Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja
Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien toteutumista. Niihin kuuluvat kielelliset oikeudet.! Suomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä. Saame on virallinen vähemmistökieli. Perustuslaki säätää saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten oikeudesta omaan kieleensä.! Kansalliskieli tarkoittaa sitä, etteivät suomi ja ruotsi ole pelkästään virallisia kieliä, vaan kumpikin kieli on Suomessa yhteiskunnallinen sivistyskieli.! Koulujen opetuskielestä ja kieliohjelmasta määrätään perusopetuslaissa.
Opetuskieli perusopetuksessa 1/2! Koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi.! Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli.! Osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä.! Opetus voi tapahtua myös kielikylpynä.! Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään opetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten.! Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä.! Kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä.
Opetuskieli perusopetuksessa 2/2! Jos opetuksen järjestäjä antaa opetusta useammalla kuin yhdellä opetuskielellä, jolla oppilas pystyy opiskelemaan, oppilaan huoltaja saa valita opetuskielen.! Hallinnollisesti suomen- ja ruotsinkielinen koulu voidaan sijoittaa samaan kiinteistöön tai rakennukseen. Tällöin kaikki koulun toiminnot tulee tapahtua kummallakin kielellä.! Kaksikielisiä kouluja ei ole (poikkeuksena Helsingin Rudolf Steiner- koulu).! Koulujen välinen yhteistyö ja oppilasvaihto voi olla osana kieliopetusta.
Äidinkielen opetus! Äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä.! Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä.
Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet! Valtioneuvosto päättää opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä tuntijaosta.! Opetushallitus laatii opetussuunnitelman perusteet.! Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetusta varten paikallinen opetussuunnitelma.! Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten.
Kielivalintojen kehitys perusopetuksessa! Yhä suurempi osa perusopetuksen päättävistä oppilaista on opiskellut vain englantia ja ruotsia! Tytöt opiskelevat poikia enemmän vapaaehtoisia ja valinnaisia kieliä! Ruotsinkielisissä kouluissa opiskellaan enemmän kieliä! Koko Euroopan tasolla englanti on opiskelluin kieli ja muiden kieltenopiskelijamäärät ovat vähentyneet
Kielivalintoihin vaikuttavia tekijöitä! Kuntien/koulujen kieliohjelma! Rehtorien ja opinto-ohjaajien asenteet! Aikaisemmat oppimiskokemukset kieltenopiskelusta! Vanhemmat, kaverit! Englannin kielestä on tullut osa nuorten elämää ja jopa identiteettiä
Kansalliskielistrategia! Tavoitteena Suomi, jossa kansalliskielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään.! Kansalliskielten näkyvyyden lisääminen ja kielten oppimismahdollisuuksista sekä kieliryhmien kohtaamismahdollisuuksista tiedottaminen.! Kansallinen termipankki suomen- ja ruotsinkielisen sanaston kehittämiseksi.! Kielilainsäädäntö huomioitava viranomaisten työryhmätyössä, hankintamenettelyssä ja julkaisuprosesseissa.
Saamen kielen elvyttäminen! Kielipesätoiminnan vakiintuminen ja laajeneminen! Päivähoidon tarjoaminen lain edellyttämällä tavalla! Saamen kielen opetuksen kehittäminen koko maassa! Saamen kielilain toteuduttava täysimääräisesti saamelaisten kotiseutualueella ja viranomaisten edistettävä saamen kielen käyttöä aktiivisesti! Saamenkielisiä mediasisältöjä lisättävä huomattavasti! Saamen kielen huoltoa, tallentamista ja tutkimusta kehitettävä! Saamelaistaiteen ja -kulttuurin tukea lisättävä
Peruskoulun tulee tukea jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Opetussuunnitelman perusteet 2004
Kiitos, tack, giitu!