Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, K-S SHP ja Kanerva-Kastehanke Sairauden syntyyn vaikuttaa: geenit: biologinen sairastumisalttius ympäristötekijät mikro- ja makrotasolla: esim. mikrobit, säteily, vuorovaikutuksen puute, melu, päihteet, stressi, heikko ravinto persoonallisuus: esim. temperamentti, taipumukset, motiivit, tavoitteet, arvot, asenteet, koherenssin tunne, copingkeinot, identiteetti (myös sairauden kokemiseen ja ilmaisemiseen ja hoitoon) Sense of coherence l. elämänhallinnan tunne(i)(antonovsky) osa-alueet: ymmärrettävyys(kognitiivinen), hallittavuus(välineellinen) ja mielekkyys(motivationaalinen) = tunnetta ja luottamusta siihen että elämä on hallittavissa, ymmärrettävää ja mielekästä(pitäisi ollakin!) kasvatuksella, koulutuksella ja varhaisilla elämänkokemuksilla vaikutusta SOCin kehitykseen melko stabiili aikuisiällä
Elämänhallinnan tunne(soc) auttaa arvioimaan ärsykettä ja ottamaan käyttöön tarkoituksenmukaiset sisäiset ja ulkoiset voimavarat sama ärsyke voi olla positiivinen tai negatiivinen seuraamuksiltaan riippuen sen käsittelyyn käytössä olevien voimavarojen määrästä ja ärsykkeen tulkinnasta (->salutovai patogeneesi) Elämänhallinnan tunteen lähi-ilmaisuja ja vaikutuksia määrätietoisuus, tavoitteellisuus, vastuuntunto, itsekontrolli, tasapainoisuus, sisäinen autonomia ->kyky psyykkiseen työhön eli ongelmien käsittelyyn omassa mielessä -> stressinkäsittelykeinot paranee, ehkäisee somaattisten ja psyykkisten sairauksien syntyä, ikään kuin rokote Miten SOC ja terveys liittyvät toisiinsa? korkea SOC ja hyväksi koettu terveys ja toimintakyky korreloivat matala SOC ja perusterveydenhuollon palveluiden ylikäyttö korreloivat matala SOC ja runsas psyykkinen oireilu korreloivat joilla matala SOC, tarvitsevat enemmän tukea riippumatta objektiivisesta sairaudesta
Generalized Resistance Resources(GRRs): sisäisistä voimavaroista esimerkkinä: sosiaaliset taidot, kognitiiviset tiedot ja taidot, psykologiset ominaisuudet, biologiset ominaisuudet ulkoisia voimavaroja: sosiaalinen tuki(perhe, ystävät),taloudelliset resurssit, palvelujärjestelmät, käytössä olevat hoitokeinot, turvallisuus, kulttuuri näitä pitäisi lisätä elämänhallinnan tunteen parantamiseksi eli paljon muuta kuin medisiinaa! Persoonallisuuden tasot(mcadams): I perustaso: -temperamentti -taipumukset l. dispositiot, sis.soc in -luonteenpiirteet II taso -motiivit -henkilökohtaiset tavoitteet -coping-keinot -arvot, taidot, defenssit III taso -itse muodostettu identiteetti(tarina) Esimerkkejä taipumuksista(i): kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa n. 30 ikävuoteen mennessä, sen jälkeen muutos hidasta, mahdollista itsearvostus kontrolliorientaatio pystyvyysusko optimismi koherenssin tunne
Motiivien(II) kehitys: kehittyvät elämän aikana, muokattavissa, ajasta, paikasta ja roolista riippuvaisia biologisia, henkisiä, sosiaalisia pohjana Maslowin tarvehierarkia: ensin tyydytetään biologiset, sitten henkiset tarpeet mahdollisia tunteet synnyttävät motivaation(myös halut, tarpeet ja mielenkiinnon kohteet) Henkilökohtaiset tavoitteet(ii): itse elämän aikana luodut tavoitteet esim. perheen, työn ja koulutuksen suhteen muutettavissa, isoja ja pieniä konkreettiset toimivat paremmin kuin abstraktit, sopivuus voimavaroihin nähden, sitoutuminen helpottaa saavuttamista työsuuntautuneilla eniten uupumusta, sairauksia, harrastussuuntautuneet tyytyväisimpiä ja terveimpiä, tasapainoisimpia(elämä ei yhden kortin varassa) Mitä merkitystä käytännössä? hoitojärjestelmä voi vaikuttaa taipumuksiin (kuten koherenssin tunteeseen), motiiveihin, henkilökohtaisiin tavoitteisiin, copingkeinoihin ja identiteetin rakentamiseen potilasohjaus on osa tätä työtä SOCiin voidaan vaikuttaa neuvolassa, päivähoidossa, koulussa, perheessä koulutuksella, kuntouksella ja terapialla voidaan vaikuttaa sekä SOCiin että copingtaitoihin
Elämänhallinnan tunteen testaaminen tavallisin SOC-13 testi, SOC13R-lomake.doc olemassa myös pidempiä (SOC-29) ja lyhyempiä (SOC-3) versioita ei kiinteitä pisterajoja tulkinnassa, tulokset suhteutettava taustajoukkoon (työttömät, korkeasti koulutetut) matalat arvot(alle 60 75?) aihe tarkempiin kysymyksiin ja mahdollisesti lisätesteihin (Beck, AUDIT, itsetunto) puuttuminen taustalla oleviin tekijöihin mahdollisuuksien mukaan Käyttö motivoivassa haastattelussa, muutosvaihemallissa ja ryhmänohjauksessa mitataan elämänhallinnan tunnetta ja arvioidaan, mihin sillä hetkellä otollisinta vaikuttaa, missä potilaalla puutteita, mitkä ohjauskeinot toimivat parhaiten(persoona, tekniikka apuun) vaikuttaminen vaatii hyvää ihmistuntemusta, aikaa, potilaan kuuntelua ja sanoman ymmärtämistä molemmin puolin, olosuhteiden huomioonottoa kilpailevien tahojen huomiointi(media)! ryhmiin erityisesti niitä, joilla matala SOC(alle 60) SOC-13 testi osana ryhmiin tarjolla olevien valintakriteeristöä tai viimeistään ryhmän alussa ja lopussa ja seuranta-ajan jälkeen vielä palautteeksi(muutos hidas, mutta mahdollinen) SOCin lääketieteelliset vahvistamiskeinot sairastuneilla: kognitiiviset(tieto sairaudesta, hoitomahdollisuuksista), motivationaaliset(motivointi, tavoitteet), välineelliset(ennakko-oireiden tunnistus, hoitokeinot: apuvälineet, ruokavalio, lääkkeet, omamittaukset) yksilöiden olosuhteet, voimavarat, lähtötaidot, sairaudet ja elämäntilanteet huomioivia -> sairaudesta hallittava, ymmärrettävä ja elämä edelleen mielekästä sairaanakin, sairauskokemus siedettäväksi, osaksi omaa elämäntarinaa, mahdollisuudeksi uuden löytämiseen elämässä-> salutogeneesi
Lähteitä: Klaukka T, Helin-Salmivaara A, Ilanne-Parikka P. Missä vika, kun potilas ei ymmärrä omaa parastaan?sll 2001;21-22:2408-2412. Vertio H, Ahonen R, Fogelholm M et al. Salutogeneesin teoria nostaa hyvän elämän voimavarat esiin. SLL 2008;6:517-519. Keltinkangas- Järvinen L. Temperamentti, stressi ja elämänhallinta., WSOY, Juva, 2008. Antonovsky A. Unraveling the Mystery of Health. How people manage stress and stay well? Josey- Bass Publishers, San Fransisco, 1988