Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Transkriptio

1 Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

2 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren ( ) laatupolitiikasta: - Käsken asepajankanslian muuttaa Pietarista Tulaan ja valvoa päivin ja öin pyssyjen kelpoisuutta - Katsokoot sihteerit ja kirjurit, miten ylitarkastaja leimaa pyssyjä. Jos herää epäilystä, tarkastakoot itse katselmuksella ja ampumalla. -Joka kuukausi on ammuttava kaksi pyssyä pilalle - Jos sotaväessä sattuu keskeytys, eritoten taistelujen aikana, sihteerien ja kirjureiden laiminlyönnin takia, heidät on piestävä piiskaamalla paljastetulle paikalle: Isännälle 25 lyöntiä ja sakkoa tukaatti pyssystä Ylitarkastaja piestävä tajuttomaksi Vanhin sihteeri alennettava kirjuriksi Kirjurilta evättävä sunnuntainen viina-annos vuodeksi

3 Mitä on laatu? Valmistuskeskeinen laatu - tuotteen virheettömyys Tuotekeskeinen laatu - tuotteen sopivuus käyttötarkoitukseen Asiakaskeskeinen laatu - asiakkaan kokemus tuotteen laadusta Ympäristökeskeinen laatu - muiden sidosryhmien tuotteelle asettamat vaatimukset Lillrank 1998 Yleensä hyvä laatu sisältää komponentteja eri osa-alueilta. Esimerkiksi metsän uudistamisen laatu : kohteeseen sopiva uudistamismenetelmä virheettömät toimenpiteet ja materiaalit metsänomistajan kokemus ja näkemys ympäristöasioiden huomioon ottaminen.

4 Mitä on laadunhallinta? Yhteisesti hyväksytty hyvän laadun määritelmä tavoitetaimikko Tuloksen objektiivinen todentaminen uudistamistuloksen mittaus Tuloksen vertaaminen tavoitteeseen ja toiminnan ja tuloksen analysointi vastaako tavoitetta, miksi ja millä toimilla tähän uudistamistulokseen päädyttiin Eri toimintatapojen / menetelmien vertailu miten tietty toiminnan muutos (esim. muokkausmenetelmä vaihto) vaikuttaa tulokseen Kun tiedetään laadun vaihtelun syyt voidaan hyväksyttävälle vaihtelulle asettaa rajat ja vasta sitten voidaan puhua laadunhallinnasta!

5 Laatu ja laadunhallinta metsänhoidossa Kuinka laatu mitataan metsänhoidossa? Mitkä tekijät erityisesti vaikuttavat tuloksen laatuun? Uudistamistavan valinta Maanmuokkaus Viljelytyö- ja materiaali Taimikonhoito

6 Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Männyn kylvölle (tai luontaisen uudistamiselle) sopivat uudistusalat Tuoreen kankaan kylvöissä keskitiheys ylsi 3000 mäntyyn ha -1 vain 35%:ssa ja epäonnistuneiden osuus oli 55%. T. Saksa Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Tuore kangas 35 % 28 % 37 % Kuivahkoilla ja kuivilla kankailla 47% kylvöistä oli onnistunut hyvin ja epäonnistuneiden osuus oli 19%. Kuivahko kangas 53 % 28 % 19 % *Keskimäärin 3000 männyn tainta /ha Saksa & Kankaanhuhta 2007

7 Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Männyn kylvökohteiden valinta Jos kohteen pääasiallisin maalajite on hienoa, routivaa maata, ei kylvöllä ole onnistumisen edellytyksiä kylvömenetelmästä ja kasvupaikasta riippumatta. T. Saksa Maalaji Hyvät Tyydyttävät Epäonnistuneet Käsin Keskikarkea kylvö 40% 28% 32% Konekylvkarkea Keski- 52% 29% 19% Käsin kylvö Hieno 19% 24% 57% Konekylvö Hieno 28% 31% 41% Saksa & Kankaanhuhta 2007

8 Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Maanmuokkaus Muokkausmenetelmän valinta, muokkausjäljen hienosäätö ja laadunvarmistus. Uudistettava puulaji Uudistusmenetelmä Kasvupaikan viljavuus Uudistusalan vesitalous Maan raekoostumus Maaperän kivisyys Muokkauskohteen kaltevuus ym. Oksanen/Metla

9 Laatu ja laadunhallinta M. Saarinen metsänuudistamisessa METLA/Oksanen

10 Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Muokkaustavan valinta Mätästetyillä aloilla ylivoimaisesti parhaat uudistamistulokset ja pienin epäonnistumisen riski. Mätästysaloilla hyvien tulosten osuus lähes 70%. Äestysaloilla vastaava osuus hieman yli 50 %. Kuusen istutus ja muokkausmenetelmä Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Lehtomainen Laikutus 52% 34% 14% Äestys 44% 35% 21% Mätästys 67% 20% 14% Tuore Laikutus 65% 25% 10% Äestys 59% 28% 13% Mätästys 71% 21% 8% * Hyvä = keskitiheys 1600 kasvatettavaa havupuuta /ha T. Saksa Saksa & Kankaanhuhta 2007

11 Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa T.Saksa T.Saksa T.Saksa T.Saksa T.Saksa

12 Muokkausjälkien tiheys, kpl/ha Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Muokkausjäljen tiheys Eri toimijoiden välillä eroa muokkausjälkien keskitiheyksissä ja muokkausjälkien tiheyden vaihtelu eri toimijoilla eri suurta. Tavoitteen mukainen taso. Vaihtelun kontrollointi A B C D E F G H I J K L M Kunta Oksanen/Metla Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

13 Mättään pinta-ala, m2 Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Oksanen/Metla Muokkausjäljen laatu Harvassa muokkausjäljessä tehty laajuudeltaan suurempia mättäitä kuin tiheässä muokkausjäljessä! Mättään laajuus alle yhden m 2 :n, viljavilla kohteilla isompi kuin karuilla kohteilla Laikkumätästys Navero/ojamätästys Muokkausjälkien keskitiheys, kpl/ha Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

14 Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Viljelyn laadun hallinta Hyvä viljelymateriaali ja taimihuolto, riittävä viljelytiheys ja virheetön viljelytyö! Oksanen/Metla

15 Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Taimivalinta uudistusalalle Laadukas taimi Kuljetus, käsittely varastointi Taimihuolto ja istutusajankohdat Istutus Ketjun heikon lenkki määrää koko ketjun laadun!

16 Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Taimien tila/ pakkaus Pakkasvarastoitu/suljettu pakkaus Ulkona varastoitu/suljettu pakkaus Ulkona varastoitu/avoin pakkaus(1 (1 Avopakkauksissa erityisesti huolehdittava kastelusta Touko Kesä Heinä Elo Syys ( Lepotilassa Kasvava (2 Pakkasvarastoituja taimia voidaan käyttää kesäkuun puoliväliin saakka Rikala 2010

17 Pinta-alaosuus, % Pinta-alaosuus, % Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Riittävä tavoitetiheys Harvalla istutustiheydellä uudistamistulos muodostui luontaisen uudistamisen tuloksen kaltaiseksi. Hyvien siemenvuosien esiintymistiheys huomioon ottaen todennäköinen onnistuneiden taimikoiden osuus on % harvassa istutuksessa. Luontainen täydennys vastaa likimain istutustaimien kuolleisuutta viljavilla kasvupaikoilla ISTUTUS % Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1 ISTUTUS % Kasvatettavia havupuiden taimia ha (Saksa ja Nerg 2007)

18 Osuus taimikoista, % Istutustaimia humuksessa, kpl/ha Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Muokkausjälkien tiheys määrittää viljelytiheyden Muokkaamattomiin kohtiin istutettujen taimien määrä (punainen käyrä) sitä suurempi mitä harvemmasta muokkausjäljestä oli kysymys! Muokkausjäljen tiheys, viljelypisteitä /ha Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

19 Osuus taimista, % Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Istutussyvyys Keskimääräinen istutussyvyys 4 cm. Kolmannes taimista istutettu vähintään 5 cm syvyyteen, kolmannes alle 3 cm syvyyteen. Eroosion vaikutus näkyy saman kevään ja edellisen kevään istutusten välillä! Laikkumätäs Istutussyvyys, cm Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

20 Laatu ja laadunhallinta taimikonhoidossa T.Saksa Taimikonhoidon laadun avaintekijä: toimenpiteiden oikea ajoitus Intensiivisesti taimikon varhaiskehityksen seuranta ensimmäisinä vuosina. Heinäntorjunta tarvittaessa 2-4 ensimmäisenä kasvukautena. Varhaisperkaus (haittaavan lehtipuuston poisto) niin kuusen kuin männynkin taimikoissa 3-6 vuoden kuluttua viljelystä. Perkaus joudutaan joissakin kohteissa toistamaan.

21 Laatu ja laadunhallinta taimikonhoidossa Taimikon harvennus (perkaus/harvennus) lopulliseen kasvatustiheyteen kuusikoissa 3-4 metrin männiköissä 5-7 metrin valtapituusvaiheessa (energiapuukohteet aiemmin). Kuusikoissa tulisi päästä ilman ennakkoraivausta ensiharvennukseen (tiheys ja tasaisuus); männiköt vaatinevat ennakkoraivauksen suurelta osalta. T.Saksa Edellisten työvaiheiden tulos vaikuttaa seuraavan operaation ajoitukseen ja kustannuksiin.

22 Omavalvonta on laadunhallintaa! Maanmuokkaus -muokkausjäljen laatu - ympäristöasiat Istutus / kylvö -Viljelytiheys palaute muokkaajalle - metsävaratiedon päivitys Varhaisperkaus -uudistamistulos - jatkotoimenpiteiden ajoitus Taimikon harvennus - uudistamisketjun tulos - metsävaratiedon päivitys Energiapuuhakkuu Ensiharvennus / Harvennushakkuu -metsävaratiedon päivitys -jatkokehityksen ennustaminen

23 Laatutyön vaikutus metsänhoitoon Metsänuudistamisen laadunhallinta ( ) hankkeen vaikutusta: Kyselytutkimuksen tuloksia vuosilta 2006/2007 Uudistamisen laatu 2011 (Pohjois-Savo ja Etelä- Pohjanmaa)

24 Metsänuudistamisen laadun hallinta (Kankaanhuhta ym Silva Fennica 43(1): 51-70)

25 Metsänuudistamisen laatutyö mhy:ssä Pinta-ala, ha 300 Esimerkkiyhdistys: uudistamisketjujen osuus ja onnistuminen (yht. 617 ha) 250 Palautetilaisuudet (mhy): Omien tulosten läpikäynti Tietokantaohjelma tulosten analysointiin % 43 % Männyn istutus Männyn kylvö Kuusen istutus Männyn luontainen uudistaminen Hyviä taimikoita 60 % 45 % 100 % 53 % Harvoja taimikoita Kuusen luontainen uudistaminen Rauduskoivun istutus Laatupäivät (metsäkeskus) Laatujohtamisen ja laatutyön perusteet Väärä maalaji kylvölle Kivisyys Liian rehevä kasvupaikka Sopimaton ajoitus Kuiva kevät Ylivuotinen muokkaus Laitevika Siemenen säilytys Liian myöhään Männyn kylvön epäonnistuminen Act = Paranna Mitä on tehtävä toiminnan edelleen parantamiseksi? Plan = Suunnittele Määrittele päämääräsi: (esim. hyvä metsänuudistamistulos) sekä tavoitteesi työlajeittain. Syventävät kehittämispäivät esim. maanmuokkaukseen liittyen. Menetelmän markkinointi metsänomistajalle Vähäinen siemenmäärä Kylvötyö Check = Arvioi/Tarkista Mihin tulokseen päädyitte? (esim. omavalvontamittaukset ja inventoinnit) Do = Toteuta/Tee Esittele tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimi suunnitelmasi mukaan.

26 Kehittämistyön ( ) vaikuttavuus Kehittämiskohteiden tunnistaminen Laatutyöhön osallistuneet kertoivat kyselyissä, mitä johtopäätöksiä he olivat tehneet saadun palautteen perusteella. Yleisimmät syyt huonoihin uudistamistuloksiin olivat : väärä muokkausmenetelmä kuusen viljelyssä, männyn viljely liian reheville kasvupaikoille, liian alhaiset muokkaus- ja istutustiheydet ja kooltaan pienien taimien käyttö kuusen istutuksissa.

27 Uudistamistoiminnan ja resurssien muutokset maanmuokkaus Kaivurimuokkaajien määrä oli lisääntynyt laatutyöhön osallistuneissa yhdistyksissä enemmän verrattuna laatutyöhön osallistumattomiin. Kaivurimuokkaajat olivat hankkineet enemmän uutta välineistöä, esim. kauhoja. Osuus, % Muokkausmenetelmien osuudet laadun hallinnassa mukana olleissa metsäkeskuksissa Laikkumätästyksen käyttö kuusen uudistamisessa oli yleistynyt eniten Laikutus Äestys Mätästys Vuosi (Metinfo, Tilastopalvelu, )

28 Kokemuksia laatutyön vaikuttavuudesta kyselytutkimusten perusteella Omavalvontamittausten hyödyntäminen korostui etenkin niissä laatutyöhön osallistuneissa yhdistyksissä, joiden istuttajat olivat osallistuneet istutuskoulutukseen. Laatutyöhön osallistuneet toimijat olivat vertailuryhmäänsä kiinnostuneempia saamaan laadun hallinnan inventoinneista palautetta toimintansa kehittämiseen myös jatkossa.

29 Kehittämistyön vaikuttavuus - muutos vaatii oman aikansa! Metsänviljelymenetelmät Etelä- Pohjanmaalla Kylvö 8000 Istutus Muokkausmenetelmät Etelä- Pohjanmaalla Laikutus Äestys Mätästys

30 Kehittämistyön vaikuttavuus Edellä esitellyssä kyselytutkimuksessa voitiin kartoittaa resurssien muutosta ja jossain määrin käytäntöjen muutoksia uudistamistoiminnassa. Vuonna 2011 tehtiin Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla viiden metsänhoitoyhdistyksen alueella selvitys tämän päivän uudistamistuloksista. Seuraavassa vertailu kuusen istutustuloksista Pohjois- Savossa ja männyn kylvön tuloksista Etelä-Pohjanmaalla ja 2011.

31 Pinta-alaosuus, % Laatutyön vaikutus uudistamistulokseen Kuusen istutus (3 v. taimikot / istutus 2008, Pohjois-Savo) Uudistamistulos (2951 ha) Uudistamistulos 2011 (332 ha) Kasvatettavien havupuiden keskitiheys kpl/ha Keskitiheyden 1600 havupuuta /ha täyttävien taimikoiden osuus 53 %. Keskitiheyden 1600 havupuuta /ha täyttävien taimikoiden osuus 67 %.

32 Laatutyön vaikutus uudistamistulokseen Männyn kylvö (4 v. taimikot / kylvö 2007, Etelä-Pohjanmaa) Uudistamistulos (2511 ha) Uudistamistulos 2011 (172 ha) Keskitiheyden 3000 mäntyä /ha täyttävien taimikoiden osuus 44 %. Keskitiheyden 3000 mäntyä /ha täyttävien taimikoiden osuus 77 %.

33 Kiitos