Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2044(BUD) 6.9.2017 TARKISTUKSET 1-33 Charles Goerens (PE609.383v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2018 kaikki pääluokat (2017/2044(BUD)) AM\1133442.docx PE609.646v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
AM_Com_NonLegOpinion PE609.646v01-00 2/18 AM\1133442.docx
1 Lola Sánchez Caldentey, Enrique Guerrero Salom 1 kohta 1. korostaa, että unionin talousarviosta myönnettävä kehitysapu on vähintään pidettävä monivuotisessa rahoituskehyksessä ennakoidulla tasolla ja että on keskityttävä köyhyyden poistamista koskeviin pitkän aikavälin toimenpiteisiin; pitää myönteisenä, että keskitulotason maille myönnettävä virallinen kehitysapu lakkautetaan vaiheittain; 1. korostaa, että unionin talousarviosta myönnettävä kehitysapu on vähintään pidettävä monivuotisessa rahoituskehyksessä ennakoidulla tasolla ja että on keskityttävä köyhyyden poistamista koskeviin pitkän aikavälin toimenpiteisiin sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen; katsoo, että koska suurin osa (noin 75 prosenttia) maailman köyhimmistä ihmisistä asuu keskitulotason maissa, joissa eri maantieteellisten alueiden ja kaupunki- ja maaseutualueiden välillä esiintyy erityisesti naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvaa eriarvoisuutta, keskitulotason maiden avun vähentäminen merkitsisi askeleen ottamista taaksepäin kyseisissä maissa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen osalta; 2 György Hölvényi 1 kohta 1. korostaa, että unionin talousarviosta myönnettävä kehitysapu on vähintään pidettävä monivuotisessa rahoituskehyksessä ennakoidulla tasolla ja että on keskityttävä köyhyyden poistamista koskeviin pitkän aikavälin toimenpiteisiin; pitää myönteisenä, että keskitulotason maille myönnettävä virallinen kehitysapu lakkautetaan vaiheittain; 1. korostaa, että unionin talousarviosta myönnettävä kehitysapu on vähintään pidettävä monivuotisessa rahoituskehyksessä ennakoidulla tasolla ja että on keskityttävä köyhyyden poistamista koskeviin pitkän aikavälin toimenpiteisiin; AM\1133442.docx 3/18 PE609.646v01-00
Or. hu 3 Maurice Ponga, Bogdan Brunon Wenta 1 kohta 1. korostaa, että unionin talousarviosta myönnettävä kehitysapu on vähintään pidettävä monivuotisessa rahoituskehyksessä ennakoidulla tasolla ja että on keskityttävä köyhyyden poistamista koskeviin pitkän aikavälin toimenpiteisiin; pitää myönteisenä, että keskitulotason maille myönnettävä virallinen kehitysapu lakkautetaan vaiheittain; 1. korostaa, että unionin talousarviosta myönnettävä kehitysapu on vähintään pidettävä monivuotisessa rahoituskehyksessä ennakoidulla tasolla ja että on keskityttävä köyhyyden poistamista koskeviin pitkän aikavälin toimenpiteisiin; pitää myönteisenä, että keskitulotason maille myönnettävä virallinen kehitysapu lakkautetaan vaiheittain mutta korostaa, että kyseisten maiden kanssa olisi edelleen tehtävä yhteistyötä alueellisissa kysymyksissä ja maailmanlaajuisten haasteiden osalta; 4 Paul Rübig 1 kohta 1. korostaa, että unionin talousarviosta myönnettävä kehitysapu on vähintään pidettävä monivuotisessa rahoituskehyksessä ennakoidulla tasolla ja että on keskityttävä köyhyyden poistamista koskeviin pitkän aikavälin toimenpiteisiin; pitää myönteisenä, että keskitulotason maille myönnettävä virallinen kehitysapu lakkautetaan vaiheittain; 1. korostaa, että unionin talousarviosta myönnettävä kehitysapu on vähintään pidettävä monivuotisessa rahoituskehyksessä ennakoidulla tasolla ja että on keskityttävä köyhyyden poistamista koskeviin pitkän aikavälin toimenpiteisiin; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota vähiten kehittyneisiin maihin; PE609.646v01-00 4/18 AM\1133442.docx
5 Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta, Maurice Ponga 1 a kohta (uusi) 1 a. kehottaa soveltamaan kehitystoimiin kannustimiin perustuvaa lähestymistapaa ottamalla käyttöön enemmällä enemmän -periaatteen Euroopan naapuruuspolitiikan esimerkin kaltaisesti;katsoo, että mitä paremmin ja nopeammin maa edistyy demokraattisten instituutioiden rakentamiseksi ja vakiinnuttamiseksi sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamiseksi toteuttamissaan sisäisissä uudistuksissa, sitä enemmän sen pitäisi saada tukea EU:lta; 6 Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta, Maurice Ponga 1 b kohta (uusi) 1 b. toteaa, että yksikään maa ei ole kehittynyt syventämättä kauppasuhteitaan naapurimaittensa ja muun maailman kanssa;kannustaa lisäksi rahoittamaan kauppaa tukevia kehitysaputoimia, jotta kehitysmaat voivat tulevaisuudessa osallistua paljon aiempaa laajemmin globaaleihin arvoketjuihin;korostaa tässä yhteydessä digitaalisen liitettävyyden kasvavaa merkitystä pyrittäessä siihen, että globalisaation hyödyt jakautuvat aiempaa tasapainoisemmin kehitysmaiden hyväksi; AM\1133442.docx 5/18 PE609.646v01-00
7 Lola Sánchez Caldentey, Stelios Kouloglou 2 kohta 2. tähdentää, että ennakoimattomista konflikteista aiheutuneet tuntuvat humanitaariset tarpeet edellyttävät rahoituskehysten otsakkeen 4 liikkumavaran käyttämistä kokonaisuudessaan tähän haasteeseen ja uusien kriisien ehkäisemiseen; tähdentää, että unionin myöntämää humanitaarista apua on tehostettava myös muualla kuin unionin naapurustossa; 2. tähdentää, että ennakoimattomista konflikteista sekä ilmastonmuutokseen liittyvistä katastrofeista aiheutuneet tuntuvat humanitaariset tarpeet edellyttävät rahoituskehysten otsakkeen 4 liikkumavaran käyttämistä kokonaisuudessaan tähän haasteeseen ja uusien kriisien ehkäisemiseen; tähdentää, että unionin myöntämää humanitaarista apua on tehostettava myös muualla kuin unionin naapurustossa; 8 Bogdan Brunon Wenta, Maurice Ponga, Paul Rübig 2 a kohta (uusi) 2 a. korostaa, että EU:n on talousarvionsa kautta osallistuttava asianmukaisesti toimintaohjelman 2030 toteuttamiseen ja siinä määritettyjen 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseen;muistuttaa, että toimintaohjelman täytäntöönpanossa on hyödynnettävä EU:n sisäisiä ja ulkoisia toimia ja otettava tasapainoisesti ja johdonmukaisesti huomioon kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta sekä kestävän kehityksen eri tavoitteiden keskinäiset yhteydet; 9 PE609.646v01-00 6/18 AM\1133442.docx
Vincent Peillon, Cécile Kashetu Kyenge, Enrique Guerrero Salom, Arne Lietz 3 kohta 3. katsoo, että lisääntymisterveyteen tehtäviä investointeja on lisättävä, jotta voidaan kompensoida Yhdysvaltain Global Gag -säännön palauttamisesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia; 3. panee merkille, että vaatimusta, jonka mukaan 20 prosenttia kehitysyhteistyövälineen mukaisesta avusta on osoitettava sosiaalisiin peruspalveluihin, erityisesti terveyteen ja koulutukseen, ei ole noudatettu ajanjaksolla 2014 2017 1a ; katsoo, että inhimilliseen kehitykseen ja erityisesti lisääntymisterveyteen tehtäviä investointeja on lisättävä, jotta voidaan kompensoida Yhdysvaltain Global Gag - säännön palauttamisesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia; 1a https://ec.europa.eu/europeaid/sites/devco /files/draft-eval-report-dci_en.pdf 10 Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta 3 kohta 3. katsoo, että lisääntymisterveyteen tehtäviä investointeja on lisättävä, jotta voidaan kompensoida Yhdysvaltain Global Gag -säännön palauttamisesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia; 3. katsoo, että terveyteen tehtäviä investointeja on lisättävä, jotta edesautetaan epidemioiden torjuntaa; korostaa tässä yhteydessä puhtaan veden saannin ja uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamisen merkitystä; 11 AM\1133442.docx 7/18 PE609.646v01-00
György Hölvényi 3 kohta 3. katsoo, että lisääntymisterveyteen tehtäviä investointeja on lisättävä, jotta voidaan kompensoida Yhdysvaltain Global Gag -säännön palauttamisesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia; 3. katsoo, että lisääntymisterveyteen tehtäviä investointeja on lisättävä; Or. hu 12 Lola Sánchez Caldentey, Stelios Kouloglou 3 kohta 3. katsoo, että lisääntymisterveyteen tehtäviä investointeja on lisättävä, jotta voidaan kompensoida Yhdysvaltain Global Gag -säännön palauttamisesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia; 3. katsoo, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja siihen liittyviin oikeuksiin tehtäviä investointeja on lisättävä, jotta voidaan kompensoida Yhdysvaltain Global Gag -säännön palauttamisesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia; 13 Heidi Hautala, Maria Heubuch 3 a kohta (uusi) 3 a. palauttaa mieliin, että vuoden 2017 talousarviossa kehitysyhteistyön rahoitusvälineen inhimillisen kehityksen budjettikohdan määrärahoja leikattiin alkuperäiseen monivuotiseen suunnitelmaan verrattuna;panee merkille, PE609.646v01-00 8/18 AM\1133442.docx
että komission mukaan kyse oli pelkästään talousarvion takapainotteisesta toteuttamisesta, ei ohjelman määrärahojen leikkaamisesta;pitää näin ollen tärkeänä säilyttää inhimillisen kehityksen budjettikohdan määrärahojen huomattava lisäys edellisvuoden talousarvioon verrattuna; 14 Paul Rübig, Maurice Ponga, Bogdan Brunon Wenta 3 a kohta (uusi) 3 a. painottaa, että mikroyritysten ja pk-yritysten tukemisen merkitys on suuri ja kehottaa ennen kaikkea lujittamaan entisestään mikrorahoituslainoja ja takuita koskevia järjestelmiä; 15 Paul Rübig 3 b kohta (uusi) 3 b. kannustaa perustamaan kehitysmaihin oppisopimuskoulutusta antavia ammattioppilaitoksia, joissa nuoret voivat sekä suorittaa ammatillisen oppisopimuskoulutuksen, jossa painotetaan ammatin käytännön näkökulmia, että seurata teorialuentoja erikoistuneissa ammattioppilaitoksissa; AM\1133442.docx 9/18 PE609.646v01-00
16 Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta 3 c kohta (uusi) 3 c. kehottaa laajentamaan Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa Euroopan ulkopuolelle ja erityisesti kehitysmaihin sekä myöntämään tarvittavat rahoitusvarat; 17 Paul Rübig, Maurice Ponga, Bogdan Brunon Wenta 4 kohta 4. katsoo, että unionin talousarvio ei sovellu muuttoliikepolitiikan rahoittamiseen, koska useimmat jäsenvaltiot ovat edelleen haluttomia käynnistämään yhteistä politiikkaa kyseisellä alalla; 4. katsoo, että rauhan, turvallisuuden ja oikeuden edistäminen kehitysmaissa on ratkaisevan tärkeää EU:lle muuttoliikkeen perussyihin puuttumiseksi; toteaa, että turvallisuuteen liittyvät menot ovat erityisen merkityksellisiä nykyisissä pyrkimyksissä käsitellä kattavasti turvallisuuden ja kehityksen välistä yhteyttä ja saavuttaa kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoite 16; 18 Lola Sánchez Caldentey, Stelios Kouloglou 4 kohta PE609.646v01-00 10/18 AM\1133442.docx
4. katsoo, että unionin talousarvio ei sovellu muuttoliikepolitiikan rahoittamiseen, koska useimmat jäsenvaltiot ovat edelleen haluttomia käynnistämään yhteistä politiikkaa kyseisellä alalla; 4. katsoo, että unionin talousarvio ei sovellu muuttoliikepolitiikan rahoittamiseen, koska useimmat jäsenvaltiot ovat edelleen haluttomia käynnistämään yhteistä politiikkaa kyseisellä alalla; korostaa, että kehitysapuun ei pidä liittää ehtoja yhteistyöstä muuttoliikeasioissa, kuten rajavalvonnassa tai takaisinottosopimuksissa; 19 Vincent Peillon, Cécile Kashetu Kyenge, Arne Lietz 4 kohta 4. katsoo, että unionin talousarvio ei sovellu muuttoliikepolitiikan rahoittamiseen, koska useimmat jäsenvaltiot ovat edelleen haluttomia käynnistämään yhteistä politiikkaa kyseisellä alalla; 4. katsoo, että EU:n talousarvion käyttöönottoon muuttoliikkeen muodostamaan haasteeseen vastaamiseksi olisi yhdistettävä yhteisen politiikan noudattaminen kyseisellä alalla; 20 György Hölvényi 4 kohta 4. katsoo, että unionin talousarvio ei sovellu muuttoliikepolitiikan rahoittamiseen, koska useimmat jäsenvaltiot ovat edelleen haluttomia käynnistämään yhteistä politiikkaa kyseisellä alalla; 4. katsoo, että unionin talousarvio on tärkeä väline muuttoliikepolitiikan rahoittamisessa, koska sillä voidaan tukea merkittävästi toimia, joilla puututaan muuttoliikkeen syihin lähtömaissa; AM\1133442.docx 11/18 PE609.646v01-00
Or. hu 21 Elly Schlein 4 kohta 4. katsoo, että unionin talousarvio ei sovellu muuttoliikepolitiikan rahoittamiseen, koska useimmat jäsenvaltiot ovat edelleen haluttomia käynnistämään yhteistä politiikkaa kyseisellä alalla; 4. muistuttaa, että muuttoliike- ja pakolaiskriisi on vaikuttanut merkittävästi EU:n talousarvioon ja edellyttää dynaamisia vastatoimia myös lähivuosina; 22 Maurice Ponga, Bogdan Brunon Wenta 5 kohta 5. torjuu uudelleen ajatuksen kehitysvarojen käyttämisestä muihin kuin kehitystä koskeviin tavoitteisiin ja korostaa, että rahoitus, joka ei täytä virallisen kehitysavun perusteita, on hankittava muista välineistä kuin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) ja Euroopan kehitysrahastosta (EKR); 5. torjuu uudelleen ajatuksen kehitysvarojen käyttämisestä muihin kuin kehitystä koskeviin tavoitteisiin ja huomauttaa, että ohjelmasuunnittelu on toteutettava niin, että se täyttää mahdollisimman hyvin taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean (OECD/DAC) vahvistamat julkisen kehitysavun arviointiperusteet ottaen huomioon unionin tavoite varmistaa kaudella 2014 2020, että vähintään 90 prosenttia sen kehitysavun kokonaismäärästä lasketaan julkiseksi kehitysavuksi; PE609.646v01-00 12/18 AM\1133442.docx
23 Vincent Peillon, Cécile Kashetu Kyenge, Enrique Guerrero Salom, Arne Lietz 5 kohta 5. torjuu uudelleen ajatuksen kehitysvarojen käyttämisestä muihin kuin kehitystä koskeviin tavoitteisiin ja korostaa, että rahoitus, joka ei täytä virallisen kehitysavun perusteita, on hankittava muista välineistä kuin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) ja Euroopan kehitysrahastosta (EKR); 5. torjuu uudelleen ajatuksen kehitysvarojen käyttämisestä muihin kuin kehitystä koskeviin tavoitteisiin ja korostaa, että rahoitus, joka ei täytä virallisen kehitysavun perusteita, on hankittava muista välineistä kuin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) ja Euroopan kehitysrahastosta (EKR); toteaa, että ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta 5. heinäkuuta 2017 antamassaan lausunnossa suljetaan pois mahdollisuus osoittaa kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä tukea vakautta ja rauhaa edistävän välineen rahoittamiseksi; 24 Elly Schlein 5 kohta 5. torjuu uudelleen ajatuksen kehitysvarojen käyttämisestä muihin kuin kehitystä koskeviin tavoitteisiin ja korostaa, että rahoitus, joka ei täytä virallisen kehitysavun perusteita, on hankittava muista välineistä kuin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) ja Euroopan kehitysrahastosta (EKR); 5. torjuu uudelleen ajatuksen kehitysvarojen käyttämisestä muihin kuin kehitystä koskeviin tavoitteisiin ja korostaa, että rahoitus, joka ei täytä virallisen kehitysavun perusteita, on hankittava muista välineistä kuin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) ja Euroopan kehitysrahastosta (EKR); korostaa, että kyseisiä välineitä, erityisesti EU:n Afrikka-hätärahastoa, hyödyntävien AM\1133442.docx 13/18 PE609.646v01-00
mekanismien olisi palveltava aitoja pitkän aikavälin kehitystavoitteita ja vastattava kumppanimaiden kehitystarpeisiin ja että niillä ei pidä myötäillä rahoittajien poliittisia tavoitteita; 25 Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta 5 kohta 5. torjuu uudelleen ajatuksen kehitysvarojen käyttämisestä muihin kuin kehitystä koskeviin tavoitteisiin ja korostaa, että rahoitus, joka ei täytä virallisen kehitysavun perusteita, on hankittava muista välineistä kuin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) ja Euroopan kehitysrahastosta (EKR); 5. tunnustaa täysin monien haasteiden monimutkaisuuden ja tarpeen vastata niihin moniulotteisilla ja täydentävillä toimilla mutta painottaa tarvetta selkeyttää rahoitusjärjestelyjä ja noudattaa kansainvälisiä sitoumuksia; 26 Lola Sánchez Caldentey, Stelios Kouloglou 5 a kohta (uusi) 5 a. pitää valitettavana uusien erityisrahastojen parlamentaarisen valvonnan puutetta;muistuttaa, että on tärkeää varmistaa, että erityisrahastoilla ei palvella EU:n erityisiä geopoliittisia etuja vaan että niillä edistetään kestävää kehitystä noudattaen samalla täysimääräisesti kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevaa periaatetta sekä kansainvälisesti sovittuja kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia PE609.646v01-00 14/18 AM\1133442.docx
periaatteita; 27 Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta 6 kohta 6. korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden on lunastettava yhteinen, vuonna 2015 vahvistamansa lupaus siitä, että virallisen kehitysavun osuus nostetaan vuoteen 2030 mennessä 0,7 prosenttiin bkt:stä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan aikataulut, joiden mukaan osuus kasvatetaan vaiheittain kyseiselle tasolle. 6. korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden on lunastettava yhteinen, vuonna 2015 vahvistamansa lupaus siitä, että virallisen kehitysavun osuus nostetaan vuoteen 2030 mennessä 0,7 prosenttiin bkt:stä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan yhteisen aikataulun, jonka mukaan osuus kasvatetaan vaiheittain kyseiselle tasolle; toteaa, että EU:n kehitysapu olisi käytettävä vaikuttavammin ja että virallinen kehitysapu olisi kohdistettava aloille, joilla sitä eniten tarvitaan, eritoten valmiuksien luomisen, hyvän hallintotavan, terveydenhuollon, koulutuksen, maatalouden, vesi- ja jätevesihuollon ja energian aloille; 28 Charles Goerens 6 kohta 6. korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden on lunastettava yhteinen, vuonna 2015 vahvistamansa lupaus siitä, että virallisen kehitysavun osuus nostetaan vuoteen 2030 mennessä 0,7 prosenttiin bkt:stä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan aikataulut, joiden 6. korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden on lunastettava yhteinen, vuonna 2015 vahvistamansa lupaus siitä, että virallisen kehitysavun osuus nostetaan vuoteen 2030 mennessä 0,7 prosenttiin bkt:stä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan aikataulut, joiden AM\1133442.docx 15/18 PE609.646v01-00
mukaan osuus kasvatetaan vaiheittain kyseiselle tasolle. mukaan osuus kasvatetaan vaiheittain kyseiselle tasolle;kehottaa komissiota ottamaan Britannian EU-eron vaikutukset asianmukaisesti ja oikeaaikaisesti huomioon pitäen mielessä, että Yhdistynyt kuningaskunta on yksi suurimmista julkisen kehitysavun rahoittajista; 29 György Hölvényi 6 kohta 6. korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden on lunastettava yhteinen, vuonna 2015 vahvistamansa lupaus siitä, että virallisen kehitysavun osuus nostetaan vuoteen 2030 mennessä 0,7 prosenttiin bkt:stä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan aikataulut, joiden mukaan osuus kasvatetaan vaiheittain kyseiselle tasolle. 6. korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden on pyrittävä lunastamaan yhteinen, vuonna 2015 vahvistamansa lupaus siitä, että virallisen kehitysavun osuus nostetaan vuoteen 2030 mennessä 0,7 prosenttiin bkt:stä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan aikataulut, joiden mukaan osuus kasvatetaan vaiheittain kyseiselle tasolle vuoteen 2030 mennessä; Or. hu 30 Lola Sánchez Caldentey, Stelios Kouloglou 6 kohta 6. korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden on lunastettava yhteinen, vuonna 2015 vahvistamansa lupaus siitä, että virallisen kehitysavun osuus nostetaan vuoteen 2030 mennessä 0,7 prosenttiin bkt:stä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan aikataulut, joiden 6. korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden on lunastettava yhteinen, vuonna 2015 vahvistamansa lupaus siitä, että virallisen kehitysavun osuus nostetaan vuoteen 2030 mennessä 0,7 prosenttiin bkt:stä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään sitovia PE609.646v01-00 16/18 AM\1133442.docx
mukaan osuus kasvatetaan vaiheittain kyseiselle tasolle. aikatauluja, joiden mukaan osuus kasvatetaan vaiheittain kyseiselle tasolle; 31 Bogdan Brunon Wenta, Maurice Ponga, Paul Rübig 6 a kohta (uusi) 6 a. korostaa, että on tärkeää osoittaa enemmän varoja pyrkimyksiin tukea hyvää hallintoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota kehitysmaissa, jotta edistetään vastuuvelvollisia ja avoimia instituutioita, tuetaan valmiuksien kehittämistä ja vaalitaan osallistavaa päätöksentekoa ja tiedon julkista saatavuutta; 32 Vincent Peillon, Cécile Kashetu Kyenge, Enrique Guerrero Salom, Arne Lietz 6 a kohta (uusi) 6 a. palauttaa mieliin, että Yhdistyneen kuningaskunnan maksuosuus EU:n kehitysapumäärärahoista on noin 15 prosenttia;kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään pohtimaan EU:n kehitysavun tavoitteita ja painopisteitä Britannian EU-eron jälkeisenä aikana; 33 Vincent Peillon, Cécile Kashetu Kyenge, Arne Lietz AM\1133442.docx 17/18 PE609.646v01-00
6 b kohta (uusi) 6 b. katsoo, että varojen niukkuudesta johtuva erityisrahastojen voimakas lisääntyminen heikentää talousarvion yhtenäisyyttä ja on ristiriidassa avoimuutta ja demokraattista vastuuvelvollisuutta koskevien vaatimusten kanssa;toistaa kantansa, jonka mukaan yhtäältä Euroopan kehitysrahaston (EKR) sisällyttäminen unionin talousarvioon ja toisaalta erityisvälineen perustaminen kehitysyhteistyöhön liittyvien turvallisuusmenojen rahoittamiseksi lisäisi EU:n toimien vaikuttavuutta. PE609.646v01-00 18/18 AM\1133442.docx