extra Itsenäinen ja vahva SEL toimii yhteistyössä elintarviketyöläisten parhaaksi Työelämän kurjistumiselle stoppi Kokopäivätyötä vakituisissa työsuhteissa Työ on elämää varten, eikä toisinpäin Työstä saatava kunnon palkka Turvallisempaa työtä, terveys säilytettävä Hyvä työnantaja on vastuullinen Kotimainen ruoka työllistää, työpaikat säilytettävä Suomessa Kentän ääni kuuluu vahvassa liitossa Luottamusmiehelle oikeuksia ja tukea Kansainvälisen edunvalvonnan merkitys kasvaa Vahva alueorganisaatio jäseniä varten Taloudellisesti vahva liitto jäsenen turvana SEL:n edustajakokous 8.-10.6.2012 hämeenlinnassa Vaikuta äänestämällä postivaaleissa 28.3.-4.4. tai uurnavaaleissa 18.-25.4.! Lue lisää: www.elintarviketyolaiset.fi
2 Elintarviketyöläinen Itsenäinen ja vahva SEL toimii yhteistyössä elintarviketyöläisten parhaaksi työehtosopimusten tekeminen, kehittäminen ja niiden noudattamisen valvominen on ammattiliiton tärkein tehtävä. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on kokoaan suurempi ammattiliitto vahvan itsenäisyytensä vuoksi. Itsenäinen SEL on neuvotellut jäsentensä työehdoista jo yli sata vuotta. SEL on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsenliitto, yksi yli kahdestakymmenestä. SAK on työläisten ammattiliittojen keskusjärjestö. Itsenäinen ammattiliitto on myös hyvä yhteistyökumppani muille ammattiliitoille, ja mikä tärkeintä, vahva tekijä työnantajien kanssa sopimusneuvotteluissa. Elintarviketyöläisten vaaliliitto pitää SEL:n itsenäisenä ammattiliittona, jonka asioista päättävät sen omat jäsenet. Pidämme oman päätösvallan suhteessa poliittisiin puolueisiin ja ammatillisiin järjestöihin. Elintarviketyöläisten vaaliliiton SEL on itsenäinen SEL jatkossakin. 1. Työelämän kurjistumiselle stoppi Kokopäivätyötä vakituisissa työsuhteissa Työnantajien tietoinen valinta on pyrkiä teettämään työtä muillakin tavoilla kuin toistaiseksi voimassa olevissa kokoaikaisissa työsuhteissa. työelämä on suomessa kurjistunut. Epätyypilliset työsuhteet alkavat olla jo varsin tyypillisiä työn teettämisen muotoja Suomessa. Neljäsosa Suomen työvoimasta tekee työnsä pätkissä, silppuna tai työllistää itse itsensä, ja määrä on kasvussa. Työnantajien tietoinen valinta on pyrkiä teettämään työtä aikaisempaa enemmän muillakin tavoilla kuin toistaiseksi voimassa olevissa kokoaikaisissa työsuhteissa. Tällainen toiminta on työnantajalle kannattavaa vain, jos työntekijälle maksettava palkka tai muut työsuhteen ehdot ovat normaalia työsuhdetta heikommat. Tällaista työehtojen polkemista ei tule hyväksyä. Vaikka työn teettämisen tavat ovat muuttuneet, ei ole mitään syytä muuttaa lähtökohtaa: työnantajalla on edelleen velvollisuus pyrkiä järjestämään työt niin, että työntekijälle on tarjolla vakituista ja kokoaikaista työtä. Tästä periaatteesta on voitava poiketa työpaikoilla vain yhteisesti sovituilla perusteilla ja pelisäännöillä. Jotta työnantaja ei yksin pystyisi sanelemaan asioita, tarvitaan vahvan luottamusmiesorganisaation lisäksi työehtosopimusten sekä lainsäädännön antamaa selkänojaa. Vuokratyövoiman, määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden sekä erilaisten harjoittelijoiden väärinkäyttö ja silpputyöntekijöiden hyväksikäyttö on saatava loppumaan työpaikoilla tekemällä lainsäädännöllä siitä talou-
Elintarviketyöläinen 3 dellisesti kannattamatonta työnantajille. Vuokratyöfirmat esimerkiksi pitää velvoittaa maksamaan vuokratyöntekijälle takuupalkka riippumatta siitä, onko yrityksellä tarjota työtä täyttä tuntimäärää. Korkeaksi jämähtäneeseen pitkäaikaistyöttömyyteen ja huolestuttavan suureen nuorisotyöttömyyteen on suhtauduttava asiaankuuluvalla vakavuudella. Ihmiset eivät ole vain numeroita tilastoissa tai kustannuseriä. Työttömyysturvan ja sosiaaliturvan ehtojen sekä taloudellisen tason pitää olla riittävän hyviä, jotta kenenkään ei tarvitse ottaa vastaan työtä millä ehdoilla tahansa. Työ on elämää varten, eikä toisinpäin suomalaista yhteiskuntaakin ollaan muuttamassa 24/7-yhteiskunnaksi. Tätä kehitystä ei saa sellaisenaan hyväksyä. Elintarviketeollisuudessakin teetetään keskimääräistä enemmän vuorotyötä, myös viikonloppuisin, ja siksi työelämän joustoissa on vihdoin aika myös työn joustaa perhe-elämän ja yksityiselämän ehdoilla. Meillä on erilaisia perheitä ja erilaisia elämäntilanteita, ja kaikilla tulee olla mahdollisuus sovittaa työ oman elämämme ehtoihin. Mahdollisuus kunnolliseen vapaa-aikaan on turvattava työehtosopimuksessa. Erilaisia perhevapaita ja muita työvapaita, kuten vuorotteluvapaata on parannettava, jotta mahdollisimman moni voisi hyödyntää niitä. Työstä saatava palkka on työntekijälle tärkeä, mutta työehtojen lyhytnäköinen myyminen ei kannata. Työnantajapuoli pyrkii monesti ostamaan tai ottamaan ilmaiseksi työehtojen heikennyksiä, mutta kerran myytyä etua ei saa enää takaisin. Työntekijöiden oikeudet eivät ole kaupan. Elintarviketyöläisten vaaliliiton SEL ei käy kauppaa työehdoilla. Mahdollisuus kunnolliseen vapaa-aikaan on turvattava työehtosopimuksessa. Työstä saatava kunnon palkka mielekkäiden sekä turvallisten työehtojen ja työympäristön lisäksi ammattiliiton tehtävä on huolehtia siitä, että jäsenet saavat työstään ansaitsemansa palkan. Työstä saatavan palkan pitää riittää elämiseen ilman, että kukaan joutuu tekemään normaalia pidempää työaikaa tai kahta työtä. Elintarviketeollisuudessa on hyvin erilaisia työtehtäviä, käsityövaltaisesta työstä prosessiteollisuuteen asti. Työn tuottavuus on noussut myös elintarvikealalla ja sen pitää näkyä jatkossakin työntekijöiden lompakossa. Työehtosopimuksista neuvoteltaessa palkankorotukset ovat olennainen osa neuvotteluja. Palkasta ja työehdoista sovittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tasa-arvoon. Elintarviketyöläisten vaaliliiton SEL edistää täyttä palkka- ja muuta tasa- Työnkierron mukanaan tuoma moniosaaminen on huomioitava palkassa.
4 Elintarviketyöläinen arvoa työelämässä. Sama palkka samasta työstä. On myös pyrittävä mahdollistamaan se, että ihmiset voivat työpaikoilla sijoittua eri työtehtäviin sukupuolesta riippumatta. Lisäksi on selvitettävä, ovatko palkkaryhmittelyt ja termistöt ajan tasalla työehtosopimuksissa, sillä monien vaativissa työtehtävissä olevien palkka ei vastaa työn vaativuutta. Työnkierron mukanaan tuoma moniosaaminen on myös huomioitava palkassa. Kunnon palkan lisäksi työntekijällä on oltava oikeus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan koulutuksella. Työnantajalla on oltava velvollisuus tarjota koulutusta työntekijälle. Myös perehdyttäminen ja työnopastus on suunniteltava ja toteutettava yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. 2. Turvallisempaa työtä, terveys säilytettävä Työn tuottavuutta ja tehokkuutta ei saa lisätä työntekijöiden terveyden kustannuksella. elintarviketeollisuudessa on muihin teollisuuden aloihin verrattuna keskimääräistä enemmän sairauspoissaoloja. Työtapaturmia sattuu ja ammattitauteja syntyy keskimääräistä useammin. Elintarvikealan raskaudesta kertoo myös se, että alalta joudutaan jäämään normaalia useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Työntekijöitä koettelevat esimerkiksi melu, kylmyys, kuumuus, veto, raskaat nostamiset, toistuvat yksipuoliset tai yksitoikkoiset liikkeet, pakkotahtisuus ja kiire. Työsuojeluun panostaminen on siksi työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisyn lisäksi työntekijöiden terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen kannalta hyvin tärkeää. Työelämän koventumisen ja vaatimusten lisääntymisen takia henkisestä hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehtiminen sekä ergonomian ja työssä kuormittumisen huomioon ottaminen on tullut entistä olennaisemmaksi. Sopivasta työn mitoituksesta sekä riittävästä työnkierrosta ja tauotuksesta on huolehdittava. Työn tuottavuutta ja tehokkuutta ei saa lisätä työntekijöiden terveyden kustannuksella. Vaikka esimerkiksi tapaturmien määrää on onnistuttu vähentämään, riittää elintarviketeollisuudessa vielä paljon töitä työntekijöiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi, ja tässä työssä avainasemassa ovat työsuojeluvaltuutettujen toimintaoikeudet. Työsuojeluvaltuutettujen tehtävien hoitamiseen käytettävissä oleva aika pitää nostaa samalle tasolle pääluottamusmiesten kanssa. Työsuojeluasiamiesten on myös saatava viikoittaista työstävapautusaikaa tehtäviensä hoitamiseen. Kylmä- ja kuumatyö ovat terveysriskejä, joiden haittavaikutuksiin on puututtava. Työolosuhteiden parantamiseen on saatava konkreettisia toimenpiteitä myös työehtosopimukseen, esimerkiksi vaatetuksen sekä altistusaikojen ja taukojen osalta. Jokaisella tulee olla oikeus työhön, jossa ei
Elintarviketyöläinen 5 menetä terveyttään. Työehtosopimuksiin vuonna 2010 saadusta yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työssäjaksamista parantavasta ikäohjelmasta on saatava konkreettisempi ja työnantajaa velvoittava, jotta se toteutuu joka työpaikalla. Jokaisella pitää olla oikeus jäädä terveenä nauttimaan ansaitusta eläkkeestä. Lakisääteistä eläkeikää ei saa nostaa. Sen sijaan pitää korjata työhyvinvoinnin epäkohtia, joiden takia liian moni menettää terveytensä vailla mahdollisuuksia pysyä työelämässä nykyiseenkään eläkeikään asti. Hyvä työnantaja on vastuullinen työnantajien on toimittava vastuullisesti, aidossa yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa, yhteistoimintalakia, sekä sen pykäliä että sen henkeä, noudattaen. Aidossa yhteistoiminnassa yrityksen päätöksenteko on henkilöstölle avointa ja läpinäkyvää. Kvartaalin eli vuosineljänneksen jänteellä toimiminen ja isojen taloudellisten päätösten tekeminen, kuten työntekijöiden irtisanominen, sillä perusteella ei ole järkevää toimintaa. Työnantajan laittomiin toimiin on puututtava. Lakien ja sopimusten rikkominen on sanktioitava tiukemmin. Työnantajan pitää saada niistä nykyistä kovemmat rangaistukset. Sopimusrikkomuksista on myös tehtävä julkisia. Työnantajien tulee kantaa vastuu työntekijöistään. Työnantajien on myös sitouduttava työntekijöiden ammatilliseen kouluttamiseen, jotta irtisanomisilta voidaan välttyä. Jos irtisanomistilanteita kuitenkin tulee, niistä on maksettava kunnon korvaukset työntekijöille. Irtisanominen on Suomessa työnantajalle liian helppoa ja halpaa suhteessa moniin muihin Euroopan maihin. Tämä epäkohta on korjattava laissa. Liiton riitauttamat työntekijöiden irtisanomiset eivät voi astua voimaan ennen niiden lainvoimaisuutta. 3. Kotimainen ruoka työllistää, työpaikat säilytettävä Suomessa suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotteista noin 80 prosenttia myös kulutetaan Suomessa. Kotimaassa tehty ruoka on kuluttajalle lähiruokaa, myös teollisesti valmistettuna. Suuri osa kotimaisen ruuan valmistuksesta kulkee edelleen käsi kädessä kotimaisen maatalouden tuotannon kanssa. Maataloustuotanto tarvitsee jalostavaa kotimaista teollisuutta ja kotimainen teollisuus tarvitsee säilyäkseen kotimaista raaka-ainetta. Yhteistyö tuottaja- ja työnantajajärjestöjen kanssa on tarpeellista suomalaisen ruokaketjun ja työpaikkojen tulevaisuu- Irtisanominen on Suomessa liian helppoa ja halpaa suhteessa moniin muihin Euroopan maihin. Tämä epäkohta on korjattava. Pakkausmerkintöihin on saatava pakolliseksi tuotteen valmistusmaa, pääraaka-aineiden alkuperämaa ja valmistuspäivä.
6 Elintarviketyöläinen den turvaamisen kannalta. Suomen Elintarviketyöläisten Liitolla on oltava vahva elinkeinopoliittinen rooli. Haluamme olla mukana vaikuttamassa siihen, että suomalainen elintarviketeollisuus huomioidaan ja koko kotimaisen elintarvikeketjun toimintaedellytykset turvataan sekä Suomen valtion että EU:n päätöksenteossa, ja niiden harjoittamassa tukipolitiikassa. Verotusratkaisuilla ei saa heikentää kotimaisen elintarviketuotannon asemaa suhteessa tuontielintarvikkeisiin. Kapeaa toimialaa rankaiseva makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero on poistettava. Alkoholin verotusta ei saa korottaa niin, että se lisää tuontia. Kaikkien elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin on saatava pakolliseksi selkeästi tuotteen valmistusmaa, pääraaka-aineiden alkuperämaa ja valmistuspäivä, jotta kuluttaja voi valita kaupan hyllystä turvallista, tuoretta ja työllistävää kotimaista ruokaa. On tärkeää, että suomalainen elintarviketeollisuus on eettistä ja ekologista, ja että sitä valvotaan. Ympäristön sekä tuotantoeläinten hyvinvointi pitää ottaa huomioon koko elintarvikeketjussa. Elintarviketyöläisten vaaliliiton SEL kampanjoi vahvasti laadukkaan kotimaisen ruuan ja työn puolesta. 4. Kentän ääni kuuluu vahvassa liitossa Luottamusmiehelle oikeuksia ja tukea Koko työelämän kannalta on olennaista, että työnantaja ei yksipuolisesti sanele asioita työpaikalla. ammattiliiton selkäranka on luottamusmiesjärjestelmä työpaikoilla. Tavoitteemme on, että jokaisella työpaikalla on SEL:n jäseniä edustava luottamusmies. Työntekijöiden korkea järjestäytymisaste takaa neuvotteluvoiman, yleissitovat työehtosopimukset ja ammattiliiton olemassaolon, joihin luottamusmiesjärjestelmäkin perustuu. Luottamusmiesten koulutusta on päivitettävä ja kehitettävä niin, että luottamusmiehet saavat ne tiedot ja taidot, joita työntekijöiden edunvalvonnan hoitamiseen työpaikoilla tarvitaan. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on lisääntynyt myös elintarviketeollisuudessa. Heidät on myös tavoitettava liiton jäseniksi, jotta luottamusmiehet voivat varmistaa maahanmuuttajille samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillekin työntekijöille. Liitossa kaikki ovat yhdenvertaisia. Liiton on tarjottava luottamusmiehille tukea maahanmuuttajien edunvalvontaan. Luottamusmiesten keskinäinen vertaistuki on tärkeää. Liiton ja ammattiosaston puitteissa on tarjottava luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuute-
Elintarviketyöläinen 7 tuille mahdollisuus käsitellä yhdessä sekä haasteita että jakaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Koska edunvalvonnan haasteet ovat kasvaneet, luottamusmiehet tarvitsevat lisää työstävapautusaikaa tehtäviensä hoitamiseksi. Pääluottamusmiesten lisäksi myös osastojen luottamusmiesten on saatava viikoittaista työstä vapautusta tehtäviensä hoitamiseen. Parempi irtisanomissuoja antaa enemmän turvaa puuttua työpaikan epäkohtiin, se tarvitaan kaikille työpaikan henkilöstön edustajille. Ammattiliitoille on saatava kanneoikeus. Kanneoikeudella kaikkien työntekijöiden oikeuksia sekä lain ja sopimusten noudattamista pystyttäisiin paremmin valvomaan, etenkin pienillä työpaikoilla. Koko työelämän kannalta on olennaista, että työnantaja ei yksipuolisesti sanele asioita työpaikalla. Kansainvälisen edunvalvonnan merkitys kasvaa maiden ja maanosien rajat ylittävä yhteistyö työntekijöiden edunvalvonnassa tarjoaa mahdollisuuden tietojen ja taitojen vaihtamiseen. Tämä on tärkeää globaaleilla maailmanmarkkinoilla, sillä jos työolot eivät ole kunnossa maailmalla, se vaikuttaa myös suomalaiseen työelämään. Huonommat työehdot ja -olot ovat nykypäivänä yksi kilpailutekijä maailmanmarkkinoilla, joiden perässä yritykset siirtävät työpaikkoja maasta toiseen. Siksi on tärkeää, että SEL toimii ja verkostoituu elintarviketyöläisten pohjoismaisissa, eurooppalaisissa ja myös maailmanlaajuisissa järjestöissä, ja seuraa alan kansainvälistä kehitystä. On vaikutettava siihen, että yritykset eivät voi kilpailuttaa eri maiden työntekijöitä toisiaan vastaan. Monet Suomessa toimivista elintarviketeollisuuden yrityksistä ovat kansainvälisiä. Niillä on toimintoja, tytäryhtiöitä ja työntekijöitä useissa maissa, ja siksi myös työntekijöiden edunvalvonnan on oltava kansainvälistä. Kansainvälisen konserniyhteistyön tehostamiseen on panostettava. Näin on helpompi esimerkiksi työtaistelutilanteissa estää tuotteiden tuonti rajan takaa. Jos työolot eivät ole kunnossa maailmalla, se vaikuttaa myös suomalaiseen työelämään. Vahva alueorganisaatio jäseniä varten ammattiliitto on työntekijöiden edunvalvoja jäsentensä voimalla ja äänellä. Työpaikoilla jäseniä edustavat luottamusmiehet. Luottamusmiesten vahva asema jäsenten asioiden hoitamisessa on turvattava jatkossakin. Luottamusmiesten kentän äänen on kuuluttava vahvana liiton hallintoelimissä ja esimerkiksi pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valtakunnallisten kokousten kautta jatkossakin. Työehtosopimusneuvottelukierrokselle valmistauduttaessa liiton hallinnon on määriteltävä tavoit- Vahva aluetyöntekijöiden verkosto palvelee jäseniä alueilla lähellä työpaikkoja jatkossakin.
8 Elintarviketyöläinen teet yhdessä kentän kanssa. Suomen Elintarviketyöläisten Liitolla on hyvä ja vahva alueellinen organisaatio. Tämä on tietoinen valinta. Elintarviketyöläisten vaaliliiton SEL:n vahva aluetyöntekijöiden verkosto palvelee jäseniä alueilla lähellä työpaikkoja jatkossakin. Taloudellisesti vahva liitto jäsenen turvana Jäsenmaksutuotoilla puolustetaan työehtosopimuksia ja ratkotaan työpaikkojen ristiriitatilanteita. sel:n taloutta on hoidettu pitkäjänteisesti. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäseniltä kerättävän jäsenmaksun on oltava jatkossakin kohtuullinen. Jäsenmaksuilla rahoitetaan ammattiliiton toiminta. Liiton varojen sijoittaminen on tehtävä pääomia turvaavasti. Liiton arvojen tulee näkyä sijoitustoiminnassa. Jäsenmaksulla ei hankita vain turvaa työttömyyden varalle. Jäsenmaksutuotoilla puolustetaan työehtosopimuksia ja ratkotaan niin pieniä kuin suuriakin työpaikkojen ristiriitatilanteita. SEL:n taloudenhoidon on tulevaisuudessakin oltava sellaista, että jäsenten edunvalvonta hoidetaan ja jäsenten tarvitsemat palvelut voidaan tuottaa. Liitolla on oltava jatkossakin varaa ylläpitää vahvaa alueellista organisaatiota, kouluttaa luottamushenkilöitä sekä tarjota jäsenille myös vapaa-ajantoimintaa. Elintarviketyöläisten vaaliliiton SEL on vakavarainen, ja se pystyy puolustamaan jäsentensä oikeuksia. Elintarviketyöläisten vaaliliittona sitoudumme toimimaan näiden tavoitteiden mukaisesti ja seuraamaan niiden toteutumista liiton toiminnassa ja päätöksenteossa. Nämä tavoitteet olemme yhdessä hyväksyneet Elintarviketyöläisten vaaliliiton edustajien kokouksessa 26.5.2011. Joka toinen viikko uusi kysymys, vastaa gallupiin: www.elintarviketyolaiset.fi