näin saat hyvän taimikon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "näin saat hyvän taimikon"

Transkriptio

1 näin saat hyvän taimikon Hoida taimikko ajoissa se parantaa metsätaloutesi kannattavuutta

2 Tämä käsikirja on tehty Taimikot tuottaviksi Uudellamaalla -hankkeessa Teksti ja kuvat: Annikka Selander Taitto: Katarina Maris Taulukot, graafit ja piirrokset: Hyvän metsänhoidon suositukset METSÄNHOITO, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lisätietoja saat Metsäkeskuksen neuvojilta puh

3 Johdanto Omat tavoitteesi ratkaisevat sen, miten hoidat ja käytät metsääsi. Siksi päätät miten näitä taimikonhoitosuosituksia sovelletaan sinun metsässäsi. Sinulla voi myös olla erilaiset tavoitteet eri metsikkökuvioille ja metsäsi eri osille. Puuntuotannon tavoitteena on olla kannattavaa toimintaa. Yksi metsänhoitosuositusten päätavoitteista on parantaa yksityismetsätalouden kannattavuutta. Useimmiten on varaa tehokkuuden lisäämiseen. Metsänuudistaminen ja taimikkovaihe vaikuttavat metsän kehitykseen aina kiertoajan loppuun saakka ja näin ollen myös metsästä saataviin tuloihin. Oikea toimenpide oikeaan aikaan on metsätalouden kannattavuuden perusta. Taimikonhoidon laiminlyöminen pienentää puumyyntituloja, mutta myös siirtää tuloja tuonnemmaksi. Mänty, kuusi ja kivennäismailla rauduskoivu ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisimmat puulajimme. Eri puulajit viihtyvät erilaisilla kasvupaikoilla kehittyäkseen toivotusti. Käytä kasvupaikalle parhaiten sopivaa puulajia. Kun tiedät eri puulajien ominaisuudet ja kasvupaikkavaatimukset voit helpommin tehdä oikeita päätöksiä. Tässä käsikirjassa keskitytään uuden metsikön perustamiseen ja tasaikäisten metsiköiden taimikonhoitoon. Taimikonhoitoon kuuluvat heinäntorjunta, varhaisperkaus ja taimikonharvennus. Esittelemme ne menetelmät, jotka suurimmalla varmuudella antavat toivotun tuloksen. Saat tietoosi uusimmat tutkimustulokset täydennettynä käytännön kokemuksilla.

4 Hyvän tamikon resepti Metsän uudistamisen tavoitteena on löytää kullekin kasvupaikalle sopivia nopeasti kasvavia ja kustannustehokkaita puulajeja. Tee päätöksesi kasvupaikan ja uudistettavan puuston perusteella. Valitse puulaji, joka hyödyntää parhaiten kasvupaikan mahdollisuudet (ravinteet ja vesivarat). Mänty on valopuu. Mänty sopii pääpuulajiksi kuiville ja kuivahkoille kankaille, karkeille tuoreille kankaille sekä rämeille ja ravinneköyhille korville. Hyvälaatuisen männyn kasvattaminen edellyttää, että puusto kasvaa nuoruusvaiheessaan riittävän tiheänä ja hitaasti. Kuusi kestää varjostusta ja se menestyy sekä vallitsevana puulajina että sekapuuna. Kuusi kasvaa hyvin lehdoissa, lehtomaisella kankaalla sekä keskikarkeilla ja hienojakoisilla tuoreilla kankailla. Se sopii myös ruohoturvekankaille ja mustikkaturvekankaille. Rauduskoivu menestyy lehtomaisilla kankailla ja sekapuuna tuoreilla kankailla. Hieskoivu soveltuu soistuneille kankaille, savimaille ja turv le. Valitse sopiva maanmuokkausmenetelmä Äestys tai laikutus sopii karkeajakoisille ja vettäläpäiseville kuivahkoille ja kuiville kankaille. Menetelmät soveltuvat männyn luontaisessa uudistamisessa, kylvössä ja istutuksessa. Laikkumätästys tai kääntömätästys soveltuu keskikarkeille ja hienojakoisille maille. Paras menetelmä kuusen istutuksessa. Naveromätästys maille, joilla on tarvetta johtaa pois pintavettä. Ojitusmätästys kun kuivatustarve edellyttää ojien kaivamista. Valitse varma uudistamismenetelmä Istutus ja kylvö ovat nopeampia ja varmempia kuin luontainen uudistaminen. Luontainen uudistaminen siemenpuiden avulla sopii kuivahkoille ja kuiville kankaille. Jätä tarpeeksi hyvälaatuisia siemenpuita, käsittele maanpinta äestämällä tai laikuttamalla ja poista siemenpuut 2 3 vuoden päästä. Koneellinen kylvö äestyksen yhteydessä on hyvä vaihtoehto. Tavoitteena on vähintään kylvökohtaa hehtaaria kohti.

5 Istuta tarpeeksi monta tainta hehtaarille, vähintään Istuta mätästetyllä alueella taimi mättäälle. Istuta taimi tarpeeksi syvään niin, että juuripaakku yltää kivennäismaan läpi humuskerrokseen. Polje heinät (heinäntorjunta) Tarkista heinäntorjunnan tarve jo istutusta seuraavana syksynä, ja sen jälkeen vielä kahtena seuraavana vuonna. Heinä lisää tukkimiehentäin ja myyrien aiheuttamien tuhojen riskiä ja se voi jopa tappaa taimen. Poista taimia uhkaava lehtipuusto (varhaisperkaus) Taimikon perkaus 3 5 vuotta istutuksen jälkeen, viimeistään kun vesakko on yhtä pitkää kuin havupuun taimet. Havupuun taimet ovat tällöin noin metrin mittaisia. Reikäperkaus on vaihtoehto kuusentaimikoissa. Männyntaimikoissa kaikki vesakko poistetaan hirvituhoriskin vähentämiseksi. Harvenna taimikko oikeaan aikaan (taimikonharvennus) Taimikon harvennus kannattaa. Taimikonhoidon jälkeen kasvu ja järeytyminen keskittyvät parhaisiin puihin. Työ maksaa itsensä takaisin ensiharvennuksessa. Suositeltava ajankohta: kun kuuset ovat 3 4 metrin mittaisia ja männyt 5 7 metrin mittaisia. Harvenna aikaisemmin jos lehtipuut uhkaavat piiskata kuusta ja mäntyä. Taimikonhoidon oikea ajankohta säästää aikaa ja kustannuksia. Säästä luontokohteet Jätä reunavyöhykkeet ja muut erityiskohteet raivaamatta. Säästä ekologisesti arvokkaat pensaat ja puut (esimerkiksi paatsama, kuusama, metsälehmus). Säästä puumaiset raidat ja pihlajat, jos ne eivät kilpaile taimien kanssa.

6 Mikä on metsätaloutesi tavoite? Riippumatta siitä, teetkö itse metsänhoitotöitä vai teetätkö ne ammattilaisilla, sinun pitää selvittää itsellesi mihin pyrit. Oikeiden toimenpiteiden valinta on helppoa, kun tavoite on selvillä. Metsäammattilaisen tehtävä on esitellä eri vaihtoehdot ja niiden todennäköiset vaikutukset metsikön kehitykseen. Keskustellen löytää yhteiset ratkaisut. Metsänhoitoon kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, joilla ohjataan metsikön kehitystä metsänomistajan toivomaan suuntaan. Metsänhoitosuositukset perustuvat uusimpiin tutkimustuloksiin ja käytännön metsätaloudesta saatuihin kokemuksiin. Suositusten tarkoituksena on minimoida epäonnistumisen riski. Hyvä lopputulos edellyttää töiden huolellista suunnittelua ja toteuttamista. Metsän olosuhteet saattavat poiketa yleisesti kuvatusta, minkä vuoksi on tärkeää perehtyä kyseessä olevaan metsikköön. Metsikön kasvattaminen taimista tukkipuiksi muodostaa ketjun, jossa edellinen toimenpide vaikuttaa seuraavan toimenpiteen onnistumiseen ja sen kustannuksiin. Metsänhoidon tavoitteena on vähentää seuraavassa kehitysvaiheessa tarvittavaa työpanosta ja nopeuttaa hyvälaatuisen puun tuotantoa. Puiden nopea järeyskehitys aikaistaa puunmyynnistä saatavia tuloja. Eri puulajeilla on erilaiset kasvupaikkavaatimukset. Tuottava taimikko syntyy kullekin kasvupaikalle sopivasta puulajista. Taimikko on täystiheä ja se hyödyntää kokonaan maaperän puuntuotantomahdollisuudet. Tarvittavat taimikonhoitotyöt on tehty eikä välitöntä hoitotarvetta ole. Mieti tätä: voit lisätä pääoman tuottoa käyttämällä jalostettua siementä, joka antaa nopeakasvuisen ja korkealaatuisen metsikön voit lisätä metsätalouden tuloja tekemällä tai teettämällä metsänhoitotyöt ajallaan voit vähentää menoja perustamalla uusi metsikkö välittömästi päätehakkuun jälkeen. Näin saat paremman uudistamistuloksen, jolloin heinäntorjunnan, varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen kustannukset vähenevät.

7 Istutus, kylvö tai luontainen uudistaminen? Luontainen uudistaminen on edullisin uudistamismenetelmä. Luontainen uudistaminen sopii männyn uudistamiseen kuivilla ja karuilla kankailla. Onnistuminen edellyttää tarpeellista määrää hyvälaatuisia siementäviä puita. Useimmissa tapauksissa tarvitaan kevyt maanmuokkaus, jotta taimikosta tulee täystiheä ja tasainen. Siemenpuut hakataan heti, kun uudistusalalla on tarpeeksi taimia. Maalajiltaan hienojakoiset kasvupaikat eivät sovellu uudistettaviksi luontaisesti tai kylvämällä, koska näille maille luonteenomainen voimakas rouste nostaa sirkkataimet maasta. Kylvö on istutusta edullisempi vaihtoehto uudistettaessa karkeita ja keskikarkeita kuivia ja kuivahkoja kankaita männylle. Sopivilla kohteilla ja oikein käytettynä kylvöllä on myös muita Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta kivennäismailla eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Selite: vihreä = suositellaan, keltainen = suositellaan varauksin, 0 = muokkaamaton, P= maanpintaa paljastava maanmuokkaus, K = kohoumia muodostava maanmuokkaus. Kasvupaikka Lehtomainen kangas tai sitä viljavampi Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas tai sitä karumpi Maalaji Hieno Karkea Hieno Karkea Hieno Karkea Keski- Keskikarkea Keskikarkea Keskikarkea Karkea Mänty, istutus P/K P K Mänty, kylvö P P P P Mänty, siemenpuu P P P P/0 0 Kuusi, istutus K K K K K K K/P Kuusi, kaistale P/0 P/0 P/0 P/0 P/0 P/0 P/0 Kuusi, suojuspuu Rauduskoivu, istutus P K/P Rauduskoivu, kylvö Rauduskoivu, siemenpuu P P Kasvupaikka ja maalaji ovat ratkaisevia puulajin ja uudistamismenetelmän valinnalle kivennäismailla. Taulukossa esitetään männyn, kuusen ja koivun suositeltavat uudistamismenetelmät.

8 etuja. Kylvöä käyttämällä saat todella tiheän taimikon, jossa taimia on hehtaaria kohti. Näin tiheä taimikko tarvitaan korkealaatuisen tukkipuun tuottamiseksi. Taimikkovaiheessa tiheässä kasvaneiden männyntaimien oksat jäävät ohuiksi ja alaoksien kuivuminen alkaa varhaisessa vaiheessa. Paras männynsiementen kylvöajankohta on heti lumen sulamisen jälkeen kun maa on vielä kostea. Kylvö ei onnistu rehevillä mailla eikä hienojakoisilla mailla. Kylvössä ja istutuksessa voit käyttää jalostettua siementä, minkä ansiosta puut kasvavat nopeammin ja niiden laatu on parempi. Istutus on kallein uudistamismenetelmä, mutta samalla nopein ja vähiten riskialtis. Rehevillä kasvupaikoilla istutus on myös varmin menetelmä. Kuusen uudistamisessa istutus on yleisin menetelmä. Vaadi taimien ostajana myyjältä tiedot taimierästä. Taimien ja siementen pitää olla hyvälaatuisia, ja niiden alkuperän on oltava uudistusalallesi sopiva. Tarkista taimien kunto ja laatu ennen istutusta. Pakastetut taimet pitää sulattaa hitaasti ennen istutusta. Taimet eivät saa kuivua kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Taimi on sopivan kostea silloin, kun juuripaakkua puristaessa siitä tippuu vettä. Suurin osa taimista istutetaan käsin, mutta koneellinen istutus lisääntyy. Kun kone istuttaa taimen, se päätyy aina oikeaan syvyyteen ja tuoreeseen muokkausjälkeen. Mänty Mänty on valoa vaativa puulaji eikä se menesty muiden puiden varjossa. Mänty on sopeutunut pärjäämään vähällä vedellä ja vähillä ravinteilla. Siitä kasvaa hyvälaatuinen tukkipuu kuivahkoilla ja sitä karummilla kankailla sekä rämeillä ja vähäravinteisissa korvissa. Näillä kasvupaikoilla mänty on sopivin pääpuulaji. Mänty sopii pääpuulajiksi myös tuoreilla kankailla ja sekapuuksi kuusen ja koivun kanssa. Mäntytukin laatu riippuu oksaisuudesta, oksien järeydestä ja vuosirenkaiden leveydestä. Männikön pitää taimikkovaiheessa kasvaa tiheänä jotta oksat pysyvät hentoina ja luontainen karsiutuminen tapahtuu varhain. Kun mänty kasvaa harvassa tai rehevällä kasvupaikalla siitä tulee oksainen. Viljeltäessä mänty uudistetaan yleensä kylvämällä. Kylvö tehdään useimmiten koneellisesti äestyksen yhteydessä. Luontainen uudistaminen sopii karkearakeisille kuivahkoille ja sitä karuimmille kankaille. Lajittunut maa ja ohut kunttakerros antavat parhaat onnistumisen edellytykset. Siemenpuuhakkuussa jätetään tervettä puuta, joilla on elinvoimainen latvusto. Maanmuokkaus parantaa merkittävästi siementen itämistä ja sirkkataimien juurtumista. Kivennäismailla maanmuokkaus tehdään äestyksenä tai laikutuksena ja turv la laikkumätäs-

9 tyksenä tai kääntömätästyksenä. Kylvämällä siemenpuiden alle voit hyödyntää jalostetun kylvösiemenen paremman kasvun ja laadun ja samalla parantaa uudistamistulosta. Istutusta suositellaan hienojakoisille kuivahkoille kangasmaille sekä keskikarkeille ja karkeille tuoreille kankaille. Äestyksessä ja laikutuksessa kivennäismaa pitää paljastaa ja muokkausjäljen on oltava vähintään puoli metriä leveä, jotta se antaa tarvittavan suojan tukkimiehentäitä vastaan. Kuusi Kuusi on puolivarjopuu ja se kasvaa hyvin sekä vallitsevana puuna että alikasvoksena. Kuusi on veden ja ravinteiden suhteen vaateliaampi kuin mänty. Maan pitää olla ravinteikasta ja pohjaveden liikkuvaa. Puuntuotantoa ajatellen sopivammat kasvupaikat ovat keskikarkeat ja hienot tuoreet kankaat sekä lehtomaiset kankaat. Kuusi menestyy myös ruohoturvekankailla, mustikkaturvekankailla ja puolukkaturvekankailla, kunhan niiden ravinnetalous on kunnossa. Karuilla vettäläpäisevillä kasvupaikoilla kuusen kasvu on selvästi heikompaa kuin männyn. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna kuusi soveltuu näillä kasvupaikoilla ainoastaan sekapuuksi. Kuusen puutavaran laatu on tasaisempaa kuin männyn. Oksaisuudella ei ole yhtä suurta merkitystä sahatavaran laadulle kuin männyn kohdalla. Istutus on nopea ja varma tapa uudistaa kuusta. Laikkumätästys tai kääntömätästys on osoittautunut parhaaksi maanmuokkausmenetelmäksi varmistamaan taimien alkukehitys ja selviytyminen kilpailussa heinää ja lehtipuuvesakkoa vastaan. Nopea ja kerralla onnistunut uudistaminen tuottaa varmimmin täystiheän ja terveen taimikon.

10 Rauduskoivu Rauduskoivu on valoa vaativa puulaji ja sen kasvu on nuoruusvaiheessa nopea. Rauduskoivu menestyy lehdoissa, lehtomaisilla kankailla ja tuoreilla kangasmailla, kun vesitalous on kunnossa. Näillä kasvupaikoilla se tuottaa järeää tukkipuuta. Korkealaatuisen koivutukin kasvattaminen onnistuu parhaiten sekapuuna kuusen kanssa. Koivu-kuusisekametsän koivut karsiutuvat tyviosastaan oksattomiksi, ja niiden tekninen laatu on muutoinkin parempi kuin puhtaissa koivikoissa. Myös koivun terveyden ja vähävikaisuuden kannalta kasvatus sekapuuna on hyödyllistä, koska ruskotäpläkärpästen aiheuttamat vioitukset ovat sekametsissä vähäisempiä. Suurimmat puunmyyntitulot saat korkealaatuisten oksattomien tai hieno-oksaisten koivutukkien myynnistä. Korkealaatuiset järeät tyvitukit ovat kaikkein arvokkaimpia. Rauduskoivu uudistetaan yleensä istuttamalla. Uudistusalan raivaus on syytä tehdä huolellisesti niin, ettei sinne jää koivuntaimia varjostavaa alikasvospuustoa. Maa muokataan laikkumätästyksellä tai laikutuksella. Hieskoivu Hieskoivu sietää märkiä ja vähähappisia olosuhteita ja menestyy siksi myös soistuneilla kivennäismailla ja turv la. Kivennäismailla on taloudellisesti kannattavaa kasvattaa hieskoivua vain havupuita täydentävänä puulajina. Kasvu hidastuu jo nuorella iällä ja järeyskehitys on paljon heikompi kuin rauduskoivulla, eikä se parane vaikka hieskoivulle annetaan lisää kasvutilaa. Hieskoivun kasvatuksessa joudutaan tavallisesti tyytymään pääosin kuitupuuhun heikomman kasvun ja laatuvikojen vuoksi. Heikon taloudellisen tuoton takia hieskoivua ei yleensä aktiivisesti uudisteta. Se uudistuu helposti luontaisesti siementen ja kantovesojen kautta. Tunnistatko rauduskoivun ja hieskoivun? Rauduskoivun lehti on kolmiomainen ja siinä on kapea kärki. Lehden reunat ovat toiskertaan sahalaitaiset ja versot ovat karheanystyiset. Hieskoivun lehdet ovat lyhytkärkiset ja vain kertaalleen sahalaitaiset. Versot ovat sileitä ja hienon nukan peittämiä.

11 Kasvupaikkaluokat Lehto ja lehtomainen kangas Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Reheviä kasvupaikkoja, joissa on runsas ruoho- ja heinäkasvillisuus. Maaperä on usein ruskomaata ja ohuen kangashumuksen alta löytyy multamainen kerros. Maalaji on hienojakoinen. Tuoreet kankaat ovat seinäsammal- ja varpukankaita. Kangashumuskerros on vain osittain hajonnut ja se on kivennäismaasta selvästi erillään. Mustikka on vallitseva kenttäkerroksessa. Tuoreet kankaat ovat keskihyviä, kohtalaisesti hienoja aineksia sisältäviä moreenimaita. Maanpintaa peittää paksuhko, alustastaan selvästi erottuva raakahumuskerros. Seinäsammal ja puolukka muodostavat yhtenäisen pohjakerroksen. Kuivahkot kankaat ovat laihoja, vain vähän hienoja aineksia sisältäviä moreenimaita. Kuivat kankaat ovat jäkälä- ja varpukankaita. Kenttäkerroksessa kasvaa kanervaa, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on hiekkaa tai someroa. Istutustiheys, taimia per hehtaari Mänty Kuusi Rauduskoivu Tarkista istutustiheys ja taimikon tiheys taimikonhoidon jälkeen Voit tarkistaa istutustiheyden 3,99 metrin pituisen kepin avulla. Rajaa ympyrä pyörittämällä keppiä merkityn keskipisteen ympäri ja laske säteen sisäpuolelle jäävät kehityskelpoiset taimet. Yksi taimi koealalla vastaa 200:a tainta hehtaarilla. Jos koealalla on 10 tainta se tarkoittaa 2 000:ta tainta per hehtaari. Mittaa useita koealoja ja laske niiden keskiarvo. Käytä samaa menetelmää varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen työn jäljen seurantaan.

12 Oikea maanmuokkaus tärkeä Maanmuokkaus on yhdessä puulajin ja uudistamismenetelmän valinnan kanssa uudistamisketjun tärkeimpiä lenkkejä. Muokkausmenetelmä valitaan maan ominaisuuksien perusteella. Maanmuokkaus vaikuttaa metsikön kehitykseen monta vuotta eteenpäin. Yksi maanmuokkauksen tavoite on nostaa maan lämpötilaa. Paljastettu kivennäismaa ja erityisesti kohoumat lämpiävät aikaisemmin keväällä ja ne ovat lämpimämpiä myös kesällä verrattuna muokkaamattoman maan istutuskohtiin. Juuret kehittyvät nopeammin, mikä edistää ravinteiden ja veden ottoa maasta, jolloin taimi kasvaa nopeammin. Voit merkittävästi vähentää pintakasvillisuuden kilpailua valitsemalla maanmuokkausmenetelmän, jossa syntyy kohoumia. Mättäillä kasvavat taimet saavat etumatkaa suhteessa pintakasvillisuuteen ja ne pärjäävät paremmin valosta, ravinteista, vedestä ja kasvutilasta käytävässä kilpailussa. Laikkumätästyksessä kivennäismaakerroksen alle muodostuu kaksinkertainen humuskerros ja näin ollen kompostointivaikutus: ravinteita vapautuu taimien käyttöön sitä mukaa kun humus hajoaa. Lajittuneilla ja vettäläpäisevillä mailla männyn luontainen uudistaminen onnistuu jättämällä hyvälaatuisia siemenpuita. Jätä siemenpuuhakkuussa tervettä siemenpuuta, joilla on elinvoimainen latvus. Kevyt maanmuokkaus, kuten kuvan osoittama äestys, varmistaa tasaisen taimettumisen.

13 Kivennäismaata paljastetaan vain sen verran mitä uudistaminen vaatii. Jos muokkauksessa paljastetaan liikaa kivennäismaata, siitä seuraa runsaasti heinää ja vesakkoa. Lyhyellä tähtäyksellä edullinen menetelmä, esimerkiksi äestys rehevällä kasvupaikalla, tulee pidemmällä aikavälillä kalliiksi. Äestysjälkeen istutetut taimet kasvavat huonommin kuin mättäälle istutetut taimet, ja heinäntorjunnan ja varhaisperkauksen tarve on suurempi verrattuna laikku- ja kääntömätästettyihin alueisiin. Oikein valitun maanmuokkausmenetelmän avulla voit säädellä uudistusalan vesitaloutta. Pienten istutettujen havupuutaimien vakavin tuhonaiheuttaja on tukkimiehentäi. Taimet suojataan taimitarhalla torjunta-aineella. Tuhoriskin vähentämiseksi on tärkeä käyttää maanmuokkausmenetelmää, joka paljastaa kivennäismaata. Erityisesti laikkumätästyksestä on saatu hyviä tuloksia. Tukkimiehentäi karttaa avoimia pintoja. Etäisyys taimesta humuksen reunaan on ratkaiseva. Istutustaimen ympärillä on oltava paljastettua kivennäismaata vähintään 15 senttimetrin säteellä. Turve suojaa yhtä hyvin kuin kivennäismaa. Koholla olevat istutuskohdat suojaavat taimia myös myyrätuhoja vastaan. Maanmuokkaus voidaan tehdä prosenttia nopeammin jos hakkuutähteet, eli oksat ja latvukset, on korjattu energiapuuna. Metsänomistaja osoittaa parasta istutuskohtaa. Se on keskellä mätästä missä tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen ja kilpailevan pintakasvillisuuden riski on pienin. Mättään alla on kaksinkertainen humuskerros ja humuksen päällä on 5 10 cm paksu kivennäismaa- tai turvekerros. Taimi saa mättään päältä kunnon etumatkan vedestä ja ravinteista käytävässä kilpailussa.

14 Maanmuokkausmenetelmät Kylvöä ja luontaista uudistamista edeltävä äestys Äestyksessä kylvöä tai luontaista uudistamista varten kivennäismaa paljastetaan, mutta muokkausjäljen pintaan tulisi jäädä siemenen itämistä edistävää humusta. Äesjälkeä tarvitaan metriä hehtaarille, jotta syntyy riittävästi hyviä itämiskohtia. Istutusta edeltävä äestys Karkeilla ja keskikarkeilla vettäläpäisevillä kankailla äestys ja laikutus ovat sopivia maanmuokkausmenetelmiä. Äestyksessä istutusta varten muokkausjäljen tulee olla niin syvä, ettei sen pintaan jää humusta. Hyviä istutuskohtia syntyy äestyksessä paljon. Paras istutuskohta on korkea kohta muokkausjäljen keskellä. Taimen ympärillä on oltava vähintään 15 senttimetriä paljastettua kivennäismaata tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen torjumiseksi. Istutusta edeltävä laikutus Kylvöä ja luontaista uudistamista edeltävä laikutus Laikutuksessa tavoitteena on laikkua hehtaaria kohti. Laikutuksessa istutusta varten laikun pintaan ei saisi jäädä humusta. Laikutuksessa kylvöä tai luontaista uudistamista varten kivennäismaata paljastetaan, mutta muokkausjäljen pintaan tulisi jäädä siemenen itämistä edistävää humusta.

15 Laikkumätästys Naveromätästys Laikkumätästyksessä pintamaa käännetään niin, että muodostuu kaksinkertainen humuskerros. Mättäät pitää tiivistää. Istutuksessa taimipaakun tulee ylettyä humukseen. Riittää, että puolet taimen vihreästä osasta on maanpinnan yläpuolella. Mätäs tehdään matalasta vaosta eli naverosta saatavasta maasta. Naveron syvyys on senttimetriä. Mättäät tehdään laakeiksi, senttimetriä korkeiksi ja cm levyisiksi, eikä niitä tarvitse tiivistää. Kääntömätästys Kääntömätästyksessä mätäs on laakea, alle 10 senttimetriä korkea ja ensimmäisen talven jälkeen se painuu lähes maanpinnan tasoon. Oikea maanmuokkaus antaa taimelle hyvät eväät kasvulle.

16 Tee heinäntorjunta ajoissa Heinän torjunnalla varmistat taimien selviytymisen pintakasvillisuuden kanssa käytävässä kilpailussa. Mekaanisessa heinäntorjunnassa voit polkea heinän taimien ympäriltä tai leikata sen. Vapauta taimen ympäriltä niin iso alue, ettei heinä lakoontuessaan yllä taimen päälle. Kevät ja myöhäissyksy ovat hyviä ajankohtia tarkistaa kuusen- ja männyntaimikoiden kunto ja tarvittaessa torjua taimia uhkaava heinä. Silloin taimet näkyvät hyvin ruskean pintakasvillisuuden seassa. varmistaa havupuiden kasvun ja estää ylitiheyden seurauksena syntyviä mekaanisia vaurioita. Oikea ajoitus on erittäin tärkeä. Varhaisperkaus tehdään kun taimet ovat noin metrin mittaisia, eli 3 5 vuotta istutuksen jälkeen. Oikein ajoitettu työ takaa, että istutettu puulaji säilyy metsikön pääpuulajina. Varhaisperkaus voidaan tehdä reikäperkauksena tai täysperkauksena. Männyntaimikot saavat alussa kasvaa tiheinä, tainta per hehtaari, jotta syntyy hieno-oksaista puuta. Poista mäntyjen kanssa kilpailevat lehtipuut mutta jätä luontaisesti syntyneitä kuusia ja koivuja aukkoihin. Varhaisperkaus ratkaisee taimikon jatkokehityksen Varhaisperkaus on tärkein hoitotyö taimikossa. Varhaisperkauksessa poistetaan kasvatettavien puiden kanssa kilpaileva lehtipuuvesakko. Perkaus On tärkeä seurata uudistamisen onnistumista ja tarpeen mukaan torjua taimia uhkaavaa pintakasvillisuutta. Heinä estää taimen kasvua ja pahimmassa tapauksessa se voi tappaa taimen. Tarkista istutustaimikko vähintään kerran vuodessa 2 3 vuoden ajan istutuksen jälkeen.

17 Poista kuusentaimikoista kanto- ja juurivesoista syntyneet lehtipuut sekä ne siemensyntyiset lehtipuut, jotka kasvavat liian lähellä kuusia. Jätä seimensyntyisiä koivuja aukkoihin. Voit vähentää uuden vesakon muodostumista tekemällä varhaisperkaus kesällä. Vuodenaika ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin se, että työ tulee tehtyä. Taimikot, joihin syntyy voimakas vesakko, pitää perata kaksi kertaa. Koneellinen perkaus, jossa kone kitkee vesakon maasta juurineen, vähentää merkittävästi uuden vesakon syntymistä. Tästä varhaisperkausmenetelmästä on saatu hyviä tuloksia. Taimikon harvennus on kannattava investointi Taimikonharvennuksessa päätät taimikon jatkokehityksestä ja mahdollisuuksista tuottaa ainespuuta. Taimikonharvennus on yksi parhaita mahdollisuuksia parantaa metsätalouden kannattavuutta. Taimikonharvennuksessa jätetään metsänhoitosuositusten mukainen määrä taimia ja samalla järjestellään puulajisuhteita. Taimikonharvennuksen jälkeen kasvamaan jäävät taimet saavat enemmän kasvutilaa, valoa, vettä ja ravinteita. Sairaat ja paksuoksaiset puut poistetaan, samoin ne puut jotka voivat vahingoittaa kasvatettavia puita. Suosi laadullisesti parhaita, hyväkasvuisia puita. Ne voivat olla joko viljeltyjä taimia tai luontaisesti syntyneitä taimia. Muista, että koivu nuorella iällä kasvaa paljon nopeammin kuin mänty ja kuusi. Jätä havupuutaimikon aukkoihin mieluummin rauduskoivua kuin hieskoivua. Sopiva osuus rauduskoivua on prosenttia. Jätettävien koivujen pitää olla mäntyjä ja kuusia lyhyempiä. Taimikonharvennus oikeaan aikaan varmistaa taimikon nopean kehityksen ja se säästää silkkaa rahaa. Työ maksaa itsensä takaisin jo ensiharvennuksessa. Taimikonharvennuksen tavoitteena on puuston järeytyminen niin, että ensiharvennuksessa metsikössä on myytävää ainespuuta. Jos taimikonharvennus viivästyy, ajanhukka ja kustannukset voivat olla kaksinkertaiset. Laiminlyöty taimikonharvennus tarkoittaa myöhempää ensiharvennusta ja pienempiä tuloja. Ilman varhaisperkausta taimikon pääpuulaji helposti vaihtuu vastoin suunnitelmia.

18 Taimikon harvennus: ajankohta ja taimikon tiheys harvennuksen jälkeen Puulaji Kasvupaikka Valtapituus, m Runkoluku kpl/ha Mänty Tuore ja kuivahko kangas Kuivahko kangas, tiheät kylvötaimikot Kuiva kangas Kuusi Rauduskoivu Lehtomainen kangas ja tuore kangas Lehtomainen kangas ja tuore kangas Hieskoivu Viljavat turvemaat Hoida taimikkosi ajoissa Taimikon varhaisperkaus ja harvennus varmistavat taimikon toivotun kehityksen. Parhaat puut jätetään kasvamaan ja järeytymään ennen ensiharvennusta. Ammattilaiselta kuluu 6 10 tuntia yhden hehtaarin taimikonharvennukseen.

19 Uudistamiskulut, euro/ha Taimikonharvennus Varhaisperkaus Istutus Maanmuokkaus 0 Äestys Laikkumätästys Laikkumätästys tai kääntömätästys on paras maanmuokkausmenetelmä kuusen istutuksessa. Edullisempi äestys on uudistamisketjun kokonaistarkastelussa kalliimpi, koska uudistusalalle syntyy enemmän vesakkoa ja taimikonhoito maksaa enemmän. Männyntaimikot on kasvatettava tiheinä, jotta rungoista kehittyy hieno-oksaisia ja jotta oksakulma on mahdollisimman lähellä 90 astetta. Kuivahkolla kankaalla männyllä on hyvät edellytykset tuottaa korkealaatuista sahatavaraa.

20 Koivu kasvaa nuorella iällä paljon nopeammin kuin kuusi. Tässä on taimikon harvennuksessa jätetty koivuja liian lähelle kuusia ja koivu on piiskannut irti kuusen neulaset. Jätä aukkoihin vain siemensyntyisiä rauduskoivuja, jotka ovat selvästi lyhyempiä kuin kuuset.

21 Älä säästä väärässä paikassa Puunmyynnistä saatuja tuloja kannattaa investoida nopeaan ja varmaan uudistamismenetelmään. Yleisimpien uudistamismenetelmien kokonaiskustannukset ovat 5 15 prosenttia päätehakkuusta saatavista puunmyyntituloista. Metsän uudistamisessa on hyvä miettiä kokonaisuutta ja metsikön kehitystä aina ensiharvennukseen asti. Uudistamisen tavoitteena on saada aikaan kasvupaikalle sopivia puulajeja kasvava uusi metsikkö mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti. Nopea ja kerralla onnistunut uudistaminen on paras tae siitä, että saat täystiheän ja terveen taimikon. Väärät valinnat, kuten maanmuokkauksen laiminlyöminen tai taimikonhoidon viivästyttäminen kustannussäätöjen toivossa, voivat myöhemmin aiheuttaa lisäkustannuksia. Lisäksi tästä seuraa puunmyyntitulojen menetyksiä. Halvimmat vaihtoehdot voivat merkitä suurempia kokonaiskuluja verrattuna siihen, että investoit vähiten riskialttiisiin uudistamisketjuihin. Kaikki toimenpiteet vaikuttavat metsikön seuraaviin kehitysvaiheisiin, sekä kasvuun että tuhoriskiin. Esimerkki: Kun istutat kuusentaimet mättäisiin heinäntorjunnan ja varhaisperkauksen tarve vähenee. Myös tukkimiehentäin aiheuttamien vahinkojen riski vähenee. Näin ajankohta vaikuttaa taimikonhoidon kustannuksiin Taimikon varhaishoidon ja taimikonharvennuksen viivästyminen yhdellä vuodella nostaa kustannuksia noin 10 prosenttia. Jos lykkäät työtä 4 5 vuotta, kustannukset siis nousevat 50 prosenttia. Turvaa luontoarvot Turvaa luonnon monimuotoisuus niin, että myös sinun metsästäsi löytyy monipuolisia ja lajirikkaita elinympäristöjä ja että myös erikoistuneilla ja vaateliailla lajeilla on hyvät elinolot. Metsikkökohtaisilla toimenpiteillä voit sekä turvata että lisätä monimuotoisuutta. Suojaa vedet jättämällä vesistöjen ja pienvesien varrelle suojavyöhyke ilman maanmuokkausta. Jättämällä vähätuottoisia metsikkökuvioita tai osia niistä metsänhoidon ulkopuolelle voit vähentää kustannuksia ja samalla edistää luonnon monimuotoisuutta. Säästä taloudellisesti vähäarvoisempia puita säästöpuina.

22 Jätä katajat, pihlajat ja marjovat pensaat kasvamaan. Säästä myös pökkelöt ja maapuut. Monet linnut, sammalet ja käävät ovat riippuvaisia lahopuusta. Jätä kosteat painanteet ja kivikot raivaamatta. Metsän, suon, veden ja pellon vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä pienriistalle. Minimoi tuhoriski Tukkimiehentäin aiheuttamia vahinkoja voi torjua käyttämällä maanmuokkausmenetelmää, joka paljastaa tarpeeksi kivennäismaata. Haavanvesakko toimii väli-isäntänä ruostesienelle, joka aiheuttaa laatua alentavaa versoruostetta männyntaimilla. Kaulaamalla tai taskutuksella 2 3 vuotta ennen uudistushakkuuta voidaan ehkäistä haavan juurivesojen syntymistä. Myös tekopökkelöiden tekeminen voi vähentää juurivesoja. Vältä tyvikaarnaisten männyntaimien harvennusta talvella ja keväällä, jolloin on vaarana, että kaadetut männyt toimivat ytimennävertäjän lisääntymispaikkana. Tarpeeksi tiheät ja hyvin hoidetut taimikot kestävät parhaiten hirvituhoja. Männyn ja rauduskoivun uudistamisessa kannattaa suosia kylvöä ja luontaista uudistamista, jos kasvupaikka on sopiva. Istutetuissa koivuntaimikoissa tarvitaan usein suojaustoimenpiteitä. Nuorissa ja pienialaisissa männyntaimikoissa varhaisperkaus estää hirvituhoja tehokkaasti. Männyn taimia haittaavan lehtipuuvesakon perkaaminen vähentää taimikon kiinnostavuutta hirvien ruokailupaikkana. Varhaisperkaus on suositeltavaa tehdä mäntyjen ollessa alle metrin mittaisia. Hirvien talvehtimisalueilla ja muualla missä esiintyy paljon tuhoja mänty- tai lehtipuuvaltaista taimikkoa on syytä kasvattaa vähintään viiden metrin pituuteen asti ennen taimikonharvennusta. Hirvet syövät mielellään ensiharvennuksessa syys- ja keskitalvella maahan jätettäviä männyn latvuksia. Jos on mahdollista ajoittaa hakkuu taimikon lähistöllä, se vähentää osaltaan taimikkoon kohdistuvaa syöntiä. Lahovikaisen kuusikon alikasvoskuusia ei kannata käyttää metsän uudistamisessa, sillä taimet ovat todennäköisesti juurikäävän saastuttamia. Jos tartunnan saaneiden puiden osuus on yli 10 prosenttia uudistettavan metsikön runkoluvusta, on syytä harkita puulajin vaihtamista. Mene metsään - tarkista mitä taimikoillesi kuuluu.

23 Metsänhoitotöiden tilaajan ABC Määrittelee tavoitteesi ja kerro ne toimijalle. Pyydä kustannusarvio ja kysy aikataulusta. Pyydä selkeitä vaihtoehtoja ja vertaa niitä kesken. Laadi etukäteen muistilista. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Kysy omavalvonnasta ja pyydä raportti sen tuloksista. Kysy myös takuusta. Kyseessä on sinun metsäsi.

24

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

Taimikonhoidon perusteet.

Taimikonhoidon perusteet. Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsänhoitotyöt kuvioittain Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsän uudistaminen.

Metsän uudistaminen. Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuu ja metsänhoito Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana

Lisätiedot

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Konekylvön omavalvontaohje

Konekylvön omavalvontaohje Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja

Lisätiedot

Metsään ABC -päivä 5.9.2015

Metsään ABC -päivä 5.9.2015 Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito Matti Kärkkäinen professori (emeritus), puuntuottaja Ähtäri 25.4.2017 klo 18 21 Sedu aikuiskoulutus Tuomarniementie 55, Ähtäri Kauhajoki 26.4.2017 klo 18 21 Kauhajoen

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9 TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat

Lisätiedot

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 Toimintaa metsiin Pirkanmaalle tiedonvälityshanke Esitys perustuu Luken kevään 2016 seminaarisarjaan sekä kirjaan Taimikonhoito tavoitteet, menetelmät ja kustannukset

Lisätiedot

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Matti Kärkkäinen professori ja puuntuottaja Elinvoimaa metsistä (EME) -hanke Talousmetsien mahdollisuudet käyttöön Padasjoki, valtuustosali 19.3.2013

Lisätiedot

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725)

Lisätiedot

Antti-Jussi Väänänen. Taimikosta metsäksi. Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä

Antti-Jussi Väänänen. Taimikosta metsäksi. Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä Antti-Jussi Väänänen Taimikosta metsäksi Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Kesäkuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön

Lisätiedot