksissa ja niistä saatava oppi saadaan hyödyksi tapaturmantorjuntatyössä. Työsuojeluhenkilöstö pyydetään mukaan tutkimuksiin tarvittaessa. Vuosittain tehtävät riskinarviointien päivitykset parantavat myös työturvallisuutta samoin kuin päivittäisessä työssä tehtävät työsuojelua tukevat ratkaisut.
19
20 PALKKAKUSTANNUKSET Vuoden 2013 käyttötalouden palkkakustannukset (palkat ja palkkiot, joista vähennetty henkilöstökorvaukset) olivat 51 163 128,42 euroa (vuonna 2013 51 013 175 euroa). Palkkasumma kasvoi vuoteen 2013 verrattuna 0,3 %. Kunta-alan sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2014 oli keskimäärin + 0,8 %. Keskipalkka, kokonaisansio (tehtäväkohtainen palkka + lisät), koko henkilöstö Kaikki Miehet Naiset Kvtes 2209,4 2183,7 2212,1 Perhepäivähoitajat 1754,7 Teknisten sopimus 2989,5 3004,3 3049,3 Lääkärisopimus 4860,9 5191,4 4765,9 Ovtes 3525,2 3650,191 3477,474 ELÄKÖITYMINEN Keva toimittaa vuosittain tilaston Raision kaupungin eläkkeelle jääneistä työntekijöistä eläkelajeittain. Tilaston mukaan vuonna 2014 jäi toistaiseksi voimassa olevalle kokoaikaiselle eläkkeelle (vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke) 37 kaupungin työntekijää (vuonna 2013 49). Osa-aikaiselle eläkkeelle jäi 11 työntekijää (vuonna 2013 10). Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 59 vuotta. 2 Vuonna 2013 eläköitymisen keski-ikä oli 62 vuotta. Keski-ikä on vuosien 2009 2013 välillä vaihdellut 57,8 ja 62 vuoden välillä. Vuonna 2014 eläkkeelle jääneistä 32 on jäänyt vanhuuseläkkeelle. Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle jäi 45 työntekijää. Vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä on kasvanut huomattavasti suhteessa aikaisempiin vuosiin. Vuonna 2008 vanhuuseläkkeiden osuus kaikista eläkkeistä oli 31 % ja vuonna 2014 55 %. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on toistaiseksi pysynyt melko vähäisenä, mutta vuosittaiset vaihtelut voivat olla suuria. Eläkepäätöksiä kaupungin työntekijöistä tehtiin vuosina 2008-2014 seuraavasti: 2 Luvussa ei ole mukana osa-aikaeläkkeelle jääneet.
21
22 Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä näyttää olevan kasvamassa. Pysyvästi kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna 2014 5 työntekijää. Kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 10 työntekijää. Kahdeksan työntekijää siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Keva on laatinut eläkkeellelähtöennusteen, jonka mukaan Raision kaupungin vakituisista työntekijöistä jää tulevien viiden vuoden kuluessa (v. 2015 2019) eläkkeelle n. 235 työntekijää.
23 REKRYTOINTI Taloudellisen tilanteen vuoksi Raision kaupungilla oli vuonna 2014 käytössä täyttölupamenettely. Rekrytointiprosessin tehostamiseksi aloitettiin Raisiossa joulukuussa 2012 sähköisen Kuntarekryjärjestelmän käyttöönotto. Käyttöönoton jälkeen työpaikkailmoituksia on julkaistu sanomalehdissä hyvin vähän. Vuoden 2014 aikana sähköistä rekrytointijärjestelmää käytettiin 155 tehtävän täytössä (vuonna 2013 85). Haettavina olleista työpaikoista oli vakituisia 84 ja määräaikaisia 71 kpl. 54 % paikoista on ollut sosiaali- ja terveyskeskuksen tehtäviä, 35 % sivistyskeskuksen ja 11 % teknisen keskuksen. Kuntarekry ohjelman kautta haussa olleet työpaikat v. 2014 osuus Vakinainen keskuksittain, % Määräaikainen Konsernihallinto 1 1 1 0 Sivistyskeskus 54 35 17 37 Sosiaali- ja terveyskeskus 83 54 52 31 Tekninen keskus 17 11 14 3 Raisio 155 100 84 71 Hakijoita tehtäviin oli yhteensä 3228. Hakijoiden määrä vaihteli paljon haettavan tehtävän ja palvelussuhteen pituuden mukaan. Esimerkiksi toimistoalan, luokanopettajan ja lastenhoitajan tehtäviin tuli yli 70 hakemusta kuhunkin kun taas joihinkin sosiaali- ja terveyskeskuksen tehtäviin tuli vain 1-5 hakemusta.
24 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VUONNA 2014 HENKILÖSTÖPANOKSET 2014 2013 Vakituinen henkilöstö lkm 1296 1291 Palkkasumma (käyttötalous + investointiosa) 52 438 650 52 351 100 Palkkasivukulut 15 769 602 15 790 820 Henkilöstökorvaukset 938 226 949 547 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyshuolto 636 803 614 810 Työterveyshuoltokorvaukset 330 586 289 612 Virkistystoiminta 58 440 62 336 HENKILÖSTÖN TILA Henkilöstön keski-ikä, vakituiset vuotta 47 47 Eläkkeelle siirtyneet (pysyvät, kokoaikaiset) lkm 37 49 Sairauspoissaolot pv 25951 26818 Työtapaturmat (korvatut päivät) pv 532 801