TUTKIMUSRAPORTTI. Korjausrakentaminen

Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Vesikattorakenteiden kuntotutkimus TILAAJA Helsingin kaupungin rakennusvirasto, HKR-Rakennuttaja KOHDE, 00560 HELSINKI

2(20) SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO... 4 1.1 Tiivistelmä... 4 1.2 Koonti jatkotoimenpide-ehdotuksista... 4 2. YHTEYSTIEDOT... 5 2.1 Kohde... 5 2.2 Tilaaja... 5 2.3 Tutkimuksen suorittajat... 5 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 5 3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet... 5 3.2 Lähtötiedot... 5 3.3 Kohteen yleistietoja... 6 3.3.1 Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset... 6 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 6 4.1 Tutkimusten laajuus... 6 4.2 Suoritettavat tutkimukset ja mittaukset... 7 4.2.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu... 7 4.3 Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet... 8 5. VANHAN OSAN VESIKATTORAKENTEET... 8 5.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 8 5.2 Rakennetyyppi (YP3)... 8 5.3 Rakenteesta tehdyt havainnot... 9 5.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 9 5.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 10 5.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 11 5.4.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu... 11 5.4.2 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet... 11 5.5 Johtopäätökset... 11 5.6 Toimenpide-ehdotukset... 11 5.6.1 Korjaussuositus... 11 5.6.2 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat... 12 5.7 Rakennetyyppi (YP2)... 12 5.8 Rakenteesta tehdyt havainnot... 12 5.8.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 12 5.8.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 13 5.9 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 13

3(20) 5.9.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu... 13 5.10 Johtopäätökset... 14 5.11 IV-konehuoneen katto... 14 5.12 Rakenteesta tehdyt havainnot... 14 5.12.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 14 5.13 Johtopäätökset... 15 6. UUDEN OSAN VESIKATTORAKENTEET... 15 6.1 Rakennetyypit (YP1 ja YP4)... 15 6.2 Rakenteesta tehdyt havainnot... 16 6.2.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 16 6.2.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 17 6.3 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 19 6.3.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu... 19 6.3.2 Rakenteen tuulettuvuuden tarkastelu... 19 6.4 Johtopäätökset... 19 7. LIITTEET... 19

4(20) 1. YHTEENVETO 1.1 Tiivistelmä Vesikattojen ja yläpohjien kuntotutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa vesikatto- ja yläpohjarakenteiden mahdolliset vauriot ja puutteet. Vanhan osan vesikattona toimii kumibitumikermi, jonka päälle on asennettu suojakiveys (singeli). Lämmöneristeenä yläpohjissa on käytetty kevytsoraa tai mineraalivillaa. Liikuntasalin laajennusosan yhteydessä vuonna 2003, on lähtötietojen sekä tutkimusten perusteella, tehty korjauksia myös vanhan osan vesikatolle. Osa korjauksista on suoritettu vanhan rakenteen päälle ja osassa korjauksia on vesikattorakenteet uusittu kokonaisuudessaan. Yläpohjien tuuletusta varten on räystäille jätetty yhtenäinen 20mm tuuletusrako. Vesikaton kunnossa ei havaittu merkittäviä puutteita. Lämpö- ja kosteusteknisten laskelmien mukaan vanhan rakenteen päälle korjatussa yläpohjassa (YP3) on kosteuden tiivistymisen mahdollisuus vuoden kylminä ajanjaksoina. Tällöin rakenteen tuuletuksen toimivuus tärkeää ja näin ollen rakenteelle suositellaan tuuletuksen parantamista alipainetuulettimin. Lisäksi on huomioitava, että mikäli vanhan osan ulkoseinärakenne uusitaan, on vesikattojen suunnittelu ja korjaus otettava myös huomioon. Laajennusosan, joka on valmistunut vuonna 2009, yläpohjana on kevytsoralla lämmöneristetty kumibitumikermikate. IV-konehuoneiden kohdalla lämmöneristeenä toimii mineraalivilla. Tutkimusten perusteella niin rakennetyypit, liittymärakenteet kuin räystäätkin on toteutettu rakennesuunnitelmien mukaan, eikä tutkituissa rakenteissa havaittu merkittäviä vaurioita tai puutteita. 1.2 Koonti jatkotoimenpide-ehdotuksista Korjaustoimenpiteet Vanhan osan (YP3) rakenteen tuuletuksen parantaminen alipainetuulettimin

5(20) 2. YHTEYSTIEDOT 2.1 Kohde 2.2 Tilaaja Arabian monitoimikiinteistö 00560 HELSINKI Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Kasarmikatu 21 puh 09 310 1661 00099 HELSINKI faksi 09 310 38655 Marianna Tuomainen puh 09 3103 8653 email marianna.tuomainen@hel.fi 2.3 Tutkimuksen suorittajat Wise Group Finland Oy puh 020 743 5250 Sinimäentie 10 C faksi 020 743 5251 02360 Espoo Jimmy Sobott, ins. AMK puh 044 427 9266 email jimmy.sobott@wisegroup.fi Juho Antikainen, RI. AMK puh 044 427 9286 email juho.antikainen@wisegroup.fi 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT 3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet Kiinteistön vanhimmalle osalle on tehty käyttötarkoituksen muutos, jolloin hoitolaitos on muutettu koulurakennukseksi. Laajennusosat on rakennettu vuosina 2003 ja 2009. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vesikaton ja yläpohjarakenteiden tämänhetkinen kunto. 3.2 Lähtötiedot Kiinteistön lähtötiedot ovat käytettävissä Facilityinfo-järjestelmän Pakki-järjestelmän kautta, rakennusajankohdan piirustukset on luovutettu muistitikulla. Lähtötietoina on käytettävissä mm. Kiinteistön rakennusajankohdan piirustukset (ARK, RAK, LVI, S) Wise Group Finland Oy ulkoseinärakenteiden kuntotutkimus, osa 1 (2014) Wise Group Finland Oy ulkoseinärakenteiden tiiveyden tarkastelun raportti (2013) Vahanen Oy:n sisäilma- ja kosteusteknisen selvityksen raportti (2013) HKR-Rakennuttaja, paine-eromittaukset (2013) Vahanen Oy kosteustutkimukset, tiivistysten tarkastukset (2011)

6(20) HKR-Rakennuttaja, rakennustekninen tutkimus (2011) HKR-Rakennuttaja, sisäilmatutkimus (2011) 3.3 Kohteen yleistietoja Kiinteistö on monitoimirakennus, jonka vanhin osa on rakennettu vuonna 1978. Vanhan / alkuperäisen osan perusparannus sekä laajennus on tehty vuonna 2003, vuonna 2009 tehtiin toinen laajennus. Arabian peruskoulu on aloittanut toimintansa vuonna 2003 ja vuonna 2009 on valmistunut Arabian päiväkoti, leikkipuisto ja nuorisotalo. Käyttökohteet: koulu, päiväkoti, nuorisotalo, asukaspuisto Rakennuksia: 1 Kerrosmäärä: 2 Tilavuus: 46.250 m 3 Kerrosala: 9.383 brm 2 Ilmanvaihto: Koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä Lämmitys: Kaukolämpö 3.3.1 Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset Aikaisemmin suoritettuja tutkimuksia ovat mm. 2014 Wise Group Finland Oy ulkoseinärakenteiden kuntotutkimus, osa 1 2013 Wise Group Finland Oy ulkoseinärakenteiden tiiveyden tarkastelu 2013 Paine-eromittaukset alapohjan yli ja ulko- ja sisäilman välillä vanhalla puolella, HKR-Rakennuttaja 2013 Sisäilma- ja kosteustekninen selvitys, Vahanen Oy 2011 Ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimus, Nexon Consulting Oy/ATP Lukkari Oy 2011 Lattia-seinäliittymien tiivistysten tarkastukset 2011 Lattioiden kosteustutkimukset ja ulkoseiniin liittyvät selvitykset, Vahanen Oy 2011 Sisäilmastotutkimus, HKR-Rakennuttaja 2011 Rakennustekninen tutkimus, HKR-Rakennuttaja Aikaisemmin suoritettuja korjauksia ovat mm. 2013 Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus- ja säätötoimenpiteitä 2011 Ulkoseinärakenteiden liittymien tiivistyskorjauksia sisäpuolelta 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA 4.1 Tutkimusten laajuus Tutkimukset suoritettiin koko kiinteistölle, lukuun ottamatta liikuntasalin yläpohjaa (laajennus 2003), joka tarkasteltiin vain katteen osalta. Vanhaa osaa tarkastellaan omana osionaan ja laajennusosaa (laajennus 2009) omana osionaan. Alla olevassa asemapiirustuksessa ilmenee koko kiinteistö.

7(20) Laajennus 2003 Vanha osa Laajennus 2009 Kuva 1. Asemapiirustus. 4.2 Suoritettavat tutkimukset ja mittaukset Rakennetyyppien tarkennukset ja rakenneavaukset Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Vesikatteen kunnon, liittymärakenteiden, läpivientien yms. kuntokartoitus ja havaintojen kirjaus vauriokarttaan Yläpohjan tuuletuksen toimivuus (mahdolliset alipainetuulettimet, räystään tuuletuksen avoimuus, tuuletuksen mitoituksen tarkastelu) 4.2.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa tarkastellaan ilmenevien tarpeiden mukaisesti rakennusfysikaalisen mitoitusohjelmiston avulla. Tarkastelu suoritetaan pääsääntöisesti laskennallisesti käyttäen tietokoneohjelmaa DOF-lämpö 2.2 sekä käyttäen materiaalien yleisiä teknisiä tietoja sekä materiaaliominaisuuksia. Käytettäessä materiaalivalmistajien yksittäiselle tuotteelle ilmoittamia teknisiä tietoja saattaa esiintyä pieniä eroavuuksia saatuihin tuloksiin nähden. Rakennusajankohdan materiaalien ja niiden valmistajien ollessa tuntemattomia (ei lähtötiedoissa ilmoitettuja), ovat tarkastelut suoritettava yleisten materiaalitietojen mukaisesti. Ohjelmalla suoritetussa laskennallisessa tarkastelussa on huomioitava, että sen lähtötiedot on oletettu vakioiksi. Sisäilman lämpötilana on käytetty 21 C ja sisäilman kosteuslisänä verrattuna ulkoilmaan on käytetty TTY:n tutkimusraportin 140 mukaisia kuukausittaisia arvoja. Rakenteen sisäpuolisten tilojen sisäilman kosteussisältö (ja lämpötila) voi poiketa laskennassa käytetyistä arvoista huomattavasti riippuen tilan toiminnasta ja ilmanvaihdosta. Ulkoilman lähtötietoina on käytetty kohderakennuksen paikkakunnan keskimääräisiä kuukausittaisia olosuhteita.

8(20) 4.3 Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet Timanttiporauskalusto käsityökalut bitumikermikaton paikkausvälineet 5. VANHAN OSAN VESIKATTORAKENTEET Oletetut rakennetyypin mukaiset vesikaton alueet on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. 5.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Vesikatto- ja yläpohjarakenteiden korjaushistoriasta ei ole tarkkaa tietoa eikä lähtötiedoissa ollut rakennuksen rakenneteknisiä piirustuksia. Liikuntasalin laajennuksen arkkitehtisuunnitelmista voi päätellä että vanhan osan katot on korjattu liikuntasalin laajennusosan yhteydessä ja tätä tukee myös kentällä tehdyt havainnot. 5.2 Rakennetyyppi (YP3) Rakennetyyppi on määritetty rakennusajankohdan (1977) arkkitehtipiirustuksista. Rakennetyyppien sijaintia piirustuksissa ei ole mainittu. Rakennetyypin yhteyteen on otettu alkuperäisistä piirustuksista mukaan se, joka eniten vastaa rakenneavauksen rakennetyyppiä. Rakenneavauskohdat on esitetty liitteenä 1 olevassa tutkimuskartassa. YP3, yläpohja, piirustuksissa mainittu yleiseksi yläpohjarakenteeksi Mitta (mm) Rakenne, materiaali - bituminen nelikerroskate + suojakiveys 40 betonilaatta 250 450 kevytsora - betonilaatta YP3 rakennetyyppi

9(20) YP3, yläpohja, rakenneavaus 3, todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - suojakiveys (singeli) - bitumikermi 20 kovavilla - bitumikermi ~260 kevytsora - muovikalvo ~350 kevytsora - betoniyläpohja YP3 rakenneavaus 5.3 Rakenteesta tehdyt havainnot 5.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Vesikaton bitumikermin kuntoa tarkasteltiin pistokoeluontoisesti johtuen kermin päällä olevasta singelikerroksesta. Tarkastelun perusteella ei kermin kunnossa havaittu merkittäviä vaurioita tai puutteita (kuva 5.2), suurta halkeilua kermissä ei havaittu eikä kermin saumat olleet vielä epätiiviitä. Kattokaivojen eikä ylösnostojen osalta havaittu kermin osalta puutteita. Alipainetuulettimia ei katolla havaittu, lukuun ottamatta yksittäistä alipainetuuletinta, joten yläpohjan tuuletus on suunniteltu tuulettuvan ainoastaan räystäsrakenteiden kautta. Räystäsrakenteelle tehdyn avauksen (kuva 5.3) perusteella räystäälle on jätetty kauttaaltaan 22mm korkea tuuletusrako (kuva 5.4). Kuva 5.1 Yleiskuva YP3 rakenteen vesikatosta Kuva 5.2 Kermikate

10(20) Kuva 5.3 Räystäsrakenteen rakenneavaus Kuva 5.4 Räystään yhtenäinen tuuletusrako 5.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenneavauksen RA.03 (kuva 5.5 ja 5.6) perusteella vesikaton kermi on uusittu vanhan kermin päälle. Todennäköisesti uusiminen on tehty liikuntalasin laajennuksen yhteydessä vuonna 2003. Kermien väliin on asennettu kova villa. Myös vanhan kermin alla oleva rakenne eroaa alkuperäisen piirustuksen mukaisesta rakenteesta. Lämmöneristeenä toimivan kevytsorakerroksen paksuus on lähtötietoihin verrattuna noin 150 mm paksumpi. Lisäksi kevytsorakerros on jaettu muovikalvolla kahteen eri kerrokseen. Ylempi kerroksista on alempaa selvästi raekooltaan suurempaa kevytsoraa. Rakenneavauskohdalta kaikki rakenteet olivat aistinvaraisesti kuivia. Rakennetyypin laajuuden varmistukseksi tehtiin vielä toinen rakenneavaus toiselle puolella kiinteistöä (RA05). Rakenneavauksessa irroitettiin uusittu kermi sekä kova villa, jolla varmistettiin, että rakenne on myös toisella puolella kiinteistöä uusittu vanhan rakenteen päälle. Rakenneavauksen yhteydessä vanhasta kermistä otettiin näyte haitta-aineanalyysiä varten. Kuva 5.5 Rakenneavaus 3 Kuva 5.6 Rakenneavaus 3

11(20) 5.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 5.4.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Koska todetut rakennetyypit poikkesivat piirustusten mukaisista, suoritettiin laskennallinen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu (Dof-lämpö 2.2) olemassa olevien rakennetyyppien mukaan. Kosteustekniset laskelmat kustakin rakennetyypistä ovat liitteessä 2, sivuilla 1-8. Rakenteessa YP3 on laskennallisesti riski kosteuden tiivistymiselle eristekerroksessa kylminä vuodenaikoina. Tutkimuksissa ei kuitenkaan havaittu yläpohjarakenteiden vaurioitumista. Laskentatuloksissa on epävarmuutta ja niitä on tarkasteltava kriittisesti, sillä laskentaohjelma ei ota mm. huomioon yläpohjarakenteiden tuuletusta (toteutettu vain räystäiltä). 5.4.2 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet Vesikaton vanhasta kermistä teetettiin asbesti- sekä PAH-analyysit. Kermistä ei löytynyt asbestia ja PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus jäi ali raja-arvon (200mg/kg). Analyysivastaukset ovat liitteenä 3. 5.5 Johtopäätökset Tasakaton kumibitumikermin tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Lähtötietojen perusteella sekä tutkimuksessa tehtyjen havaintojen mukaan vesikaton bitumikermit on todennäköisesti uusittu liikuntasalin laajennusosaa tehtäessä vuonna 2003. Näin ollen vesikaton käyttöikää olisi jäljellä vielä arviolta 15 20 vuotta. Vesikatto- ja yläpohjarakenteiden kunnossa ei havaittu tutkimusten aikana merkittäviä puutteita tai vaurioita. Yläpohjarakenteen kosteusteknistä toimintaa voidaan laskennallisesti pitää riskialttiina, koska kosteuden tiivistyminen rakenteeseen kylminä vuodenaikoina on mahdollista. Tästä syystä vesikaton tuuletuksen toimivuus on tärkeää. Kevytsoralla eristetyille katoille ominaista on, että tuuletuksen toteutuksen osalta noudatetaan kevytsoran valmistajan antamia ohjeita (RIL107-2012 ja RT 85-10851). Kattovalmistajien ohjeiden mukaan tuuletus voidaan hoitaa räystäällä olevalla yhtenäisellä 10 20 mm tuuletusraolla. Lisäksi katve- sekä räystästuuletuksen katkaisemilla alueilla on tuuletusta suositeltavaa tehostaa alipainetuulettimin. Nykyisellään rakenteen tuuletus on toteutettu vain räystäiden kautta ja näin ollen katolla olevat kattojen korkeuserot (esim. IV-konehuone) aiheuttavat tuuletuksen katkeamisen. Vesikatto- ja yläpohjarakenteiden peruskorjausta ei tutkimuksen mukaan ole välttämätöntä suorittaa vielä lähivuosina. Huomattavaa kuitenkin on, että ulkoseinärakenteiden mahdollisella peruskorjauksella on suuri vaikutus myös vesikattoon ja ainakin räystäiden alueet tulevat myös vesikaton osalta uusittavaksi. Näin ollen koko YP3 rakenteen peruskorjausta julkisivujen peruskorjauksen yhteydessä on suositeltavaa harkita. 5.6 Toimenpide-ehdotukset 5.6.1 Korjaussuositus Rakenteelle suositellaan vesikaton korkeuserojen kohdalle tuuletuksen lisäämistä alipainetuulettimin. Tuuletuksella varmistetaan mahdollisen kosteuden poistuminen rakenteesta. Lisäksi julkisivujen uusimisen yhteydessä on varmistettava molempien kevytsorakerrosten tuulettuminen räystäältä.

12(20) Hankkeen sisältö pääkohdittain: Alipainetuulettimien lisääminen rakenteen tuulettumisen varmistamiseksi 5.6.2 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat Ulkoseinärakenteiden mahdollisella peruskorjauksella / uusimisella on suuri vaikutus myös vesikattoon ja ainakin räystäiden alueet tulevat myös vesikaton osalta uusittavaksi. Näin ollen koko YP3 rakenteen peruskorjausta julkisivujen peruskorjauksen yhteydessä on suositeltavaa harkita. 5.7 Rakennetyyppi (YP2) Rakennetyyppiä esiintyy liikuntasalin viereisen sisäänkäynnin yläpuolella. Lähtötietojen mukaan rakenteelle on tehty korjauksia laajennuosan rakentamisen yhteydessä vuonna 2003. Rakenne varmistettiin rakenneavauksella. Rakenneavauskohdat on esitetty liitteenä 1 olevassa tutkimuskartassa. YP2, yläpohja, rakenneavaus 4 Mitta (mm) Rakenne, materiaali - suojakiveys (singeli) - bitumikermi 20 kova mineraalivilla 140 pehmeä mineraalivilla - alumiinipintainen höyrynsulku - kantava profiilipelti YP1 rakenneavaus 5.8 Rakenteesta tehdyt havainnot 5.8.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Vesikaton bitumikermien kuntoa tarkasteltiin pistokoeluontoisesti johtuen kermin päällä olevasta singelikerroksesta. Singelikerros on asennettu koko vanhan osan alueelle lukuun ottamatta IV- konehuoneen kattoa. Tarkastelun perusteella kermin kunnossa ei havaittu merkittäviä puutteita tai vaurioita (kuva 5.8), suurta halkeilua kermissä ei havaittu eivätkä kermin saumat olleet vielä epätiiviitä. Kattokaivojen eikä ylösnostojen osalta havaittu kermin osalta puutteita.

13(20) Kuva 5.7 Yleiskuva YP2 rakenteen vesikatosta Kuva 5.8 Vesikaton kermi 5.8.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenneavauksen (kuva 5.9.) perusteella vesikattorakenteet on uusittu vuoden 2003 liikuntasalin laajennuksen yhteydessä. Korjauksessa on lämmöneristeet vaihdettu ja profiipellin yläpintaan on asennettu höyrynsulku. Kuva 5.7 Rakenneavaus 4 Kuva 5.8 Alumiinipintainen höyrynsulku 5.9 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 5.9.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Koska todetut rakennetyypit poikkesivat piirustusten mukaisista, suoritettiin laskennallinen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu (Dof-lämpö 2.2) olemassa olevien rakennetyyppien mukaan. Kosteustekniset laskelmat kustakin rakennetyypistä ovat liitteessä 2, sivuilla 1 8. Rakenteessa YP2 on laskennallisesti riski kosteuden tiivistymiselle eristekerroksessa kylminä vuodenaikoina.

14(20) Laskentatuloksissa on kuitenkin epävarmuutta ja niitä on tarkasteltava kriittisesti, sillä laskentaohjelma ei ota huomioon yläpohjarakenteiden tuuletusta. Rakenteen tuuletus on toteutettu räystäiltä, eikä kattopinnoilla ole korkeuseroja tai esteitä, mitkä katkaisisivat tuuletuksen ja näin ollen mahdollinen ylimääräinen kosteus pääsee poistumaan rakenteesta tuuletuksen avulla. 5.10 Johtopäätökset Tasakaton kumibitumikermin tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Tutkimuksen mukaan vesikaton rakenteet on uusittu liikuntasalin laajennusosaa tehtäessä vuonna 2003. Näin ollen vesikatteen käyttöikää olisi vielä arviolta 15 20 vuotta jäljellä. Rakenteen tuuletus on toteutettu räystäiltä, eikä kattopinnoilla ole korkeuseroja tai esteitä, mitkä katkaisisivat tuuletuksen. Näin ollen tutkimuksessa ei havaittu puutteita tuuletuksen osalta. Vesikatto- ja yläpohjarakenteiden kunnossa ei havaittu tutkimusten yhteydessä merkittäviä vaurioita tai puutteita. 5.11 Toimenpide-ehdotukset Ei toimenpide-ehdotuksia. 5.12 IV-konehuoneen katto Tutkimusten yhteydessä tarkastettiin lisäksi IV-konehuoneen katto. Rakenteet on lähtötietojen ja havaintojen mukaan uusittu liikuntasalin laajennusosan yhteydessä vuonna 2003. Rakennetta avattiin IV-konehuoneen puolelta höyrynsulkukermiin saakka. IV- konehuoneen rakenne höyrynsulkukermiin saakka Mitta (mm) Rakenne, materiaali - bitumikermi (höyrynsulku) 70 kova mineraalivilla - kantava profiilipelti IV-konehuoneen katto 5.13 Rakenteesta tehdyt havainnot 5.13.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Vesikaton bitumikermin kunnossa ei havaittu puutteita tai vaurioita. Katon tuuletusta on tehostettu alipainetuulettimin (kuva 5.10).

15(20) Kuva 5.9 Yleiskuva IV-konehuoneen katosta Kuva 5.10 Alipainetuuletin 5.14 Johtopäätökset Tasakaton kumibitumikermin tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Tutkimuksen mukaan vesikaton rakenteet on uusittu liikuntasalin laajennusosaa tehtäessä vuonna 2003. Näin ollen vesikatteen käyttöikää olisi vielä arviolta 15 20 vuotta. Vesikatto- ja yläpohjarakenteiden kunnossa ei tutkimusten aikana havaittu puutteita tai vaurioita. 5.15 Toimenpide-ehdotukset Ei toimenpide-ehdotuksia 6. UUDEN OSAN VESIKATTORAKENTEET Laajennusosa on valmistunut vuonna 2009. Tutkimuksessa varmistettiin vesikaton kunto sekä rakennetyyppien ja räystäsrakenteen vertailu suunnitelmiin. 6.1 Rakennetyypit (YP1 ja YP4) Rakennetyypit on koottu vuoden 2009 rakennekuvista, jotka olivat tutkijan käytettävissä. Yläpohjan rakenneavauksilla varmistettiin rakenteiden suunnitelmien mukaisuus.

16(20) YP1, yläpohja rakennesuunnitelmien mukaan (rakenne todennettu rakenneavauksella RA.01) Mitta (mm) Rakenne, materiaali - vedeneriste (bitumikermi) 40 betonilaatta - suodatinkangas 240 420 kevytsora 100 finnfoam - höyrynsulku - kantava rakenne (ontelolaatta) YP1, rakennetyyppi YP4, yläpohja rakennesuunnitelmien mukaan (rakenne todennettiin rakenneavauksella RA.02) Mitta (mm) Rakenne, materiaali - vedeneriste (bitumikermi) 20 lämmöneriste (vastakallistukset kevytsoralla) finnfoam - vedeneriste 100 finnfoam 20 100 tasausbetoni - kantava rakenne (ontelolaatta) YP4, rakennetyyppi 6.2 Rakenteesta tehdyt havainnot 6.2.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Vesikaton bitumikermin kunnossa ei havaittu puutteita tai vaurioita. Katon tuuletus on toteutettu räystäältä sekä kattojen korkeuserojen kohdalla alipainetuulettimin (kuva 5.12). Osassa vesikattoa havaittiin puutteita räystään ylösnostojen kohdalla (kuva 5.13), ylösnosto räystäällä tulisi olla RT- kortin mukaan vähintään 100mm. Räystään kohdalle tehtiin rakenneavaus, jossa ei muutoin havaittu puutteita. Lisäksi havaittiin yksittäinen epätiivis läpivienti (kuva 5.14).

17(20) Kuva 5.11 Yleiskuva laajennusosan vesikatosta Kuva 5.12 Tuuletusta tehostettu alipainetuulettimin Kuva 5.13 Ylösnosto räystäille paikoin puutteellinen Kuva 5.14 Läpiviennin tiivistys puutteellinen 6.2.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenneavauksissa (RA01 sekä RA02) (kuvat 5.15 ja 5.16) todettiin rakenteiden vastaavan vuoden 2009 rakennepiirustuksia. Rakenneavausten yhteydessä ei rakenteessa havaittu puutteita tai vaurioita. Lisäksi räystäille tehtiin rakenneavauksia (kuvat 5.17, 5.18, 5.19 ja 5.20), joissa todettiin räystäsrakenteen olevan rakennesuunnitelmien mukainen.

18(20) Kuva 5.15 Rakenneavaus RA01 Kuva 5.16 Rakenneavaus RA02 Kuva 5.17 Räystäsavaus 3 Kuva 5.18 Räystäsavaus 4 Kuva 5.19 IV-konehuone räystäsavaus 3, rakenteessa on suunnitelmien mukaiset tuuletusaukot. Kuva 5.20 Räystäsavaus 2 puutteellisen ylösnoston kohdalta. Kermi on viety suunnitelmien mukaan räystään ulkopuolelle.

19(20) 6.3 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 6.3.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Rakennetyypeille suoritettiin laskennallinen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu (Doflämpö 2.2) olemassa olevien rakennetyyppien mukaan. Kosteustekniset laskelmat kustakin rakennetyypistä ovat liitteessä 2, sivuilla 1 8. Rakenteissa on laskennallisesti riski kosteuden tiivistymiselle eristekerroksessa kylminä vuodenaikoina. Laskentatuloksissa on kuitenkin epävarmuutta ja niitä on tarkasteltava kriittisesti, sillä laskentaohjelma ei ota huomioon mm. yläpohjarakenteiden tuuletusta, jonka on tarkoitus poistaa rakenteeseen mahdollisesti kertyvä ylimääräinen kosteus. Rakenteen tuuletuksen toimivuudessa ei havaittu tutkimuksessa puutteita ja näin ollen mahdollinen rakenteeseen kertyvä ylimääräinen kosteus pääsee tuulettumaan pois. Rakenteen tuuletuksen toimivuutta on tarkasteltu enemmän kappaleessa 6.3.2. 6.3.2 Rakenteen tuulettuvuuden tarkastelu Kevytsoralla eristetyille katoille ominaista on että, tuuletuksen toteutuksen osalta noudatetaan kevytsoran valmistajan antamia ohjeita (RIL107-2012 ja RT 85-10851). Kattovalmistajien ohjeiden mukaan tuuletus voidaan toteuttaa räystäällä olevalla yhtenäisellä 10 20 mm tuuletusraolla. Lisäksi katve- sekä räystästuuletuksen katkaisemilla alueilla on tuuletusta suositeltavaa tehostaa alipainetuulettimin. Laajennusosan yläpohjarakenteet on tuuletettu räystäille jätetyllä yhtenäisellä tuuletusraolla sekä alipainetuulettimin niillä kohdin, joissa räystäältä tuleva tuuletus katkeaa (mm. IV-konehuone). Tutkimuksen perusteella yläpohjan tuuletuksessa ei havaittu puutteita. 6.4 Johtopäätökset Laajennusosan yläpohjat ovat tutkituilta osin suunnitelmien mukaisia eikä rakenteissa havaittu vaurioita. Ainoana puutteena havaittiin bitumikermin ylösnoston räystäillä jäävän paikoin alle suositusten (100 mm). Räystäsrakenne avattiin myös puutteellisen ylösnoston kohdalta ja räystäsrakenteessa ei muuten havaittu puutteita (kuva 5.20). Lisäksi havaittiin yksittäisessä katon läpiviennissä puutteellinen tiivistys, joka suositellaan korjattavan. 6.5 Toimenpide-ehdotukset 6.5.1 Korjaussuositus Puutteellisen läpiviennin tiivistys 7. LIITTEET Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Tutkimuskartta (1 sivu) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat (8 sivua) Asbestianalyysi (2 sivua) PAH- analyysi (2 sivua)

20(20) Espoossa Wise Group Finland Oy Jimmy Sobott, ins. AMK Juho Antikainen, RI.AMK

Rakennuskohde: Sisältö: Yläpohja laajennusosa Suunnittelija: Päiväys: Tunnus: 4.9.2014 YP1 Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 0.145 W/m2K 846.000 mm 1.00 m2 895.30 kg euro Vesihöyryn vastus: 1.012e+06 m2hpa/g Vesih. läpäisykerroin: 9.885e-07 g/m2hpa Lämmönvastus: 6.915 m2k/w Pintavastus, ulko: 0.040 m2k/w Pintavastus, sisä: 0.100 m2k/w Kulma (0-90): 0 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 5 6 KERROS: Kumibitumikermi Betoni Kevytsora yläpohjiss Finnfoam bitumi Betoni T [mm]: 1 5 42 10 1.00 265.00 LJ [W/mK]: 0.2300 2.3000 0.1100 0.0360 0.1300 2.5000 VHV [m2spa/kg] 2.500000e+12 5.200000e+10 1.359712e+10 2.420000e+10 1.000000e+12 5.200000e+10 Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: 110 230 315.00 100 240 T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys Lämpötilat ja kosteudet: Piste: U 1 2 3 4 5 6 7 S T [C]: 17.00 17.02 17.05 17.06 19.27 20.88 20.88 20.94 21.00 KK [g/m3]: 14.47 14.49 14.52 14.53 16.56 18.19 18.20 18.26 18.32 KM [g/m3]: 10.57 10.57 11.99 12.02 12.03 12.04 12.61 12.64 12.64 SK [%]: 73.0 72.9 82.6 82.8 72.6 66.2 69.3 69.2 69.0 Heinäkuu (744.0 h) C [g/m2]: Lisätiedot: T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Arabian peruskoulu)\2014, Kuntotutkimukset\Vesikattotutkimus\DOf\YP1_uusi puoli.lam

Rakennuskohde: Sisältö: Yläpohja laajennusosa Suunnittelija: Päiväys: Tunnus: 4.9.2014 YP1 Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 0.145 W/m2K 846.000 mm 1.00 m2 895.30 kg euro Vesihöyryn vastus: 1.012e+06 m2hpa/g Vesih. läpäisykerroin: 9.885e-07 g/m2hpa Lämmönvastus: 6.915 m2k/w Pintavastus, ulko: 0.040 m2k/w Pintavastus, sisä: 0.100 m2k/w Kulma (0-90): 0 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 5 6 KERROS: Kumibitumikermi Betoni Kevytsora yläpohjiss Finnfoam bitumi Betoni T [mm]: 1 5 42 10 1.00 265.00 LJ [W/mK]: 0.2300 2.3000 0.1100 0.0360 0.1300 2.5000 VHV [m2spa/kg] 2.500000e+12 5.200000e+10 1.359712e+10 2.420000e+10 1.000000e+12 5.200000e+10 Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: 110 230 315.00 100 240 T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys Lämpötilat ja kosteudet: Piste: U 1 2 3 4 5 6 7 S T [C]: -5.70-5.55-5.38-5.29 9.45 20.17 20.20 20.61 21.00 KK [g/m3]: 3.06 3.10 3.15 3.17 9.08 17.46 17.49 17.92 18.32 KM [g/m3]: 2.60 2.60 6.10 6.17 6.19 6.22 7.62 7.70 7.70 SK [%]: 85.0 83.9 100.0 100.0 68.2 35.6 43.6 43.0 42.0 Tammikuu (744.0 h) C [g/m2]: 0.07 1.46 Lisätiedot: Tiivistymisvaara! (SK_max = 100.0 %) T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Arabian peruskoulu)\2014, Kuntotutkimukset\Vesikattotutkimus\DOf\YP1_uusi puoli.lam

Rakennuskohde: Sisältö: Yläpohja vanha puoli Suunnittelija: Päiväys: Tunnus: 4.9.2014 YP2 Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 0.223 W/m2K 175.400 mm 1.00 m2 5 kg euro Vesihöyryn vastus: 2.098e+06 m2hpa/g Vesih. läpäisykerroin: 4.768e-07 g/m2hpa Lämmönvastus: 4.494 m2k/w Pintavastus, ulko: 0.040 m2k/w Pintavastus, sisä: 0.100 m2k/w Kulma (0-90): 0 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 5 KERROS: Kumibitumikermi Kova villa Mineraalivilla Alumiinipaperi 0.4 m Teräs T [mm]: 1 2 14 0.40 5.00 LJ [W/mK]: 0.2300 0.0380 0.0370 1.0000 500 VHV [m2spa/kg] 2.500000e+12 1.000000e+08 9.000000e+08 5.000000e+10 5.000000e+12 Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: 110 780 T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys Lämpötilat ja kosteudet: Piste: U 1 2 3 4 5 6 S T [C]: 17.00 17.04 17.07 17.54 20.91 20.91 20.91 21.00 KK [g/m3]: 14.47 14.50 14.54 14.95 18.23 18.23 18.23 18.32 KM [g/m3]: 10.57 10.57 11.25 11.25 11.25 11.27 12.64 12.64 SK [%]: 73.0 72.8 77.4 75.3 61.7 61.8 69.4 69.0 Heinäkuu (744.0 h) C [g/m2]: Lisätiedot: T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Arabian peruskoulu)\2014, Kuntotutkimukset\Vesikattotutkimus\DOf\YP2.LAM

Rakennuskohde: Sisältö: Yläpohja vanha puoli Suunnittelija: Päiväys: Tunnus: 4.9.2014 YP2 Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 0.223 W/m2K 175.400 mm 1.00 m2 5 kg euro Vesihöyryn vastus: 2.098e+06 m2hpa/g Vesih. läpäisykerroin: 4.768e-07 g/m2hpa Lämmönvastus: 4.494 m2k/w Pintavastus, ulko: 0.040 m2k/w Pintavastus, sisä: 0.100 m2k/w Kulma (0-90): 0 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 5 KERROS: Kumibitumikermi Kova villa Mineraalivilla Alumiinipaperi 0.4 m Teräs T [mm]: 1 2 14 0.40 5.00 LJ [W/mK]: 0.2300 0.0380 0.0370 1.0000 500 VHV [m2spa/kg] 2.500000e+12 1.000000e+08 9.000000e+08 5.000000e+10 5.000000e+12 Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: 110 780 T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys Lämpötilat ja kosteudet: Piste: U 1 2 3 4 5 6 S T [C]: -5.70-5.46-5.20-2.08 20.40 20.41 20.41 21.00 KK [g/m3]: 3.06 3.12 3.19 4.11 17.70 17.70 17.70 18.32 KM [g/m3]: 2.60 2.60 4.29 4.29 4.29 4.32 7.70 7.70 SK [%]: 85.0 83.4 100.0 100.0 24.2 24.4 43.5 42.0 Tammikuu (744.0 h) C [g/m2]: 0.27 Lisätiedot: Tiivistymisvaara! (SK_max = 100.0 %) T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Arabian peruskoulu)\2014, Kuntotutkimukset\Vesikattotutkimus\DOf\YP2.LAM

Rakennuskohde: Sisältö: Yläpohja vanhapuoli Suunnittelija: Päiväys: Tunnus: 4.9.2014 YP3 Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 0.161 W/m2K 1025.200 mm 1.00 m2 1117.43 kg euro Vesihöyryn vastus: 8.252e+05 m2hpa/g Vesih. läpäisykerroin: 1.212e-06 g/m2hpa Lämmönvastus: 6.209 m2k/w Pintavastus, ulko: 0.040 m2k/w Pintavastus, sisä: 0.100 m2k/w Kulma (0-90): 0 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 5 6 7 8 KERROS: Kumibitumikermi Mineraalivilla kumibitumikermi betoni Kevytsora yläpohjiss Höyrynsulkumuovi Kevytsora yläpohjiss Betoni T [mm]: 1 2 1 75.00 26 0.20 35 30 LJ [W/mK]: 0.2300 0.0700 0.2300 2.5000 0.1100 0.3200 0.1100 2.5000 VHV [m2spa/kg] 2.500000e+12 1.904000e+08 2.500000e+11 5.200000e+10 5.179856e+09 1.000000e+11 1.133094e+10 5.200000e+10 Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: 110 155.00 110 240 315.00 92 315.00 240 T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys Lämpötilat ja kosteudet: Piste: U 1 2 3 4 5 6 7 8 9 S T [C]: 17.00 17.03 17.05 17.24 17.27 17.29 18.81 18.81 20.86 20.94 21.00 KK [g/m3]: 14.47 14.50 14.52 14.68 14.71 14.72 16.12 16.12 18.17 18.25 18.32 KM [g/m3]: 10.57 10.57 12.31 12.31 12.49 12.53 12.53 12.60 12.61 12.64 12.64 SK [%]: 73.0 72.9 84.8 83.9 84.9 85.1 77.7 78.2 69.4 69.3 69.0 Heinäkuu (744.0 h) C [g/m2]: Lisätiedot: T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Arabian peruskoulu)\2014, Kuntotutkimukset\Vesikattotutkimus\DOf\YP3.LAM

Rakennuskohde: Sisältö: Yläpohja vanhapuoli Suunnittelija: Päiväys: Tunnus: 4.9.2014 YP3 Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 0.161 W/m2K 1025.200 mm 1.00 m2 1117.43 kg euro Vesihöyryn vastus: 8.252e+05 m2hpa/g Vesih. läpäisykerroin: 1.212e-06 g/m2hpa Lämmönvastus: 6.209 m2k/w Pintavastus, ulko: 0.040 m2k/w Pintavastus, sisä: 0.100 m2k/w Kulma (0-90): 0 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 5 6 7 8 KERROS: Kumibitumikermi Mineraalivilla kumibitumikermi betoni Kevytsora yläpohjiss Höyrynsulkumuovi Kevytsora yläpohjiss Betoni T [mm]: 1 2 1 75.00 26 0.20 35 30 LJ [W/mK]: 0.2300 0.0700 0.2300 2.5000 0.1100 0.3200 0.1100 2.5000 VHV [m2spa/kg] 2.500000e+12 1.904000e+08 2.500000e+11 5.200000e+10 5.179856e+09 1.000000e+11 1.133094e+10 5.200000e+10 Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: 110 155.00 110 240 315.00 92 315.00 240 T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys Lämpötilat ja kosteudet: Piste: U 1 2 3 4 5 6 7 8 9 S T [C]: -5.70-5.53-5.34-4.11-3.93-3.80 6.37 6.37 20.05 20.57 21.00 KK [g/m3]: 3.06 3.11 3.15 3.49 3.54 3.58 7.44 7.44 17.34 17.87 18.32 KM [g/m3]: 2.60 2.60 6.89 6.89 7.32 7.41 7.42 7.59 7.61 7.70 7.70 SK [%]: 85.0 83.8 100.0 100.0 100.0 100.0 99.7 100.0 43.9 43.1 42.0 Tammikuu (744.0 h) C [g/m2]: 0.46 9.28 Lisätiedot: Tiivistymisvaara! (SK_max = 100.0 %) T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Arabian peruskoulu)\2014, Kuntotutkimukset\Vesikattotutkimus\DOf\YP3.LAM

Rakennuskohde: Sisältö: Yläpohja uusipuoli Suunnittelija: Päiväys: Tunnus: 4.9.2014 YP4 Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 0.151 W/m2K 255.400 mm 1.00 m2 5 kg euro Vesihöyryn vastus: 2.098e+06 m2hpa/g Vesih. läpäisykerroin: 4.768e-07 g/m2hpa Lämmönvastus: 6.642 m2k/w Pintavastus, ulko: 0.040 m2k/w Pintavastus, sisä: 0.100 m2k/w Kulma (0-90): 0 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 5 6 KERROS: Kumibitumikermi PAROC ROB 80t PAROC ROS 40g Alumiinipaperi 0.4 m PAROC ROB 80t Teräs T [mm]: 1 2 20 0.40 2 5.00 LJ [W/mK]: 0.2300 0.0380 0.0370 1.0000 0.0380 500 VHV [m2spa/kg] 2.500000e+12 1.000000e+08 9.000000e+08 5.000000e+10 1.000000e+08 5.000000e+12 Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: 110 780 T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys Lämpötilat ja kosteudet: Piste: U 1 2 3 4 5 6 7 S T [C]: 17.00 17.02 17.05 17.37 20.62 20.62 20.94 20.94 21.00 KK [g/m3]: 14.47 14.49 14.52 14.80 17.93 17.93 18.26 18.26 18.32 KM [g/m3]: 10.57 10.57 11.25 11.25 11.25 11.27 11.27 12.64 12.64 SK [%]: 73.0 72.9 77.5 76.1 62.8 62.9 61.7 69.2 69.0 Heinäkuu (744.0 h) C [g/m2]: Lisätiedot: T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Arabian peruskoulu)\2014, Kuntotutkimukset\Vesikattotutkimus\DOf\YP4.LAM

Rakennuskohde: Sisältö: Yläpohja uusipuoli Suunnittelija: Päiväys: Tunnus: 4.9.2014 YP4 Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 0.151 W/m2K 255.400 mm 1.00 m2 5 kg euro Vesihöyryn vastus: 2.098e+06 m2hpa/g Vesih. läpäisykerroin: 4.768e-07 g/m2hpa Lämmönvastus: 6.642 m2k/w Pintavastus, ulko: 0.040 m2k/w Pintavastus, sisä: 0.100 m2k/w Kulma (0-90): 0 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 5 6 KERROS: Kumibitumikermi PAROC ROB 80t PAROC ROS 40g Alumiinipaperi 0.4 m PAROC ROB 80t Teräs T [mm]: 1 2 20 0.40 2 5.00 LJ [W/mK]: 0.2300 0.0380 0.0370 1.0000 0.0380 500 VHV [m2spa/kg] 2.500000e+12 1.000000e+08 9.000000e+08 5.000000e+10 1.000000e+08 5.000000e+12 Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: 110 780 T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys Lämpötilat ja kosteudet: Piste: U 1 2 3 4 5 6 7 S T [C]: -5.70-5.54-5.36-3.25 18.48 18.48 20.60 20.60 21.00 KK [g/m3]: 3.06 3.10 3.15 3.74 15.81 15.81 17.90 17.90 18.32 KM [g/m3]: 2.60 2.60 4.29 4.29 4.29 4.32 4.32 7.70 7.70 SK [%]: 85.0 83.9 100.0 100.0 27.1 27.4 24.2 43.0 42.0 Tammikuu (744.0 h) C [g/m2]: 0.27 Lisätiedot: Tiivistymisvaara! (SK_max = 100.0 %) T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Arabian peruskoulu)\2014, Kuntotutkimukset\Vesikattotutkimus\DOf\YP4.LAM

ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 261433 18.08.2014 1 (3) Wise Group Finland Oy Juho Antikainen Sinikalliontie 5 A 02630 ESPOO PAH-määritys materiaalinäytteestä Asiakasviite: Analyysin kuvaus: PAH-yhdisteet tuotteessa, Tulopvm.: 12.08.2014 Käsittelijä(t): Outi Kammonen Analysointimenetelmä Menetelmällä mitataan 16 PAH-yhdisteen pitoisuus materiaalinäytteessä. Näyte uutetaan dikloorimetaanilla ja analysoidaan kaasukromatografi-massaspektrometri -laitteistolla. Yksittäisen PAH-yhdisteen määritysraja on suuruusluokkaa 0,05-0,1 mg/kg. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 261433 18.08.2014 2 (3) CK14-02931-1 Näyte/keräin: 01. Mittauspaikka: Mittauskohde: vanhan osan vanha kermi Analysointipvm.: 13.08.2014/OKA1 Yhdiste Tulos Yksikkö Naftaleeni < 0,06 mg/kg Asenaftyleeni < 0,06 mg/kg Asenafteeni 0,10 mg/kg Fluoreeni 0,24 mg/kg Fenantreeni 1,2 mg/kg Antraseeni 0,11 mg/kg Fluoranteeni < 0,25 mg/kg Pyreeni 0,46 mg/kg Bentso[a]antraseeni 0,75 mg/kg Kryseeni 3,2 mg/kg Bentso(b)fluoranteeni < 0,85 mg/kg Bentso(k)fluoranteeni < 0,31 mg/kg Bentso(a)pyreeni 1,6 mg/kg Indeno(1,2,3-cd)pyreeni < 0,09 mg/kg Dibentso(a,h)antraseeni < 0,91 mg/kg Bentso(ghi)peryleeni < 1,9 mg/kg Määritettyjen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 7,7 mg/kg Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 261433 18.08.2014 3 (3) Tulosten tarkastelu Jos pitoisuus on jäänyt alle määritysrajan, tulostaulukkoon on merkitty määritysraja ja sen eteen pienempi kuin -merkki (<). Yleistä kivihiilitervasta, bitumista ja PAH-yhdisteistä: Kivihiilitervasta valmistetut tuotteet sisältävät satoja orgaanisia yhdisteitä, joista haitallisimpia ovat syöpää ja perimämuutoksia aiheuttavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet. Vesieristeinä on käytetty erilaisia kivihiilitervaan perustuvia tuotteita, öljypohjaisia bitumeja sekä bitumin ja kivihiilitervatuotteiden seoksia. Yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuus kivihiilitervatuotteissa, mm. kreosoottieristeessä, saattaa olla yli 1000 mg/kg. Myös bitumit voivat sisältää PAHyhdisteitä, kuitenkin selvästi vähemmän kuin kivihiilitervaan perustuvat valmisteet. Jos PAHyhdisteiden kokonaispitoisuus on yli 200 mg/kg, toimitetaan tällainen jäte yleensä ongelmajätelaitokselle. Työministeriön päätöksessä (838/1993) PAH-yhdisteet luokitellaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi aineiksi, lisäksi PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit saattavat aiheuttaa ihon ja silmien ärsytystä, punotusta ja valoherkistymistä. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavina aineina PAH-yhdisteet luokitellaan myös perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle vaaraa aiheuttaviksi tekijöiksi. Raskaana olevia ei tule käyttää työhön, jossa altistutaan syöpävaaraa aiheuttaville kemikaaleille. Tuloksen tulkinta Näyte sisältää pieniä määriä eräitä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH- yhdisteitä). Materiaalia käsiteltäessä tulee välttää ihokosketusta materiaaliin ja käyttää suojakäsineitä, esimerkiksi nahkahansikkaita. Sisältä likaantuneet käsineet pitää vaihtaa puhtaisiin. Työympäristön kehittämispalvelut Sinikka Vainiotalo erikoistyöhygieenikko Helsinki Outi Kammonen laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi