PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

Samankaltaiset tiedostot
PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

1. Oppimisen arviointi

#ammattiosaaminen2023

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Luku 6 Oppimisen arviointi

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus. Opetusneuvos Annika Bussman

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

AIKUISKOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG Pirre Hyötynen, TEK

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Horisontti

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Uudistuva aikuisten perusopetus

OPPILAANOHJAUS VL.7-9

Uudistuva aikuisten perusopetus

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Arviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU

Sivistynyt ja kilpailukykyinen Suomi. Sivistystyönantajien viestit

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

TKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen , Liisa Vanhanen-Nuutinen

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Arkistot ja kouluopetus

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Työelämään sijoittuminen

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Suomussalmen Talentti -esiselvityshanke

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Työssäkäyvä opiskelija haastaa ammattikorkeakoulun pedagogiikan ja rakenteita Joustavat opintopolut ja opinnollistaminen

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018

Arviointikäytänteet: suosituksia ja tuloksia

2. Sain riittävästi tietoa opinnoista ja ammattialasta oppilaitokselta, jossa opiskelen.

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Transkriptio:

YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin koulutuspoliittinen ohjelma

Parasta Suomelle TEKIN KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA Suomi on menestynyt panostamalla osaamiseen, uusien teknologioiden kehittämiseen ja niihin perustuvaan vientiin. Kaikki maat yrittävät samaa globalisoituvassa maailmassa. MENESTYÄKSEMME MYÖS TULEVAISUUDESSA MEIDÄN ON nostettava osaamistasoamme lisättävä yliopistojen ja työelämän yhteistyötä panostettava osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Jokainen ottaa vastuuta omasta kehittymisestään Osaaminen on paras työttömyysturva. Pohja itsensä kehittämiselle ja oppimisen halulle syntyy jo nuoruudessa. Omaa osaamista on kehitettävä läpi koko työuran. Työelämän ja yliopistojen yhteistyötä tiivistetään Opiskelun ja työn yhdistäminen on mahdollisuus: tekniikan alalla työelämä alkaa jo ennen valmistumista. Työssäkäynti tukee opiskelumotivaatiota, oppimistuloksia sekä valmistumisen jälkeistä työllistymistä. NÄIN SE SAADAN TOIMIMAAN: Omaa osaamista on mahdollista kehittää jatkuvasti työtehtävissä. Työnantajat ottavat taloudellista vastuuta työvoimansa osaamisen kehittämisestä. Tekniikan akateemiset käyttävät osaamisen kehittämiseen omaa aikaa ja rahaa eniten suomalaisesta työvoimasta. NÄIN SE HYÖDYTTÄÄ OPISKELIJAA JA MEITÄ: Työelämässä opittua asiaa ei tarvitse opiskella uudelleen yliopistossa, vaan se hyväksytään osaksi opintoja. Osalla jatko-opiskelijoista tohtorikoulutus toteutetaan kiinteässä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, mikä tuottaa uutta huippuosaamista ja menestystuotteita. Henkilökohtaiset koulutustilit ovat jokaisen käytössä; rahoitus jakautuu yksilön, työnantajan ja yhteiskunnan kesken.

Tekniikan alan opiskelun ja tutkimuksen on oltava huippulaadukasta SE TARKOITTAA, ETTÄ: Monipuolisesti innostavat opetus-menetelmät ja oppimisympäristöt tukevat yhteisöllistäoppimista ja kansainvälisyyttä edistävät syväoppimista ja kannustavat omaehtoiseen opiskeluun. Opinnot kehittävät jokaisen opiskelijan itsetuntemusta ja vastuuta elinympäristöstä. Kaikilla päätoimisesti opetustehtäviä hoitavilla on pedagogista osaamista. Suomessa tehdään kansainvälisesti korkealaatuista tutkimusta. edellyttää tutkijoita motivoivia uramalleja ja nykyaikaista tutkimusympäristöä. Tekniikan yliopistojen resurssit nostetaan EU:n kärkisijoille Kansainvälisesti korkeatasoisissa ulkomaisissa yliopistoissa resursseista selvästi yli puolet, joissakin jopa 80 prosenttia, tulee suoraan valtiolta. Myös Suomessa tekniikan yliopistojen julkista rahoitusta on lisättävä. Jotta tekniikan yliopistojen resurssit ovat tulevaisuudessa EU-maiden parhaiden tekniikan yliopistojen tasolla, yliopistojen rahoituspohjaa on lisäksi laajennettava. KEINOJA SIIHEN OVAT: maksullisten koulutuspalveluiden kehittäminen maksujen periminen ulkomailta tulevien koulutuksesta yritysyhteistyö kansainvälinen tutkimusrahoitus.

Oppimisen ilo ja halu syntyy kouluissa Kaikilla koulutustasoilla on tarjottava parasta mahdollista opetusta: Opetuksen tulee olla innostavaa ja yhteydessä arkeen yli oppiainerajojen. Digiyhteiskunnan rakennemuutoksen edessä tarvitaan yhteistä sitoutumista ja rohkeutta kokeilla uutta, muuttaa rakenteita ja tehdä päätöksiä. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on vahvistettava matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamista. Suomen kouluihin ja tietoverkkoihin on kehitettävä maailman edistyksellisimmät oppimisympäristöt. Tieto- ja viestintäteknologian ymmärrys on avaintaito, jota tarvitaan myös työkaluna muiden oppiaineiden opetuksessa.