Kokeillaan jotain toisin kokemuksia nuorten aikuisten verkkokursseilta

Samankaltaiset tiedostot
Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Sähköiset menetelmät aikuisten diabeteksen hoidossa Tyyppi 2 tutuksi

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Piuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen

Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)

Diabeetikon kuntoutus

Poimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Diabeetikkolapsen arki-info

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Uudet insuliinit Endokrinologi Päivi Kekäläinen

Stressi ja mielenterveys

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

ARJEN PELASTAJAT: ATK-OHJAUSTA IKÄIHMISILLE

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Diabeteksen psyykkinen kuorma

Teknologia diabeteksen hoidossa

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

MIELELLÄ ON VÄLIÄ! Nyyti vinkkaa: Mielellä on väliä!

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

Akateemiset taidot. 2. tapaaminen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

RYHMÄOHJAUKSEN HAASTEET JA ONNISTUMISET TUULA LEINO TERVEYDENHOITAJA, SHLM

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Rakennetaan yhdessä verkkokurssi Pulkkilan peruskoulu, modulikoulu, Mäkeläntie 2, Pulkkila

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Puhtia hyvästä itsetunnosta

TÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA ***

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

#lupakertoa - asennekysely

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

KKI-PÄIVÄT

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Miten tästä eteenpäin?

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Lääkkeiden hintalautakunta

PU:NC Participants United: New Citizens

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma

Omaisyhdistys satakuntalaisille

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

KATSE TULEVAISUUDESSA

Transkriptio:

Kokeillaan jotain toisin kokemuksia nuorten aikuisten verkkokursseilta DESG seminaari 6.10.2017 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Yksi elämä -terveystalkoot

Verkkokurssien taustaa Yksi elämä terveystalkoissa toteutettu verkkokursseja 2013 lähtien vastasairastuneille tyypin 2 diabeetikoille kurssit pelkästään verkossa, kurssilaiset anonyymeinä nimimerkillä 2016 toteutettiin kaksi verkkokurssia tyypin 1 diabeetikoille: yhteistyössä Satakunnan Keskussairaalan ja Vantaan terveyskeskuksen kanssa diabeteshoitaja kokosi ryhmän 2017 toteutettiin kaksi avointa tyypin 1 diabeetikoiden verkkokurssi, kolmas alkamassa 2

D-opisto Tyyppi 2 tutuksi verkkokurssi vastasairastuneille tyypin 2 diabeetikoille Tyyppi 1 tasapainoilee -verkkokurssi tyypin 1 diabeetikoille, joilla on jo kokemusta diabeteksesta -kasvokkain -kurssi sisältää alkutapaamisen -anonyymisti -kurssi on pelkästään verkossa 3

Tyyppi 1 tasapainoilee Pori ja Vantaa Kohderyhmäksi tavoiteltiin nuoria aikuisia, koska ikäryhmässä 18-35 vuotta isoja haasteita elämässä: opinnot, työelämään sijoittuminen, perheen perustaminen, jolloin diabeteksen hoito vaarassa jäädä taka-alalle Ajateltiin, että tässä ikäryhmässä myös verkossa toimiminen olisi luontevaa Porissa 10 kurssilaista: 27-47 -vuotiaita, Vantaalla 15 kurssilaista 18-34 -vuotiaita 4

Avoimet kurssit Ei kohdennettu tietylle ikäryhmälle, joukossa oli myös nuoria aikuisia 12 kurssilaista iältään 24-69 vuotiaita 10 kurssilaista iältään 35-63 vuotiaita Hakeutuivat itse kurssille, saivat tiedon kurssista Diabetesliiton verkkosivujen kautta 5

Kurssien tavoitteeksi on muodostunut Pohtia yhdessä käytännön arkea diabeteksen kanssa ja etsiä toimivia keinoja hoidon toteuttamiseen vaihtelevissakin oloissa Jaksaminen, hyvinvointi ja vertaistuki keskeisiä teemoja: oma kokemus: miten minä olen kokenut diabeteksen kanssa elämisen, kuulluksi tuleminen tässä Diabeteshoitaja, psykologi, ravitsemusterapeutti ja liikuntasuunnittelija mukana kurssien kehittämisessä ja toteutuksessa 6

Kurssien toteutuksesta ja sisällöstä Pori: alkutapaaminen + 6 vk verkossa Vantaa: alkutapaaminen + 6 vk verkossa + lopputapaaminen Avoimet kurssit: 6 vk verkossa jatkossa max 5 vk 7

Kurssien toteutuksesta ja sisällöstä Joka viikko uutta sisältöä kurssille: tietoiskuja, videoita, artikkeleja Tehtävät ja oma pohdinta keskiössä: joka jaksoon sisältyy tehtäviä, jotka käsitellään yhteisesti keskustelupalstalla Mahdollisuus esittää kysymyksiä kurssin vetäjille Mahdollisuus keskustella toisten kurssilaisten kanssa 8

Alkutapaamiset -odotuksia Onnistumisten jakamista 9 Ohjatusti tehty hoidon analysointi Saa itse ja voi antaa muille tukea

Alkutapaamiset livenä koettiin tärkeiksi! Keskustelu oli vilkasta, paljon jakamista Monilla se kokemus, että ei ole aikaisemmin voinut jakaa asioita, ei kokemusta ryhmästä Jäi tunne, että olisivat halunneet tavata uudelleen, verkko-osuuteen lähteminen verkkaista ovat muutenkin niin paljon verkossa! Onko nuorille aikuisille omia ryhmiä? 10

Mikä on tärkeää verkkokurssilla? Tiedon saaminen ei ole ykkösjuttu, vaan kokemusten jakaminen ja kuulluksi tuleminen, tuki hoidossa jaksamiseen, positiivisen palautteen antaminen itselle Diabeteksen kanssa elo ja olo-tehtävään tuli eniten vastauksia ja tätä ketjua myös luettiin eniten Miten sinä olet kokenut diabeteksen kanssa elämisen, olemisen ja sen hoitamisen? Millaisia ajatuksia ja tunteita siihen on liittynyt viime aikoina tai vuosien varrella? 11

Olen saanut seurakseni hypopelon, joka on huonontanut sokeritasapainoa ja eristänyt minut kotiini. Elämä jatkuvan itsensä tarkkailun kanssa on ollut todella kuluttavaa; onkohan nyt matalalla, vai sittenkin korkealla, entä 10 minuutin kuluttua? Minä olen aivan totaalisen erilainen normaalissa arkielämässäni kuin kukaan ystäväni tai tuttuni. Ikinä en ole ollut katkera sairastumisestani. Olen ajatellut aina että pahempiakin juttuja voisi olla. Vaikka D on pirullinen ja vaikuttaa kaikkeen ja kaikki vaikuttaa siihen, niin sen kanssa kuitenkin pystyy elämään. 12

Välillä raivoan taudilleni, kun siitä ei voi ottaa kuukauden kesälomaa!!!! Siitä ei saa vapautusta kokonaan koskaan. Mutta sovussa on kuitenkin jotenkin oltu. Olen myös huomannut sen, että koska hoidan tautini motivoituneesti, niin saan tukea ja tsemppiä aivan liian vähän. Tällä hetkellä ärtymystä ja avuttomuutta herättää hoitovälineiden epätasa-arvoinen saatavuus. Minullakin on pelko, että joudun luopumaan Librestä tämän kuun lopussa... 13

Olen aikoinani ajatellut sairaudesta että, turha märehtiä sitä mihin ei voi vaikuttaa vaan on parempi keskittyä niihin asioihin joihin voi vaikuttaa. Joskus olen kuullut sanottavan että diabeteksen hoito on kuin maratoni mutta tässä vertauksessa on se huono puoli että, maratonillakin on loppu, diabeteksen hoidolla ei. Mutta suurimman osan ajasta lienee parasta ajatella, että kunhan tietää tekevänsä parhaan mahdollisen, niin sen täytyy riittää. Elämä pitää tuntua elämältä, oli diabetesta tai ei. 14

Mikä on riittävän hyvää hoitoa? visainen kysymys Riittämättömyyden tunne ja ankaruus itseä kohtaan nousee keskusteluissa esille yhä uudelleen: Mikä on riittävän hyvä HbA1c nuoren aikuisen haastavassa elämäntilanteessa? Miten asettaa realistinen tavoite, johon nuori voisi olla itsekin tyytyväinen? Lisäsairaudet ja tulevaisuus pelottavat.. Mittaanko tarpeeksi? Minulle verensokerimittari, HbA1c, mittanauha ja puntari ovat vihollisleirin kätyreitä, ei suinkaan positiivisen palautteen antajia. Vaikeus antaa itselle myönteistä palautetta! 15

Omahoidon pohdintaa Insuliinihoidon perusasioiden kertaus on koettu hyödylliseksi, insuliinin tehtävät, perusinsuliinin ja ateriainsuliinin suhde, hiilihydraattien arviointi Testaa, onko perusinsuliinisi annos sopiva Monilla on ongelmana hoidossa se, että perusinsuliinia on liikaa ja verensokeri heittelee sen vuoksi Onko tämän hetkinen pikainsuliinihiilihydraattisuhteesi kohdallaan 16

Omahoidon pohdintaa Hoitomuotojen ja välineiden vertailua: pumppuhoito/monipistoshoito? sensorointi/ mittaukset? Välineiden esittely verkossa hankalaa, esimerkiksi pumppua pitäisi saada itse käsitellä Insuliinipumppumyönteisyyteni ei parhaasta yrityksestänikään huolimatta vieläkään omalta osaltani lisääntynyt, mutta ehkä senkin aika tulee vielä? 17

Jaksojen teemat 1. Minun diabetekseni ja hoitamisen peruspalikoita 2. Ruoka tasapainon apuna 3. Verensokeriseurannan hyödyntäminen 4. Omahoidossa jaksaminen 5. Iloa ja rohkeutta liikkumiseen 6. Oma hyvinvointi 18

Verkon merkitys hoidonohjauksessa Verkkokurssi ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, vuorovaikutuksesta jää pois monia tärkeitä elementtejä Verkko-ohjaus on haastavaa ja aikaa vievää! Verkolla on paikkansa mm. oman hoidon, omien ajatusmallien ja asenteiden reflektoinnin välineenä Pohdintatehtävien tekeminen ja muiden pohdintojen lukeminen Verkko voi auttaa tiedon ja ajatusten jäsentelyssä ja pitää asiaa ja prosessia vireillä 19

Mitä edellyttää osallistujalta? Itseohjautuvuutta ja omaa motivaatiota Aikaa ja sitoutumista Halua jakaa omia ajatuksia, kiinnostusta toisten asioihin (osa kurssilaisista lukee toisten kirjoituksia ja tekee tehtäviä itsekseen, mutta ei osallistu keskusteluihin) 20

Palautteista poimittua Suurin osa kertoi tutustuneensa sisältöihin, lukeneensa toisten kirjoituksia ja tehneensä tehtäviä itsekseen Noin puolet kurssilaisista osallistui lisäksi aktiivisesti myös sisällön tuottamiseen eli palautti tehtävät ja osallistui keskusteluihin 21

Palautteista poimittua Mikä verkkokurssilla tuki omahoitoasi? Täydellisyydentavoittelijan oli hyvä huomata että hapuilu on normaalia. Sai uusia näkökulmia asioihin ja ehkä uutta intoakin. Se, että aina ei voi mennä diabeteksen mukaan vaan täytyy elää elämää. Kaikkien palasien yhteensovittamiseen tuli apuja Millaisena ohjausmuotona koit verkkokurssin? Antoi vinkkejä ja tehtäviä, mutta ei painostanut mihinkään. Ei tuntenut itseään tilivelvolliseksi miksi teki tai ei tehnyt jotain. Minulle ehkä liian vapaamuotoista, tarvitsen pakkotoimia, mitä on tosin vaikea saada näinä säästöjen aikoina. 22