Luottamus ja verkostot kansalaisopistoissa

Luottamus ja verkostot kansalaisopistoissa Alustava katsaus kansalaisopistokyselyn vastauksiin Avoin tutkimustyöpaja 2015 Joensuussa Leea Keto

Kansalaisopisto sosiaalisen pääoman kasvattajana Väitöskirjahanke, jossa aineistona Järvilakeuden kansalaisopiston kahden yhteisöllisen teatterihankkeen materiaalit sekä kansalaisopistoille tehty kysely Kyselyn aineisto ryhmitelty vastauksista nousevien otsikoitten alle, vastaajia ei ole eroteltu ammatin taikka opistoalueen (yhden kunnan opisto tai alueopisto) mukaan "Sosiaalinen pääoma viittaa instituutioihin, ihmisten välisiin suhteisiin ja normeihin, jotka muokkaavat yhteiskunnan sosiaalisen vuorovaikutuksen laatua ja määrää. Sosiaalinen pääoma ei ole ainoastaan yhteiskuntaa kannattelevien instituutioiden summa, vaan liima, joka pitää niitä yhdessä." (http://web.worldbank.org). Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan ihmisten kykyä toimia yhdessä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. (Hjerppe 2005)

Sosiaalinen pääoma voidaan ymmärtää monin eri tavoin Angloamerikkalaisessa tutkimustraditiossa kysytään, miten yhteisön jäsenten välinen yhteistyö ja luottamus syntyvät. Sosiaalinen pääoma tulkitaan yhteisölliseksi voimavaraksi. Ranskalaisessa tutkimustraditiossa nähdään sosiaalinen pääoma pikemminkin vallankäytön välineenä, ja sen kautta selitetään yhteiskunnallisten konfliktien ja erojen syntyä. Pahimmassa tapauksessa käsitettä käytetään ilman määritelmää, jolloin kukin survoo siihen omia intressejään ja ennakkoluulojaan. (Pekonen & Pulkkinen 2002) Käsitteen määrittelyä vaikeuttaa sen monitieteisyys tärkeää kuitenkin se, että käsite on saattanut eri toimijoita ja asiantuntijoita yhteen ja mahdollistanut yhteiskunta- ja taloustieteiden välisen keskustelun viriämisen. Keskeistä luottamus ja kommunikaatio.

Miksi sosiaalinen pääoma? Eikö pelkkä sosiaalinen riittäisi? Jotta voitaisiin puhua pääomasta, sen tulisi tuottaa - mikä merkitys luottamuksella, osallistumisella ja muilla sosiaalisilla ilmiöillä on tuoton muodostumisessa? (Kajanoja 2009) Käsite on monikäyttöinen ja tehokas monien näkökantojen markkinoimiseen sen poliittisuutta ei kuitenkaan ole aina tiedostettu. (Woolcock 2000) Sosiaalisella pääomallakin on omat kapitalistinsa, joille tämä aineeton hyödyke kasaantuu hyödyllisten suhteiden, kontaktien ja verkostojen muodossa. (Pekonen ja Pulkkinen 2002) Esimerkki: Jos paikkakunnan yrittäjät, kunnallispoliitikot ja virkamiehet muodostavat yhtenäisen sosiaalisen verkoston, verkoston ulkopuolelta tulevien uusien yrittäjien voi olla mahdotonta saada omalle yritykselleen suotuisia olosuhteita. (Kaunismaa 2000)

Kysely: Kansalaisopistot ja sosiaalinen pääoma -Sähköinen kysely vuodenvaihteessa 2014-2015 KoL:n Tammiseminaariin ilmoittautuneille 148 osallistujille, vapaamuotoiset vastaukset saatiin 68 henkilöltä (vastausprosentti 46 %) -Kysymykset: -Millaisia verkostoja kansalaisopistossa mielestäsi syntyy? -Miten kansalaisopisto voi edesauttaa erilaisten verkostojen syntymistä? -Miten näet luottamuksen käsitteen liittyvän kansalaisopistoon ja sen toimintaan? -Tulevatko sosiaalinen media ja virtuaalisuus mielestäsi muuttamaan kansalaisopiston toimintaa? Perustele näkemystäsi

Kyselyn taustatiedot Vastaajien taustatiedot: Puolet vastauksista oli yhdellä paikkakunnalla toimivista opistoista, puolet alueopistoista.

Verkostojen moninaisuus Ihmisten väliset verkostot voivat luoda erilaista sosiaalista pääomaa: sitovaa (bonding) samankaltaisten ja toisilleen tuttujen ihmisten ja ryhmien kesken yhdistävää (bridging) erilaisten ihmisten ja ryhmien kesken (Putnam 2000) Woolcockin (2000) käsite yhteenliittävä (linking) sosiaalinen pääoma tuo mukaan yhteydet myös julkiseen sektoriin ja keskusjärjestöihin. Granovetter puhuu sosiaalisten verkostojen sisältämistä vahvoista ja heikoista siteistä: sosiaalisen pääoman kerryttämisen kannalta nimenomaan heikot siteet ovat oleellisia, sillä niitten kautta liitytään laajempiin sosiaalisiin verkostoihin. Vahvoissa siteissä luottamus on yleensä suurta, mutta ne saattavat olla hyvinkin sulkeutuneita, mikä on tiedon liikkumisen kannalta ongelma. (Granovetter 1973) Vertaileva tutkimus sosiaalisen pääoman ja hyvinvointivaltion suhteesta 21 maassa osoitti, että sosiaalisen pääoman kasvu näyttäisi liittyvän yhdistävään sosiaaliseen pääomaan, sillä se tuottaa luottamusta myös tuntemattomiin ihmisiin. (Lehtonen & Kääriäinen 2005)

Kysely: Millaisia verkostoja kansalaisopistossa mielestäsi syntyy? Hallinto: kansalaisopistojen keskinäiset ja oppilaitosten väliset verkostot keskeisimmät, lisäksi verkostot kaupungin hallinnon sekä päättäjien ja eri viranomaisten kanssa (80 mainintaa) Kollegat: opettajat ja osaajat, opiston henkilökunta (45 mainintaa) Kolmas sektori (32), yrityselämä (6) ja paikallislehdistö (2) mainintaa Opiskelijat: opiskelijaryhmien keskinäiset ja opiskelijaryhmien väliset verkostot ( 29 mainintaa) ja opettaja-opiskelijat verkostot (8 mainintaa) Ystävyyssuhteet (5 mainintaa) Muut henkilösuhteet (28 mainintaa): esim. samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat, eri harrastajat, monikulttuuriset verkostot Yhteydet KoL:iin tai muihin liittoihin (4 mainintaa) Sosiaalisen median kautta syntyvät verkostot (4 mainintaa)

Verkostojen moninaisuudesta -Koska vastaajista puolet oli rehtoreita, verkostojen painottuminen hallintoon selittynee tätä kautta. Hallinto-otsikon alle on tässä sijoitettu esimerkiksi kaupungin eri hallintokuntien välillä tehtävä yhteistyö ja oppilaitosten väliset verkostot. Käytännössä verkostot toimivat kuitenkin yksittäisten henkilöitten kautta, vaikkakin organisaatiot luovat verkostoitumiselle puitteita. -Aineistossa selkeisiin ystävyyssuhteisiin viitattiin vain vähän ja verkostoituminen vaikuttaisi ainakin lähtökohtaisesti olevan mieluummin yhdistävää (bridging), erilaisten ihmisten ja ryhmien välillä tapahtuvaa kuin sitovaa (bonding), samankaltaisten ja toisilleen ennalta tuttujen verkostoitumista. -Koska opistojen kursseille ilmoittaudutaan vuosittain, ryhmiin yleensä tulee tätä kautta vaihtuvuutta, mikä tukee erilaisten ihmisten kohtaamista -Erilaisia mielipiteitä voi toki olla siitä, millä kriteereillä samankaltaisuus määritellään lähtökohtaisesti ei varmaankaan voida olettaa, että esimerkiksi kaikki posliinimaalarit olisivat samantyyppisiä ihmisiä entä eri oppilaitosten rehtorit?

Kysely: Miten kansalaisopisto voi edesauttaa erilaisten verkostojen syntymistä? Kyselyn mukaan jo perustoiminta luo puitteet verkostojen syntymiselle ja myös opistojen pedagogiikka edistää verkostoitumista (joskin kriittisessä vastauksessa todettiin verkostoitumisen olevan sanana manipuloiva ja että verkostoitumista ei voi synnyttää) Verkostoitumista edistää myös avoimuus aktiivisuus: sekä opiston henkilöstön että opiskelijoitten yhteistyöhalukkuus monipuolinen toiminta: opetusohjelmassa oltava riittävästi eri aiheita ja toteutustapoja opetuksen ulkopuolinen toiminta: tapahtumat, näyttelyt ja matkat sekä opiskelijoitten mahdollisuus vapaamuotoiseen yhdessäoloon (esim. kahvilatoiminta) hyvä ilmapiiri, hyvät ihmissuhteet ja reilu meininki henkilökunnan yhteiset koulutukset ja kokoontumiset

Kansalaisopisto luottamusoppilaitos? Suomi oli maailmansotien välillä niitä harvoja eurooppalaisia valtioita, joissa pystyttiin pitämään kiinni demokraattisen oikeusvaltion periaatteista ja patoamaan väkivaltaista poliittista liikehdintää. Vapaalla sivistystyöllä oli tärkeä tehtävä luottamuksen ja yhteiskuntarauhan rakentamisessa ja työtä on tästä syystä haluttu tukea myös julkisin varoin. (Poikela 2012) Tunne luottamuksen kohteena olemisesta vapauttaa energiaa, koska tällöin ei tarvitse koko aikaa osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Epäluottamus sosiaalisissa suhteissa sen sijaan toimii päinvastoin, eli se houkuttelee turvallisiin ja puolustuksellisiin rutiineihin. (Ilmonen ja Jokinen 2002) Organisaatiot, joilla on hyvä maine ja joihin luotetaan, vaikuttavat ihmisten kokemuksiin positiivisesti. Tämä saa ihmiset yleistämään saamansa hyvät kokemukset koskemaan koko yhteiskuntaa, jolloin luottamus synnyttää onnistumisien kehän. (Rothstein & Stolle 2003) Organisaation sosiaalisena pääomana voidaan pitää hyvää mainetta, ulkoisten sidosryhmien myönteistä suhtautumista ja luottamusta. (Luoma-aho 2005)

Kysely: Miten näet luottamuksen käsitteen liittyvän kansalaisopistoon ja sen toimintaan? Vakiintunut organisaatio: julkinen toimija, jolla on pitkät perinteet puolueeton ja neutraali toimija, jolla on hyvä maine laatu ja jatkuvuus (vrt. ero yhdistystoimintaan) Kansalaisopistoon organisaationa liittyvät piirteet: hajautettu asiantuntijaorganisaatio, jossa opettajat työskentelevät hyvin itsenäisesti Opettajien tulee voida luottaa, että kurssit tarjotaan sovitusti ja että käsitys niiden toteutumisesta on realistinen. Suunnittelijoiden on luotettava, että opettaja tulee pitämään kurssin ja toteuttaa sen sovitusti. Opettajien työsopimus astuu voimaan vasta kurssien alkaessa, kaikki muu tapahtuu ajalla, jolloin mitään ei ole vahvistettu työsopimuksella.

Kysely: Miten näet luottamuksen liittyvän kansalaisopistoon ja sen toimintaan? - Tule sellaisena kuin olet : -Ollaan tekemisissä ilman titteleitä -Ei tarvitse kuulua tiettyyn ryhmään ja kertoa elämästään: kansalaisopisto tarjoaa tietynlaisen anonymiteetin -Yhdenvertaisuus luo pohjaa luottamukselle -Luottamus siihen, että kaikki voivat oppia -Ryhmän merkitys luottamuksen syntymisessä: -Erilaisten ihmisten kohtaaminen vähentää ennakkoluuloja ja luo luottamusta, luottamus syntyy yhdessä tekemällä -Ihmiset puhuvat avoimesti asioistaan ja luottavat siihen, että asiat eivät leviä ryhmästä eteen päin (esim. taideaineissa ollaan tekemisissä hyvin persoonaa lähellä olevien asioiden kanssa)

Tulevatko sosiaalinen media ja virtuaalisuus muuttamaan kansalaisopistojen toimintaa? -Kun yhteisöllisyys ei enää rakennu paikallisen vuorovaikutuksen varaan, kyvystä nähdä yhteisiä merkityksiä tulee tärkeimpiä yhteisöllisyyttä ylläpitäviä voimia. Mitä enemmän yhteisöllisyys perustuu kasvokkaisen vuorovaikutuksen sijasta kykyyn nähdä yhteisiä merkityksiä, sitä enemmän kommunikaatio saa merkitystä. (Hautamäki 2005 a) Kyselyn näkökulmia someen ja virtuaalisuuteen: -Markkinointi ja viestintä tehostuvat -Muutokset opetukseen: Some ja virtuaalisuus tulevat opetuksen tueksi Opetusmenetelmät muuttuvat virtuaalisuuden myötä - Tasa-arvonäkökulma: - Saavutettavuus parantuu pitkien välimatkojen Suomessa. - On myös ihmisiä, jotka ovat sidottuina kotiin eri syistä ja joille virtuaalisuus tuo opiskelumahdollisuuden.

Kysely: Tulevatko sosiaalinen media ja virtuaalisuus muuttamaan kansalaisopistojen toimintaa? -- Vain vähän kielteisiä näkökulmia sekä myös niitä näkökulmia, että virtuaalisuus ja some muuttaisivat täysin toiminnan luonnetta: - Maailmankuva hämärtyy, kun netissä löytää vertaisryhmiä mitä kummallisemmille ja yhteiskunnan kannalta vaarallisille ajatussuuntauksille -Identiteetistä vieraantuminen -Osaamattomuus välineiden ja verkostojen käyttämiseen lisää syrjäytymistä - Kyllä. Sosiaalinen media muuttaa koko ajan muotoaan ja sulautuu enemmän arkeen. Tulevaisuuden visiohan on se, että olemme koko ajan sosiaalisessa mediassa. Tulevaisuudessa emme enää tietoisesti päivitä somepalveluja, vaan laitteemme automaattisesti tekevät sen puolestamme. "Käyttäjä X on nyt kurssilla X kansalaisopistossa X -Sosiaalisuuden luonne muuttuu ja ryhmien ryhmähenki kasvaa virtuaalisuuden myötä - Opiskelijoiden tarve henkilökohtaiseen läheiseen vuorovaikutukseen lisääntyy muiden palvelujen muuttuessa entistä enemmän sähköisiksi

Kysely: Tulevatko sosiaalinen media ja virtuaalisuus muuttamaan kansalaisopistojen toimintaa? -- Vastauksissa korostuu näkemys, että some ja virtuaalisuus tulevat jatkossakin olemaan toiminnan tukena eivätkä ne syrjäytä kokonaan perinteistä ryhmäopetusta: - Opisto on aina ollut helposti saavutettava lähipalvelu. Onnistuessaan some ja virtuaalisuus tukevat opiston saavutettavuutta. - On paljon asioita, joita mielekästä opiskella ryhmässä samassa tilassa samanaikaisesti, mutta tulevaisuudessa virtuaalisuus tulee näiden toimintojen rinnalle, täydentämään ja tarjoamaan vaihtoehtoja - Jos haluamme olla mukana ihmisten elämässä, meidän on oltava myös siellä missä ihmisetkin ovat verkossa - Kansalaisopisto tulee olemaan yhteisöllinen kohtaamispaikka jatkossakin, mutta uudet sukupolvet voivat kokea myös virtuaalisen kohtaamisen yhtä arvokkaana

Lähteet: Hautamäki, A. (2005a). Johdanto. Teoksessa Hautamäki, A., Lehtonen, T., Sihvola, J., Tuomi, I., Vaaranen, H. & Veijola, S. Yhteisöllisyyden paluu. Tampere: Oy Yliopistokustannus University Press Finland, 7-13 Hjerppe, Reino (2005) Sosiaalinen pääoma, sen taloudelliset vaikutukset ja akkumulaatio. Teoksessa: Sosiaalisen pääoman kentät, 103 132. Toim. Pertti Jokivuori. Jyväskylä: Minerva Kustannus Oy. Ilmonen, K. & Jokinen, K., 2002. Luottamus modernissa maailmassa. Jyväskylä: Minerva Kustannus Kajanoja, J. (2009). Sosiaalinen pääoma: yhteisöllisyyden paluuta vai henkistä väkivaltaa. Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009):1, 72-79) Kaunismaa, Pekka (2000) Yhdistyselämä ja sosiaalinen pääoma. Teoksessa Kaj Ilmonen (toim. ) Sosiaalinen pääoma ja luottamus. SoPhi, Jyväskylä Lehtonen, H. & Kääriäinen, J. (2005) Hyvinvointivaltiot ja sosiaalisen pääoman ulottuvuudet. Teoksessa Sosiaalisen pääoman kentät, 293 312. Toim.Pertti Jokivuori. Jyväskylä: Minerva. Luoma-aho, V. (2005) Faith-holders as Social Capital of Finnish Public Organisations. Jyväskylä Studies in Humanities 42: Jyväskylän yliopisto. Akateeminen väitöskirja. Manninen, J. & Meriläinen, M. (2014) Benefits of Lifelong Learning. BeLL Survey Results. http://www.bell-project.eu/cms/wp-content/uploads/2014/06/bell- Survey-results.pdf Pekonen, Osmo & Pulkkinen, Lea. (2002). Sosiaalinen pääoma ja tieto- ja viestintätekniikan kehitys. Esiselvitys. Helsinki: Tulevaisuusvaliokunta, Teknologian arviointeja 11. Poikela, E., 2012.Vapaa sivistystyö sosiaalisen pääoman rakentajana. Aikuiskasvatus 4/ 2012. Aikuiskasvatuksen tutkimusseura ja Kansanvalistusseura, 288-297 Putnam, Robert D. (2000) Bowling alone: The Collapse and Revival of American Community. Simon & Schuster, New York. Rothstein & Stolle, D. (2003) Introduction: Social Capital in Scandinavia. Scandinavian political Studies. Vol. 26, No.1, 1-26 Voipio, T., 2000. Sosiaalinen pääoma ja köyhyyden vähentäminen. Teoksessa Kajanoja J. & Simpura J.: Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Stakes, Raportteja 252, 101-137 Woolcock, M., 2000. Sosiaalinen pääoma: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Teoksessa Kajanoja, J. & Simpura, J. (toim.) Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Stakes, raportteja 252. Helsinki: Gummerus, 25-56