Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen

Samankaltaiset tiedostot
Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa auttaako kulotus tai maankäsittely? Pasi Rautio Luke, Rovaniemi

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Pienaukkojen uudistuminen

onnistuminen Lapissa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

SeedPAD. Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Konekylvön omavalvontaohje

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Muokkausmenetelmän valinta

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Korpien luontainen uudistaminen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Metsän uudistaminen Pohjois-Suomen erityisolosuhteissa

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpuualan taimettumiseen Etelä-Lapissa

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

KULOTUKSEN, MAANMUOKKAUKSEN JA VILJELYMENETELMÄN VAIKUTUS METSÄNUUDISTAMISEEN SODANKYLÄSSÄ

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus

Metsätieteen aikakauskirja

Maanmuokkauksen koulutusaineisto

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

S M D. Uuden sukupolven kylvökoneet

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

Metsän uudistaminen.

näin saat hyvän taimikon

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Olet sydämellisesti tervetullut Tuomasmessuun! Olet sydämellisesti tervetullut Tuomasmessuun!

Pusikoita vai puuntuotantoa?

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

PORON LAIDUNNUKSEN VAIKUTUS MÄN- NYN LUONTAISEEN UUDISTUMISEEN

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Hanna Nevalainen MÄNNYN KONEKYLVÖN ONNISTUMINEN KEVÄT- JA SYYSKYLVÖNÄ MYRSKYTUHOALOILLA

Otteluohjelma perjantai

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai klo Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

Otteluohjelma perjantai

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Tulokset viesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Kylvö suoraan vai suojaan?

Metsänhoidon perusteet

Kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset. Eero Kubin

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Transkriptio:

Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos.

Tutkimusryhmä Tutkijat: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Urban Bergsten, Hans Winsa Kenttätyöt ja aineistojen muokkaus: Pekka Välikangas, Arto Hiltunen, Pasi Aatsinki, Jouni Unga ja Kuisma Ranta, Raimo Pikkupeura, Tarmo Aalto ja Pekka Närhi, Esko Jaskari

1. Johdanto Poronhoitoalueella kuivien ja kuivahkojen kankaiden uudistaminen olisi tehtävä mahdollisimman vähäisellä maanmuokkauksella. Maanmuokkauksen intensiivisyydestä tinkiminen voi myös merkittävästi vähentää uudistamiskustannuksia. Kesäaikaisen korjuun yhteydessä maanpinta rikkoutuu jonkin verran ajeltaessa metsäkoneilla, riittääkö tämä kelvollisen uudistamistuloksen saavuttamiseen? Myös muita kevyitä maanmuokkausmenetelmiä, kuten Huminmix on olemassa. On havaittu, että intensiivinen maanmuokkaus, jossa kivennäismaata paljastuu runsaasti (esim, yli 50 %), karkoittaa poroja. Porot voivat vaikeuttaa taimien alkukehitystä, mekaaninen tuho. Nyt seurattu 4 kasvukautta!

2. Tutkimuskysymykset 1. Kuinka hyvä männyntaimien itävyys ja taimettuminen saavutetaan, kun männyn kylvö tehdään maahan, jonka ainoana käsittelynä on metsäkoneen ajojälki verrattuna eräisiin vaihtoehtoisiin maankäsittelyihin ja käsittelemättömään maahan? 2. Millainen on poron laidunnuksen vaikutus taimettumiseen ja vaihteleeko se merkitsevästi maanmuokkauksesta riippuen? 3. Kuinka hyvä tulos saavutetaan kylvökiekolla verrattuna siemenkylvöön?

3. Koejärjestely ja aineiston analyysi Koe on satunnaistettujen lohkojen koe. Lohkoja on 6, 3 Suomen Lapissa ja 3 Norbottenissa. Jokaiseen lohkoon arvottiin kymmenen käsittelyä, joista 5 aidattua (laiduntamaton) ja 5 aitaamatonta (laidunnus). Jokaisessa käsittelyruudussa 20 linjoille sijoitettua (tasavälein) siemenkylvöpistettä (5 siementä gridissä) ja 20 kylvökiekkoa. Nämä vuorottelevat linjoilla. Lisäksi ruuduissa 5 ympyräkoealaa (10 m2), joilla selvitetään luontaista uudistumista. Analyysi myöhemmin. Kylvöpisteiltä määritetty kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus ja humuksen paksuus Mallinnus logistisella sekamallilla, jossa kokeen hierarkia huomioitu (taimettunut vai ei)

3. Koejärjestely jatkuu

3. Koejärjestely jatkuu Pahtakoski, aitaamaton, äestys Pahtakoski, aidattu, metsäkoneen jälki

4. Aineistosta: maankäsittelyn ja pintakasvillisuuden välinen yhteys Siemenet Jäkälät Hylocomium / Pleurozium Dicranum / Polytrichum Kivennäismaa Kontrolli 48.3 45.8 4.6 1.3 Ajokone 15.0 56.5 15.4 13.1 Huminmix 0.0 3.6 2.3 94.1 Äestys 0.0 0.0 0.0 100.0 Intensiivi 0.0 0.0 0.0 100.0 Kylvökiekko Jäkälät Hylocomium / Pleurozium Dicranum / Polytrichum Kivennäismaa Kontrolli 44.1 47.5 4.7 1.7 Ajokone 13.1 61.9 15.8 9.2 Huminmix 5.5 5.0 1.3 88.2 Äestys 0.0 0.0 0.0 100.0 Intensiivi 0.0 0.0 0.0 100.0

5. Tulokset Taimettumiseen vaikuttivat siemenmallissa: 1) Laidunnus, 2) Maanmuokkaus, 3) Pohjakerroksen kasvillisuus kylvöpisteessä sekä 4) Humuksen paksuus Kylvökiekon mallissa taimettumiseen vaikuttivat muut edellä mainitut muuttujat paitsi Humuksen paksuus. Pohjakerroksen kasvillisuuden merkitsevyys oli vain 0.049, eli käytetyn riskirajan tuntumassa. Laidunnuksen ja mmanmuokkauksen välillä ei ollut merkitsevää yhdysvaikutusta! Eli laidunnus vaikutti suunnilleen samalla tavoin kaikissa maanmuokkauksissa Laidunnus heikensi taimettumistulosta, todennäköisyydet: 1) Siemenmalli: laidunnettu 0.63, laiduntamaton 0.77, 2) Kylvökiekkomalli: laidunnettu 0.56, laiduntamaton 0.66. Humus heikentää tulosta: 1 cm humus, 0.75 ja 6 cm humus 0.65

5. Tulokset: Maanmuokkauksen vaikutus, mallin ennusteet kun muut tekijät keskiarvoissaan Siemenet (5 kpl) Kylvökiekko (1 siemen)

5. Tulokset: Kylvöpisteen kasvillisuuden vaikutus taimettumiseen kun maanmuokkaus on metsäkoneen jälki Siemenet (5 kpl) Kasvillisuus kylvöpisteessä Taimettumisen todennäköisyys Jäkälä 0.72 Hylocomium / Pleurozium 0.58 Dicranum / Polytrichum 0,68 Kivennäismaa 0.79 Kylvökiekko (1 siemen) Kasvillisuus kylvöpisteessä Taimettumisen todennäköisyys Jäkälä 0.66 Hylocomium / Pleurozium 0.51 Dicranum / Polytrichum 0,57 Kivennäismaa 0.62

6. Päätelmät Jonkinlainen maanmuokkaus on tarpeen riittävän kylvötuloksen aikaansaamiseksi. Maanmuokkauksen ei tarvitse olla kovin voimakas: jo Huminmix on riittävä kuivilla ja kuivahkoilla kankailla. Metsäkoneen ajojälki parantaa selvästi taimettumistulosta, mutta pintakasvillisuuden laatu kylvöpisteessä vaikuttaa paljon, varsinkin siemenkylvössä, kiekossa hieman heikommin. Intensiivinen maanmuokkaus (paljastettu > 50 %) ei oleellisesti vähennä taimituhoja laidunnetuilla alueilla. Seuranta tarpeen.

13 Teppo Tutkija