KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1

KUUMA -liikelaitos Keravan kaupunki TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88 Lyhytaikaiset saamiset Siirtosaamiset 30 433,04 44 934,01 Muut saamiset kunnalta 441 280,35 160 140,02 Muut saamiset 541,04 551,85 *** VASTAAVAA YHTEENSÄ 472 254,43 205 625,88 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 43 918,80 46 745,46 Edell.tilikausien yli-/alijäämä 46 745,46 2 490,78 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2 826,66 44 254,68 VIERAS PÄÄOMA 428 335,63 158 880,42 Lyhytaikainen 428 335,63 158 880,42 Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat 247 126,42 61 547,27 Muut velat 173 302,41 47 765,32 Siirtovelat 7 906,80 49 567,83 *** VASTATTAVAA YHTEENSÄ 472 254,43 205 625,88 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 9,30 22,73 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 46,14 26,04 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 e 44 47 Lainakanta 31.12., 1000 e 0 0 Lainasaamiset 31.12., 1000 e 0 0 2

KUUMA -liikelaitos Keravan kaupunki Taseen 2016 Tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakaavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Oma pääoma 43 918,80 Koko pääoma - saadut ennakot 472 254,43 9,30 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun = 100 x (Vieras pääoma -Saadut ennakot) / Käyttötulot Vieras pääoma 428 335,63 Saadut ennakot 0,00 428 335,63 Käyttötulot (huom! Tuloslaskelmasta tuotot) 928 279,07 46,14 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 e Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 46 745,46 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2 826,66 43 918,80 Lainakanta 31.12., 1000 e = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Liikelaitoksen lainakanta = korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 0,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Lainasaamiset 31.12., 1000 e =Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Pysyviin vastaaviin merkityt antolainat 0 Sisäinen yhdystili 2016 2015 Tase vastaavaa 472 254,43 205 625,88 Tase vastattavaa 30 974,08 45 485,86 Vastaavaa, muut saamiset kunnalta -441 280,35-160 140,02 3

KUUMA -liikelaitos Keravan kaupunki 1.1. - 31.12.2016 TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2015 Liikevaihto 928 279,07 610 049 Liiketoiminnan muut tuotot 0 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -2 946,29-2 162 Palvelujen ostot -822 420,66-825 366,95-423 657-425 819 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -72 549,67-111 042 Henkilösivukulut Eläkekulut -8 620,61-8 270 Muut henkilösivukulut -3 632,93-84 803,21-3 925-123 236 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0 Liiketoiminnan muut kulut -20 870,47-16 730 Liikeylijäämä (-alijäämä) -2 761,56 44 263 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 0,00 0 Muille maksetut korkokulut 0,00 0 Korvaus peruspääomasta 0,00 0 Muut rahoituskulut -65,10-65,10-8 -8 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -2 826,66 44 255 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -2 826,66 44 255 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2 826,66 44 255 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -6,24 179,76 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -6,24 179,76 Voitto, % -0,30 7,25 4

KUUMA -liikelaitos Keravan kaupunki Tuloslaskelman 2016 tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta = 100 x (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta ) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä -2 826,66 Korvaus peruspääomasta 0,00-2 826,66 Oma pääoma 1.1. 46 745,46 Oma pääoma 31.12. 43 918,80 Oma pääoma keskiarvo 45 332,13 Korollinen vpo 1.1 0,00 Korollinen vpo 31.12. 0,00 Korollinen vpo keskiarvo 0,00 45 332,13-6,24 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton = 100 x (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetutut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä -2 826,66 Korvaus peruspääomasta 0,00-2 826,66 Oma pääoma 1.1. 46 745,46 Oma pääoma 31.12. 43 918,80 Oma pääoma keskiarvo 45 332,13 Lainat kunnalta 1.1. 0,00 Lainat kunnalta 31.12. 0,00 Lainat kunnalta keskiarvo 0 45 332,13-6,24 Voitto, % Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli/alijäämä ennen varauksia ja veroja muodostavat liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista = 100 x (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Yli- /alijäämä ennen varauksia -2 826,66 Liikevaihto 928 279,07-0,30 5

KUUMA -liikelaitos Keravan kaupunki RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -2 761,56 44 263 Poistot ja arvonalentumiset 0,00 0 Rahoitustuotot ja -kulut -65,10-8 Satunnaiset erät 0,00 0 Tuloverot 0,00 0 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0-2 826,66 44 255 Investointien rahavirta Investointimenot 0,00 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0 Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot 0,00 0 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 826,66 44 255 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -281 140,33-135 791 Saamisten muutos muilta 14 511,78 24 580 Korottomien velkojen muutos muilta 269 455,21 66 956 Rahoituksen rahavirta 2 826,66-44 255 ero 0,00 0 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 5 vuodelta, (Laskettu toiminnan 4 vuodelta) 43 918,80 46 745 Investointien tulorahoitus, % 0,00 0 Lainanhoitokate 0,00 0 Kassan riittävyys, pv 0,00 0 Quick ratio 1,10 2 Current ratio 1,10 2 6

KUUMA -liikelaitos Keravan kaupunki Rahoituslaskelman 2016 tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. vuosi 2013 2 623,17 2 623,17 vuosi 2014-132,39 2 490,78 vuosi 2015 44 254,68 46 745,46 vuosi 2015 (laskelmasta) -2 826,66 43 918,80 yhteensä 43 918,80 *) tunnusluku laskettu liikelaitoksen toiminnan vuosista tp 2016, 4 vuodelta, vertailuvuosi 3 vuodelta) Investointien tulorahoitus, % Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella = 100 x (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -2 826,66 Poistot ja arvonalentumiset 0,00-2 826,66 Investointien omahankintameno 0,00 0,00 Lainanhoitokate Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun =(Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -2 826,66 Korkokulut 0,00-2 826,66 Korkokulut ja lainalyhennykset 0,00 0,00 Kassan riittävyys, pv Tunnusluku kertoo monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa tilinpäätöspäivän kassavaroilla = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Rahavarat 31.12. 0,00 Kassasta maksut Tulos; materiaalit ja palvelut 825 366,95 Tulos; henkilöstökulut 84 803,21 Tulos; liiketoiminnan muut kulut 20 870,47 Tulos; korkokulut kunnalle 0,00 Tulos; korkokulut muille 0,00 Tulos; korvaus peruspääomasta 0,00 Tulos; muut rahoituskulut 65,10 Rahoitus; Investointimenot 0,00 Rahoitus; pitkäaik.lainojen väh.kunnalle 0,00 Rahoitus; pitkäaik.lainojen väh.muille 0,00 931 105,73 0,00 7

Quick ratio (hyvä: yli 2, tyydyttävä: 1-2, heikko:alle 1) Tunnusluku kuvaa rahoitusomaisuuden riittävyyttä lyhytaikaisten velvoitteiden hoitamiseen =(rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Rahat ja pankkisaamiset 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 472 254,43 472 254,43 Lyhytaikainen vieras pääoma- saadut ennakot 428 335,63 1,10 Current ratio (hyvä: yli 1, tyydyttävä: 0,5-1, heikko: alle 0,5) =(Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset)/ (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Lyhytaikaiset saamiset 472 254,43 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 472 254,43 Lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot 428 335,63 1,10 8

KUUMA -liikelaitos TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2016 Keravan kaupunki TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA JA ESITTÄMISTAPAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Liikelaitoksella ei ole pysyviä vastaavia, sijoituksia eikä vaihto-omaisuutta. Yhdystilin saldo on esitetty taseessa omalla rivillään lyhytaikaisissa saamisissa; Muut saamiset kunnalta 441 280,35 euroa (160 140,02 euroa v.2015) Lomapalkkavelan muutosta kirjattiin 523,79 euroa (687,43 v.2015). Laskennassa on noudatettu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon ohjetta 114/27.9.2016 lomarahan kirjaamisesta vähentämällä lomarahoja 30 %. Lomapalkkavelan määrä 31.12. oli 7.906,80 euroa. 2. Tuloslaskelman ja taseen esittämistapa Tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu kirjapitolautakunnan kuntajaoston vuoden 2013 yleisohjetta kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä, vuoden 2013 ohjetta kunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta sekä vuoden 2016 liitetieto-ohjetta. Laadinnat perustuvat kuntalain 87 i :n säännöksiin. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 6. Tuloslaskelman toimintatuotot 2016 2015 Ulkoinen liikevaihto 878 664,07 561 508 Sisäinen liikevaihto 49 615,00 48 541 Liiketoiminnan muut ulkoiset tuotot 0 Liiketoiminnan muut sisäiset tuotot 0 Liikelaitoksen toimintatuotot yhteensä 928 279,07 610 049 9

TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 23. Saamisten erittely 2016 2015 Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Muut saamiset kunnalta (yhdystili) 441 280,35 160 140 Siirtosaamiset 30 433,04 44 934 Muut saamiset, menoennakot 541,04 552 Saamiset yhteensä 472 254,43 205 626 30. Vieras pääoma 2016 2015 Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Velat muille Saadut ennakot 0 Ostovelat 247 126,42 61 547 Muut velat muille 173 302,41 47 765 Siirtovelat 7 906,80 49 568 Koroton vieras pääoma yhteensä 0,00 428 335,63 0 158 880 33. Siirtovelat 2016 2015 Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkavelkajaksotus 7 906,80 7 383 Palkkojen eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut 0,00 0 Muut siirtovelat muille 0,00 42 185 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 7 906,80 49 568 10

KUUMA -liikelaitos TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2016 Keravan kaupunki HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 42. Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2016 2015 Kuuma liikelaitos 1 1 Keravan palkkalistoilla on yksi henkilö, Järvenpään palkkalistoilla on kaksi ja Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksesta on yksi osaaikainen. 43. Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan; tilikauden palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut sekä taseeseen aktivoidut henkilöstömenot Henkilöstökulut 2016 2015 Palkat ja palkkiot 72 549,67 111 042 Henkilösivukulut Eläkekulut 8 620,61 8 270 Muut henkilösivukulut 3 632,93 3 925 Henkilöstökulut yhteensä tuloslaskelman mukaan 84 803,21 123 236 KUUMA -liikelaitos Keravan kaupunki LUETTELOT JA SELVITYKSET Tilinpäätösasiakirjat sekä luettelot kirjanpitokirjoista esitetään yhdessä Keravan kaupungin tilinpäätöksen kanssa. Liikelaitokselle on laadittu erilliset varmentavat asiakirjat. 11

12

TOIMINTAKERTOMUS 2016 Hyvinkää - Järvenpää - Kerava - Kirkkonummi - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Sipoo - Tuusula - Vihti

SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA KUUMA-ALUEEN YLEINEN KEHITYS 4 2. KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN NELJÄS TOIMINTAVUOSI 5 2.1. Toimintavuoden keskeiset asiat ja hankkeet 6 2.2. Henkilöstö ja toimitilat 2016 8 2.3. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 9 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9 4. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 9 5. TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2016 9 5.1. KUUMA-johtokunta 2016 10 5.2. KUUMA-perustoiminta 2016 13 5.2.1. KUUMA-yhteistyön koordinointi 13 5.2.2. KUUMA-tapahtumat 2016 14 5.2.3. KUUMA-tiedotteet 17 5.3. KUUMA-komissio 2016 17 5.4. Yhteistyöjohtajan päätökset 20 5.5. Hanketoiminta 2016 20 5.5.1. POKA-hanke - Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen 20 5.5.2. Kasvua ja uutta arvoa osaamisella (KASKI) -hanke 21 5.5.3. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja asuntostrategia ASTRA 2025 22 5.5.4. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen hanke 22 5.5.5. Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen sivistystoimialalla (TVT-hanke) 24 5.5.6. Maakunnan tietovarannot - hanke 25 5.5.7. DIGI-hanke 25 5.6. Erillishankkeet 2016 26 5.6.1. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys 26 5.6.2. SOTE-selvitys 26 5.7. KUUMA-työryhmät 2016 28 5.7.1. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä (KIKY) 28 5.7.2. Kaavoitusryhmä 29 2

5.7.3. Asuntoryhmä 30 5.7.4. Liikenneryhmä 31 5.7.5. Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä 34 5.7.6. Hallintoryhmä 36 5.7.7. Sivistysryhmä 36 5.7.8. Sosiaali- ja terveysasioiden ryhmä 37 5.7.9. Tietohallinnon yhteistyöryhmä 37 5.7.10. Tietohuolto- ja paikkatietoryhmä 37 5.7.11. Henkilöstöryhmä 38 5.7.12. Nuorten KUUMA 39 KUUMA-YHTEISTYÖ 15 VUOTTA 20.3.2017 Keski-Uudenmaan kunnat, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Nurmijärvi aloittivat aiempaa laajemman yhteistyön vuonna 2002. Yhteistyön päämääränä oli strateginen kumppanuus, jolla tavoiteltiin menestystä kilpailukyvyssä suhteessa muihin seutuihin. KUUMA-seudun nimellä profiloitunut kuntaryhmä halusi päästä mukaan päätöksentekoprosesseihin ja tehostaa yhteistä edunvalvontaa. Kunnat halusivat myös vahvistaa identiteettiään suhteessa pääkaupunkiseutuun. Pornainen liittyi KUUMA-seutuun vuonna 2005, Sipoo, Kirkkonummi, Vihti ja Hyvinkää vuonna 2011. Kuntaryhmä muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa Helsingin seudun ja sen yhteenlaskettu väkiluku on lähes 320 000. KUUMA-yhteistyö on täyttänyt useita sille asetettuja tavoitteita. KUUMA-seutu tunnustetaan tärkeäksi neuvottelukumppaniksi erityisesti Helsingin seudun, mutta myös koko Uudenmaan kehittämisprosesseissa. Merkittävimpänä Helsingin seudun kehittämisen kannalta pidetään maankäytön, asumisen ja liikenteen niin kutsuttua MALsopimusmenettelyä, jonka puitteissa on juuri käynnistynyt kolmas sopimuskausi vuosille 2016-2019. Edunvalvonnassa KUUMA-seudun profiili on vahva ja seutu muodostaa aktiivisesti yhteisiä näkemyksiä sen kannalta tärkeissä kysymyksissä, kuten juuri tällä hetkellä sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. KUUMA-kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on erittäin tiivistä. Yhteistyötä tehdään monella tasolla ja lukuisissa asioissa tavoitteena kuntien elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden vahvistaminen sekä palvelutuotannon kehittäminen asukkaita kuunnellen. Vuonna 2017 KUUMA-seudun kunnat päättävät yhteistyön jatkamisesta. Toimintakertomus 2016: Teksti: Antti Kuusela, Satu-Riitta Pajula ja Henrik Helenius (KUUMA-seutu liikelaitos), Markku Hyypiä Uudenmaan liitosta sekä hankkeiden vastuuhenkilöt ja työryhmien puheenjohtajat. Taitto: Satu-Riitta Pajula 3

1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA KUUMA-ALUEEN YLEINEN KEHITYS Vuoden 2016 lopussa KUUMA-seudulla asui ennakkotietojen mukaan 318 100 ihmistä. Vuodessa väkiluku kasvoi 2 300 ja 0,7 prosenttia. Tämä kasvuprosenttiluku oli noin puolet pääkaupunkiseudun luvusta. Vuonna 2016 Pornaisten väkiluku supistui. Kaikkien muiden KUUMA-seudun kuntien väkiluku kasvoi. Ripeintä kasvu oli Sipoossa, 2,6 prosenttia. Sipoo oli jo toisena vuonna peräkkäin koko Uudenmaan nopeimmin kasvava kunta. Kuvio 1. Väkiluvun kasvu (%) vuonna 2016 Sipoo Järvenpää Kirkkonummi Mäntsälä KUUMA-seutu Kerava Tuusula Nurmijärvi Hyvinkää Vihti Pornainen -1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Vuoden 2016 lopussa KUUMA-seudun työttömyysaste oli 9,7 ja koko Uudenmaan 11,3 prosenttia. Seudun korkein työttömyysaste oli Keravalla 11,4 prosenttia, eli vähän korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Seudun alhaisin työttömyysaste oli Sipoossa 6,4 prosenttia. 1 Kuvio 2. Työttömyysaste (%) vuoden 2016 lopussa Kerava Hyvinkää Järvenpää Kirkkonummi Vihti KUUMA-seutu Tuusula Mäntsälä Pornainen Nurmijärvi Sipoo 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 Luvut ovat työvoimahallinnon työnvälitystilaston lukuja. Näiden lukujen mukaan työttömyysaste on korkeampi kuin Tilastokeskuksen lukujen mukaan. 4

Vuoden 2016 lopussa KUUMA-seudulla oli työttömiä 15 400. Heitä oli lähes 1 200 ja 7,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vielä alkuvuonna työttömyys paheni. Kesäkuusta 2016 alkaen työttömiä on ollut joka kuukausi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Joulukuussa 2016 Suomen Pankki arvioi, että Suomen pitkä taantuma on päättynyt. Ennakkoarvioiden mukaan Suomen BKT kasvoi noin prosentin vuonna 2016. KUUMAseudulta ei tuoteta virallisia BKT-lukuja. Realistinen arvio on, että KUUMA-seudullakin taantuma on päättynyt. Lisätietoja: erityisasiantuntija Markku Hyypiä, Uudenmaan liitto, markku.hyypia@uudenmaanliitto.fi Mäntsälä - Sepän Soitto on Mäntsälän oma kansanmusiikki- ja -tanssitapahtuma, joka järjestetään vuosittain kesäkuun toisena viikonloppuna ja on järjestetty jo vuodesta 1974 alkaen. (kuva: Tarja Kuusela) 2. KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN NELJÄS TOIMINTAVUOSI Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti sopivat joulukuussa 2012 kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla kuntien välisellä yhteistoimintasopimuksella yhteisistä edunvalvontapalveluista. Yhteinen edunvalvonta järjestetään KUUMA-seutu liikelaitoksen muodossa, osana Keravan kaupungin organisaatiota. KUUMA-seutu liikelaitoksen tarkoituksena on jäsenkuntiensa sijaintialueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen osana metropolialuetta, edunvalvonnan ja omistajapolitiikan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liikelaitos käynnistää, organisoi ja järjestää maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen, ympäristöasioihin, elinkeinoyhteistyöhön sekä palveluyhteistyöhön liittyvää kuntayhteistyötä sekä hankkeita, tapahtumia, tutkimuksia ja selvityksiä. 5

Liikelaitos valvoo jäsentensä etua yhteisöissä, toimielimissä, työryhmissä tai vastaavissa, joihin liikelaitos tai sen jäsenet kuuluvat, sekä tekee aloitteita viranomaisille, yhteisöille, toimielimille ja erilaisille työryhmille. Liikelaitos välittää tietoa toiminnastaan päätöksentekijöille sekä järjestää tiedotus-, koulutus- ja valistustoimintaa. Liikelaitoksen toimintaa johtaa, kehittää ja valvoo kahdeksi vuodeksi kerrallaan nimitetty KUUMA-johtokunta. Siihen nimitetään asemavaltuutuksen perusteella kustakin kunnasta valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Lisäksi johtokuntaan voidaan valita enintään neljä lisäjäsentä. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhden vuoden jaksoissa kunkin kunnan valtuuston puheenjohtaja. Vuonna 2016 KUUMA-johtokunnan puheenjohtajana toimi Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Oksanen. Varapuheenjohtajana toimi Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tarja Edry. KUUMA-komission eli liikelaitoksen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas. Varapuheenjohtajana toimi Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Myös useimpia KUUMA-työryhmiä johti Sipoon kunnan edustaja. 2.1. TOIMINTAVUODEN KESKEISET ASIAT JA HANKKEET Vuoden 2016 alussa kuuden KUUMA-kunnan (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) yhteinen sote-alueyksikköhanke organisoitiin Hyvinkään kaupungin yhteyteen ja hankkeelle valittiin johtaja. Hankkeen hallintoa tukemaan irrotettiin lisäksi Hyvinkään kaupungin organisaatiosta henkilöstöresursseja kuntien yhteisin päätöksiin ja väestöpohjaisella kustannusten jaolla. Hankkeen asiantuntijana toimi ensimmäisen vuosipuoliskon ajan kaupunkineuvos Rolf Paqvalin. KUUMA-seutu liikelaitos toimi hankkeen hallinnollisena kotipesänä vastaten muun muassa teetettyjen asiantuntijapalveluiden kilpailutusten hyväksymisestä sekä hankkeen laskutuksista ja budjettiseurannasta. Loppusyksyllä KUUMA-johtokunta päätti hankkeen irrottamisesta KUUMA-liikelaitoksen yhteydestä. Jatkossa hanke toimii osana Hyvinkään kaupungin organisaatiota. Toisen merkittävän kokonaisuuden vuonna 2016 muodosti Helsingin seudun maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen liittyvän MAL-sopimuksen valmistelu, neuvottelut ja lopulta kesäkuussa 2016 sopimuksen allekirjoitus. KUUMA-seudun kannalta konkreettisena neuvottelutuloksena syntyi yhteisymmärrys valtion osallistumisesta Klaukkalan ohikulkutien rakentamiseen. MAL 2016-2019 seurantaa varten nimettyyn sopimussihteeristöön päätettiin KUUMA-seudun edustajiksi nimetä yhteistyöjohtaja Antti Kuusela (varsinainen) ja liikennesuunnittelija Henrik Helenius (vara). Suomen hallitus lähetti esityksensä sote- ja maakuntauudistuksesta lausuntokierrokselle elokuussa. KUUMA-seutu antoi kuntien omien lausuntojen lisäksi esityksestä myös oman yhteisen lausuntonsa 2.11.2016. Uudenmaan maakunnan osalta maakuntauudistuksen valmistelutyö lähti kunnolla käyntiin vasta loppusyksyllä, kun uudistukselle valittiin muutosjohtaja, Markus Sovala, sekä sote-muutosjohtaja, Timo Aronkytö. KUUMA-seudun edustajiksi maakuntauudistuksen virkamiesjohtoryhmään nimettiin Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja Vihdin vs. kunnanjohtaja Hannu Nummela. Koko valtuustokauden kattava KUUMA-yhteistyön arviointi toteutettiin kahtena erillisenä työnä. Laurea Ammattikorkeakoulussa siitä tehtiin opinnäytetyö ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laati yhteistyöstä asiantuntija-arvion tulevaisuusskenaarioineen. Nämä työt esiteltiin vuoden viimeisessä KUUMA-johtokunnan kokouksessa 30.11.2016. 6

KUUMA-komissio aloitti kesäkuun seminaarissaan KUUMA-yhteistyöhön liittyvän tulevaisuusprosessin, jonka ideoita esiteltiin KUUMA-johtokunnalle syyskuussa. Johtokunnan evästyksen ja päätösten pohjalta prosessi jatkuu vuoden 2017 alussa kahden työpajan muodossa. Tarkoituksena on, että KUUMA-johtokunta hyväksyy esityksen yhteistyön jatkosta keväällä ja että asia viedään jäsenkuntien päätettäväksi vielä ennen kesää 2017. Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke (2013-2015) päättyi syksyllä. Sisällöllisesti toiminta kuitenkin jatkui ja laajeni Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla vuonna 2016. Kolmivuotinen (2015-2017) Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pkyritysten älykäs erikoistuminen POKA hanke jatkui projektisuunnitelman mukaisesti. POKA-hankkeeseen osallistuvat pk-yritykset kasvattavat liikevaihtoa kehittämällä uusia tuotteita, palveluja ja yhteistarjoamia. Yritykset keskittyvät aiempaa enemmän vain tiettyihin osiin arvoketjua ja omiin vahvuuksiinsa, kehittävät resurssiviisaampia arvoketjuja toisten pkyritysten kanssa sekä hakevat volyymietuja esim. yhteisistä hankinnoista ja logistisista prosesseista. Uudistamalla myynnin ja markkinoinnin prosesseja yritykset erottuvat kansainvälisessä kilpailussa ja kehittävät uusia tuote- ja palvelukehityksen menetelmiä tarjoamansa kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tuloksena syntyy yritysten uusia liiketoimintaalueita tai avauksia uusille markkinoille. Erityisenä vahvuutena on tiivis yhteistyö neljän eri hanketoimijan kesken yritysten verkostoitumisessa yli maakuntarajojen, hyvien käytäntöjen siirrossa sekä hanketoimijoiden erikoisosaamisten hyödyntämisessä. POKA-hanke on keskeinen osa vuonna 2015 laaditun, teknologiateollisuuden toimintaympäristöä kehittävän hankestrategian toimenpiteitä. Täydentäviä kehittämishankkeita käynnistetään yritysten tunnistamien tärkeimpien tarpeiden mukaisesti. Hanketoiminnassa korostuvat erityisesti teollisuuden digitaaliseen uudistumiseen liittyvät teemat. Alueen markkinoinnin, uuden osaamisen ja uudenlaisen tasapainoisemman elinkeinorakenteen aikaansaaminen on seudullisen kehittymisen tärkeitä avauksia. Syksyllä 2016 käynnistyneen kolmivuotisen Kasvua ja uutta arvoa osaamisella (KASKI) - hankkeen tarkoituksena on kääntää haastava tilanne mahdollisuudeksi luomalla uusia edellytyksiä yrittäjyydelle ja sijoittumismarkkinoinnille sekä olemassa olevien yritysten kehittymiselle. KASKI-hankkeessa luodaan teollisuuden pk-yrityksille uutta liiketoimintaa erityisesti uusien palvelujen kehittämisen, nykyisten palvelujen uudistamisen sekä vienninedistämisen näkökulmista. Merkittävä painotus kehittämisessä on digitalisaation hyödyntäminen palveluissa erottuvuuden ja asiakasarvon lisäämiseksi. Hankkeessa tuotetaan lisäksi alueen teollisuuden yrityksiä, osaamista ja vahvuuksia kuvaavaa aineistoa. Aineiston avulla tuetaan myös sijoittautumisportaalin toteuttamista koko seudulle. KASKI-hankkeen aikana luodaan ja pilotoidaan myös verkostoitumis- ja sijoittumispalveluiden toimintamalli. Toimintamalli ja sen käytännön toteutus tehdään yhteistyössä Posintra Oy:n, Keski- Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:n (KEUKE) ja Novago Yrityskehitys Oy:n BIITTIhankkeen toimenpiteiden kanssa. Kaikkien KUUMA-kuntien yhteisessä DIGI-hankkeessa laadittiin sähköisten palveluiden tiekartta, priorisoitiin yhteiset tarpeet ja valmisteltiin hankerahoituksen hakemista (VM). Pyrkimys kuntien aikataulujen ja palveluiden kokoamiseen niin, että syntyy yksi yhteinen aikataulu palveluiden käyttöönotolle, ei onnistunut. Sen sijaan kunnat tekivät omia ratkaisujaan sähköisen asiointialustan hankkimisesta ja omasta etenemisaikataulustaan. 7

Oppimisen ympäristöjä ja opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista kehitettiin edelleen KUUMA-kuntien yhteisessä TVT-hankkeessa. Hanke alkoi vuonna 2012 ja jatkuu vuoteen 2017. Kehittämishanketta koordinoi Nurmijärven sivistystoimi ja sitä rahoittavat opetushallitus, aluehallintovirasto ja KUUMA-kunnat. Hankkeen kustannukset eivät sisälly KUUMA-seudun talousarvioon. Kerava - Ensimmäiset Sirkusmarkkinat järjestettiin Keravalla jo vuonna 1977. Sirkusmarkkinat on kaksipäiväinen markkinatapahtuma, jolloin keskustan kadut täyttyvät akrobaateista, jonglööreistä, taikureista sekä iloisesta yleisöstä. Lisäksi paikalla on noin 200 markkinamyyjää eri puolilta Suomea. Kerava, sirkuskulkue (kuva: Susan Mykrä) 2.2. HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 2016 Yhteistyöjohtajan ja liikelaitoksen johtajan tehtäviä hoidettiin määräaikaisena viransijaisuutena lokakuun loppuun 2016 ja marraskuun alusta alkaen määräaikaisella viranhoitomääräyksellä. Sekä yhteistyöjohtajan että kuntayhteistyön assistentin palvelut ostettiin Järvenpään kaupungilta. KUUMA-seutu liikelaitoksen liikennesuunnittelija on työsuhteessa Keravan kaupunkiin. Ilmasto-ohjelman projektikoordinaattorin palvelut ostettiin Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta. KU-selvityksen myötä aloitettuun rekrytointikoordinaation selvitystyöhön liittyen rekrytointikoordinaattorin palvelut ostettiin Järvenpään kaupungilta 1.9. - 31.12.2015 välisenä aikana. Hänen työpanoksensa jatkui vielä 2016 alkupuolella. Sote-hankkeeseen liittyvät asiantuntijapalvelut ostettiin erillisin sopimuksin ja laskutettiin selvitykseen osallistuvilta kunnilta. KUUMA-seudun toimisto sijaitsi vuoden 2016 aikana osoitteessa Kauppakaari 11 (Keravan kaupungintalo). 8

2.3. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Keravan kaupungin käytännön mukaisesti KUUMA-liikelaitoksen toiminnasta suoritettiin sisäisen valvonnan arviointi tarkoitukseen laaditun kaavakkeen mukaisena. Arvioinnin perusteella liikelaitoksen valvontaympäristö, kontrollitoimenpiteet, informaatio ja tiedonkulku sekä seuranta on suoritettu hyvin. Riskienhallinnan osalta löytyi sen sijaan parannettavaa, minkä johdosta riskienhallinnan systemaattisempi käyttöönotto liikelaitoksen toiminnassa ja sen hankkeiden toteutuksessa nostettiin kehityskohteeksi. 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden 2016 tuloksen muodostuminen käy ilmi tuloslaskelmasta. Sen mukaan liikevaihto oli 928 279,07. Toimintakulut olivat 931 040,63 euroa ja rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 65,10. Tilikauden tulos oli -2 826,66 euroa alijäämäinen. Toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Rahoitusomaisuuden riittävyys lyhytaikaisten velvoitteiden hoitamiseen oli tyydyttävä (1,10) ja rahoitusomaisuuden riittävyys velvoitteiden hoitamiseen vaihto-omaisuuden kanssa oli hyvä (1,10). 4. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden 2016 tulos oli -2 826,66 alijäämäinen. Tilikauden alijäämä esitetään kirjattavaksi liikelaitoksen alijäämä/ylijäämätilille. 5. TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2016 Tässä luvussa selostetaan toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutuminen esittelemällä KUUMA-seudun kautta rahoitusta saaneet hankkeet ja kuntayhteistyö. Edunvalvontatoiminnassa korostuivat alueellisen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen: Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä edunvalvontatyö, johon sisältyi seudun yhteisen lausunnon laatiminen sekä Helsingin seudun MALaiesopimuksen (2016-2019) valmistelussa KUUMA-kuntien MAL-tavoitteiden edistäminen. KUUMA-seutu antoi lausunnon myös Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. KUUMA-seudun kunnat tekivät johtokunnan suosituksen pohjalta päätökset turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta alueelleen ELY-keskuksen esityksen pohjalta. Lisäksi KUUMA-seudulla aloittaa toimintansa erityinen maahanmuuttojaosto vuoden 2017 alussa. Palvelutoiminnan kehittämistä toteutettiin KUUMA-työryhmissä. Työterveyshuollon yhteistä selvitystyötä jatkettiin. Loppuvuonna linjattiin, että kunnat tekevät asiassa omat ratkaisunsa. Eräänä realistisena vaihtoehtona nousi esiin palvelun ulkoistaminen. 9

KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä hyväksyttiin kaksi vuonna 2016 alkavaa hanketta: KASKI-hanke ja DIGI-hanke. KUUMA-seudulla oli siten käynnissä neljä hanketta eli POKA-hanke, KASKI-hanke, DIGI-hanke ja Energiatehokkuus-hanke (jatkuvana toimintana). KUUMA-johtokunnan päätöksen mukaisesti kuntarahoituksella toteutettiin seuraavat toimenpiteet: KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen Metropolipolitiikka ja edunvalvonta KUUMA-omistajapolitiikka Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen Lisäksi erillishankkeina jatkui sote-järjestämislain mukaisen tuotanto-organisaation valmistelutyö (SOTE-hanke) ja TVT-kehittämishanke. 5.1. KUUMA-JOHTOKUNTA 2016 KUUMA-johtokunta (kp 7110) TA 2016 7 000 Toteutuneet menot 15 209 Ylimääräisiä kustannuksia aiheutui valtuustokauden toiminnan arvioinnista sekä KUUMA-seminaarista 1.6.2016. Toteutuneet kustannukset katettiin KUUMA-johtokunta kokoontui vuoden 2016 aikana 8 kertaa Sipoossa, joka toimi KUUMAseudun puheenjohtajakuntana vuonna 2016. Johtokunta käsitteli yhteensä 88 eri asiaa ja antoi lausuntoja ja kannanottoja seuraavasti: 27.1.2016 9.3.2016 Lausunto 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. KUUMA-seudun lausunto hallituksen esitykseen itsehallintoaluejaon perusteista ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. KUUMA-seudun ja Hyvinkään kaupungin välinen sopimus sotehankehenkilöstön työpanoksen ostamisesta. KUUMA-seutu liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus 2015. Pakolaisten vastaanotto -pyyntö kuntapaikkojen käsittelystä kunnanhallituksissa ja -valtuustoissa. Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen tilannekatsaus. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hankkeen jatko 2016. 10

28.4.2016 Valmistuneet HLJ 2015 -jatkotyöt. Vuoden 2016 HLJ-työt. HLJ 2019 valmistelut. MAL-sopimus 2016-2019. Pakolaisten vastaanotto -pyyntö kuntapaikkojen käsittelystä kunnanhallituksissa ja -valtuustoissa. Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen tilannekatsaus. KUUMA-seudun kuntayhteistyön assistentin vaihtuminen. Viranhaltijapäätös: Sote-hankkeen nykytilanarviointia koskeva hankintapäätös. 1.6.2016 MAL-sopimus 2016-2019. Pakolaisten vastaanotto -pyyntö kuntapaikkojen käsittelystä kunnanhallituksissa ja -valtuustoissa. Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen tilannekatsaus. Sote-hankeen talous- ja henkilöstöasiat. KUUMA-seudun yhteistyöjohtajan hakemus virkavapaan jatkamiseksi. 13.9.2016 Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lausunnon valmistelu. KUUMA-seutu yhteistyö. KUUMA-seudun osavuosikatsaus ja TTS2017 -valmistelun aikataulutus. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2016-2019 käsittely HSL:n hallituksessa. Eron myöntäminen yhteistyöjohtajan virasta/johanna Viita. KUUMA-seutu liikelaitoksen henkilökunnan palvelussuhteet. 5.10.2016 KUUMA-seutu liikelaitoksen TTS2017. Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä. Sote-hankkeen asiantuntijapalveluiden puitesopimukseen liittyvä hankintapäätös. 2.11.2016 KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lausunnon valmistelu. 30.11.2016 Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lausunnon valmistelu. KUUMA-seudun yhteistyö 2017. MAL 2019 -puiteohjelma. Valtuustokauden arviointi. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen osavuosikatsaus 2016. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamishankkeen tuloksia 2016. Tilannekatsaus TVT-hankeessa toteutuneista toimenpiteistä KUUMA-seudulla 2016. 11

Vuonna 2016 KUUMA-johtokunnan kokouksissa olivat läsnä lisäksi seuraavat henkilöt oman aihealueensa esittelijöinä ja asiantuntijoina: 27.1.2016: osaston johtaja Sini Puntanen HSL:stä esitteli tilannekatsauksen ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityksestä kaavoitusjohtaja Lauri Pouru Mäntsälästä (KUUMAn lausuntoluonnos 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta) rekrytointipäällikkö Saku Tihveräinen esitteli Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan yhteisen rekrytointikoordinaattorin selvityksen 9.3.2016 liikennesuunnittelija Jukka-Matti Laakso Tuusulasta esitteli henkilöliikenneselvityksen ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyä koskevan katsauksen erityisasiantuntija Rolf Paqvalin antoi tilannekatsauksen sote-uudistuksesta 28.4.2016 5.10.2016 osaston johtaja Sini Puntanen HSL:stä esitteli HLJ2015 -jatkotyöt, vuoden 2016 HLJ- työt, ja HLJ 2019 -valmistelua koskevan katsauksen 30.11.2016 sote-hanke johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen esitteli sote-hankkeen asiantuntijapalveluiden puitesopimukseen liittyvän hankintapäätöksen kehitysjohtaja Janne Antikainen/MDI esitteli valtuustokauden arvioinnin ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksesta esitteli Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hankeen tuloksia v.2016 Tiina Hirvonen piti tilannekatsauksen TVT-hankkeessa toteutuneista toimenpiteistä KUUMA-seudulla 2016 Hyvinkää on tunnettu hyvistä ulkoilumaastoistaan. Kytäjä-Usmi retkeilyalue tarjoaa mahdollisuuksia luonnon tarkkailuun, retkeilyyn ja kuntoiluun.(kuva: Hyvinkää) 12

5.2. KUUMA-PERUSTOIMINTA 2016 KUUMA-perustoiminta (kp 7120) TA 2016 290 390 Toteutuneet menot 285 625 KUUMA-perustoiminnan menot alittivat talousarvion. Edellisen tilikauden liikaa laskutettu hyvitettiin ensimmäisen kuntalaskutuksen yhteydessä. 5.2.1. KUUMA-YHTEISTYÖN KOORDINOINTI KUUMA-seudun yhteistyöhön liittyvä tulevaisuustyö aloitettiin kesällä KUUMA-komission kautta ja jatkui alkusyksyllä KUUMA-johtokunnassa. Loppuvuonna johtokunta linjasi, että yhteistyön tulevaisuudesta päätetään keväällä 2017 ennen maakuntauudistukseen liittyvän väliaikaishallinnon aloitusvaihetta. Edunvalvonnan osalta painopiste oli sekä MAL-sopimusneuvotteluissa että sote- ja maakuntauudistuksen lausuntovalmistelussa ja siihen liittyvissä edunvalvontaoperaatioissa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistamiseen liittyvä, kuuden KUUMAkunnan SOTE-hanke leimasi toimintaa. Kesäkuussa 2016 solmittu Helsingin seudun MAL-sopimus vuosille 2016-2019 pohjautuu valtion ja Helsingin seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksella pyritään lisäämään kuntien keskinäistä ja seudun sekä valtion välistä sitoutumista yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sovittaa yhteen yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää siten, että luodaan edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle. Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Helsinki, Espoo, Vantaa, KUUMA-kunnat, HSL, Uudenmaan ELYkeskus, liikennevirasto ja ARA olivat olleet mukana syksyllä 2015 käynnistyneessä MALneuvotteluprosessissa. Alkuvuodesta 2015 hyväksytyt HLJ 2015, MASU 2050, ASTRA 2025 ja vuonna 2014 solmittu valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi muodostivat omalta osaltaan pohjan sopimukselle. KUUMA-johtokunta hyväksyi MAL-sopimuksen 28.4.2016, minkä jälkeen sopimus käsiteltiin kunnissa. Valtion kanssa toteutettavan metropolipolitiikan lisäksi KUUMA-seutu osallistui Helsingin seudun kuntien keskinäiseen yhteistyöhön: Helsingin seudun yhteistyökokoukseen, kuntajohtajien valmistelukuntaan sekä MAL-neuvottelukuntaan. MAL-neuvottelukunta on Helsingin seudun yhteistyökokouksen (HSYK) nimeämä seudullinen yhteistyöelin, joka koostuu sopimuskuntien nimittämistä johtavista maankäytön ja asuntotoimen viranhaltijoista. KUUMA-seutu liikelaitos, HSL, HSY ja Uudenmaan liitto ovat nimenneet omat asiantuntijajäsenensä MAL-neuvottelukuntaan. Uudenmaan liiton 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu käynnistyi vuonna 2013 selvityksin. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsitellään viittä teemaa: elinkeinoja ja innovaatiotoimintoja, logistiikkaa, tuulivoimaa, viherrakentamista ja kulttuuriympäristöjä. 13

Kaavassa käsitellään myös muita ajankohtaisia aiheita, kuten Malmin lentokentän muuttamista asuinkäyttöön ja Ristikydön sekä Palopuron asemanseutuja. Kaavan suunnittelualue kattaa koko Uudenmaan maakunnan alueen lukuun ottamatta Östersundomin aluetta. Kaavaprosessin edetessä yksittäisten kuntien ohella myös KUUMA-seudun nimissä annettiin yhteiset lausunnot kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta. KUUMA-johtokunta hyväksyi lausunnon 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta 5.3.2015 ja lausunnon 4.vaihemaakuntakaavaehdotuksesta 27.1.2016. Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu käynnistyi Uudenmaan liitossa vuonna 2016. Aiempaa strategisemmassa ja joustavammassa kaavassa tarkastellaan koko Uudenmaan alueen maankäytön kysymyksiä. Kaavakokonaisuus muodostuu strategisesta, alueen suuret linjat sisältävästä pitkän aikavälin rakennekaavasta, ja sitä tarkentavasta, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. KUUMA-seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijat osallistuivat kaavavalmistelun käynnistämiseen liittyviin sidosryhmätilaisuuksiin vuoden 2016 aikana. KUUMA-yhteistyön koordinointiin ja edunvalvontaan liittyviä muita toimenpiteitä olivat muun muassa kokousten järjestäminen, KUUMA-työryhmien keskinäisen yhteistyön kehittäminen, sidosryhmäyhteistyö sekä viestintä ja tiedottaminen. Kirkkonummi-päivät järjestetään perinteisesti elokuun viimeisenä viikonloppuna. Lasten kulkue (kuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, Reija Hytönen 5.2.2. KUUMA-TAPAHTUMAT 2016 1. Kesäkuun 1. päivänä järjestettiin KUUMA-seminaari aiheena Tulevaisuuden kunta. Avauspuheenvuoron piti Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen. Paneelikeskusteluun osallistuivat Jari Koskinen, Kuntaliiton toimitusjohtaja, Outi Mäkelä, kansanedustaja, Uudenmaan liiton hallituksen puheenjohtaja, KUUMAjohtokunnan jäsen, Pia Pakarinen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, Varpu- Leena Malmgren, KUUMA-johtokunnan jäsen sekä Tarmo Aarnio, Kirkkonummen kunnanjohtaja. Puheenjohtajana toimi Ari Oksanen, KUUMA-johtokunnan ja Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja. 14

Lisäksi seminaarissa oli KUUMA-seudun DIGI-hankkeen esittely ja sähköisen asioinnin case-esittelyt: DIGI-hanke, Tuuli Karjalainen, ICT-kehittämispäällikkö, Tuusulan kunta Case Vantaa, Kristiina Ahtiainen, sähköisen asiointipalvelu-hankkeen projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Case Hämeenlinna Minunterveyteni.fi, Riitta Laitinen, Hämeenlinnan kaupunki KUUMA-seminaariin osallistui n. 50 henkilöä. KUUMA-seminaari, Tulevaisuuden kunta, Nikkilän juhlatalo (kuva Satu-Riitta Pajula) 2. Elokuun 17. päivänä kokoontuivat KUUMA-seudun työryhmät yhteistapaamiseen Järvenpää-talolle. Tilaisuudessa luotiin yleiskatsaus KUUMA-yhteistyöhön. Lisäksi työryhmien puheenjohtajat esittelivät työryhmiensä toimintaa. Osallistujia yhteistapaamisessa oli n. 50 henkilöä. 3. Perinteinen Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari järjestettiin marraskuun 8. päivänä KUUMA-seutu liikelaitoksen, Helsingin Kauppakamarin ja Uudenmaan yrittäjien yhteistyönä. Tuusulassa järjestetyn seminaarin aiheena oli Muuttuva Suomi - Pysytkö mukana muutoksessa? Pääpuheenvuoron käytti kansanedustaja Juhana Vartiainen aiheena Suomen uudistaminen - pystymmekö siihen? Muita aiheita olivat muun muassa: Onko Suomi myös tulevaisuudessa turvallinen maa asua ja yrittää? Kimmo Himberg, projektinjohtaja, Sisäministeriö Millä eväillä tulevaisuuden kunta menestyy? Mikael Grannas, Sipoon kunnanjohtaja Kiertotalous - puhdasta bisnestä. Anu Oksanen, johtaja, Suez Suomi Oy Loppupuheenvuoron piti Petri Graeffe, Uudenmaan yrittäjien toimitusjohtaja. 15

Elinkeinoseminaarin osallistui n. 90 henkilöä. Runsas osallistujamäärä Keski-Uudenmaan elinkeinoseminaarissa, Majatalo Onnela, Tuusula (kuva Satu-Riitta Pajula) Kuvassa kansanedustaja Juhana Vartiainen ja Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Ari Tulensalo, Majatalo Onnela, Tuusula (kuva: Satu-Riitta Pajula ) 16

5.2.3. KUUMA-TIEDOTTEET KUUMA-seudulla julkaistiin 2016 sote-hankkeesta 11 sähköistä tiedotetta. Tiedotteet ovat luettavissa KUUMA-liikelaitoksen Internet-sivuilta. http://www.kuuma.fi/seutuyhteistyo/sote-selvitys_keski-uudenmaan_kunnat/sote_tiedotteet Sote-hanke siirtyi pois KUUMA-seutu liikelaitoksesta Hyvinkäälle ja muutos liittyy Keski- Uudenmaan soten sovittuun irtautumiseen KUUMA-organisaatiosta omaksi hankkeekseen. Keski-Uudenmaan soten uudistuneet Internet-sivut löytyvät osoitteesta http://www.hyvinkaa.fi/ku-sote KUUMA-seutu liikelaitoksen tiedotteet löytyvät KUUMAn nettisivuilta Ajankohtaiset/Tiedotteet-osiosta: http://www.kuuma.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2016 KUUMA-liikelaitos lähetti lehdistötiedotteen 18.11.2016 KUUMA-johtajat veivät seudun viestit sote- ja maakunta-uudistuksesta ministeri Rehulalle KUUMA-kunnat esittävät Uudellemaalle neljää sote-tuotantoaluetta ja neljää vaalipiiriä, kunnille oikeutta sote-tuotantoon, kasvupalveluja kuntien järjestämisvastuulle sekä vastustavat verokattoa ja maakunnan palvelulaitosta. 5.3. KUUMA-KOMISSIO 2016 KUUMA-komissio kokoontui 9 kertaa vuonna 2016 vastaten johtokunnan asioiden valmistelusta ja päätösten kuntakohtaisesta täytäntöönpanosta ja seurannasta. Komission kokoukset järjestettiin mahdollisuuksien mukaan vuorotellen kussakin KUUMA-kunnassa. Kokouksissa käsiteltiin vuoden 2016 aikana seuraavia aiheita: 15.1.2016 Vihti Lausunto 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityksen tilannekatsaus Yhteisen rekrytointikoordinaattorin työn esittely Sote-hankkeen konsulttien puitesopimuksen valmistelu KUUMA-seutu liikelaitoksen päätös asiantuntijapalvelun ostosta Kuntien lausunnot hallituksen esitykseen itsehallintoaluejaon perusteista ja soteuudistuksen askelmerkeiksi KUUMA-työryhmien 2016 puheenjohtajat KUUMA-johtokunnan puheenjohtajuus 2016 KUUMA ICT KUUMA-seutu liikelaitoksen henkilöstösopimus 29.2.2016 Nurmijärvi KUUMA-seutu liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sisäinen valvonta KUUMA-liikelaitoksen osalta 2015 Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvitys ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 17

HLJ 2015 asiantuntijakustannusten loppulaskutus Pakolaisten vastaanotto -pyyntö kuntapaikkojen käsittelystä kunnanhallituksissa ja valtuustoissa KUUMA-yhteishankkeiden henkilöstöasioissa noudatettavia periaatteita koskeva sopimus Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus KUUMA-seudun edunvalvonnan ajankohtaiset haasteet Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hankkeen jatko 2016 15.4.2016 Tuusula Valmistuneet HLJ 2015 -jatkotyöt Vuoden 2016 HLJ-työt HLJ 2019 -valmistelut MAL-sopimus 2016-2019 KUUMA-seudun edunvalvonnan terävöittäminen Pakolaisten vastaanotto -pyyntö kuntapaikkojen käsittelystä kunnanhallituksissa ja -valtuustoissa Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen tilannekatsaus DIGI-hankkeen tilannekatsaus Sote-hankkeen talous- ja henkilöstöasiat Asuntoryhmän antamat lausunnot ympäristöministeriölle KUUMA-seudun kuntayhteistyön assistentin vaihtuminen Komission kesäseminaarin 2016 ohjelma ja ajankohta 17.5.2016 Hyvinkää MAL-sopimus 2016-2019 Pakolaisten vastaanotto - pyyntö kuntapaikkojen käsittelystä kunnanhallituksissa ja -valtuustoissa Sote-hankkeen talous- ja henkilöstöasiat KUUMA-seudun edustajat HSL:n koordinoimissa HLJ-yhteistyöryhmissä KUUMA-seminaari tilannekatsaus Syksyn kokousaikataulu 25.8.2016 Kerava KUUMA-seudun yhteistyö 2017 KUUMA-liikelaitoksen osavuosikatsaus ja TTS2017-valmistelun aikataulutus Eron myöntäminen Johanna Viidalle yhteistyöjohtajan virasta KUUMA-seutu liikelaitoksen henkilöstön palvelussuhteet KUUMA-työryhmien yhteistapaaminen HSL-lipputuki Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2016-2019 käsittely HSL:n hallituksessa Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lausunnon valmistelu DIGI-hankkeen tilannekatsaus KUUMA-komission puoltolausunto liittyen ELY-keskuksen päätöstä nostaa taimenen pyyntimittaa 18

21.9.2016 Sipoo KUUMA-seudun yhteistyö 2017 Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lausunnon valmistelu DIGI-hankkeen tilannekatsaus Työterveyshuollon järjestäminen KUUMA-seudulla Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä MAL-suunnittelun tilanne ja alustava kustannusraami v.2016 HLJ- töiden kustannukset KUUMA-liikelaitoksen TTS2017 21.10.2016 Kerava Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lausunnon valmistelu Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä esivalmistelu Uudellamaalla KUUMA-seutu liikelaitoksen TTS2017 MAL-aiesopimussihteeristö 16.11.2016 Järvenpää KUUMA-asuminen 2040 -projektin esittely Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lausunnon valmistelu KUUMA-seudun yhteistyö 2017 KUUMA-seudun edustajan nimeäminen maakuntauudistuksen virkamiesjohtoryhmään MAL 2019 -puiteohjelma 9.12.2017 Tapahtumakeskus Koskenranta, Helsinki KUUMA-asuminen 2040 -projektin esittely Digi-hankkeen tilannekatsaus KUUMA-seudun edustajan nimeäminen maakuntauudistuksen virkamiesjohtoryhmään Lisäksi KUUMA-komissio käsitteli kokouksissaan KUUMA-seutu liikelaitoksen talouteen, hallintoon ja henkilöstöön liittyviä asioita. Pornainen - Joka toinen vuosi järjestettävät Pornaisten messut keräävät Pornaisten yhtenäiskoululle paikallisia toimijoita ja tuhansittain yleisöä.(kuva Pertti Runolinna) 19

5.4. YHTEISTYÖJOHTAJAN PÄÄTÖKSET Liikelaitoksen johtaja teki seuraavat päätökset vuonna 2016: - 1 / 19.4.2016; SOTE-hankkeen nykytilan arviointia koskeva hankintapäätös. Päätöksen kohteena oli tarjouskilpailussa (KUUMA-seutu liikelaitos, Järvenpään kaupunki Dno 469/2016) voittaneen toimittajan valinta toimittamaan KUUMAseutu liikelaitokselle Keski-Uudenmaan sote-toimialaan liittyvää nykytilanarviointia. Toimittajaksi valittiin NHG Consulting Oy. - 2 / 19.5.2016; Toimeksianto Keski-Uudenmaan SOTE-alueyksikön organisoitumisvaihtoehdoista. Toimittajaksi valittiin KPMG Oy. - 3 / 28.6.2016; Vastaus hankintaoikaisuvaatimukseen liittyen SOTE-hankkeen nykytilan arviointia koskevaan hankintapäätökseen - 4 / 27.10.2016; Hankintapäätös Keski-Uudenmaan SOTE-hankkeen asiantuntijapalvelun hankinta. Puitesopimus SOTE-hankkeen asiantuntijapalveluista kuudella osa-alueella. Lisätietoja KUUMA-seutu liikelaitos: Yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, antti.kuusela@kuuma.fi tai kuntayhteistyön assistentti Satu-Riitta Pajula, satu-riitta.pajula@kuuma.fi 5.5. HANKETOIMINTA 2016 5.5.1. POKA-HANKE - POHJOISEN KASVUVYÖHYKKEEN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN PK- YRITYSTEN ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN POKA-hanke (7000) TA 2016 88 130 Toteutuneet menot 88 125, jotka on myös laskutettu kunnilta. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen POKA -hankkeessa autetaan teollisuuden pk-yrityksiä luomaan ja kasvattamaan liiketoimintaansa kehittämällä uusia tuotteita, palveluja ja yhteistarjontaa. 20

Hankkeeseen osallistuvat yritykset tunnistavat tuotteidensa ja palveluidensa erottuvuustekijät ja erikoistumismahdollisuudet sekä luovat uutta erottuvuustekijöille rakentuvaa liiketoimintaa. Hankkeen avulla tuetaan yrityksiä myös kansainvälisen liiketoiminnan käynnistämisessä tai vahvistamisessa uusilla markkina-alueilla. POKA-hanke käynnistyi 1.3.2015 ja vuoden 2016 loppuun mennessä hankkeen toimenpiteisiin on osallistunut yhteensä 119 pk-yritystä. Osallistuneita yrityksiä on kaikkien KUUMA-seudun kuntien alueelta. Hankkeessa on mukana sekä tuotannollisia että palveluyrityksiä. Yrityksistä osa on nykyisiä vientiyrityksiä ja osa on vientiä suunnittelevia yrityksiä. POKA-hanke toteutetaan ajalla 1.3.2015 31.8.2017 osana EU:n "Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020" -rakennerahasto-ohjelmaa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2.12.2016 tehdyn muutospäätöksen jälkeen 655 313 euroa (nettokustannusten pysyessä alkuperäisen suuruisina), josta EAKR-rahoituksen osuus on 350 000 euroa ja KUUMA-seudun kuntarahoitus yhteensä 205 313 euroa. Yritysten osallistumismaksut hankkeelle ovat arviolta 100 000 euroa (alkuperäisessä rahoituspäätöksessä 60 000 euroa). POKA-hankkeen vastuullisena toimijana on Teknologiakeskus TechVilla Oy Hyvinkäältä. KUUMA-seudun osalta työstä vastaa Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä. Lisätietoja: toimitusjohtaja Juha Leinonen, Teknologiakeskus TechVilla Oy, juha.leinonen@techvilla.fi 5.5.2. KASVUA JA UUTTA ARVOA OSAAMISELLA (KASKI) -HANKE KASKI-hanke (7011) TA 2016 20 000 Toteutuneet menot olivat 15 893, jotka myös kunnilta laskutettiin. Kasvua ja uutta arvoa osaamisella KASKI -hankkeen päätavoitteena on lisätä alueella sijaisevien pk-yritysten palveluita, kansainvälisiä kumppanuuksia ja yhteistyötä siten, että niiden ratkaisut, tuotteet ja palvelut pääsevät aiempaan paremmin kansainvälisille markkinoille. Osaaminen houkuttelee ulkomaisia toimijoita investoimaan ja/tai etabloitumaan alueelle. Hankkeen toimenpiteillä kiteytetään Uudenmaan valmistavan teollisuuden keskittymien ja niihin liittyvän osaamisperustaisen liiketoiminnan kansainväliset erottuvuustekijät sekä vahvistetaan alueen kansainvälistä profiilia. 21

KASKI-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2016 28.2.2019 osana EU:n "Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020" -rakennerahasto-ohjelmaa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 404 408 euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on 283 085 euroa ja KUUMA-seudun kuntarahoitus yhteensä 121 323 euroa. Yritysten osallistumismaksut hankkeelle ovat arviolta 12 000 euroa. KASKI-hankkeen vastuullisena toimijana on Teknologiakeskus TechVilla Oy Hyvinkäältä. KUUMA-seudun osalta työstä vastaa Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä. Lisätietoja: toimitusjohtaja Juha Leinonen, Teknologiakeskus TechVilla Oy, juha.leinonen@techvilla.fi 5.5.3. HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA MASU 2050 JA ASUNTOSTRATEGIA ASTRA 2025 Seudullinen maankäyttö (hanke 7002) Hankkeelle ei tehty talousarvioita v. 2016, mutta edelliseltä vuodelta oli jäänyt hyvitettävää 28.722, joka huomioitiin hanketoiminnan ensimmäisen kuntalaskutuksen yhteydessä. Hanke on päättynyt 2015. 5.5.4. JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN HANKE Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke (7012) TA 2016 35 000 Toteutuneet menot 29 651 Uudenmaan liitto myönsi hankkeelle v. 2015 kehittämisrahaa 30 679, joka maksettiin v. 2016. Hyvitettävä osuus oli huomioitu v. 2015 kuntalaskutuksessa.. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen hanke käynnistyi keväällä 2013. Tavoitteena on parantaa KUUMA-kuntien palvelukiinteistöjen energia- ja materiaalitehokkuutta ja saavuttaa seurattavana olleiden pilottikiinteistöjen energian kulutuksessa 8 %:n säästö vuoteen 2016 mennessä sekä perustaa energiatehokkuuteen perehtynyt ekotukihenkilöiden verkosto. Hanke on Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoima. 22

Ekotukitoiminta sisältää mm. toimipisteen alkukartoituksen ja toiminnan käynnistämissuunnitelman laatimisen sekä yhteisiä kehittämistapaamisia, puolipäiväisiä ekotukikoulutuksia (vuosittain neljä kpl) ja tutustumiskäyntejä esimerkkikohteisiin. Koulutetuista noin puolet on kiinteistön käyttäjiä ja puolet kiinteistönhoitajia. Kiinteistönhoitajien koulutus on painottunut kiinteistötekniikkaan. Kouluille ja päiväkodeille on annettu myös ympäristökasvatukseen liittyvää koulutusta. Koulutetut ekotukihenkilöt, jotka mukana edelleen: v. 2013-2015 v. 2016 yhteensä henkilöä 76 91 167 Hankkeessa mukana olevat toimipisteet: v. 2013-2015 v. 2016 yhteensä toimipisteitä 48 43 91 Kiinteistöistä on ollut tarkemmassa seurannassa aiemmin 18 pilottikiinteistöä. Kohteissa on seurattu sähkön-, lämmön- ja vedenkulutusta, jätehuoltoa ja kopiopaperin käyttöä. Yhteneväisin aineisto on kiinteistöjen energiankulutuksesta. Vuoden 2016 osalta on seurantaa laajennettu ja energiankulutustiedot tullaan keräämään noin 40:stä kiinteistöstä. Pilottikiinteistöjen energiankulutuksesta on hankkeen aikana saatu seuraavat tulokset: Sähkö 10 vertailukelpoista kiinteistöä: 2014 keskimääräinen kulutus - 8,8 %, 419 MWh = 35 300 2015 keskimääräinen kulutus - 6,2 %, 274 MWh = 23 000 Lämpö 10 vertailukelpoista kiinteistöä 2014 keskimääräinen kulutus - 6,4 %, 653 MWh = 36 111 2015 keskimääräinen kulutus - 6,0 %, 284 MWh = 15 700 Kaikki 18 pilottikiinteistöä v. 2015: Sähkö ja lämpö keskimääräinen kulutus - 4,5 % = 65 000 Kuva: Kymmenen vertailukelpoisen kiinteistön energiankulutus vuosina 2012-2015 23

Hankeraportit ovat luettavissa KUUMA-ilmastoryhmän nettisivuilta osoitteessa www.kuumailmasto.fi Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, tapio.reijonen@tuusula.fi 5.5.5. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KEHITTÄMINEN SIVISTYSTOIMIALALLA (TVT-HANKE) KUUMA TVT-hankkeen toiminta keskittyi opetushenkilöstön tieto- ja viestintäteknologian täydennyskoulutukseen sekä KouluCoaching-toimintamallin edistämiseen. Vuoden 2016 aikana vähintään puolen päivän mittaiseen koulutukseen osallistui 1748 opettajaa ja koulutuspäivien kokonaismäärä oli 2160 henkilötyöpäivää. Hankkeen tärkeimmät tapahtumat olivat KuumaPop-tapahtumat Hyvinkäällä 21.4. ja Keravalla 27.10. Hyvinkään tapahtumaan osallistui 250 ja Keravan tapahtumaan hieman yli 200 opettajaa. Tapahtumat sisälsivät eri teemoihin liittyviä workshopeja, joista opettajat rakensivat oman ohjelmapolkunsa. Hankkeen toiminnan ytimessä ovat kuntien digitiimit. Kaikissa kunnissa on aktiivisista kehittäjäopettajista kootut tiimit, jotka toteuttavat koulutuksia oman kuntansa alueella. Näille tiimeille järjestettiin vuoden mittaan kaksi päivän mittaista workshopia, joissa molemmissa oli noin 60 osallistujaa. Vuoden mittaan myös KouluCoaching-toiminta laajentui ja kuntiin koulutettiin KuntaCoacheja yhdessä BusinessCoachingInstituten kanssa toteutetussa ohjelmassa. KuntaCoach-tiimeihin kuuluu kunnittain 2-4 kehittäjäopettajaa. Hankkeen Oppilasagenttitoimintaa esiteltiin eri opetusalan tapahtumissa ja vuoden lopussa Oppilasagenttitoiminta pääsi mukaan HundrEd-hankkeeseen yhtenä sadasta oppimisen innovaatiosta. Lisätietoja: sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärvi, tiina.hirvonen@nurmijarvi.fi ja projektipäällikkö Harri Luttinen, Nurmijärvi, harri.luttinen@nurmijarvi.fi 24

5.5.6. MAAKUNNAN TIETOVARANNOT - HANKE Hanke (7004) päättyi 2015. Kyseiseltä vuodelta jäänyt ylijäämä 3 463 on hyvitetty v. 2016 hanketoiminnan kuntalaskutuksessa. 5.5.7. DIGI-HANKE Digi-hanke (7010) loppunut 2016 TA 2016 60 000 Toteutuneet menot olivat 46 749, jotka laskutettiin hanketoiminnan kuntalaskutuksen yhteydessä kunnilta. DIGI-hankkeessa laadittiin sähköisten palveluiden tiekartta, priorisoitiin yhteiset tarpeet ja valmisteltiin hankerahoituksen hakemista (VM). Pyrkimys kuntien aikataulujen ja palveluiden kokoamiseen niin, että syntyy yksi yhteinen aikataulu palveluiden käyttöönotolle, ei onnistunut. Sen sijaan kunnat tekivät omia ratkaisujaan sähköisen asiointialustan hankkimisesta ja omasta etenemisaikataulustaan. Nurmijärvi, kirkonkylän tori (kuva: Nurmijärvi) 25

5.6. ERILLISHANKKEET 2016 5.6.1. KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYS Keski-Uudenmaan yhdistymisselvitys (kp 7140) TA 2016 11 100 Toteutuneet menot 6 185 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys - hanke loppui käytännössä jo vuonna 2015 ja vuoden 2016 alussa sen osalta suoritettiin lähinnä viimeiset laskutukset. Lisätietoja: yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, KUUMA-seutu liikelaitos, antti.kuusela@kuuma.fi 5.6.2. SOTE-SELVITYS (Sote-järjestämislain mukaisen tuotanto-organisaation valmistelutyö) SOTE-selvitys (kp 7150) TA 2016 475 000 Toteutuneet menot 415 000 Toimintaan osallistuivat KUUMA-kunnista Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Keski-Uudenmaan sote-hankkeessa suunnitellaan alueellista sote-mallia siten, että se on sovitettavissa tulevaan Uudenmaan maakuntaan. Sote-hankkeen suunnittelu aloitettiin vuoden 2016 alussa. Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat ovat sitoutuneet valtuustojensa päätöksellä hankkeen jatkamiseen tässä vaiheessa vuoden 2017 loppuun. Hankkeen kustannukset jaetaan valmistelutyöhön osallistuvien kuntien kesken niiden väestömäärän suhteessa toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. Työn etenemistä ohjaa poliittinen ohjausryhmä sekä kuntajohtajista, sote-johtajista ja sairaanhoitoalueen johtajasta koottu hankkeen johtoryhmä. Hankekuntien sote-johtajat ja sairaanhoitoalueen johtaja muodostavat sote-palveluryhmän. Palvelutuotannon suunnitteluryhmiä johtavat sote-johtajat. 26

Tukipalveluryhmien puheenjohtajat yhdessä sote-palveluryhmän kanssa muodostavat muutos- ja integraatioryhmän. Suunnitteluryhmät on perustettiin vuoden 2015 syksyllä. Hankehenkilöstön (hankejohtaja ja hankekoordinaattori) työpanos ostettiin ajalla 1.1.- 31.12.2016 Hyvinkään kaupungilta. Lisäksi hankkeen erityisasiantuntija Rolf Paqvalinin työsuhdetta jatkettiin 1.1. 30.6.2016 väliseksi ajaksi. Hankkeen keskeiset tuotokset vuonna 2016 olivat kattava nykytila-analyysi hankekuntien väestön sote-palveluitten käytöstä asiakaskohtaisesti, palveluryhmien ja tukipalveluryhmien kärkihakkeiden suunnittelu ja asteittainen toteutuskäynnistys ja alueellisen sote-mallin suunnittelu sekä hankekuntien yhteisen talouden ja toiminnan seurannan projektisuunnitelma. Vuoden aikana toteutettiin laaja asiantuntijapalveluitten puitesopimuskilpailutus suunnittelun tueksi. Keski-Uudenmaan soten hankekuntien konsortio sai myös valtionavustuksen valinnanvapauskokeiluun vuoden 2018 loppuun. Hankkeella on ollut edustus Uudenmaan maakunnan valmistelussa. Vuonna 2017 Keski-Uudenmaan sote-hanke siirtyy KUUMA-seutu liikelaitoksen alaisuudesta omaksi hankkeekseen Hyvinkään toimiessa vastuukuntana. Keski- Uudenmaan soten verkkosivut www.hyvinkaa.fi/ku-sote Lisätietoja: hankejohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen, Keski-Uudenmaan sote-hanke, pirjo.laitinen-parkkonen@hyvinkaa.fi, yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, KUUMA-seutu liikelaitos, antti.kuusela@kuuma.fi Sipoo - Tuuletus-riksapyöräilytempauksessa ajettiin ikäihmisten kanssa iloisena riksapyöräkaravaanina Nikkilästä Talmaan ja takaisin 11.10.2016. (kuva: Paula Ropponen) 27

5.7. KUUMA-TYÖRYHMÄT 2016 5.7.1. KILPAILUKYKY- JA ELINVOIMARYHMÄ (KIKY) Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä (kiky-ryhmä) kokoontui vuonna 2016 kahdeksan kertaa. Lisäksi järjestettiin päivän mittainen seminaari. Ryhmän puheenjohtajana toimi Pekka Söyrilä Sipoosta. Ryhmän tavoitteena on vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä elinkeinoasioissa ja edistää alueen kilpailukykyä Uudellamaalla ja Suomessa sekä voimistaa taloudellisen kehityksen edellytyksiä alueella. Ryhmä valmistelee asioita KUUMAkomission ja johtokunnan käsittelyyn. Kiky-ryhmä valmisteli mm. kesällä pidetyn KUUMAseminaarin teemalla Tulevaisuuden kunta, johon kutsuttiin mm. KUUMA-johtokunta, alueen poliitikkoja, Uudenmaan liitto sekä yrittäjien edustajia. Vuonna 2016 ryhmä ohjasi KASKI- ja POKA- (Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen) -hankkeita. KASKI-hankkeeseen saatiin rahoitusta myös Uudenmaan liiton kautta (EAKR) ja hanke koostuu kolmesta työpaketista (Alueen teollisuuden ja logistiikan kärkien kirkastaminen, alueen yritysten palveluportfolion laajentaminen ja verkostoitumis- ja sijoittautumispalveluprosessin pilotointi). Hankkeen varsinainen käynnistysvaihe oli syksyllä 2016. DIGI-hanke oli esillä useissa kokouksissa. Hankkeen päätavoitteena oli laatia yksi yhteinen uusien sähköisten asiointipalveluiden tiekartta sisältäen palveluiden priorisoinnin ja aikataulutuksen. Kiky-ryhmä toimi hankeen ohjausryhmänä. DIGI-hankkeen loppuraportti valmistui loppuvuodesta. Hankkeelle määriteltyjen tavoitteiden voidaan todeta täyttyneen, vaikka sen jatkoksi suunniteltu yhteinen toteutusprojekti ei tule toteutumaan KUUMA-seutu liikelaitoksen ohjauksessa ja siinä laajuudessa kuin alun perin ajateltiin. KUUMA-seudun yhteistyötä työllisyysasioissa käsiteltiin useissa kokouksissa. Mm. Keski- Uudenmaan työllisyysfoorumin tilannetta seurattiin tiiviisti ja toiminta koettiin tärkeäksi. Keravan kaupungin kehittämä Duuniportaali, joka on sähköinen kohtaamispaikka Keski- Uudenmaan alueen työnhakijoille sekä työntekijää tarvitseville yrityksille ja kotitalouksille, otettiin käyttöön suurimassa osassa KUUMA-seudun kuntia. Kesällä järjestettiin päivän mittainen kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän seminaari. Seminaarissa valmisteltiin mm. KUUMA-työryhmien yhteistä seminaaria sekä jatkettiin keskustelua tulevaisuuden kunta -teemasta, mm. mikä olisi kuntien ja maakunnan työnjako, KUUMA-seudun edunvalvonnan terävöityksestä sekä alueen elinvoimaisuuden vahvistamisesta. Seminaarin keskustelujen pohjalta yhteistyöjohtaja laati luonnoksen KUUMA-yhteistyöstä 2017 eteenpäin. Kiky-ryhmä valmisteli esityksen KUUMA-työryhmistä, jonka johtokunta hyväksyi. Ryhmien määrää karsittiin aiemmasta. Ryhmän kokouksissa käytiin säännöllisesti läpi MAL-sopimustilannetta. Ryhmässä käsiteltiin kaavoittajanryhmän laatuasumisen projektia, joka käynnistyy vuonna 2017. Jatkossa kiky-ryhmän edustaja on mukana ko. hankeen ohjausryhmässä. Ryhmä oli myös mukana valmistelemassa sote- ja maakuntauudistukseen liittyvää KUUMA:n lausuntoa. Lisätietoja: Sipoon kunnan vt. kehitysjohtaja Pekka Söyrilä, pekka.soyrila@sipoo.fi tai yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, KUUMA-seutu liikelaitos, antti.kuusela@kuuma.fi 28

5.7.2. KAAVOITUSRYHMÄ Kaavoitusryhmä kokoontui vuonna 2016 yhteensä 8 kertaa (10.3., 19.4., 21.6., 25.8., 26.10. sekä 1.12.). Lisäksi vierailtiin asuntoryhmän kokouksessa Järvenpäässä 19.5. ja järjestettiin 27.9. yhteiskokous Uudenmaan liitossa. Ryhmän puheenjohtajana toimi kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Sipoosta ja sihteereinä kaavoittaja Hertta Ahvenainen Sipoosta 30.5. saakka ja kaavoittaja Mirva Talusén 1.6. alkaen. Kaavoitusryhmän tehtävänä vuonna 2016 oli edellisvuosien tapaan KUUMA-seudun edunvalvonta Helsingin seudun yhteistyössä. Ryhmä antoi lausuntonsa 4. vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheesta ja osallistui KUUMA-seudun yhteisen lausunnon antamiseen maakuntauudistuksen lakipaketista. Kuluneen vuoden 2016 toiminnan pääpaino oli yhteisen KUUMA-Asuminen 2040 -projektin valmistelutyössä. Projektin tavoitteena on kuvata KUUMA-seudun asumisen tulevaisuutta ja tunnistaa keskeisiä kehittämisteemoja. Vuoden aikana laadittiin sen toteuttamista varten projektisuunnitelma, jota esiteltiin KUUMA-komissiolle. Projektin vetäjäksi päätettiin palkata projektikoordinaattori määräaikaiseen työsuhteeseen. Tehtävään palkattiin 50 hakijan joukosta FM Jaakko Huttunen, joka aloitti työt 2.1.2017. KUUMA-Asuminen 2040 -projekti jatkaa hyväksi koettua yhteisten projektien toteuttamisen käytäntöä vuosina 2011-2012 toteutetun KUUMA-laatuasuminen -projektin tapaan. Lisätietoja: kaavoituspäällikkö Matti Kanerva, Sipoo, matti.kanerva@sipoo.fi Sipoon kunta järjesti 29.5.2016 saippuakuplaparaatin Söderkullan kartanolla ja osallistui siten maailmanlaajuiseen Global Bubble Parade tapahtumaan. (kuva: Paula Ropponen) 29

5.7.3. ASUNTORYHMÄ Yleistehtävät, edunvalvonta ja vuorovaikutus KUUMA-kuntien asuntoviranomaisten yhteistyö jatkui tiiviinä. Asuntoryhmä kokoontui kuluvan vuoden aikana seitsemän kertaa. Ryhmä ylläpiti asuntoasioissa seudullista vuorovaikutusta ja edunvalvontaa ja kokouksissa oli mukana Uudenmaan liiton ja Kuntaliiton edustajat. Ohjausryhmätoiminta ASO ja asumisneuvonta KUUMA-kuntien asumisoikeusasioiden viranomaispalveluiden hoito siirtyi vuonna 2015 ostopalveluksi Helsingin kaupungilta. Ryhmä toimi ohjausryhmänä Helsingin seudun ASO - yhteistyössä ja sopimusseurannassa. Ohjausryhmä kokoontui kuluvan vuoden aikana yhden kerran keväällä ja tämän lisäksi Helsingin kaupunki toimitti asuntoryhmälle toteumatietoja syksyllä. Asuntoryhmä toimi ohjausryhmänä myös KUUMA-kuntien asumisneuvojien verkostolle. Kuntaliiton edustaja toi ryhmälle ajankohtaista tietoa ASO-lainsäädännön uudistamishankkeesta. Ympäristöministeriö pyysi kuluvana syksynä kommentteja suuntaviivoista, joiden mukaan se aikoo uudistaa asumisoikeusjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä. Suuntaviivat pohjautuvat erilaisiin selvityksiin ja keväällä 2016 järjestetyn verkkopaneelin kannanottoihin. Suuntaviivoista saatavan palautteen perusteella ministeriö valmistelee luonnoksen hallituksen esityksestä ASO-lainsäädännön uudistamiseksi. Tähtäimessä on, että luonnos lähtisi lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2017. Ryhmä antoi palautetta YM:lle määräaikaan mennessä. Reagointi, Maahanmuutto- ja turvapaikanhakutilanne Kevään aikana järjestettiin KUUMA-liikelaitoksen johtajan johdolla kaksi seudullista palaveria, jossa asuntoryhmän lisäksi paikalla oli vuokrataloyhtiöiden toimitusjohtajat, kuntien kotouttamisasioista vastaavat sekä toisessa tapaamisessa Y-Säätiö. Yhteistyöjohtaja selvitti yhdessä KUUMA-kuntien maahanmuuttokoordinaattorien ja asumisasioista vastaavien henkilöiden kanssa, millaisia erityistarpeita (ml. koordinaatio) oleskeluluvan saaneiden sijoittamiseen liittyy. Selvitykseen sisältyi myös, että ELY:ltä pyydetään asiaan liittyvä selkeä toimenpidelista kuntien käyttöön. KUUMA-seudun asuntoryhmästä oli edustus ympäristöministeriön johdolla toimineessa turvapaikanhakijoiden asuntotarjonnan lisäämistä pohtivassa työryhmässä. MAL 2016-2019 Asuntoryhmä oli aktiivinen MAL-sopimusasioissa. Keskeiset edunvalvonnat liittyivät MALaiesopimuksen asuntotuotannon toteutumiseen ja seurantaan. Ryhmä kokoontui PKSkuntien edustajien kanssa vuoden aikana. Asuntoryhmästä oli edustus MAL-koordinaatioryhmässä sekä terveysvaikutusten arvioinnissa HLJ/MAL-työssä: Liikennejärjestelmä ja terveys -sidosryhmätilaisuudessa. Helsingin seudun asuntoraportti 2016 käsittelee asumista ilmastonäkökulmasta ja ilmastonmuutosta asumisen näkökulmasta. Osana raportointia järjestetään työkokouksia ja asuntoryhmästä oli edustus myös HSY:n Ilmastoviisas asuminen -työpajassa. 30

Lausunnot, ohjeet ja suositukset Asuntoryhmä antoi YM:lle kolme lausuntoa kuluvan kevään aikana. Lausuntoja annettiin seuraavista: Lausunto hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta, lausunto valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta sekä korjausavustusten lakiuudistuksesta. Yhteistyöjohtajan katsaus Liikelaitoksen johtaja vieraili asuntoryhmässä kertomassa liikelaitoksen kuulumiset ja esitteli toimintaa. KUUMA-ASUMINEN 2040 -hanke KUUMA-kaavoitusryhmä on käynnistämässä projektia, jossa tavoitteena on kuvata KUUMA-seudun asumisen tulevaisuutta ja tunnistaa keskeisiä kehittämisteemoja sekä edistää KUUMA-kuntien asumisen yhteistä profiloitumista. Tavoitteena on myös saada strategisesti perusteltua tietoa, johon suunnittelu ja toimenpiteet voivat tukeutua. Kaavoittajaryhmä piti kaksi yhteistapaamista hankkeen tiimoilta. Asuminen maakuntakaavassa Uudenmaan liitossa on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka kohdistuu koko maakunnan alueelle ja siinä on käsitelty kaikki maankäytön muodot. Satu Åkerblom Uudenmaan liiton edustajana kertoi Asuminen maakuntakaavassa -työstä. Asuntoryhmästä oli edustus ko. työpajoissa. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Ympäristöministeriöstä asuntoneuvos Raija Hynynen ja ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho vierailivat asuntoryhmässä esittelemässä kehittämisohjelmaa. Lisätietoja: erityisasiantuntija Mari Karsio, Järvenpää, mari.karsio@jarvenpaa.fi 5.7.4. LIIKENNERYHMÄ Yleistä Kaikki KUUMA-seudun kymmenen kuntaa olivat edustettuina liikenneryhmässä ja lisäksi Uudenmaan liitolla oli ryhmässä asiantuntijaedustus. Sipoon vt kehitysjohtaja, mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä toimi ryhmän puheenjohtajana vuonna 2016 ja KUUMAliikennesuunnittelija Henrik Helenius sihteerinä. Liikenneryhmä kokoontui viisi kertaa vuoden 2016 aikana Sipoon kunnantalolla. KUUMA-liikennesuunnittelu on osa KUUMA-seutu liikelaitoksen perustoimintaa ja KUUMAseudun yhteistyöjohtaja toimii liikennesuunnittelijan esimiehenä. Liikennesuunnittelija toteuttaa ja edistää KUUMA-seudun liikenteen edunvalvontaa muun muassa osallistumalla Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön ja seudullisten liikenteen yhteistyöryhmien toimintaan. Liikennesuunnittelija valmistelee myös KUUMA-seudun liikenteeseen liittyvät lausunnot ja toimii yhteyshenkilönä seudullisten yhteistyöryhmien ja KUUMA-kuntien välillä. Yhteisen henkilöresurssin myötä kuntien tarve sitoa oman henkilöstön työpanoksia liikenteen seudulliseen edunvalvontaan vähenee ja tiedonkulku seutuorganisaatioiden ja kuntien välillä paranee. 31

Liikennesuunnittelija sujuvoittaa osaltaan kuntien keskinäistä liikenneyhteistyötä, osallistuu seudun yhteisenä edustajana erilaisiin sidosryhmätilaisuuksiin ja välittää KUUMA-seudun näkökulmia ja kannanottoja seudullisille ja valtakunnallisille toimijoille. KUUMA-seudun edunvalvonta Helsingin seudun liikennejärjestelmätyössä Seudulliset yhteistyöryhmät KUUMA-liikenneryhmä oli aktiivisesti edustettuna Helsingin seudun liikennejärjestelmätoimikunnan (HLJ-toimikunta) ja tämän alaisuudessa toimivien liikenteen yhteistyöryhmien (JOSTRA, KUHA, KÄPSE, LIIPY, LIKO, LITU, MYLLÄ) toiminnassa vuonna 2016. HLJ-toimikunta toimii Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluprosessin seudullisena ohjausryhmänä. HSL:n yhteistyöryhmien lisäksi KUUMAliikenneryhmä oli mukana myös Uudenmaan liiton liikenneryhmässä ja Helsingin seudun MAL-koordinointiryhmässä. Vuoden 2016 lopulla MAL-koordinointiryhmän tilalle päätettiin perustaa MAL 2019 -projektiryhmä tukemaan uutta seudullista suunnittelukierrosta. KUUMA-seudun liikenneverkon kärkihankkeisiin ja joukkoliikenteen rahoitukseen liittyvää edunvalvontaa toteutettiin merkittävästi myös Helsingin seudun kuntien ja valtion välisessä MAL-neuvotteluprosessissa. KUUMA-liikenneryhmä tuki KUUMA-seudun neuvotteluprosessia liikenteeseen liittyvien näkökohtien osalta. Vuoden 2016 HLJ-työt Vuonna 2015 käynnistyneisiin HLJ 2015 -jatkotöihin lukeutuvat ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys ja ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityskokonaisuus valmistuivat alkuvuodesta 2016. Verkkoselvityksessä tarkasteltiin yhteyksien kehittämistä, ajoneuvoliikenteen palvelutasoa ja verkon hallinnollisia kysymyksiä. Hinnoitteluselvityskokonaisuudessa puolestaan syvennettiin aikaisempia Helsingin seudulle tehtyjä ajoneuvoliikenteen hinnoitteluun liittyviä tarkasteluja ja selvityksiä. KUUMAliikenneryhmä oli edustettuna selvitysten työryhmissä. Vuonna 2016 käynnistettiin myös kaksi HLJ-selvitystä, jotka jatkuvat vuoteen 2017. Seudullisen pääpyöräilyverkon kehittämistarveselvityksessä on tarkoituksena tunnistaa verkon nykytila ja määrittää palvelutasotarkastelun pohjalta merkittävimmät kehittämistarpeet. Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelmassa puolestaan tarkoituksena on luoda kuva seudun liityntäpysäköinnin nykytilasta, päivittää paikkamäärätavoitteet ja seudullisuusluokitukset sekä priorisoida kehittämiskohteet. KUUMA-liikenneryhmä on edustettuna molempien selvitysten työryhmissä. MAL 2019 -suunnittelu Maankäytön, asumisen ja liikenteen seudulliset näkökulmat yhdistävän MAL 2019 - suunnittelun tavoitteena on päivittää, syventää sekä konkretisoida olemassa olevia HLJ 2015 -, MASU 2050 - ja ASTRA 2025 -suunnitelmia. Edellisellä suunnittelukierroksella muodostetut MAL-visio ja -tavoitteet toimivat myös uuden suunnittelun lähtökohtina. MAL 2019 -suunnittelukierros käynnistettiin keväällä 2016 puiteohjelman laadinnan ja suunnittelua tukevien lähtökohtatarkastelujen kautta. Puiteohjelma hyväksyttiin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa (HSYK) 9.11.2016 ja Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän (HSL) hallituksessa 13.12.2016. KUUMA-liikenneryhmä evästi osaltaan puiteohjelman valmistelua ja toi suunnitteluun KUUMA-seudun kannalta keskeisiä näkökohtia. 32

KUUMA-seudun liikennehankkeet ja KUHA-työ Liikenneryhmä toteutti aktiivista infrahankkeisiin liittyvää edunvalvontaa vuoden 2016 aikana osana seudullista yhteistyötä. Useimmat HLJ 2015 -suunnitelman hankeohjelman ensimmäisen kauden (vuodet 2016-2025) hankkeista etenivät vuoden 2016 aikana: KUHA-hankekokonaisuus o hankeohjelmaehdotus 2017-2019 hyväksyttiin HLJ-toimikunnassa Keravantien mt 148 parantaminen o hanke käynnissä Pasila - Riihimäki -rataosuuden kapasiteetin nosto, 1. vaihe o hanke käynnissä Klaukkalan ohikulkutie mt 132 o valtion osallistuminen hankkeen kustannuksiin varmistui Hyrylän itäinen ohikulkutie, 1. vaihe Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarve, 1. vaihe Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) ohjelmointityö jatkui vuonna 2016. KUUMA-liikenneryhmä esitti aktiivisesti kuntien hankeehdokkaita vuosien 2017-2019 KUHA-ohjelmaan. KUUMA-seudulta ohjelmaan sisällytettiin seuraavat hankkeet: Mt 1130 Lapinkylän jalankulku- ja pyörätie, Paloasema - mt 1131 (Kirkkonummi) Mt 120 Oikopolun kevyen liikenteen alikulkukäytävä (Vihti) Kirkkonummen rautatieasema, liityntäpysäköinti Järvenpään Haarajoen asema, liityntäpysäköintialueen laajennus Mt 1521 Nikinmäki - Nikkilä, jalankulku- ja pyörätie (Vantaa, Sipoo) Mt 1421 Eriksnäsintie Jokelantie, jalankulku- ja pyörätien puuttuva osuus (Järvenpää, Tuusula) Pääpyöräilyverkon (PÄÄVE) jalankulku- ja pyöräteiden parantamishankkeet (koko Helsingin seutu) Liikennevirasto: Raideliikenteen vaihdemuutokset (Kirkkonummi) KUHA-toimenpidekokonaisuuksia ovat kävely ja pyöräily, joukkoliikenne ja liityntäpysäköinti, logistiikan yhteydet ja palvelut, tiivistyvän maankäytön tukeminen ja meluntorjunta. KUHAohjelman rahoitustasoksi esitettiin HLJ 2015:ssä 30 M vuodessa, mikä jakautuu tasan valtion ja kuntien sekä pääkaupunkiseudun ja KUUMA-seudun kesken. Valtiontalouden ratkaisujen seurauksena KUHA-rahoitustasoa laskettiin kuitenkin neljäsosaan HLJ 2015 - suunnitelmassa linjatusta tasosta, mikä osaltaan heijastuu tulevien vuosien KUHA-ohjelman laajuuteen. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen edunvalvontaa toteutettiin vuonna 2016 muun muassa Uudenmaan ELYkeskuksen koordinoiman Keski-Uudenmaan kuntien henkilöliikennetyöryhmän kautta. KUUMA-liikenneryhmä osallistui myös HSL:n koordinoiman JOSTRA-ryhmän toimintaan ja oli edustettuna myös muissa joukkoliikennettä käsitelleissä sidosryhmätilaisuuksissa. Komission aloitteesta liikenneryhmässä tarkasteltiin HSL-alueen ulkopuolisten KUUMAkuntien maksaman HSL-lipputuen kehittymistä. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän toimeksiannosta puolestaan pohdittiin mahdollisuuksia KUUMA-seudun koulukuljetusten yhteiskilpailutukseen. 33

Uudenmaan ELY-keskuksen, Uudenmaan liiton ja Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen henkilöliikenneselvitys ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelytyö käynnistettiin alkuvuonna 2016 ja saatiin päätökseen syksyn aikana. Uudenmaan ELY-keskus pyysi KUUMA-seudulta lausuntoa työkokonaisuudesta. KUUMAliikennesuunnittelijan ja liikenneryhmän valmistelema yhteinen lausunto hyväksyttiin KUUMA-johtokunnassa lokakuussa 2016. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi elokuussa 2016 kunnilta ja muilta yhteisöiltä lausuntoa vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä. KUUMA-kunnilla oli mahdollisuus lausua asiasta hyödyntäen KUUMA-liikennesuunnittelijan ja liikenneryhmän laatimaa lausuntopohjaa. Lisäksi liikenneryhmän edustajat valvoivat KUUMA-seudun etuja liikenne- ja viestintäministeriössä elokuun 2016 lopussa järjestetyssä osto- ja velvoiteliikenteen sidosryhmätilaisuudessa. Muut asiat KUUMA-liikenneryhmässä perehdyttiin vuoden 2016 aikana muun muassa KUUMApuheenjohtajakuntana toimineen Sipoon ajankohtaisiin hankkeisiin, seurattiin Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen etenemistilannetta ja tarkasteltiin HLJ 2015 -, MASU 2050 - ja ASTRA 2025 -töistä laadittua jälkiarviointia. Vuoden 2016 aikana käsiteltiin myös pysäköinninvalvonnan kuntayhteistyömahdollisuuksia ja työstettiin SOTE- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksiin liittyvän KUUMA-seudun lausunnon liikenteeseen liittyviä osia. Uudenmaan ELY-keskus pyysi kesällä 2016 KUUMA-kunnilta lausuntoja tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta (TLS) vuosille 2017-2020. KUUMA-liikennesuunnittelija laati KUUMA-seudun yhteisen lausuntopohjan kuntakohtaisia lausuntoja varten. Lisätietoja: liikennesuunnittelija Henrik Helenius, KUUMA-seutu liikelaitos, henrik.helenius@kuuma.fi 5.7.5. ILMASTO-OHJELMAN SEURANTARYHMÄ KUUMA-ilmastoryhmän tehtävänä on koordinoida ja seurata Keski-Uudenmaan strategisen ilmasto-ohjelman toteutumista. Seurantaryhmään on nimetty kuntien eri hallintokuntien edustajat kaikista kymmenestä KUUMA-kunnasta sekä Uudenmaan liitosta ja alueen energiayhtiöistä. Ryhmän toiminnasta vastavana tahona toimi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Ilmastoryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna 2016. Ryhmän puheenjohtajana toimi Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisten kunta-asioiden, asiantuntijaesitysten ja kiinteistöjen energiakatselmusten ja -hallintajärjestelmien lisäksi käynnissä olevia hankkeita. Tällaisia olivat mm. Ilmastoryhmä toimi Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen - hankkeen työryhmänä. Hankkeessa on koulutettu vuosina 2013-2016 noin 170 kuntien työntekijää työpaikan ekotukihenkilöksi. Vuoden 2016 keskimääräinen sähkön ja lämmön säästöaste vertailukelpoisissa 10 kiinteistöissä oli noin 6 %. 34

Ilmastoryhmä kokosi vuoden 2016 KUUMA-ilmastokatsauksen, joka on seitsemäs katsaus ja julkaistaan tammikuussa 2017. Katsauksessa seurataan kuntien ilmastotyön etenemistä, KUUMA:n strategisen ilmasto-ohjelman toteutumista ja esitellään kuntien toteuttamia hyviä esimerkkejä. Uudenmaan energianeuvontaverkosto on muodostettu energianeuvontaa tekevistä kuntien, järjestöjen ja yritysten toimijoista ja se kattaa Uudenmaan alueen ja pyrkii yhteistyössä verkostoitumalla edistämään alueen energianeuvontaa. Verkosto kokoontui kaksi kertaa vuonna 2016. Keski-Uudellamaalla päätettiin toteuttaa 4-5 energianeuvontailtaa vuonna 2017. KUUMA-ilmastotyön verkkosivut www.kuumailmasto.fi. Sivut esittelevät ilmastoryhmän ja kuntien työtä ja ajankohtaisia hankkeita. Sivustoa on päivitetty säännöllisesti vuoden aikana. Lisäksi ilmastoryhmä on osallistunut Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ilmastoyhteistyöverkoston ja pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian (ILSE) seurantaryhmän työskentelyyn. KUUMA-ilmasto-ohjelman tärkein ensimmäisen vaiheen tavoite on, että kunnat solmivat työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen tai käynnistävät vastaavat selvitykset ja toimenpiteet. Sopimuksella tavoitellaan 9 %:n energiansäästöä kunnissa vuoteen 2016 mennessä. Sopimuksen ovat solmineet Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula. Uuden sopimuskauden vuosille 2017-2025 käynnistyessä ilmastoryhmä tulee panostamaan asian tiedotukseen kuntien osallistamiseksi. Lisäksi Hyvinkäällä ja Tuusulassa työskentelee kunnan oma energiatehokkuustyöryhmä. Mäntsälässä, Sipoossa, Hyvinkäällä ja Tuusulassa on toiminut kunnan oma energia-asiantuntija/vastaava. Seudun kuntien yhteiseksi tavoitteeksi on KUUMA-ilmasto-ohjelmassa asetettu kasvihuonekaasupäästöjen/asukas vähentäminen 25 %:lla vuodesta 2006/2008 vuoteen 2020 mennessä. Tavoite tullee seurantatietojen perusteella täyttymään. Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, tapio.reijonen@tuusula.fi Vihdin Wuosisatamarkkinat täyttää 11 v. Markkinoiden yhteydessä kirkonkylällä esittäytyy myös kunnan ja seurakunnan palvelujen lisäksi järjestöjä, yhdistyksiä, yrityksiä sekä harrastus- ja matkailupalvelujen tarjoajia. (kuva, Vihdin kunta) 35

5.7.6. HALLINTORYHMÄ Hallintoryhmä ei ollut aktiivinen vuoden aikana ja se kokoontui vain yhden kerran. Tuolloin käsiteltiin seuraavia asioita: kuntalain vaatimat muutokset hallintosääntöön sote-uudistus seuraavaan valtuustokauteen valmistautuminen hankinta-asiat, esillä Vihdin hankintakalenteri Lisätietoja: talous- ja hallintojohtaja Pekka Laitasalo, Sipoo, pekka.laitasalo@sipoo.fi 5.7.7. SIVISTYSRYHMÄ Vuonna 2016 KUUMA-sivistysryhmän puheenjohtajavuorossa oli Sipoon kunta. Sipoon puolesta puheenjohtajana toimi sivistysjohtaja Kurt Torsell. KUUMA-sivistysryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana kymmenen kertaa. Ryhmän varapuheenjohtajan toimi Marju Taurula, Järvenpää. KUUMA-sivistysryhmän vuoden 2016 työskentelyssä painottuivat seuraavat asiat: KUUMA TVT-asiat Ohjaamohanke Nuorisotoimen kuntakokeilu Näiden lisäksi kuultiin eri tahojen asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita, projektien vastuuhenkilöitä sekä KUUMA-kuntien viranhaltijoita eri asiakokonaisuuksien yhteydessä. Ryhmässä käsiteltiin muun muassa seuraavia asioita: vaativa erityisopetus/kuntarajojen ylittävä yhteistyö maahanmuutto ja kotouttaminen KUUMA-kunnissa perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus varhaiskasvatuslain toimeenpano (varhaiskasvatuspäälliköt) Keuda ja KUUMA-kuntien lukioyhteistyö KEUDA/YES -hanke (yrittäjäkasvatus) TVT Osaamisverkosto ja sen perustamista KUUMA-kuntien yhteistyönä Sote-alueyksikön Lanupe-ryhmän toiminnasta LAPE-ohjelman käynnistäminen Uudellamaalla ja KUUMA-kunnissa Yritys ja työhönvalmennus -hanke Ohjaamon tukena Valmiusharjoitus 2016: kuntien välinen yhteistyö KiKy-sopimus Lisätietoja: sivistysjohtaja Kurt Torsell,Sipoo, kurt.torsell@sipoo.fi 36

5.7.8. SOSIAALI- JA TERVEYSASIOIDEN RYHMÄ Ryhmä valmisteli osaltaan KUUMA-seudun lausuntoa sote- ja maakuntauudistukseen syksyllä 2016. Lokakuussa ryhmä valmisteli tulevan puheenjohtajakunnan (Järvenpään) kanssa uuden Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän kokoonpanoa ja tulevia tehtäviä Lisätietoja: sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko, Sipoo, leena.kokko@sipoo.fi 5.7.9. TIETOHALLINNON YHTEISTYÖRYHMÄ Vuoden päätavoite oli yhdessä ottaa käyttöön Tieran sähköinen asiointialusta. Tieran tarjous kuitenkin aiheutti tyytymättömyyttä, joten eteneminen pysäytettiin. Vuoden loppupuolella muutama kunta vielä tutki Tieran asiointialustan käyttöönottoa, mutta se meni uuteen kilpailutukseen, joten vuonna 2016 ei tehty yhtään käyttöönottoa. Jouko Riikonen toimi DIGI-hankkeen projektipäällikkönä ja hänen työpanoksensa käytettiin KaPa-asioiden eteenpäin viemiseen sekä Timmin yhteisen tarjouksen tekemiseen. Yhteiset it-asiat eivät edenneet toivotulla tavalla. Osittain tästä johtuen komissio päätti, että vuonna 2017 KUUMA-seudun DIGI-hanke vastuutetaan tietohallintopäälliköiden yhteistyöryhmälle (tyry). Lisätietoja: Järjestelmäasiantuntija Sam Allen, Sipoo, sam.allen@sipoo.fi 5.7.10. TIETOHUOLTO- JA PAIKKATIETORYHMÄ Tietohuolto- ja paikkatietoryhmän tavoitteena oli vuonna 2016 käynnistää hieman hiipunut yhteistyö kuntien seudullisten paikkatietoasioiden ja tietopalvelun järjestämisen, kehittämisen ja edunvalvonnan osalta. Lisäksi haluttiin jatkaa yhteistyötä tilastoasioissa (esim. Helsingin seudun aluesarjat ja Venni-järjestelmä) sekä paikkatietojen osalta tietojen jakamisessa ja aineistojen hankinnassa (esim. YKR-aineistot ja Liiteri-palvelu). Tietohuolto- ja paikkatietoryhmä koostuu KUUMA-seudun kuntien paikkatiedon ja tilastoasioiden asiantuntijoista. Lisäksi kokouksiin on kutsuttu edustaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Vuonna 2016 ryhmän puheenjohtajana toimi maanmittausinsinööri Anna-Leena Rouhiainen ja sihteerinä paikkatietoinsinööri Tuija Tzoulas Sipoon kunnasta. Ryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana neljä kertaa. Kokouspaikkana toimi Sipoon kunnantalo. Kokouksiin oli mahdollisuus osallistua myös Skype-yhteydellä. Ryhmän tapaamisissa käsiteltiin kuntien ajankohtaisia paikkatietoon ja tilastointiin liittyviä asioita. Merkittäviä hankkeita vuonna 2016 olivat muun muassa kuntien 3D-tietomalleihin liittyvät hankkeet sekä paikkatietojärjestelmähankinnat ja -päivitykset. Syyskuussa järjestettiin kuntien edustajien toiveesta kuntien tilastoasioihin painottuva kokous, jossa käytiin läpi kuntien tilastointityötä, käytössä olevia tilastointityökaluja ja väestöennustetyökaluja. Ryhmän kokouksissa vierailivat vuoden aikana myös edustajia mm. SYKE:stä ja Esri Finland Oy:stä kertomassa muiden organisaatioiden paikkatietokuulumisia. Ryhmän toiminta koetaan KUUMA-kunnissa tärkeänä erityisesti vertaistuen näkökulmasta. Kunnissa on käynnissä lukuisia tiedonhallintaan liittyviä hankkeita, jotka ovat osittain lakisääteisiä. 37

Ryhmä kirjasi vuoden viimeisessä kokouksessaan tehtäviä vuodelle 2017. Ne liittyvät muun muassa kuntien tilastoasioiden kehittämiseen yhteistyössä, kuntien yhteisen tietopalvelun käyttöönoton selvittämistä ja KUUMA-kuntien yhteistyötä Kansallisen Palveluväylän edellyttämien tietorakenteiden toteuttamisessa. Lisätietoja: maanmittausinsinööri Anna-Leena Rouhiainen, Sipoo, anna-leena.rouhiainen@sipoo.fi Järvenpään puistoblues järjestetään jo 40. kerran. 5.7.11. HENKILÖSTÖRYHMÄ Henkilöstöjohdon ryhmä jatkoi verkostona toimintaansa myös vuonna 2016 tavoitteenaan KUUMA-seudun kuntien kilpailukyvyn vahvistaminen, yhteisen edunvalvonnan ja kuntien välinen palveluyhteistyö. Vuonna 2016 ryhmän pääasiallisena toimintatapana oli vertaisoppiminen ja hyvien työkäytäntöjen jakaminen henkilöstöprosesseissa. Syksyllä 2015 alkanut osaamisen kehittämisen teema jatkui pääsääntöisesti käymällä keskustelua käytännöistä ja sisällöistä, joita kunnilla ja kaupungeilla on. Selvitystyö rekrytointia koskevan yhteistyön kehittämisestä valmistui tammikuussa 2016 ja käsittelimme sitä Saku Tihveräisen alustamana. Tavoitteena on tiiviimpi yhteistyö ja mahdolliset yhteishankkeet tulevaisuudessa. KUUMA-komissio käsitteli rekrytointia koskevan selvityksen tammikuussa. Henkilöstöryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. työaikamuutoksia, tva-valmistelua ja palkkausjärjestelmiä, sosiaalisen median pelisääntöjä, ristiriitatilanteiden ja konfliktien ratkaisemisen käytäntöjä, etuuskäsittelyn siirtymistä Kelaan ja isyyden tunnustamisen siirtymistä neuvoloiden toiminnaksi. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilannetta käsiteltiin jokaisessa kokouksissa. Syyskuussa lausuimme Sote- ja maakuntauudistuksen lakiesityksiin osana KUUMA-kuntien lausuntoa. Henkilöstöryhmä kokoontui vuoden aikana 3 kertaa Keravalla ja hyödynsi epävirallisesti toistensa osaamista omien hankkeidensa yhteydessä. Aktiivista vertaisoppimista jatkettiin koko vuoden. Ryhmän kokoonpano muuttui vuoden aikana, kun sekä Hyvinkään että Kirkkonummen uudet henkilöstöjohtajat liittyivät ryhmään. Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Merja Soosalu, Sipoo, merja.soosalu@sipoo.fi 38

5.7.12. NUORTEN KUUMA Nuorten KUUMA on ryhmä, jonka tarkoitus on olla nuorten virallinen kanava vaikuttaa KUUMA-kuntia koskeviin asioihin ja päätöksiin sekä olla alueen nuorisovaltuustojen keskustelufoorumi. Ryhmä koostuu KUUMA-kuntien nuorisovaltuustojen edustajista, joita jokaisesta kunnasta valitaan kaksi. Nuorisovaltuustot valitsevat itse edustajansa. Ryhmä vaikuttaa pääasiallisesti tekemällä aloitteita KUUMA:lle ja laatimalla kannanottoja. Sillä on oikeus nimetä kaksi edustajaa KUUMA-johtokuntaan ja halutessaan se voi pyytää johtokunnalta lupaa edustautua muissakin luottamushenkilöistä koostuvissa ryhmissä, kuten sote-ohjausryhmässä. Nuorten KUUMA-jakamisesta alaryhmiin päätetään vuosittain TTS-valmistelussa. Nuorten KUUMA toimi vuonna 2016 kokoontuen keskuudessaan säännöllisesti ja osallistumalla KUUMA-johtokunnan kokouksiin aktiivisesti. Lisätietoja: puheenjohtaja Aki Saarikoski, saarikoskiaki@gmail.com 39

Suomi 100 v. vietetään KUUMA-kunnissa runsain tapahtumin koko vuoden 2017. 40