Osaamisperustaisen opetussuunnitelmatyön dynamiikasta ja rajojen ylityksistä

Transkriptio

1 Osaamisperustaisen opetussuunnitelmatyön dynamiikasta ja rajojen ylityksistä FT, dosentti Johanna Annala & KT Jyri Lindén Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta Tampereen yliopisto

2 MIKROTASO: Erilaiset opettajat, opiskelijat, näkemykset, tavoitteet, arvostukset, positiot, statukset YHTEISÖ TULKITSEE JA TOTEUTTAA OPETUS- SUUNNITELMAA MAKROTASO: Moninaiset odotukset korkeakoulutuksen tuloksista; työelämä, yhteiskunta, globalisaatio Opetussuunnitelman kehittäminen merkitysneuvotteluina INSTITUUTION TASO: Erilaiset toiminta- ja suunnittelukulttuurit, yhteisöt, historia (ks. Wenger 1998; Annala 2007)

3 Opetussuunnitelma intentionaalinen ja dynaaminen prosessi, joka ilmentää tieteenalan toimintakulttuuria sekä tieteenalalle arvokkaita periaatteita pedagogista toimintakulttuuria ja oppimisnäkemystä tieteenalan ja opetuksen orientoitumista yhteiskuntaan, maailmaan ja tulevaisuuteen (Annala & Mäkinen 2011, 2016;Mäkinen & Annala 2010)

4 Ydinkysymys Onko meillä yhteinen ymmärrys kehittämisen kohteesta, opetussuunnitelmasta? Mitkä intressit ohjaa? Mihin toiminta ja kehittämistyö kohdistuu?

5 Erilaisia lähestymistapoja OPS:n ideaan Curriculum studies Syllabus ~ opintojen runko, ohjelma lista opintojaksoista/kursseista, sisältölistat, kirjalistat (ks. Kelly 1977/2009) vrt. tutkintovaatimukset, suoritusvaatimukset Produkti tavoitteet, sisällöt, menetelmät, arviointi varmistamisen/kontrolloinnin ajatus taustalla (mm. Tyler 1949; Biggs 2003) vrt. OPS-otsikot järjestelmissä ja oppaissa Prosessi Seuraavassa diassa lisää

6 OPS prosessina? 1) Kumulatiiviset prosessit opetussuunnitelman sisällä Miten tieteellinen ajattelu, ammatillinen osaaminen, metodinen osaaminen, yleiset työelämätaidot ym. karttuu opinnoissa? 2) Sykliset prosessit: suunnitelma (dokumentti), toteutus (opetus- ja oppimistapahtumat) ja oppimistulos (osaaminen) Miten suunnitelmat toteutuu opiskelijan/ yhteisön näkökulmasta? OPS ~resepti jota kokki toteuttaa luovasti? Akateeminen vapaus vapautta mistä/ mihin? 3) OPS-työn organisoinnin prosessit Miten palautejärjestelmät (opettaja, opiskelija, alumnit, muut intressitahot, maailman muutos) syöttävät tietoa opetussuunnitelman ja ohjelman kehittämiseksi? (Annala, Lindén & Mäkinen 2016)

7 Täysivaltaisuus (emansipaatio) OMISTAJUUS OPETUSSUUNNITELMA NEUVOTTELUNA Prosessi OPETUSSUUNNITELMA VALTAISTUMISENA Praxis OPETUSSUUNNITELMA KOMPETENSSIEN TUOTTAJANA Produkti Sosiaalinen kontrolli OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖJEN VARMISTAJANA Syllabus Sisällön siirtäminen TIETO Kriittinen reflektio Opetussuunnitelmakäsitykset suhteessa omistajuuteen ja tietoon (Annala, Lindén & Mäkinen 2016, 174)

8 Pohdintoja ja näkökulmia 1. Etsiydy Flingan sivulle 2. Mieti hetki itseksesi, millaisella alueella kuvaisit oman yksikkösi tai tiedekuntasi opetussuunnitelmaa suhteessa opetussuunnitelman käsitteellistämiskuvioon ja sijoita alueesi keskipiste kuvioon (kirjoita TDK:n/ohjelman nimi ja valitse vierestä Circle) 3. Käykää sijaintiin liittyvät perustelut läpi vieruskavereiden kanssa

9

10 Kaksi näkökulmaa osaamisperustaiseen ops:iin Competence-viitekehys painottaa taitoja (skills) ja niiden erilaisia jäsennyksiä, jolloin huomio kohdistuu standardien luomiseen ja tulosten mittaamiseen suhteessa ennalta määriteltyyn minimiin > lineaarinen (vrt. OPS produktina) Competency-lähestymistavan lähtökohta on opiskelijoiden potentiaaleissa ja toiminnassa, jolloin keskiössä on kysymys siitä, millaisia prosesseja mahdollisimman ansiokas suoriutuminen edellyttää ja miten sitä voidaan arvioida > dynaaminen (vrt. OPS prosessina) (mm. Boyatzis 1983; Dubois 1993; Hogg 2008; Rowe 1995.)

11 Lineaariset osaamiset taidot, standardit, oikeat vastaukset, tullaan valmiiksi - ainakin osittain? havaittavissa ja arvioitavissa olevat tiedot, taidot, eettiset valmiudet, asenteet kriteeriperustaisuus! osaamistavoitteiden ja arviointiperusteiden määrittäminen kohtuullisen mutkatonta, mutta vaatii asiaan paneutumista Jakson suoritettuaan opiskelija - osaa esittää aineiston havaintomatriisimuodossa - osaa soveltaa tilastotieteen menetelmiä tutkimusaineiston kuvailussa sekä muuttujien välisten riippuvuuksien tarkastelussa - (hyv-hyl)

12 Dynaamiset osaamiset luovutaan valmistumisen ajatuksesta; edistetään valmiuksia elinikäiseen oppimiseen, analyyttiseen ajatteluun ja potentiaalien käyttöönottoon (tiedolliset, taidolliset, asenteelliset, eettiset) osaamistavoitteiden ja arviointiperusteiden määrittäminen haastavaa; voiko kriteerejä olla ennakkoon määriteltynä? Tavoitteena on, että opiskelijat - osaavat argumentoida tasa-arvoon liittyvää koulutuspolitiikkaa - arvioivat kriittisesti toiseutta tuottavaa luokittelua kasvatusyhteisöissä - ymmärtävät kollegiaalisen toimintakulttuurin välttämättömyyden kasvatusyhteisöissä - osaavat tukea monenlaisten oppilaiden oppimista, kasvua ja osallistumista heterogeenisissa opetusryhmissä (1-5)

13 Yliopisto-opiskelussa ei ole kyse tieto- ja taitopakettien omaksumisesta, vaan myös vaikeasti havaittavasta, pidemmän ajan kuluessa kertyvästä osaamisesta: tieteellinen ajattelu, looginen päättely, täsmällinen argumentointi, isojen kokonaisuuksien hahmottaminen, sinnikkyys, ajankäytön hallinta, strateginen toiminta, KNOWING ACTING BEING (Barnett & Coate 2005)

14 Graduate attributes What does it mean to be educated? These attributes include but go beyond the disciplinary expertise or techical knowledge that has traditionally formed the core of most univeristy courses. They are qualities that also prepare graduates as agents of social good in an unknown future (Bowden et al 2000, teoksessa Chalmers & Pardirge 2013)

15 Graduate attributes In Chalmers & Partridge: Teaching graduate attributes and academic skills Monilukutaito Tutkimus ja tiedonhankinta Eettinen, sosiaalinen ja ammatillinen ymmärrys Älyllinen autonomia Kommunikaatio

16 Esimerkki opetussuunnitelmakartoituksesta Sumsion & Goodfellow 2004 Artikkelin taustalla Geneeristen tavoitteiden problematiikka korkeakoulutuksessa Kartoituksessa havaitut ongelmat Prosessin toteuttaminen toimijalähtöisesti ja tutkimuksellisesti (tiedonhankinta-neuvottelu-yhteisön käyttöön)

17 Olen Leena ja tähtään luokanopettajaksi. Harrastan kaikenlaisia käsitöitä ja olen käynyt käsityökoulua. Haluaisin opettaa käsitöitä myös koulussa. Olen vähän huolissani matematiikan taidoistani, suoritin lukiossa lyhyen matematiikan. Teema, kurssi, opintokokonaisuus Menetelmäopinnot ja kandidaatintutkielma Ohjattu harjoittelu 20 op Mitä yhteistä on tutkinto-ohjelman opiskelijoiden tarinoilla ja poluilla? - Teemallisesti, tutkimuksellisesti, pedagogisesti?

18 Jaksojen erot ja yhteydet opetussuunnitelman Keskustelu jaksojen toteutuksesta itsenäisesti ja kokonaisuutena Tietoa opettajan johdolla Ryhmäprosessi, yhteinen tavoitteenasettelu Tieteenalan logiikka ja Käsitteet Opettajajohtoisuus Opiskelijan reflektio ja omistajuus Geneeriset tavoitteet Mukaillen Mälkki, 2019

19 Opetussuunnitelmatyön dynamiikasta

20 Opetussuunnitelmatyön orientaatiot Dialoginen orientaatio -- se tuotti uutta yliopiston sisäisesti, et meil yliopiston yksikköjen välillä ja yksikön sisällä yhteistyökuvioita rakennettiin aktiivisesti, enemmän kun ennen. Just näitten temaattisten, poikkitieteellisten kokonaisuuksien osalta me käytiin hyvinki rakentavia keskusteluja semmosten oppiaineitten kanssa, joita me ei oo juurikaan ennen tavattu taikka joitten kanssa yhteistyötä ei oo ollu. Tämmöstä konkreettista. Opiskelijathan on yhteyksiä löytäny ennenkin, mutta nyt halutaan tehdä jotenkin vakiintuneempaa ja helpommin opiskelijoille aukeevaa. (9M) Reproduktiivinen orientaatio Se ei oo menny siihen laajem-, siihen suuntaan, mitä mä oon ymmärtäny, että se on tarkotettu, et se ois laaja-alasempi. Se ei oo siihen suuntaan menny. Se on vaan kirjattu näkymään, näyttämään sieltä. Meil ei oo halua siis lähtee siihen laajaalasempaan vaan me halutaan pitää ikään kuin tää oma profiili korkeella. (16M)

21 Opetussuunnitelmatyön dynamiikka (Annala & Mäkinen 2017; Wenger 2003) Yritys löytää jaettu ja osallisille mieleinen päämäärä vs. yritys jarruttaa tai pysäyttää prosessi YHTEINEN YRITYS VASTA- VUOROINEN TOIMINTA Rajojen ylityksiä ja uusia avauksia vs. positioiden ja tradition korostus JAETTU REPERTOAARI Tutustuminen ja uteliaisuus itselle vieraaseen vs. vieraan vähättely ja torjunta

22 Toimijuudesta ja rakenteista Ulkoapäin tulevat muutokset luovat polarisaatiota yliopiston sisäisissä rakenteissa ja yksilöiden & yhteisöjen toimijuudessa Valtataistelut tieteenalojen, oppiaineiden ja positioiden välillä Liikkuvat kentät: paikan hakeminen osaamisperustaisen opetussuunnitelma-ajattelun ja oppiaineiden/ tieteenalan traditioiden välillä Kenellä on/ kenelle annetaan toimijuus: kuka on sopiva (fit) Toimijuus voi olla aktiivista tai passiivista vaikuttamista Symbolinen pääoma on ydinkysymys Sopiva symbolinen pääoma sitoo ja motivoi opetussuunnitelmatyöhön -> voittajat? Tutkimuksen ja opetuksen lähentäminen sopivaa symbolista pääomaa? (Annala 2017)

23 Käytäntöyhteisön merkitys opetussuunnitelman kehittämisessä Yhteisön jäsenten osallistuminen kehitystyön tavoitteiden asettamiseen sekä toimintakäytänteiden luomiseen vahvistaa sitoutumista ja motivoi toimintaan Rakenteelliset uudistukset tai strategiset linjaukset eivät tuota muutosta sinällään, vaan edellyttää yhteisön merkitysneuvotteluja, jotka etenevät hitaasti osallistumisen (esim. kokoukset) ja esineellistyminen (esim. kirjatut dokumentit) rinnakkaisena prosessina.

24 Merkitysneuvottelevan orientaation merkitys Se on ristiriitainen, luova prosessi --meil on ollu hauskaa siellä OPSryhmässä, meil on ollu mukavaa tehdä näitä, meil on ollu myös vähemmän mukavaa sillon kun ristiriidat on noussu pintaan. Me ollaan selvitty niistä ristiriidoista ymmärtääkseni suhteellisen vähin vaurioin, ja saatu aikaseks kuitenkin joku yhtenäinen, yhdessä hyväksytty kokonaisuus, joka sitte hyväksytään tuolla meiän johtokunnassa. Et se tavallaan että ihmiset niinku ristiriidoista huolimatta saa jotain aikaseks, niin se on aina mun mielestä semmonen tervehdyttävä ja hyvä kokemus, vaikka se ei kaikkia aina jätäkään, loppu-, onnelliseks niitä jotka ei saa ehkä niinku, juuri niitä omia päämääriään niinku läpitte silleen kun haluavat. (5M)

25 Lopuksi Opetussuunnitelman tulkinta prosessina edellyttää jatkuvaa dialogia ja merkitysneuvotteluja Prosessin vetäjät (eri tasoilla) ja osalliset (positioista riippumatta) ovat yhtälailla vastuussa merkitysneuvottelujen onnistumisesta Tarvitaan osallisuutta tukevaa pedagogista johtajuutta eri tasoilla Tarvitaan uskaltautumista dialogiin yli rajojen Tarvitaan aikaa

26 Julkaisuja Annala, J. (2017) Yliopiston opettajien toimijuus opetussuunnitelmatyön muuttuvilla kentillä. Teoksessa Korhonen, V., Annala, J. & Kulju, P. (toim.) Kehittämisen palat, yhteisöjen salat näkökulmia kasvatukseen ja koulutukseen. Tampere: Tampere University Press, Annala, J. (2016) Mitä Tampere3 tekee opiskelijan osaamiselle? TAMY urablogi: Annala, J. & Mäkinen, M. (2016) Communities of practice in higher education: contradictory narratives of a university-wide curriculum reform. Studies in Higher Education DOI: / Annala, J., Lindén, J. & Mäkinen, M. (2016) Curriculum in higher education research. In J. Case & J. Huisman (Eds.) Researching Higher Education. International perspectives on theory, policy and practice. SHRE Society for Research into Higher Education & Routledge, Lindén, J., Annala, J. & Mäkinen, M. (2016) Tieteenalakohtainen tieto ja opetussuunnitelman kriisi korkeakoulutuksessa. Tiedepolitiikka 41 (1), Lindén, J., Annala, J. & Mäkinen, M. (2016) Y-sukupolven opiskelijoiden kriittiset koulutuskäsitykset ja sukupolviajattelu korkeakoulutuksen kehittämisessä. Teoksessa S. Pihlajaniemi, N. Haltia, M. Ranta, A. Saaranen-Kauppinen & I. Väänänen (toim.) Avoin tiede ja avoin koulutus? Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2016, Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö & Opiskelijatutkimusverkosto, Saatavilla verkossa: Annala, J., Mäkinen, M. & Lindén, J. (2015). Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa opetussuunnitelmatyön näkökulma. Kasvatus & Aika, 9 (3), Kallioniemi-Chambers,V., Annala, J. & Mäkinen, M. (2013). Tutkija-opettajien kiirekokemukset yliopiston opetussuunnitelmatyössä. Kasvatus & Aika, 7(4), Mäkinen, M. & Annala, J. (2012). Understanding curriculum in Finnish higher education. In S. Ahola and D.M. Hoffmann (eds.) Higher education research in Finland emerging structures and contemporary issues. CHERIF: Yearbook of Higher Education Research. Jyväskylä: Institute for Educational Research, Mäkinen, M. & Annala, J. (2012). Osaamisperustaisen opetussuunnitelman kahdet kasvot. In M. Mäkinen et al.(eds.) Osallistava korkeakoulutus, Tampere: TUP, Annala, J. & Mäkinen, M. (2011). Research-teaching nexus in higher education in curriculum design. Transnational Curriculum Inquiry, 8(1), Annala, J. & Mäkinen, M. (2011). Korkeakoulutuksen opetussuunnitelma kohti tietämisen ja taitamisen päämääriä. Kasvatus, 42(1), Annala, J. & Mäkinen, M. (2011). Korkeakoulutuksen opetussuunnitelma tulkintojen kohteena. In M. Mäkinen et al.(eds.) Korkeajännityksiä kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere: TUP, Mäkinen, M. & Annala, J. (2011). Opintoihin kiinnittyminen yliopistossa. In M. Mäkinen et al. (eds.) Korkeajännityksiä kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere: TUP, Mäkinen, M. & Annala, J Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa. Kasvatus & Aika 4(4), Mäkinen, M. & Annala, J. (2010). Meanings behind curriculum development in higher education. PRIME, 4 (2), Videoluento (45 min) em. artikkeleiden ajatuksia kiteyttäen: Yliopiston opetussuunnitelmatyön uudet suuntaviivat (2014).