Kansalaisopisto sosiaalisen pääoman moniosaaja? Kuntamarkkinat 10.9.2014 Leea Keto
Kansalaisopisto on Suomen suosituin oppilaitosmuoto Kansalaisopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Vuosittain kursseille osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista. Kuntaliiton tutkimuksissa kansalaisopistot sijoittuvat vuodesta toiseen suosituimpien kuntapalvelujen joukkoon. Suurimmat aineryhmät ovat kädentaidot, musiikki, kielet, liikunta, kuvataide, teatteri ja tanssi. Jokainen opisto suunnittelee kurssit alueen tarpeitten mukaan.
Sosiaalinen pääoma ei ole mikään uusi keksintö "Käyttäessäni fraasia sosiaalinen pääoma en viittaa sellaiseen pääomaan, jota yleensä termillä tarkoitetaan paitsi kuvaannollisessa mielessä. En siis viittaa kiinteistöihin tai muuhun henkilökohtaiseen omaisuuteen, vaan ( ) hyvään tahtoon, toveruuteen, sympatiaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen yksilöiden ja perheiden välillä." (Hanifan 1916) "Sosiaalinen pääoma viittaa instituutioihin, ihmisten välisiin suhteisiin ja normeihin, jotka muokkaavat yhteiskunnan sosiaalisen vuorovaikutuksen laatua ja määrää. Sosiaalinen pääoma ei ole ainoastaan yhteiskuntaa kannattelevien instituutioiden summa, vaan liima, joka pitää niitä yhdessä." (http://web.worldbank.org). Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan ihmisten kykyä toimia yhdessä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. (Hjerppe 2005)
Sosiaalinen pääoma voidaan ymmärtää monin eri tavoin Angloamerikkalaisessa tutkimustraditiossa kysytään, miten yhteisön jäsenten välinen yhteistyö ja luottamus syntyvät. Sosiaalinen pääoma tulkitaan yhteisölliseksi voimavaraksi. Ranskalaisessa tutkimustraditiossa nähdään sosiaalinen pääoma pikemminkin vallankäytön välineenä, ja sen kautta selitetään yhteiskunnallisten konfliktien ja erojen syntyä. Pahimmassa tapauksessa käsitettä käytetään ilman määritelmää, jolloin kukin survoo siihen omia intressejään ja ennakkoluulojaan. (Pekonen & Pulkkinen 2002) Käsitteen määrittelyä vaikeuttaa sen monitieteisyys tärkeää kuitenkin se, että käsite on saattanut eri toimijoita ja asiantuntijoita yhteen. Keskeistä luottamus ja kommunikaatio.
Miksi sosiaalinen pääoma? Eikö pelkkä sosiaalinen riittäisi? Jotta voitaisiin puhua pääomasta, sen tulisi tuottaa - mikä merkitys luottamuksella, osallistumisella ja muilla sosiaalisilla ilmiöillä on tuoton muodostumisessa? (Kajanoja 2009) Käsite on monikäyttöinen ja tehokas monien näkökantojen markkinoimiseen sen poliittisuutta ei kuitenkaan ole aina tiedostettu. (Woolcock 2000) Sosiaalisella pääomallakin on omat kapitalistinsa, joille tämä aineeton hyödyke kasaantuu hyödyllisten suhteiden, kontaktien ja verkostojen muodossa. (Pekonen ja Pulkkinen 2002) Esimerkki: Jos paikkakunnan yrittäjät, kunnallispoliitikot ja virkamiehet muodostavat yhtenäisen sosiaalisen verkoston, verkoston ulkopuolelta tulevien uusien yrittäjien voi olla mahdotonta saada omalle yritykselleen suotuisia olosuhteita. (Kaunismaa 2000)
Sosiaalinen pääoma tuli suosituksi käsitteeksi 1990-luvulta lähtien Suomessa käsitettä alettiin käyttää 1990-luvun lopusta saakka. Kaupungistuminen ja yhteiskunnan eriytyneisyys pakottavat vuorovaikutukseen myös tuntemattomien ihmisten kanssa. Työelämän muutos on muuttanut myös arvostuksen kohteita: luovuutta ja vuorovaikutuskykyä on alettu arvostaa mekaanista suorittamista enemmän. Sosiaalinen pääoma on ainakin osaselitys sille, että Microsoftin tai Nokian pörssiarvo saattoi olla kymmenkertainen niitten realisoitavissa olevaan varallisuuden arvoon nähden. (Kajanoja 2009) Suomen akatemian tutkimusohjelman (2004-2007) Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot puitteissa rahoitusta sai 31 tutkimushanketta yhteensä 7,5 miljoonalla eurolla. http://www.aka.fi/fi/a/ohjelmat-ja-yhteistyo/tutkimusohjelmat/paattyneet/soca
Voidaanko sosiaalista pääomaa kasvattaa kuin pankkitiliä? Rajaton kasvu rajallisessa maailmassa on epätodennäköistä fyysisen pääoman kasvulla on rajansa eikä ekologisen pääoman rajoja voida venyttää loputtomasti. Inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvun rajoja ei kuitenkaan vielä tunneta. (Voipio 2000) Kasvatuksella ja koulutuksella on useitten tutkijoitten mukaan suuri merkitys sosiaalisen pääoman lisäämisessä. Suomi oli maailmansotien välillä niitä harvoja eurooppalaisia valtioita, joissa pystyttiin pitämään kiinni demokraattisen oikeusvaltion periaatteista ja patoamaan väkivaltaista poliittista liikehdintää. Vapaalla sivistystyöllä oli tärkeä tehtävä luottamuksen ja yhteiskuntarauhan rakentamisessa ja työtä on tästä syystä haluttu tukea myös julkisin varoin. (Poikela 2012)
Kansalaisopisto luottamusoppilaitos? Opiskelijoitten luottamus kansalaisopistoon mitataan vuosittain toimintaan osallistumisella. Luottamuksen toimintakulttuuri keskeistä kansalaisopistossa: kun toistasataa opettajaa opettaa sadassa toimipisteessä, ei tehokkainkaan rehtori pysty valvomaan kaikkia, ei ainakaan yhtä aikaa... Kansalaisopisto ei ole sitoutunut poliittisesti tai uskonnollisesti, joten se koetaan neutraalina yhteistyökumppanina. Valtio ja kunnat luottavat oppilaitosten vastuullisuuteen rahankäytössä ja toiminnan sisältöjen suunnittelussa. Organisaatiot, joilla on hyvä maine ja joihin luotetaan, vaikuttavat ihmisten kokemuksiin positiivisesti. Tämä saa ihmiset yleistämään saamansa hyvät kokemukset koskemaan koko yhteiskuntaa, jolloin luottamus synnyttää onnistumisien kehän. (Rothstein & Stolle 2003) Organisaation sosiaalisena pääomana voidaan pitää hyvää mainetta, ulkoisten sidosryhmien myönteistä suhtautumista ja luottamusta. (Luoma-aho 2005)
Verkostojen moninaisuus Ihmisten väliset verkostot voivat luoda erilaista sosiaalista pääomaa: sitovaa (bonding) samankaltaisten ja toisilleen tuttujen ihmisten ja ryhmien kesken yhdistävää (bridging) erilaisten ihmisten ja ryhmien kesken (Putnam 2000) Woolcockin (2000) käsite yhteenliittävä (linking) sosiaalinen pääoma tuo mukaan yhteydet myös julkiseen sektoriin ja keskusjärjestöihin. Vertaileva tutkimus sosiaalisen pääoman ja hyvinvointivaltion suhteesta 21 maassa osoitti, että sosiaalisen pääoman kasvu näyttäisi liittyvän yhdistävään sosiaaliseen pääomaan, sillä se tuottaa luottamusta myös tuntemattomiin ihmisiin. (Lehtonen & Kääriäinen 2005)
Kansalaisopisto verkosto-osaajana ESIMERKKI 1: Opisto järjestää tanssikurssin ja sille jatkokurssin seuraavana lukuvuotena. Osa opiskelijoista perustaa oman esiintyvän tanssiryhmän, johon ei haluta enää uusia jäseniä ja ryhmä irtautuu omaksi yhdistyksekseen. ESIMERKKI 2: Opiston englannin opiskelijat eri kunnista opiskelevat lukuvuoden ajan omissa ryhmissään. Lukuvuoden päätteeksi toteutetaan opintomatka, johon osallistuu opiskelijoita kaikista ryhmistä. ESIMERKKI 3: Järvilakeuden kansalaisopistossa on vuosittain liki 5000 opiskelijaa (yli 20 % alueen väestöstä), jotka tavoitetaan tarvittaessa opiston 130 opettajan voimin. Sen lisäksi että opettajat ovat yhteydessä opiskelijoihin, heillä on omat kontaktinsa varsinaisen työpaikkansa kautta, sillä monille opisto on sivutyöpaikka. Opettajat ovat yhteyksissä myös toisiinsa. Opiston hallintohenkilökunta (4 henkilöä) hoitaa yhteyksiä opettajiin sekä eri sidosryhmiin kuten yhdistyksiin, kuntien eri hallintokuntiin, naapuriopistoihin ja noin sadan eri tilan vuokraajaan. Kansalaisopistojen Liiton kautta tavoitetaan tarvittaessa nopeasti kaikki valtakunnan kansalaisopistot omine rikkaine verkostoineen.
Verkostoissa on voimaa Verkostojen kautta voidaan saada erilaisia voimavaroja: Taloudelliseen, sosiaaliseen tai poliittiseen menestykseen liittyvät edut (instrumentaaliset resurssit) Elämänhallintaan sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät voimavarat (ekspressiiviset resurssit) Esimerkki: Työtön kuulee kuorossa avoimesta työpaikasta ja juuri eläkkeelle jäänyt löytää elämäänsä uutta sisältöä. Esimerkki: Kirjoittajakurssilla päämäärätietoinen kirjoittaja luo suhteita tulevaa uraa varten ja pöytälaatikkorunoilija ylittää itsensä näyttämällä ensimmäisen kerran tekstejään toisille.
Vapaan sivistystyön hyödyt Eurooppalainen BeLL-tutkimus (Benefits of Lifelong Learning) vapaan sivistystyön opintojen hyödyistä toteutettiin 10 Euroopan maassa. Osallistujia oli yhteensä liki 9000 ja näistä suomalaisia 1252. Ei kartoitettu vain oppimistuloksia, vaan kaikkia mahdollisia seurauksia, joita vapaan sivistystyön opinnoilla aikuiselle osallistujalle oli. Tutkimuksessa mukana olleet opiskelijat olivat osallistuneet erilaisille liikunnan, tietotekniikan, kuvataiteen, kädentaitojen, musiikin ym. Kursseille. Liki yhdeksän kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta koki, että opiskelun myötä opiskelumotivaatio koheni, käsitys itsestä oppijana vahvistui, sosiaalinen vuorovaikutus ja verkostot lisääntyivät. Samalla hyvinvointi ja tyytyväisyys omaan elämään paranivat. Eniten opiskelumotivaatio lisääntyi niillä, joilla oli korkeintaan vain pakollinen perustutkinto.
Lähteet: Hanifan, Lyda J. (1916) The Rural school community center. Annals of the American Academy of Political and Social Science 67, 130-138 Hjerppe, Reino (2005) Sosiaalinen pääoma, sen taloudelliset vaikutukset ja akkumulaatio. Teoksessa: Sosiaalisen pääoman kentät, 103 132. Toim. Pertti Jokivuori. Jyväskylä: Minerva Kustannus Oy. Ilmonen, K. & Jokinen, K., 2002. Luottamus modernissa maailmassa. Jyväskylä: Minerva Kustannus Kajanoja, J. (2009). Sosiaalinen pääoma: yhteisöllisyyden paluuta vai henkistä väkivaltaa. Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009):1, 72-79) Kaunismaa, Pekka (2000) Yhdistyselämä ja sosiaalinen pääoma. Teoksessa Kaj Ilmonen (toim. ) Sosiaalinen pääoma ja luottamus. SoPhi, Jyväskylä Lehtonen, H. & Kääriäinen, J. (2005) Hyvinvointivaltiot ja sosiaalisen pääoman ulottuvuudet. Teoksessa Sosiaalisen pääoman kentät, 293 312. Toim.Pertti Jokivuori. Jyväskylä: Minerva. Luoma-aho, V. (2005) Faith-holders as Social Capital of Finnish Public Organisations. Jyväskylä Studies in Humanities 42: Jyväskylän yliopisto. Akateeminen väitöskirja. Manninen, J. & Meriläinen, M. (2014) Benefits of Lifelong Learning. BeLL Survey Results. http://www.bell-project.eu/cms/wp-content/uploads/2014/06/bell- Survey-results.pdf Pekonen, Osmo & Pulkkinen, Lea. (2002). Sosiaalinen pääoma ja tieto- ja viestintätekniikan kehitys. Esiselvitys. Helsinki: Tulevaisuusvaliokunta, Teknologian arviointeja 11. Poikela, E., 2012.Vapaa sivistystyö sosiaalisen pääoman rakentajana. Aikuiskasvatus 4/ 2012. Aikuiskasvatuksen tutkimusseura ja Kansanvalistusseura, 288-297 Rothstein & Stolle, D. (2003) Introduction: Social Capital in Scandinavia. Scandinavian political Studies. Vol. 26, No.1, 1-26 Voipio, T., 2000. Sosiaalinen pääoma ja köyhyyden vähentäminen. Teoksessa Kajanoja J. & Simpura J.: Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Stakes, Raportteja 252, 101-137 Woolcock, M., 2000. Sosiaalinen pääoma: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Teoksessa Kajanoja, J. & Simpura, J. (toim.) Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Stakes, raportteja 252. Helsinki: Gummerus, 25-56
KIITOKSET!