Yliopistolaki (2009), 2

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistolaki (2009), 2

Laaja-alaisuus ja osaamisperustaisuus opetussuunnitelmatyössä Marita Mäkinen & Johanna Annala Strategiset rastit: Kohti uusia tutkinto-ohjelmia 16.5.2011

Laaja-alainen tutkinto-ohjelma Osaamisen dynaaminen tulkinta Opetussuunnitelman laaja tulkinta

Tutkimukset osaamisen ja opetussuunnitelman tulkinnoista Mäkinen, M. & Annala, J. 2011. Meanings behind curriculum development in higher education. PRIME 4 (2), 9 24. http://www.hope.ac.uk/learningandteaching/downloads/prime/prim e_vol_4_issue_2.pdf Mäkinen, M. & Annala, J. 2010. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa. Kasvatus & Aika 4 (4), 41 61. http://www.kasvatus-jaaika.fi/dokumentit/artikkeli_makinen_&_annala_0712100353.pdf Annala, J. & Mäkinen, M. 2011. Kuka vie kuka vie ja mitä mä saan Korkeakoulutuksen opetussuunnitelma tulkintojen kohteena. Artikkeli TUP:n & Campus Conexus hankkeen julkaisemassa kokoomateoksessa, julkaistaan kesällä 2011 (myös verkossa www.campusconexus.fi)

Osaamisen tausta Arkikielessä osaamisella tarkoitetaan ajantasaista työtehtävistä suoriutumista nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla UDACE (1989): osaaminen on sitä mitä ihmiset osaavat tehdä ennemmin kuin sitä mitä he tietävät EU (2008-2010): osaamisen käsitettä käytetään viitattaessa oppimistuloksiin (learning outcome) tietoon (knowledge) taitoon (skill) pätevyyteen (competence) Osaamiskolmio (knowledge-triangle): tietoperusta, koulutus, innovaatiot Outcome based curriculum

Yliopistoyhteisön tulkinta? Käsitehierarkioiden hämäryys arkitietoon ja mielikuviin perustuvat tulkinnat talouselämän kieli, pedagogian kieli torjunta verbipeli merkitysten selvittäminen (miksi osaaminen?) teoreettiset yhteydet (curriculum, oppiminen, yhteiskunta) Millaisin käsittein eri yksiköissä ja tutkintoohjelmissa on suotuisinta lähestyä yliopistokoulutuksen kehittämistä? merkitysneuvottelut

Kaksi paradigmaa Competence-viitekehys painottaa taitoja (skills) ja niiden erilaisia jäsennyksiä, jolloin huomio kohdistuu standardien luomiseen ja tulosten mittaamiseen suhteessa ennalta määriteltyyn minimiin > lineaarinen Competency-lähestymistavan lähtökohta on opiskelijoiden potentiaaleissa ja toiminnassa, jolloin keskiössä on kysymys siitä, millaisia prosesseja mahdollisimman ansiokas suoriutuminen edellyttää ja miten sitä voidaan arvioida > dynaaminen (mm. Boyatzis 1983; Dubois 1993; Hogg 2008; Rowe 1995.)

Osaaminen & opetussuunnitelma Suppean tulkinnan mukaan opetussuunnitelma koostuu standardoiduista ja ositetuista taitokomponenteista ja niiden mittaamisesta Opetussuunnitelmassa tavoitelauseet kirjataan muutoslauseiksi, jossa oppiminen näkyy opiskelijoiden käyttäytymisen ja toiminnan muutoksena. (mm. Tyler 1949) Opetussuunnitelma produktina Laajan tulkinnan mukaan opetussuunnitelma nähdään tavoitteellisena prosessina Opetussuunnitelmassa tehdään opiskelijan akateemiseksi asiantuntijaksi kasvu näkyväksi, ja sen kautta tieteen- ja koulutusalojen ydin viedään käytäntöön. (mm. Barnett & Coate 2005; Pinar 2004) Opetussuunnitelma prosessina

Opetussuunnitelman tulkinnat Ulkoiset lähtökohdat Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Yhteiskuntatietoinen Tieteenalaperustainen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Työelämätietoinen Integratiivinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Uratietoinen Autobiografinen Kapea alakohtainen (Mäkinen & Annala 2011)

Laaja-alaisen opetussuunnitelman viitekehys Ulkoiset lähtökohdat Laaja-alainen opetussuunnitelma Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Tieteenalaperustainen ja yhteiskuntatietoinen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Integratiivinen ja työelämätietoinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Autobiografinen ja uratietoinen Kapea alakohtainen (Mäkinen & Annala 2011)

Tieteenalaperustainen ja yhteiskuntatietoinen opetussuunnitelma keino vaikuttaa yhteiskuntaan, työmarkkinoihin ja kapeisiin asiantuntijuusvaateisiin tietynlaiset asiat tän päivän yhteiskunnassa on erilaisia kun ne oli vaikka 30, 40 vuotta sitten, että miten ikään kuin se tieteenala sitten vastaa niihin muutoksiin, tai millä lailla ne otetaan huomioon tai et mikä on tärkeetä säilyttää tai mitä tulis muuttaa, niin siinähän käydään sitä kamppailua

Integratiivinen ja työelämätietoinen opetussuunnitelma Proaktiivinen ote työelämän ja asiantuntijuuden kehittämiseen; asiantuntijuus jotain, mitä ei vielä osata edes ennakoida Meillä voikin olla työelämään myös kriittisesti ja vähän ulkopuolisena tarkasteleva vinkkeli josta me voidaan nähdä myös sitä että miten sitä työelämää pitäis muuttaa. "Se tieto sinänsä, sitä täytyy olla valtavasti, asiantuntemus on kaiken perusta, mutta se varsinainen osaaminen on niin hirveen montaa muuta asiaa, että jotta sitä tietoo osaa käyttää niin täytyy osata niin paljon muita asioita

Autobiografinen ja uratietoinen opetussuunnitelma Virittää näkemään opintojen, työn, kasvun ja elämänlaajuisen oppimisen keskinäiset yhteydet Mä olin itteki ihan oikeasti hämmästyny, että kaikil oli ihan selkee, kirkas visio siitä, mitä ne haluaa tehdä, minkälaisessa hommassa ne haluaa olla, mitä niitten täytyy tehdä, jotta ne sinne pääsee [--] kaikki tavallaan ne unelmat tai asiat, missä ne halus olla esimerkiks viiden vuoden päästä, niin ne oli ihan realistisia, alaan liittyviä, mut kuitenkin haastavia ja siin oli semmonen selkee missio pohjalla, yleensäki siinä, tavallaan siinä omassa suuntautumises tulevaisuuteen, et miks mä haluan olla se ihminen, joka mä haluan olla. Mitä mä haluan antaa ympäristöön ihmisille, yhteiskuntaan, näin edespäin.

Laaja-alainen tutkinto-ohjelma Osaamisen dynaaminen tulkinta: lähtökohta on opiskelijoiden potentiaaleissa ja toiminnassa, jolloin keskiössä on kysymys siitä, millaisia prosesseja mahdollisimman ansiokas suoriutuminen edellyttää ja miten sitä voidaan arvioida. Opetussuunnitelman laaja tulkinta: tavoitteellinen prosessi, jossa tehdään opiskelijan akateemiseksi asiantuntijaksi kasvu näkyväksi; opetussuunnitelman kautta tieteen- ja koulutusalojen ydin viedään käytäntöön.

Opetussuunnitelmatyö on ydin! Siitä riippuu millaista osaamista ja akateemista asiantuntijuutta on mahdollista saavuttaa miten yliopistoyhteisö, yhteiskunta ja opiskelijan arki saadaan kohtaamaan miten tutkimus, opetus ja opiskelijoiden kasvattaminen onnistutaan integroimaan miten ulkoiset ja sisäiset päämäärät, hallinnolliset ja pedagogiset käytänteet, yksilölliset ja yhteisölliset tavoitteet saadaan tukemaan toisiaan miten yliopisto onnistuu koulutusuudistuksessa

Kiitos! www.campusconexus.fi

Osaamisperustaisuus ja laaja-alaisuus merkitysneuvottelun kohteena Sanna Vehviläinen

Yliopistopedagogiikan jatkokurssi koulutusuudistuksen tukena Miten voimme työskennellä yhdessä? Dialogisuus Realistinen kuva näkemysten t. tulkintojen kirjosta ja ääripäistä näkemyksille tilaa pöydässä Rakennetaan työmääritelmä, yritetään toimia sen avulla tarkistetaan matkan varrella, argumentoiden Etsitään riittävää jaettua ymmärrystä yhteisestä toiminnan kohteesta

Miten osaamisperustaisuus ymmärrettiin kurssin alkutilanteessa Oppimis- ja opetustoimintaa joka tähtää laadukkaaseen oppimiseen Laadukasta oppimista joka on arvioitavissa Osaamiseen fokusoimista muodollisten suoritusten sijasta Opetussuunnitelmatyön jäsentämistä tavoitellun osaamisen kautta ja sen perusteluja

Osaamisperustaisuuden ongelmakohtina esiin tuotiin: Osaamiseen keskittyminen toiminnassa vs. paperilla, verbipelinä Kenellä osaamisen määrittelyvalta, miten osaamisesta neuvotellaan

Joten: Osaaminen ja osaamisperustaisuus olivat suhteellisen tunnistettavia ja jäsentyneitä käsitteitä joiden avulla päästiin suhteellisen helposti yhteiselle maaperällä Voitiin alkaa puhua omasta/oman yksikön opetuksesta ja tutkia sen eri puolia Ryhmä hahmotti käsitettä pedagogisen osaamisen, kokemuksen ja aiemman käsitteellisen ymmärryksen kautta

Miten laaja-alaisuus ymmärrettiin? Mitä tarkoittaa? Valinnaisuutta, joustavuutta opiskelijan kannalta Monialaisuutta, yleissivistävyyttä, sitä että opitaan monenlaisia sisältöjä/taitoja Geneeris(emp)iä taitoja huomiota eril. taitojen kehittymiseen Tai kaikkea tätä? Miksi? Laaja-alaisuus liittyy siihen että meiltä edellytetään koulutusvastuiden kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi Tärkeätä, koska tuo parempia työllistymismahdollisuuksia valmistuville, mahdollistaa muuttuvaan työelämään kouluttamisen

Laaja-alaisuuteen liitettyjä ongelmia: Hämärä, vaikeaselkoinen käsite, hämmennys ja skeptisyys Miten voidaan toteuttaa käytännössä?

ryhmä etsi pedagogista ydinideaa käsitteen takaa ja päätyi kysymysmerkkeihin

Laaja-alaisuus onkin moniaineksinen käsite Sen alla useita strategisia pyrkimyksiä laaja-alaisuus tutkintorakenteen pedagogiikan sisältöjen opiskelijaryhmien huomionottamisen kysymyksenä (vrt. Harri Melinin materiaali Strategisia rasteja seminaarissa 19.10.2010)

Joten: Laaja-alaisuus on olosuhde ja tarjouma Se sekä rajoittaa että mahdollistaa Pedagoginen yhteistoiminta vaatii pedagogisia käsitteitä Osaaminen on käsite jolla selkeämmin pedagoginen sisältö laaja-alaisuuden eri merkitykset (valinnaisuus, joustavuus yksilön kannalta, ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuuden sijaan, moninäkökulmaisuus t. yleissivistävyys jne.) saavat kontekstia osaamisen kautta

Kiitos, kiitos! www.campusconexus.fi