KoTePa-hanke KIINTEISTÖTYÖRYHMÄ

KoTePa-hanke KIINTEISTÖTYÖRYHMÄ LOPPURAPORTTI Kiinteistötyöryhmän tavoitteena on etsiä sijoituspaikkoja sairaalalle Kouvolan kaupungin alueelta. Työryhmän tehtävänä on: Arvioida vaihtoehdot aluesairaalan / uuden yhdistetyn terveyspalvelun kiinteistöratkaisuksi ja samassa on yhteydessä on arvioitava myös mahdolliset tonttivaihtoehdot Peruskorjaus / laajennus / uudisrakennus Arvioida vanhojen kiinteistöjen tulevaisuuden käyttömahdollisuudet, mikäli päädytään uudisrakentamiseen Arvioida rakentamisen rahoitusvaihtoehtoja (Sitra, TEKES, kiinteistösijoittajat) Tilaohjelman suhteen on pidettävä kiinteää yhteistyötä muiden ryhmien kanssa (jatkotyöskentely) 1

KIINTEISTÖTYÖRYHMÄN KOKOONPANO Luotonen Hannu, tekninen johtaja / maankäytön suunnittelu (puheenjohtaja) Purho Hannu, kaavoitusarkkitehti / maankäytön suunnittelu (sihteeri) Lauri Lamminmäki, kaupunginjohtaja Seppo Hasu, maakäyttöjohtaja / maankäyttö Timo Oksanen, toimitilajohtaja / Tilaliikelaitos Veli-Matti Perilä, / KTN Hannu Korjus, toimitusjohtaja / Kastek kiinteistöt Kati Myllymäki, terveyspalveluiden tilaajapäällikkö, projektipäällikkö / KOTEPA Irma Suonoja, sairaalahoidon ylihoitaja Leena Mänttäri, terveyskeskuksen johtava ylihoitaja Jari Hinkkurinen, osastonhoitaja / Pohjois-Kymenlaakson sairaala Matti Nikkanen, ylilääkäri, Pohjois-Kymenlaakson sairaala KIINTEISTÖTYÖRYHMÄN KOKOUKSET Kiinteistötyöryhmä on kokoontunut kahdeksan kertaa: Vuonna 2009: 15.9., 28.10., 24.11. ja 9.12. Vuonna 2010: 8.1. ja 1.12. Vuonna 2011: 4.1. ja 26.1. Tämän lisäksi kiinteistötyöryhmän edustus on ollut mm. seuraavissa kokouksissa: 25.5.2010 Yhteistyötapaaminen THL:n edustajien kanssa 1.6.2010 Yhteistyötapaaminen TEKES:n edustajien kanssa 30.8.2010 Yhteistyötapaaminen Culminatumin edustajien kanssa Yhteistyötapaamisissa todettiin, että yhteistyötä toimijoiden kesken jatketaan mahdollisesti, kun Kouvolan terveydenhuollon järjestelyt ovat pidemmällä. KoTePa- hanke / Kouvolan sairaala ALUSTAVA AIKATAULU HANKKEEN VAIHEET 2010 2011 2012 TARVESELVITYS HANKESUUNNITTELU INVESTOINTIPÄÄTÖS ARKKITEHTUURIKILPAILU KILPAILUN RATKAISU RAKENNUSSUUNNITTELU RAKENTAMINEN KALUSTAMINEN KÄYTTÖÖNOTTO KAAVOITUS yleiskaava asemakaava 2

JOHDANTO Kouvolan terveyspalveluhanke KoTePa käynnistettiin vuoden 2009 alussa. Kehittämishankkeen visio on ENSILUOKKAINEN TERVEYDENHUOLTO KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUDEN AVAINTEKIJÄ Hankkeen tuloksena on Kuusankosken aluesairaala irrotettu Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä Careasta ja liitetty Kouvolan kaupungin perusturvaan. Sairaalan nimi muuttui samalla Pohjois-Kymen sairaalaksi. Kouvolan uudistettavat terveyspalvelut ovat saaneet nimekseen RATAMO. Terveyspalveluiden uudistamisessa on tavoitteena yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminta 1.5.2011 voimaan tulevan terveydenhuoltolain mukaisesti. Peruspalveluiden uudistaminen jatkuu edelleen, kun Kouvolan kaupunki on hyväksytty sosiaali- ja terveysministeriön SOTE-kokeilualueeksi. arvioitu nykyisten kiinteistöjen korjaustarpeita ja soveltuvuutta tulevaan käyttöön. Uudessa toiminnassa tavoitellaan keskeisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saamista yhteiseen palvelukeskukseen, jolloin palveluprosessien sujuvuus, tukipalveluiden kattavuus ja toiminnan kustannustehokkuus voidaan optimoida. Näin potilas saisi laajan palveluvalikoiman yhdestä paikasta. Lähipalvelut turvataan kaupungin eri osissa joko kiinteän palvelupisteen, kiertävien palveluiden tai terveyskioskin kautta. Nyt tehtävä kiinteistöratkaisu määrittelee Kouvolan sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnan seuraaviksi 30-40 vuodeksi. Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri, tilaajapäällikkö Kouvolan kaupunki, perusturvapalvelut KoTePa-hankkeessa on arvioitu Kouvolan terveyspalveluiden palveluverkko sekä valmisteltu uudenlaisia toimintatapoja, kuten palvelubussin ja terveyskioskien tarpeellisuutta. Samoin on Kiinteistötyöryhmä 26.1.2011 2013 2014 2015 2016 sijaintipaikka valittu päätös sijaintipaikasta 3

SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kiinteistötyöryhmän laatimassa arvioinnissa sijaintivaihtoehtoja sairaalarakennukselle oli alkujaan yhdeksän kappaletta. Kaikki vaihtoehdot sijaitsivat kaupungin keskeisten ydintaajamien alueella, lähtökohtaisesti mahdollisimman lähellä asutuksen nykyistä ja arvioitua tulevaisuuden painopistettä. Alustavasti tarkastellut vaihtoehtoiset sijaintipaikat olivat: 1. Halkotori 2. Marjoniemen terveysaseman alue 3. Kaupungin varikkoalue Marjoniemessä 4. Kotiharju 5. Kasarminmäki 6. Hinkkismäki 7. Tervaskangas 8. Puhjon alue 9. Sairaalanmäki Kustakin vaihtoehdosta laadittiin perusselvitykset, joissa esitettiin alueen kaavatilanne (asema- ja yleiskaava) alueen maanomistus kohteen sijainti kaupunkirakenteessa kohteen lähialueen kehittämismahdollisuudet ja tarpeet nykyinen rakennuskanta alueen rakennettavuus kunnallistekniset järjestelmät kohteen ympäristössä tiedossaolevat riskija häiriötekijät liikennenäkökohdat suhde luonnonympäristöön ja alueella olevat luontokohteet suhde olemassa olevaan ja suunnitteilla olevaan palveluverkostoon Sairaalan sijaintivaihtoehdot opaskartalla esitettynä. 4

VÄESTÖJAKAUMA Kilometrin säteeltä sijaintivaihtoehtojen ympäriltä selvitettiin nykyiset asukkaat ja asukkaiden ikäjakaumat. Suurimmat asukasmäärät ovat Halkotorin, Marjoniemen, kaupungin varikon ja Kotiharjun alueiden ympärillä. Kyseisten kohteiden läheisyydessä asukkaiden lukumäärä vaihteli 6200 4600 asukkaan välillä. Tutkituista vaihtoehdoista vähiten asukkaita asui Tervaskankaan läheisyydessä, jossa oli vain 400 asukasta. Tulevaisuudessa asukasmääriin tulee eniten lisäystä keskustaajaman ja Puhjon sijaintipaikkojen läheisyyteen. Kohteiden läheisyydessä asuvan väestön ikäjakauma ja määrä (1 km) Ikä Halkotori Marjoniemi Varikko Kotiharju Kasarminmäki Sairaalanmäki Hinkkismäki Puhjonaukea Tervaskangas 0-3 v. 108 95 93 76 64 73 35 43 13 4-6 v. 83 51 49 48 37 55 23 41 20 7-9 v. 109 78 67 70 48 70 34 40 18 10-14v. 217 144 120 146 93 89 71 75 22 15-19v. 341 267 240 234 154 125 104 102 26 20-24v. 529 513 486 374 314 128 184 66 17 25-29v. 451 442 430 326 271 113 149 68 10 30-39v. 545 471 427 380 305 222 209 161 61 40-49v. 655 490 443 456 293 259 197 238 66 50-59v. 826 714 683 641 461 424 298 230 64 60-69v. 951 819 770 771 412 397 211 160 49 70-79v. 769 681 649 652 301 332 154 47 23 yli 80v. 605 574 499 471 209 185 82 18 9 yhteensä 6189 5339 4956 4645 2962 2472 1751 1289 398 1000 KOUVOLA, sairaalan sijaintivaihtoehtojen asukaslukumäärä 1 km etäisyydellä 900 800 Asukkaiden lukumäärä 700 600 500 400 300 200 100 0 0 3 v. 4 6 v. 7 9 v. 10 14v. 15 19v. 20 24v. Halkotori 108 83 109 217 341 529 451 545 655 826 951 769 605 Marjoniemi 95 51 78 144 267 513 442 471 490 714 819 681 574 Varikko 93 49 67 120 240 486 430 427 443 683 770 649 499 Kotiharju 76 48 70 146 234 374 326 380 456 641 771 652 471 Kasarminmäki 64 37 48 93 154 314 271 305 293 461 412 301 209 Sairaalanmäki 73 55 70 89 125 128 113 222 259 424 397 332 185 Hinkkismäki 35 23 34 71 104 184 149 209 197 298 211 154 82 Puhjonaukea 43 41 40 75 102 66 68 161 238 230 160 47 18 Tervaskangas 13 20 18 22 26 17 10 61 66 64 49 23 9 25 29v. 30 39v. 40 49v. 50 59v. 60 69v. 70 79v. yli 80v. 5

ARVIOINTIKRITEERIT Tärkeimmiksi sijaintivaihtoehtojen arviointikriteereiksi, määriteltiin: sijainti alueen laajennettavuusmahdollisuudet olemassa olevat ja suunnitteilla olevat liikenneyhteydet nykyinen palvelurakenne kaupunkikuva, tontin erityisominaisuudet Ominaisuuksien merkittävyyttä arvioitiin arvoasteikolla 1-5. Arviointilomake ja kohdekohtaiset koosteet liitteineen olivat kopioitavissa kaupungin verkkolevyltä sekä Kotepa-hankkeen sivuilta internetistä osoitteesta http://www.kouvola.fi/palvelut/kotepa.html Kiinteistötyöryhmäläiset täyttivät lomakkeet ja niiden perusteella maankäytön suunnittelu laati yhteenvedon eri sijaintivaihtoehtojen arvioinnista. Keskustelua käytiin siitä, millä tavoin erilainen lähestymiskanta on vaikuttanut kohdearvioihin. Todettiin, että varsinaisten painotuskertoimien asettaminen ei välttämättä tuota puolueetonta lopputulosta. Halkotorin, Hinkkismäen ja Mar- joniemen terveysaseman osalta todettiin, että ko. sijaintipaikat ovat pinta-alaltaan niin pieniä, että alueiden toteuttaminen suunnitellussa laajuudessa ei ole mahdollista. Ko. alueiden osoittaminen tähän tarkoitukseen vaatisi merkittävää panostusta suurikokoisten paikoitustalojen rakentamiseen. Halkotorin sijainti rautatien läheisyydessä estää sairaalan sijoitamisen alueelle. Kiinteistötyöryhmän arviointikokouksen jälkeen sijaintipaikkavertailussa olleita osa-arvioita tarkennettiin olemassa olevan rakennuskannan ja alueiden rakennettavuuden osalta siten, että kohteita voitiin paremmin vertailla toisiinsa. Kiinteistötyöryhmä päätti, että alkujaan sijaintipaikkavertailussa mukana olleesta yhdeksästä kohteesta valittiin tarkempaan jatkoselvitykseen kolme; Sairaalanmäki, Puhjonaukeat ja Kotiharju. Näiden kohteiden osa-arvioista laadittiin erillinen, tarkempi analyysi, jossa tonttien ominaisuudet avataan yksityiskohtaisemmin. Tarkemmassa analyysissä pyrittiin kertomaan selkokielellä eri vaihtoehtojen vahvuudet ja heikkoudet. Uuden analyysikaavion laati maankäytön suunnittelu ja se lähetettiin täytettäväksi sähköpostitse työryhmän jäsenille. HALKOTORI MARJONIEMI KAUPUNGIN VARIKKO 6

SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN TARKEMPI ARVIOINTI Kiinteistötyöryhmä valitsi tarkempaan arviointiin kolme tonttivaihtoehtoa. Arvioidut vaihtoehdot olivat: 4. Kotiharju 8. Puhjon alue 9. Sairaalanmäki Kohteista laadittiin kohdekohtaiset SWOT-analyysit (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat). Alustavasti täytetyt analyysit käytiin läpi kiinteistötyöryhmän kokouksessa ja niihin kirjattuja tietoja täydennettiin ja tarkennettiin. Sijaintipaikkojen tarkemman analysoinnin jälkeen kiinteistötyöryhmä päätti, että Kotiharjua esitetään ensimmäisenä sairaalan sijaintipaikkavaihtoehtona Kotepa-hankkeen koordinaatiotyöryhmälle. Kaikki kolme tarkemmassa vertailussa ollutta sijaintivaihtoehtoa pyritään viemään koordinaatioryhmän kokoukseen, jossa koordinaatioryhmä ratkaisee sairaalan sijainnin tarkempaa jatkoselvitystä varten. HINKKISMÄKI KASARMINMÄKI TERVASKANGAS 7

13 13 15 10 15 17 17 12 12 Kotiharjuntie 19 19 14 16 1 1 18 18 20 43 1 1 37 2 1 3 Vu 1 Palo 1087 11 11 1084 Kauppalankatu 1086 14 16 1085 110 Pistoraitti 11 Pistokatu 1118 MAANOMISTUSKARTTA SIJAINTIVAIHTOEHTO KOTIHARJU 1:2500 MAAPERÄKARTTA SIJAINTIVAIHTOEHTO KOTIHARJU 1:2500 KAUPUNKI OMISTAA JA HALLITSEE KAUPUNKI OMISTAA, MUTTA EI HALLITSE Hiekka Karkea hieta Moreeni Saraturve Kalliota, jonka päällä on moreenia KOTIHARJU päivä 07-22 Alueen sijainti kaupunkirakenteessa on hyvä lähipalveluiden sijoittamisen ja niitä tukevan maankäytön kannalta. Alue on mahdollista suunnitella ja toteuttaa laajana palvelukokonaisuutena. Alueen perustamiskustannuksiin on mahdollista vaikuttaa ennakoivilla toimenpiteillä. Kohteen liikenteellisen saavutettavuuden parantaminen vaatii muutoksia katuverkkoon. yö 22-07 8

VAHVUUDET (Nykyhetki) / Kotiharju alue on kaupungin omistuksessa alueella on riittävästi tilaa autopaikkojen toteuttamiseen maantasossa alue on yhdistettävissä olemassa olevaan infrastruktuuriin kohteen läheisyyteen on mahdollista rakentaa uusia asuinalueita (rakentamattomat alueet ja uusien alueiden asemakaavoittaminen) luontoyhteys Ruskeasuon alueelle on mahdollista hyödyntää uuden rakennuskokonaisuuden suunnittelussa varsinaisella suunnittelualueella ei merkittäviä luontoarvoja (liito-oravan esiintyminen on tarkistettava kaavoituksen aikana) alueella ei ole rakennuksia kohteen lähialueella sijaitsevat Poliisi- ja oikeustalo, paloasema ja Kotiharjun palvelukeskus tuovat synergiaetuja kohteen lähiympäristössä asuu sen verran ihmisiä, jotta sijainti on hyvä lähipalveluiden sijoittamisen kannalta etäisyys matkakeskuksesta on n. 1,2 km (liityntäkuljetukset julkisella liikenteellä + kohde on kävelyetäisyydellä) tukee Kouvolan keskustaajaman palveluita tukee olemassa olevaa palvelurakentamista MAHDOLLISUUDET (Tulevaisuus) / Kotiharju alueen kaavoituksella on mahdollisuus luoda yhtenäinen ja tiivis palvelualuekeskittymä Kouvolan kaupunkikeskustan pohjoispuoliselle alueelle julkisen liikenteen palvelutiheyttä lisäämällä ja sitä kehittämällä voidaan parantaa alueen saavutettavuutta alueella on riittävästi tilaa toimintojen laajentamiseen ja kohdetta tukevan palveluasumisen rakentamiseen yhteistyö lähellä (n.1,5 km) Kasarminmäellä sijaitsevan ammattikorkeakoulun kanssa alueen sijainti kaupunkiseudullisesti merkittävien liikenneväylien varrella tekee siitä hyvin saavutettavan, jos Tanttarin eritasoliittymä ja ns. Saumaväylä toteutetaan. Olemassa olevien Vt 6:n pelastusajoneuvoramppien käyttö valtatielle päin yksityisen ja julkisen terveydenhuollon synergiamahdollisuudet ovat hyvät (public private) Ruskeasuon luonto- ja virkistysalue huomioidaan osana alueen toimintojen suunnittelua HEIKKOUDET (Nykyhetki) / Kotiharju psykiatrian osasto joudutaan rakentamaan alueelle Sairaalanmäellä ja kaupunkikeskustoissa olevien kiinteistöjen jatkokäyttö tulee selvittää alue on perustamisolosuhteiltaan vaihtelevaa ja osin vaativaa (saraturve) perustamisolosuhteiden vuoksi alueelle ei ole mahdollista rakentaa kellarillisia tiloja ja osa piha-alueista on toteutettava erikoisrakenteilla alueella asiointi vaatii julkisen liikenteen tai henkilöauton käyttämistä, jos tulee alueelle muualta kuin Kouvolan keskustasta alueelle tulee liikennelähtöistä melua Kauppalankadulta, mikä tulee huomioida rakennusten sijoittamisessa alueella tällä hetkellä kaupunkiseudullisesti tarkastellen heikosti saavutettavissa. Alueen toteuttaminen vaatii kaupungin panostusta katujen ja muiden yleisten alueiden rakentamiseen (ns. Saumaväylä) sekä valtion panostusta Tanttarin eritasoliittymän toteuttamiseksi UHAT (Tulevaisuus) / Kotiharju toteutuessaan kohteen sijainti ei välttämättä tue keskusta-alueiden palveluita, vaan saattaa siirtää joitain palvelutoimintoja pois nykyisistä keskustoista autopaikoitus ja alueen sisäinen liikenne on suunniteltava ja toteutettava hyvin, koska alue tukeutuu kokonaisuudessaan Kauppalankatuun alueelle tuleva liikenne aiheuttaa muutoksia sen lähialueen liikenneverkkoon, risteysten toiminnallisuuteen ja lisää läpiajoa keskusta-alueella hälytysajoneuvojen kulku tulee tapahtumaan keskustan läpi julkisen liikenteen asiointilinjojen suunnitteluun on paneuduttava Kouvolan keskusta-alueen hulevedet kulkevat alueen läpi (Vai ovatko hulevedet mahdollisuus?) 9

MAANOMISTUSKARTTA 1:5000 SIJAINTIVAIHTOEHTO PUHJONAUKEA MAAPERÄKARTTA 1:4500 SIJAINTIVAIHTOEHTO PUHJONAUKEA Hiekka KAUPUNKI OMISTAA JA HALLITSEE Karkea hieta Savi Hiesu KAUPUNKI OMISTAA, MUTTA EI HALLITSE Kerroksellisia maalajeja Kalliota, jonka päällä on moreenia PUHJO päivä 07-22 Aluetta on mahdollista kehittää monipuolisena palveluiden ja asumisen keskittymänä, jonka sijainti liikenneväylien varrella on kaupunkiseudullisesti keskeinen. Toimintojen merkittävä keskittäminen aiheuttaa muutoksia lähialueiden maankäyttöön ja liikenneverkkoon. Alue ei ole kaupungin omistuksessa. 10 yö 22-07

VAHVUUDET (Nykyhetki) / Puhjon aukeat alueella on riittävästi tilaa autopaikkojen toteuttamiseen maantasossa alue on yhdistettävissä olemassa olevaan infrastruktuuriin kohteen läheisyyteen on mahdollista rakentaa uusia asuinalueita (rakentamattomat alueet ja uusien alueiden asemakaavoittaminen) luontoyhteys Niivermäen alueelle on mahdollista hyödyntää uuden rakennuskokonaisuuden suunnittelussa varsinaisella suunnittelualueella ei luontoarvoja alueella ei ole rakennuksia alueen sijainti kaupunkiseudullisesti merkittävien liikenneväylien varrella tekee siitä hyvin saavutettavan kohteen lähialueelle sijoittuva kaupallinen rakentaminen saattaa luoda synergiaetuja palveluiden keskittyessä MAHDOLLISUUDET (Tulevaisuus) / Puhjo hankkeella on mahdollisuus luoda yhtenäinen ja tiivis palvelualuekeskittymä suurimpien kaupunkitaajamien väliselle alueelle julkisen liikenteen palvelutiheyttä lisäämällä ja sitä kehittämällä voidaan parantaa koko kaupunkikeskustojen välisen alueen saavutettavuutta alueen toteuttaminen tiivistää kaupunkikeskustojen välistä yhdyskuntarakennetta ja lisää alueen houkuttelevuutta asumisen ja yrittämisen alueena alueella on riittävästi tilaa toimintojen laajentamiseen ja kohdetta tukevan palvelurakentamisen toteuttamiseen kohteelle tuleva liikenne ei kuormita kaupunkikeskustojen olemassa olevaa liikenneverkkoa yhteistyö lähellä (n. 2,5 km) Kasarminmäellä sijaitsevan ammattikorkeakoulun kanssa HEIKKOUDET (Nykyhetki) / Puhjon aukeat alue ei ole kaupungin omistuksessa psykiatrian osasto joudutaan rakentamaan alueelle Sairaalanmäellä ja kaupunkikeskustoissa olevien kiinteistöjen jatkokäyttö tulee selvittää kohteen sijainti ei tue kaupunkikeskustoissa olevia palveluita alue on perustamisolosuhteiltaan vaihtelevaa ja osin vaativaa (savi). Perustamisolosuhteiden vuoksi alueelle ei ole mahdollista rakentaa kellarillisia tiloja (pohjaveden taso) alueella asiointi vaatii pääosin julkisen liikenteen tai henkilöauton käyttämistä etäisyys matkakeskuksesta on n. 3,5 km, liityntäkuljetukset julkisella liikenteellä kohteen lähiympäristössä ei tällä hetkellä asu merkittävää määrää ihmisiä, joten sijainti ei ole hyvä lähipalveluiden sijoittamisen kannalta (ei kävelyetäisyydellä kaupunkikeskustoista) alueelle tulee liikennelähtöistä melua Kuusaantieltä alueen toteuttaminen vaatii kaupungin panostusta katujen ja muiden yleisten alueiden rakentamiseen UHAT (Tulevaisuus) / Puhjon aukeat toteutuessaan sijainti ei tue keskusta-alueiden palveluita, vaan saattaa siirtää joitain palvelutoimintoja pois nykyisiltä keskustaalueilta autopaikoitus ja alueen sisäinen liikenne on suunniteltava ja toteutettava hyvin alueelle tuleva marketalueen liikenteen aiheuttama kuormitus aiheuttaa muutoksia sen lähialueen liikenneverkkoon ja sen risteysten toiminnallisuuteen julkisen liikenteen asiointilinjojen suunnitteluun on paneuduttava hälytysajoneuvoliikenteen toimivuus on huomioitava Tervaskankaan ja Puhjonmäen kaupallisten alueiden hulevedet kulkevat alueen läpi (mahdollisuus?) 11

MAANOMISTUSKARTTA 1:4000 SIJAINTIVAIHTOEHTO SAIRAALANMÄKI KAUPUNKI OMISTAA JA HALLITSEE KAUPUNKI OMISTAA, MUTTA EI HALLITSE KYMENLAAKSON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ OMISTAA SAIRAALANMÄKI MAAPERÄKARTTA 1:4500 SIJAINTIVAIHTOEHTO SAIRAALANMÄKI Hiekka Kalliota, jonka päällä on moreenia Savi päivä 07-22 Sairaalanmäellä olevat rakennukset eivät sovellu uuden sairaalan operatiivisiksi tiloiksi. Osaan nykyisistä rakennuksista voidaan sijoittaa sairaalan tukitoimintoja tai muuttaa ne esimerkiksi palveluasunnoiksi. Kiinteistötyöryhmän mielestä uudisrakentaminen tulisi sijoittaa nykyisen sairaalan länsipuoliselle alueelle. 12 yö 22-07

VAHVUUDET (Nykyhetki) / Sairaalanmäki rauhallinen sijainti, ei ympäristöhäiriötä (hiljainen alue) alueella on riittävästi tilaa toimintojen laajentumiseen alueella on olemassa oleva infrastruktuuri perustamisolosuhteet ovat erinomaiset, mutta rakentaminen vaatii louhintatöitä korkoerot on huomioitava ja hyödynnettävä alusta alkaen alueen suunnittelussa ja toimintojen sijoittamisessa alueelle on mahdollista rakentaa kellarillisia tiloja (myös useita tasoja) psykiatrian osasto sijaitsee alueella olemassa olevat tilat mahdollistavat toimintojen vaiheittaisen siirtämisen, jos uusi toiminta sijoittuu kokonaisuudessaan uudisrakennukseen yhteys olemassa oleviin kalliotiloihin Sairaalanmäen voimakas luontoyhteys on mahdollista hyödyntää uuden rakennuskokonaisuuden suunnittelussa varsinaisella suunnittelualueella ei ole merkittäviä luontoarvoja tukee Kuusankosken kaupunkikeskustan palveluita oppilaitostoimintaa olemassa olevassa kiinteistössä (AMK), toistaiseksi MAHDOLLISUUDET (Tulevaisuus) mahdollisuus luoda yhtenäinen ja tiivis sairaanhoidon palvelualue maaperäolosuhteet mahdollistavat autopaikoituksen sijoittamisen kokonaisuudessaan rakennusten alle autoton asiointiympäristö jos julkisen liikennettä kehitetään, voi liikenteen palvelutiheyttä lisäämällä parantaa alueen saavutettavuutta oppilaitostoiminnan kehittäminen olemassa olevassa tai uudessa kiinteistössä yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa HEIKKOUDET (Nykyhetki) / Sairaalanmäki vapaiden rakennusten jatkokäyttö tulee suunnitella etäällä kaupallisista ja palvelualueista kohteen läheisyyteen ei ole mahdollista rakentaa merkittävää määrää uusia asuinalueita alueella asiointi vaatii pääosin julkisen liikenteen tai henkilöauton käyttämistä etäisyys matkakeskuksesta on n. 9 km (liityntäkuljetukset, ei kävelyetäisyys) liikenne ohjautuu alueelle vain yhden katuyhteyden kautta (Sairaalanmäentie), liikenteellinen toimivuus on haavoittuva alueen autopaikoitus ja opastus vaativat nykytilanteessakin lisäsuunnittelua olemassa oleva rakennuskanta ei sovellu uuteen sairaalakonseptiin alueen nykyinen rakennuskanta vaatii peruskorjausta, uuden toiminnan tai rakennukset on purettava sijainti ei tue yksityisten palveluiden sijoittumista alueelle sijainti on pääterveysaseman sijoittumisen kannalta syrjässä asutuksen painopistealueista lähipalvelujen vieminen Sairaalanmäelle ei ole käyttäjälähtöistä työterveys sijoittuu etäälle UHAT (Tulevaisuus) / Sairaalanmäki liikennejärjestelmä tukeutuu maasto-olosuhteista johtuen Sairaalanmäentiehen ja Sairaalankujaan, joten väylien ja risteysalueiden toiminnallinen parantaminen tulee huomioida autopaikoitus ja sisäinen liikenne on suunniteltava ja toteutettava hyvin julkisen liikenteen asiointilinjojen suunnitteluun on paneuduttava sijainti ei tue yksityisten palveluiden sijoittumista alueelle, alueelle sijoittuvat toiminnot saavat asiakkaita ainoastaan alueella asioivista AMK keskittyy Kasarminmäelle (terveydenhoitajat, sosionomit) 13

NYKYAIKAINEN SAIRAALARAKENTAMINEN 28.2. 3.3.2010 järjestettiin Sotera-projektiin liittyvä tutustumismatka uusiin hollantilaisiin sairaaloihin (Innovative Hospitals in Holland). Matkanjohtajana toimi Erkki Vauramo Aalto yliopistosta. Matkaseurueeseen kuului 19 henkilöä kuntien, sairaanhoitopiirien ja valtionhallinnon organisaatioista sekä Tekesistä ja Aalto yliopistosta. Kiinteistötyöryhmästä matkalle osallistuivat Kati Myllymäki, Kalevi Karjalainen ja Hannu Purho. Matkalla tutustuttiin ohjatusti St. Martinin sairaalaan, Groningenin yliopistolliseen keskussairaalaan, Deventerin keskussairaalaan ja psykiatriseen sairaalaan, Veldhofi n palvelukeskukseen ja Sittardin sairaalaan. Matkalla kerättyä aineistoa on hyödynnetty Kotepa-hankkeen esittelyssä sekä hankkeen suunnittelussa ja tiedottamisessa. Sittard Tammikuussa 2011 kiinteistötyöryhmän edustaja oli mukana Aalto yliopiston järjestämällä matkalla Göteborgissa, jossa tutustuttiin ruotsalaiseen sairaalasuunnitteluun ja rakentamiseen. Kesäkuussa 2010 osa kiinteistötyöryhmäläisistä kävi tutustumassa Kuusankosken aluesairaalan vanhaan osaan. Tiloja esitteli Kalevi Karjalainen. Deventer Groningen Groningen Groningen Sittard Deventer St.Martini St.Martini Deventer Sittard Deventer 14

JOHTOPÄÄTÖS KoTePa-hankkeen keskeisin asia on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon yhdistäminen yhteisiin palveluprosesseihin ja saman katon alle. Marjoniemen terveyskeskussairaala ja Pohjois-Kymen Sairaala olisi järkevää sijoittaa samaan rakennukseen, jotta tukipalvelut, henkilöstön käyttö ja tuottavuus voitaisiin optimoida. Myös mielenterveyspalvelut sekä erityisesti vanhusten sosiaalipalvelut soveltuisivat erinomaisesti yhteiseen palvelukeskukseen. KoTePa-hankkeessa päätetty terveyspalveluiden uudistaminen jää kesken, mikäli terveyskeskus ja erikoissairaanhoidon sairaala sekä poliklinikat jäävät kilometrien päähän toisistaan. Kasarminmäki Kauppalankatu Palomäki Kotiharju Tervaskangas VT 6 Tanttari Ravikylä Terveysasemia tai neuvoloita tai sosiaalipalveluita ei ole järkevää siirtää pois keskustaajamista. Liikenneyhteyksien, väestön sijoittumisen ja rakennetun ympäristön (Pelastuslaitos, Hätäkeskuksen kallioluola, Poliisitalo, A-klinikka, vanhusten palveluasumiskeskittymä Kotiharjussa ja Marjoniemessä) kokonaisuuden näkökulmasta kiinteistöryhmän yksimielinen ehdotus on sairaalakeskuksen sijoittaminen Kotiharjuun. Kotiharjun palvelukeskus Ruskeasuo Paloasema KOTIHARJU Saumaväylä Poliisi- ja oikeustalo Kasarminmäki Ruskeasuo KOTIHARJU Saumaväylä Palomäki Marjoniemi Salpausselänkatu Matkakeskus Kouvolan keskustaajama 15

JATKOTYÖ Vuoden 2010 lopussa kiinteistötyöryhmässä käytiin läpi FCG (Finnish Consulting Group) pohjatyön perusteella laadittua palveluverkkoselvitystä ja verrattiin sen aiheuttamia toimenpiteitä kiinteistötyöryhmässä esillä olleisiin asioihin. Vuoden 2010 lopussa ja vuoden 2011 alussa kiinteistötyöryhmässä käytiin läpi nykyisten rakennusten kuntoarvioita. Aluesairaalan kunto on tällä hetkellä huono ja kiinteistöissä on ollut useita vauriotilanteita. Kiinteistötyöryhmälle tuotiin tietoon, että kaikki tiloihin liittyvät sopimukset ovat kunnossa. Nykyisten tilojen uudelleenkäyttö- ja ideasuunnitelmista laati selvityksen Arkkitehtitoimisto Junkkari & Käppi Oy. Selvitys teetettiin EAKR / PARETO- hankkeeseen liittyvällä rahoituksella. Selvityksessä tutkittiin Kuusankosken terveyskeskuksen, Kouvolan pääterveysaseman ja Kuusankosken aluesairaalan (Pohjois-Kymen sairaalan) rakennusten sekä niitä koskevien maa-alueiden uusiokäyttöä. Suunnitelmaluon- nosta käytiin läpi kiinteistötyöryhmän vuoden 2011 ensimmäisissä kokouksissa ja sen todettiin vaativan lisätyötä ennen kuin sitä on mahdollista hyödyntää rakennusten uudelleenkäyttöä suunniteltaessa. Tilaliikelaitos laatii hinta-arviot olemassa olevien rakennusten vaatimista kunnostustöistä. Hankkeen jatkovalmistelussa arvioidaan myös vapautuvien tilojen uudiskäyttöä sekä olemassa olevien tonttien maankäytön muutosmahdollisuudet. Valmisteilla olevan karkean tilaohjelman valmistuttua laaditaan uudisrakennuksen kustannusarvio. Tilaohjelma toimii jatkosuunnittelun perustana. Kiinteistötyöryhmän puolesta Hannu Luotonen Tekninen johtaja, Kaupunkikehitys KOUVOLAN VISIO Tulevaisuuden sairaala on ekologinen, turvallinen, potilaan omatoimisuutta ja kuntoutumista tukeva sekä mahdollistaa omaisten osallistumisen hoitoon. Yhden hengen huoneet edistävät infektioiden hallintaa, parantavat potilaan intimiteettisuojaa ja nopeuttavat toipumista. Moderni sairaala tarvitsee tehokkaan ilmanvaihdon ja jäähdytyksen. Uudenaikainen kiinteistö mahdollistaa modernin langattoman teknologian ja tuottavuutta parantavien logististen järjestelmien hyödyntämisen. 16 Tulevaisuudessa kilpailemme yhä enemmän niin asiakkaista kuin työntekijöistäkin.