Asemakaavan muutos 690 AK/AKM Tori EHDOTUSVAIHE Ehdotus nähtävillä 30.1. 1.3.2017 pvm. 16.5.2017
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 2 / 14 Sisällysluettelo 1 Lausunnot... 3 1.1 Hämeen ELY-keskus, 17.02.2017... 3 1.2 Päijät-Hämeen maakuntamuseo, 17.2.2017... 3 1.3 Päijät-Hämeen maakuntamuseo, 17.2.2017... 4 1.4 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, 2.3.2017... 5 1.5 Päijät-Hämeen pelastuslaitos, 25.1.2017... 5 1.6 Ympäristö- ja rakennuslautakunta, 15.2.2017... 5 2 Muistutukset... 6 2.1 Heinolan Kaupunkisydän Ry/Jäsenliikkeet Kiinteistö Oy Heinolan Arkki / Asunto Oy Torikatu 8, Kiinteistö Oy Kontti, 27.2.2017... 6 2.2 Päivi Barkaway, 12.2.2017... 7 2.3 Eeva-Liisa Harkkila, 25.1.2017... 8 2.4 Matti Seppä, 1.3.2017... 9 2.5 Kari Utti, 7.2.2017... 13
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 3 / 14 1 Lausunnot 1.1 Hämeen ELY-keskus, 17.02.2017 1.1.1 Lausunnon pääkohdat Torin ja ruutukaava-alueen liikennesuunnitelma on laadittu perusteellisesti kattavien vaikutusselvitysten perusteella. Keskusta-alueen ja etenkin ruutukaava-alueen kehittämisvaiheissa olisi vielä hyvä tarkastella mahdollisuutta rajoittaa yhdistelmäajoneuvojen liittymistä, joko reiteittäin tai ajankohdittain liikenneturvallisuuden varmistamiseksi risteysalueilla. 1.1.2 Vastine ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Torin asemakaavamuutoksen yhteydessä tarkasteltiin ydinkeskustan liikenteellisiä kehittämistarpeita. Yhdistelmäajoneuvojen reittejä ja liittymistä on syytä tarkastella laajemman alueen liikenneoloja selvitettäessä ja huomioida liikenteenohjauksessa keskusta-alueen kapeiden katujen aiheuttamat riskit liikenneturvallisuuteen. 1.2 Päijät-Hämeen maakuntamuseo, 17.2.2017 1.2.1 Lausunto Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / arkeologia: Kaavan vaikutusalueella sijaitsee 1700-luvun kylätontti ja 1787 rakennettu Heinolan residenssin hallintokeskus. Muinaismuistolain (295/1963) nykytulkinnan mukaan ennen vuotta 1700 perustettujen kaupunkien asutuskerrokset luokitellaan suoraan lain suojaamiksi historiallisen ajan kiinteiksi muinaisjäännöksiksi, mutta Muinaismuistolain mukainen rauhoitus voi koskea myös niitä nuorempia alueita, jos kohteella on tutkimuksellisesti erityistä merkitystä (Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, Museovirasto 2009, s.23). Tämän perusteella on esimerkiksi Lahdessa tutkittu 1878 palaneen Lahden kylän jäännöksiä kaupungin keskustan rakennushankkeiden yhteydessä. Heinolan residenssi oli merkittävä alueellinen keskus eikä tiedossa ole kuinka vanhaa asutusta kaupungin nykyisessä keskustassa voi olla. Residenssiin ja 1700-luvun kyläasutukseen sekä mahdollisesti niitä edeltäviin asutusvaiheisiin liittyviä arkeologisia tutkimuksia ei Heinolan keskustassa ole kuitenkaan koskaan tehty. Tämän vuoksi Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö/arkeologia edellyttää, että tulevan kaavan toteutusvaiheeseen tulee liittää arkeologinen valvonta ja mahdollinen
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 4 / 14 1.2.2 Vastine koekaivaus siltä osin kuin rakennushankkeen yhteydessä tulee vastaan arkeologiselta kannalta merkittäviksi luokiteltavia rakenteita; havaitut jäännökset dokumentoidaan rakennustöiden yhteydessä ja tarvittaessa ne kaivetaan pois arkeologisin tutkimusmenetelmin. Kaavaehdotuksessa on määräys, joka edellyttää ilmoittamaan museoviranomaiselle hyvissä ajoin maaperään kohdistuvista rakennustöistä. Lisätään kaavaselostuksen lukuun 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus lausunnon mukainen vaatimus arkeologisesta valvonnasta ja mahdollisesta koekaivauksesta. 1.3 Päijät-Hämeen maakuntamuseo, 17.2.2017 1.3.1 Lausunto: 1.3.2 Vastine Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / rakennuskulttuuri: Nykyinen kauppatori päätettiin perustaa 1862 hyväksytyllä asemakaavan muutoksella residenssitontin pohjoisosaan ja torialue laajentui koko kortteliin 1890-luvun lopulla. Vuodan 1896 asemakaavakartassa torin etelälaitaan merkitty puistikko on perustettu 1907. Katuvarsien lehmukset istutettiin 1937. Mittakaavallisesti tori on säilynyt yhtenäisenä matalien rakennusten ja puurivien ympäröimänä kauppatorina, jonka laidoilla ei ole ollut julkisia rakennuksia. Torikahvilan vanhin osa on 1936 valmistunut huoltoasema, joka 1950-luvullltä lähtien on toiminut kahvilana ja se on rakennettu vaiheittain nykyiseen kokoonsa. Rakennus on laajennuksissa menettänyt rakennustaiteellisia ominaispiirteitään, mutta se on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Maakuntamuseo kannattaa rakennuksen säilyttämistä ja kunnostamista yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Luonnosvaiheen jälkeen torin rakennusaloja on sijoiteltu uudestaan ja Torikadun varren uuden toripalvelurakennuksen rakennusoikeutta on pienennetty tuntuvasti 150 k-m2: in. Museo pitää kaavaehdotuksen ratkaisua tältä osin onnistuneena. Kaavakarttaan ei edelleenkään ole merkitty torin laidoille ja eteläosaan kuuluvia puurivistöjä. Kyse ei ole yksittäisten puiden säilyttämisestä vaan kaupunkikuvallisen ja torin ominaispiirteisiin kuuluvan elementin merkitsemisestä. Muilta osin museolla ei ole kaavaehdotukseen huomauttamista rakennetun ympäristön osalta. Lisätään istutettava puurivi määräys asemakaavakarttaan torin ympärille.
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 5 / 14 1.4 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, 2.3.2017 1.4.1 Lausunto: 1.4.2 Vastine Terveydensuojeluviranomaisen luonnosvaiheen lausunnossa esittämät havainnot on otettu huomioon ehdotusvaiheen asiakirjoja laadittaessa. Vaikka kaavalla ei nähdä tarpeelliseksi määrätä alueelle yleisten käymälöiden sijaintia tai määrää, pitää terveydensuojeluviranomainen asiaa torin käytettävyyden ja viihtyisyyden kannalta niin tärkeänä, että asiasta tulisi ainakin kirjata suunnittelulinjaus kaavaselostukseen toteutusvaiheen rakennuslupakäsittelyä varten. Jos esimerkiksi toripalvelurakennukseen ei järjestetä riittävästi yleisiä käymälöitä, se todennäköisesti tulee haittaamaan ainakin tilapäisten torikahviloiden ja vastaavien toimintaa. Toripalvelurakennukseen tulisi myös varautua järjestämään asianmukaiset myyntikalusteiden/välineiden pesupaikat sekä jätehuolto torimyyjiä varten. Torin ja keskustan katuverkon yleissuunnitelmassa, joka on hyväksytty Heinolan teknisessä lautakunnassa noudatettavaksi torin ja katuverkon kunnostusten toteutussuunnitelmia tehtäessä, on uuden toripalvelurakennuksen esisuunnitelma. Rakennukseen sijoitetaan esisuunnitelman mukaisesti yleisön wc-tilat, torikauppiaiden tilat, torin huoltotilat sekä jätetilat. Yleissuunnitelma on tämän asemakaavan muutoksen liiteasiakirja nro 4. Lisätään kaavaselostuksen lukuun 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus lausunnon mukainen vaatimus riittävistä käymälätiloista, pesupaikoista ja jätehuollosta. Kaavassa on määräys torialueen jätehuollosta. 1.5 Päijät-Hämeen pelastuslaitos, 25.1.2017 1.5.1 Lausunto: 1.5.2 Vastine Asemakaavaehdotuksessa mahdollistetaan maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen (ma/a-1), näissä tulee huomioida mahdollinen sprinklauksen tarve ja siihen liittyvän, sprinklerisäännösten mukainen veden riittävyys (CEA 4001). Mahdollisen maarakentamisen aikana on hyvä huomioida vesiaseman rakentaminen torin tuntumaan (väh 200 mm:n putki), viimeistään mahdollisen maanalaisen rakentamisen yhteydessä. Lisätään tieto kaavaselostuksen lukuun 6.4.5 Kaavan vaikutukset tekniseen huoltoon. 1.6 Ympäristö- ja rakennuslautakunta, 15.2.2017 1.6.1 Lausunto: Ympäristö- ja rakennuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 6 / 14 2 Muistutukset 2.1 Heinolan Kaupunkisydän Ry/Jäsenliikkeet Kiinteistö Oy Heinolan Arkki / Asunto Oy Torikatu 8, Kiinteistö Oy Kontti, 27.2.2017 2.1.1 Muistutuksen pääkohdat Pyörätiet: Pyöräteiden sijaintia suunniteltaessa täytyy huomioida eri ikäisten asiakkaiden turvallinen ja esteetön pääsy keskustan liikkeisiin. Savontiellä ja Kauppakadulla sijaitsevat liikkeet näkevät pyörätien sijainnin kauppojen edessä vaaratekijänä asiakkaiden kannalta. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt: Huolto- ja tavarankuljetusajojen sujuvuuden kannalta voisi Kirkkokadun yksisuuntaisen muuttaa Kymenkartanonkadun päästä kaksisuuntaiseksi. Pysäköintimahdollisuuksien osalta on tärkeää, että paikkoja on riittävästi ja kierto paikkojen täytössä on tehokasta etenkin kauppojen ja asiointitoimistojen edessä. Pysäköintipaikkojen määrää ei saa laskea torin ympäristössä, vinopysäköinti mahdollistaa molemmille kaduille jopa parkkipaikkojen lisäämisen. Pysäköintiaikojen noudattaminen vaatii valvontaa, jotta tehokas paikkojen käyttö on mahdollista. Yleistä: - Katulämmitys on tulevaisuuden vaihtoehto. - Keskustaan tarvitaan latauspaikka sähköautoille. Tämä tulee ottaa huomioon tehtäessä sähköverkon mitoitusta. - Kadun alle tulee asentaa tarvittava kaapelointi ja liitäntävalmiudet. - Esteettömyys. Kulkuluiskien rakentamistarve on jokaisella liiketilalla lähivuosina, mikä olisi hyvä suunnitella jo nyt. Liikehuoneistojen rappujen ja jalkakäytävien ja kadun korkeuserojen yhteensovittaminen on avainasemassa. - Tiivis yhteydenpito kiinteistön omistajien ja toimijoiden kanssa edesauttaa hyvän lopputuloksen saamista. 2.1.2 Vastine Asemakaavassa ei osoiteta Savontien katualueelle pyörätien sijaintia. Katusuunnitelmaa tehtäessä on kuitenkin huomioitu liikkeiden näkemys pyörätien sijainnista. Kirkkokadun katualue säilyy nykyisen levyisenä (n. 13,5 m). Kaavamuutoksella katualueita levennetään hieman torin kohdalla. Tämä
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 7 / 14 mahdollistaa katupysäköinnin säilyttämisen Savontiellä, Kauppakadulla ja Torikadulla. Kirkkokadun katuosuuden muuttaminen jalankululle ja pyöräilylle varatusta kadusta normaaliksi kaduksi mahdollistaa katualueen joustava käytön. Katusuunnitelmassa voidaan osoittaa Kirkkokadun Kymenkartanonkadun puoleinen osuus myös kaksisuuntaiseksi. Tämä kuitenkin vähentää kadun varren pysäköintipaikkoja. Pysäköintipaikkojen kierto on ydinkeskustassa tärkeää. Sitä ei kuitenkaan voida määrätä asemakaavassa. Kaupunki on parhaillaan tekemässä selvitystä, jonka tarkoituksena on antaa suuntaviivat pysäköinnin strategisten linjausten muodostamiseksi. Mielipiteessä esiin tuodut muut merkittävät asiat, kuten katulämmitys, sähköautojen latauspaikat, riittävät kaapeloinnit ja liitäntävalmiudet sekä esteettömyys ovat katusuunnitelmissa sekä toteutussuunnittelussa huomioitavia asioita. Muistutuksen johdosta ei ole tehty muutoksia asemakaavaehdotukseen. 2.2 Päivi Barkaway, 12.2.2017 2.2.1 Muistutuksen pääkohdat Torikatu välillä Kauppakatu-Kirkkokatu on jo ennestään kapea. Taksit yhdellä puolella ja parkkeeratut autot toisella puolla katua aiheuttavat vaikeuksia kaksisuuntaiselle liikenteelle. Talojen parkkialueille kääntyvät autot ovat keskellä tietä. Jos Torikadulta vielä mahdollistetaan ajoneuvojen kulku torille, tilanne vain pahentuu. 2.2.2 Vastine Linja-autoasema on ehdottomasti poistettava kaavasta Torikadun ja Virtakadun väliseltä alueelta. Melu-, pöly- ja saastehäiriöt lisääntyisivät moninkertaisesti. Jo turistibussien tyhjäkäynti aiheuttaa tarpeetonta häiriötä. Jos Kirkkokatu muutetaan kävely/pyöräkaduksi Savontien ja Maaherrankadun välisellä alueella, miten autot pääsevät parkkiin K-kaupan katolle? Torikadun katualuetta on asemakaavanmuutosehdotuksessa levennetty hieman voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Torille ajo tulee tapahtumaan jatkossakin pääasiassa Savontien liittymästä. Esiin on tuotu ajomahdollisuus torimyyjien myyntikalustolla ja huolto- sekä pelastusajoneuvoilla tarvittaessa myös Torikadun puolelta liikenteen sujuvoittamiseksi. Tämä tutkitaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Joka tapauksessa ajo Torikadulta torille olisi vain satunnaista. Linja-autoaseman alueesta vain Kirkkokadulle sijoittuva osa on tämän kaavamuutoksen alueelle. Tältä osin linja-autoaseman alueen merkintä poistuu kaavasta. Kirkkokatu osoitetaan kävelykaduksi ainoastaan torin kohdalla.
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 8 / 14 Muistutuksen johdosta ei ole tehty muutoksia asemakaavaehdotukseen. 2.3 Eeva-Liisa Harkkila, 25.1.2017 2.3.1 Muistutuksen pääkohdat Savontien Kauppakadun ja Rantapuiston välisellä L-8 alueella oleviin vinoparkkiruutuihin ajetaan torin suunnasta. Katu viettää melko jyrkästi rantaa kohti ja ruuduista poistuminen ylämäkeen peruuttamalla on hankalaa. Samalla joudutaan ajamaan Rantapuiston reunaan kääntymään tai poistumaan Torikatu 1:n pihan läpi. Torikadun LP-9 sen sijaan on merkitty kokonaan autojen pysäköintitilaksi, johon on osoitettu talojen suuntaisia pysäköintiruutuja kadun molemmille puolille. Torikatu on jonkin verran leveämpi kuin Savontie. Kuitenkin Jyrängöstä tulevat pyöräilijät, etupäässä koululaiset ajavat keskustaan Torikatua, samoin jalankulkijat. Mikäli vain toiselle kadulle tehdään tilaa kevyelle liikenteelle, olisi se mielestäni järkevämpää tehdä Torikadulle kuin Savontielle. Savontietä käyttävät pääasiallisesti vain puistokonsertteihin menijät kesäisin. Mikäli, kuten toivon, muutatte Torikadun itäreunan pysäköintiruudut vinoruuduiksi, niihin pätee sama rannan puolelta ajosuunta kuin Savontiellekin ja toivon myös, että otatte huomioon pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden käyttäytymisen ja varaatte heille länsireunan. Kauppakadulle saa nyt pysäköidä kummallekin puolelle. Ymmärsinkö oikein, että jatkossa pysäköinti sallitaan vain Torin puoleiselle reunalle. Jos niin, se vaikuttaa järkevältä. 2.3.2 Vastine Asemakaavan LP-alueiden kaavamääräyksissä ei ole määrätty pysäköintiruutujen sijaintia. Yleissuunnitelmassa esitetyn Savontien vinopysäköinnin ajosuunta on valittu sillä perusteella, että toisella puolella katua on tonttiliittymiä. On kyse päättyvästä kadusta/pysäköintialueesta, jolloin kääntyminen kadun päässä on joka tapauksessa pakollista riippumatta siitä, kummalla puolella katua pysäköintiruudut ovat. Kadun leveys ei mahdollista suorien pysäköintiruutujen rakentamista. Torikadun katualue on Savontietä leveämpi, mutta sille kohdistuu rakennusrasite, joten todellisuudessa käytettävissä oleva leveys on kapeampi. Pyöräliikenne on pyrkimys ohjata nykyistä enemmän Savontielle, koska sinne ollaan toteuttamassa yhtenäistä pyörätietä. Torikadulla ei ole pyörätietä ja nykyisin pyöräilijät ajavat torin poikki viistosti Savontielle, vaikka torilla on pyöräily kielletty. Kauppakadulla tullaan sallimaan jatkossakin pysäköinti molemmin puolin katua. Keskustassa ovat kaikki pysäköintiruudut erittäin tarpeellisia.
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 9 / 14 Katupysäköinnin järjestäminen on kuitenkin katusuunnitteluun ja liikenteenohjaukseen liittyvä asia eikä siitä määrätä asemakaavalla. Muistutuksen johdosta ei ole tehty muutoksia asemakaavaehdotukseen. 2.4 Matti Seppä, 1.3.2017 2.4.1 Muistutuksen pääkohdat Asemakaavan muutokseen liittyvät muistutuksen kohdat: 1. Savontien jalankulku on useiden kiinteistöjen alueella yksityisellä tonttimaalla sopimusten perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa kaupungin ratkaisemaan jalankulun pysyvällä tavalla eli asemakaavalla. 2. Asemakaavaehdotuksessa jätetään Savontie musiikkikoulun korttelin kohdalla huomioimatta. Miten kaavoittaja aikoo liittää tämän pätkän katuverkon toteutukseen. Jos kaavoittaja katsoo, että tämä asia ratkaistaan vasta katusuunnitelmassa, niin silloin koko asemakaava on turha kaikkien katualueiden osalta. 3. Kun huomioidaan se, että asemakaavassa on ratkaistu vain torin olemassa olevien rakennusten osittaista siirtämistä toiseen paikkaan ja että tämä voidaan ratkaista merkittävästi asemakaavaa yksinkertaisemmalla yleisen alueen suunnitelmalla, on asemakaavan laatiminen tarpeetonta. 4. Kauppakatu: Väite siitä, että vinopysäköinti Kauppakadulle on mahdollista vain katualuetta leventämällä, ei ole totuuden mukainen. Vinopysäköinti on Savontielläkin voitu toteuttaa yksityistä tonttimaata hyväksi käyttäen (muistutuksen vastine 43). 5. Kirkkokatu: Kirkkokadulle on tarpeen osoittaa katualue nykyisen jalankululle ja pyöräilylle varatun kadun ja linja-automerkinnän sijaan, jotta nykyinen toiminta olisi asemakaavan mukaista. Miksi jalankulun ja pyöräilyn tulisi olla asemakaavan mukaista. Eihän linjaautoasema ole muutoinkaan asemakaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa. Mikäli torin asemakaavoitusta jatketaan, on LAtontti otettava kaavan mukaiseen käyttöön.jos kaava halutaan ulottaa tarpeettomasti Kirkkokadulla, on nykyisen linja-autoaseman tontti otettava myös kaavoitukseen piiriin, sillä alueella on jalankulku ja pyörätie, jonka siirrosta Kirkkokadulle on kysymys. Tämä, sekä Savontien kevyenliikenteenväylä ja vinopysäköinti edellyttävät asemakaava-alueen tuntuvaa laajentamista, jotta kaavoitukseen ryhtymistä voitaisiin perutella taloudellisesti ja toiminnallisesti. 6. Pyydän, että vastineessaan tähän muistutukseen kaavalaatija ilmoittaa, kuinka paljon on Destia Oy:lle (42-47 sivua) ja Valoa Design Oy:lle (80 sivua) maksettu turhien suunnitelmien teosta.
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 10 / 14 7. Miksi julkisesta liikenteestä ei keskustan asemakaavassa on sanallakaan mitään mainintaa? Suunnitelma ei voi olla kestävän kehityksen mukaista ilman julkisen liikenteen huomioimista tai seikkaperäistä selostusta siitä, miksi ydinkeskusta varataan asemakaavan mukainen linja-autotontti noin 40 yksityisauton säilytyspaikaksi. Muistutuksen johdosta kaavan laatija katsoo, että julkinen liikenne on toteutettu vuoden 1999/2001 suunnitelman mukaisesti, eikä sitä tarvitse päivittää. Kaavanlaatijan näkemys ei vastaa tämän päivän kestävän kehityksen vaatimuksia (vastine 47). Millä perusteella väitetään, että yleissuunnitelma vastaa tämän päivän näkemystä katuverkon kehittämistarpeista? Julkisen liikenteen osalta jätettiin aikoinaan käyttäjien kuntalaisadressi, noin 700 nimeä, jota ei ole vieläkään huomioitu päätöksenteossa. 8. Luonnonsuojeluyhdistys oli mielipiteessään sitä mieltä, että julkisen liikenteen toimintaedellytysten tulee olla ensisijaiset ja yksityisautoilun pysäköintitarpeet saavat väistyä julkisen liikenteen edeltä. Tällä en tarkoita liikkeiden asiakaspaikkatarpeita. 9. Korttelialueen poisto torin etelälaidalla on turha. Mikäli torikahvilan rakennus halutaan pitkäaikaiseen yrityskäyttöön, on edullista vuokrata tai myydä tontti rakennuksineen. 10. Jos kaavanlaatija ajattelee taksiaseman paikkaa logistiikan ja asiakkaiden kannalta, on oikea taksiaseman paikka siellä, missä asiakasvirrat ovat, eli Kirkkokadun ja Savontien kulmassa. 11. Yhdyskuntataloudelliset kustannukset on selostuksessa jätetty väitteen varaan, että niitä ei ole (selostus s.32). Kaavalla tavoitellaan uuden toripalvelurakennuksen rakentamista ja taksiautoilijoiden taukotilan rakentamista. Näillä on olemassa kustannusarvion, jotka on liitettävä kaavaselostukseen. Kiveyksen uusimisella torialueen kunnostuksessa ei saavuteta mitään parannusta torialueen käytölle esteettömän liikkumisen kannalta. On odotettavissa, että liikkuminen vaikeutuu, kun tavan mukaan suunnittelijat suunnittelevat muistomerkkejä itselleen. En pidä riittävänä, että kustannuksien väitetään olevan vähäiset. Kuinka suuret ovat vähäiset kustannukset? Vähäiset -sana on korvattava taloudellisella tarkastelulla. 12. Savontien katusuunnitelma ja jalankulun sekä pyöräilyn järjestelyt: Maankäyttö- ja rakennuslaki määrää, että asemakaavassa osoitetaan mm. katualueet. Katualueet on tarkoitettu merkittäväksi yleisten alueiden rekisteriin. Savontietä ei voida suunnitella pelkästään katusuunnitelmalla, koska katusuunnitelmaa ei voida ulottaa yksityiselle tonttimaalle, jota kaupunki kaiken lisäksi voi käyttää ainoastaan sopimusperusteisesti ja joka sopimus voidaan irtisanoa milloin vain. Olen jyrkästi eri mieltä siitä, että jalkakäytävän levittäminen yhdistetyksi pyörä- ja jalankulkuväyläksi olisi mahdollista ilman tonttialueiden asemakaavan muuttamista. Asemakaava on tältä
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 11 / 14 osin pahasti vanhentunut. Kaavan laatija on Kirkkokadun ja Kauppakadun osalta väittänyt, että katujen liikennejärjestelyt edellyttävät kadunpätkien ottamista mukaan asemakaavaan, mutta Savontien osalta tämä ei olisikaan tarpeellista. 13. Keskustan pysäköintipaikkatarve on ratkaistava keskustan asemakaavassa. Ratkaisuksi ei riitä teknisen lautakunnan 16.3.2004 päättämä tapa pysäköinnin osoittamiseksi. Tämän tavan Kouvolan hallinto-oikeus siunasi hylätessään turhan valituksen 31.10.2005. Muut huomautukset: a) Keskustaa on kehitetty erilaisilla projekteilla noin neljä kertaa sekä joillakin tonttikohtaisilla asemakaavanmuutoksilla. Uusin suunnitelma ei lupaa valtaviin kustannuksiin nähden mitään merkittävää, jota ei yleisen alueen suunnitelmallakin voitaisi toteuttaa. b) Torin kiveys on edelleen priimakunnossa, toisin kuin kaupungin jalankulku- ja pyörätiet, joten kiveyksen uusiminen on turhaa ja kestävän kehityksen vastaista. c) Savontien katusuunnitelma on laadittu v. 2010 välillä Kauppakatu- Lampikatu. Savontie piti uudistaa välillä Kauppakatu-Kirkkokatu jo v.2004. d) Vanhat suunnitelmat odottavat edelleen toteuttamista. Julkisuudessa tuodaan jatkuvasti esille, että on tehty turhia valituksia. Nyt näyttää siltä, että on tehty turhia suunnitelma, jotka ovat monikymmenkertaisesti kalliimpia kuin näistä tehtyjen ja omaa etua tavoittelemattomien valitusten käsittely. e) Torin puiden kuntoa, joksi Savontien varrella olevien puiden osalta väitetään heikoksi, on hankittava asiantuntijan lausunto. Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen asiantuntijat ovat käytettävissä lausunnon antamiseen. Yhdyn tässä maakuntamuseon lausuntoon. Mikäli arvioinnissa päädytään joiden puiden poistamiseen lähitulevaisuudessa, on korvaavat istutuksen tehtävä välittömästi. 2.4.2 Vastine 1. Jalankulku voidaan ratkaista asemakaavan mukaisella katualueella myös Savontiellä. Sopimusten avulla kiinteistön omistajat ovat saaneet katualueelle pysäköintipaikkoja asiakaspysäköintiä varten ja luovuttaneet vastaavan osuuden omistamastaan tonttimaasta jalkakäytävää varten. 2. Musiikkiopiston kohdalla Savontien katualue ulottuu molemmin puolin rakennusten seiniin. Katualueen kohdalla ei ole tarvetta muuttaa asemakaavaa.
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 12 / 14 3. Yleisen alueen suunnitelmalla ei voi osoittaa rakennusoikeutta paikkaan, jossa sitä ei asemakaavassa ole. 4. Torin asemakaavan muutosta tehtäessä on tarkoituksenmukaista tarkistaa torin ja sitä reunustavien katujen välinen raja toimivaksi. Tarkistus ei kohdistu yksityiseen tonttimaahan. 5. Kirkkokadulla sallitaan tällä hetkellä normaali ajoneuvoliikenne. Tämä liikenne ei ole voimassa olevan asemakaavan mukaista. Tämän vuoksi ei ole kuitenkaan tarpeen tällä asemakaavalla kaavoittaa koko LAP-aluetta. 6. Destia Oy:n laatima Keskustan liikennesuunnitelman päivitys maksoi 17 718,00 euroa (alv 0%) ja Valoa Design Oy:n laatima Keskustan valaistuksen yleissuunnitelma maksoi 28 447,00 euroa (alv 0%). 7. Kaavaselostuksen luvussa 4.1.3 Rakennettu ympäristö/liikenne on todettu, että tori on hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Joukkoliikenteen reitit kulkevat Kaivokatua pitkin, pysäkkien etäisyys torista on 170 metriä. Seikkaperäinen selostus siitä, miksi ydinkeskustassa varataan asemakaavan mukainen linja-autotontti noin 40 yksityisauton säilytyspaikaksi, ei ole tarpeen tämän asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa, koska kyseinen alue ei kuulu kaavan suunnittelualueeseen. 8. Tällä asemakaavan muutoksella ei muodosteta ristiriitaa julkisen liikenteen ja yksityisautoilun palvelutasotarpeiden välille. Myös muistuttajan viittaamalla 40 paikan pysäköintialueella vastataan liikkeiden asiakaspaikkatarpeisiin. 9. Toritoimintoja palvelevat rakennukset torialueella on tarkoituksenmukaista olla jatkossakin kaupungin hallinnoimalla maalla. 10. Taksiyrittäjien ja kaupunkilaisten kanssa käyty vuoropuhelu on osoittanut, että nykyinen taksiaseman sijainti Torikadulla on erittäin toimiva. 11. Toripalvelurakennuksen ja taksiaseman rakentamiskustannukset eivät ole yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. Näiden rakennusten rakentamiskustannukset riippuvat rakennuksen koosta, varustelusta ja laatutasosta eikä kustannukset ole tämän asemakaavan muutoksen aiheuttamia, koska rakennukset oltaisiin voitu uusia myös poistuvan asemakaavan mukaiseen paikkaan kooltaan ja varustelultaan vaihtelevina ratkaisuina. Myöskään torikiveyksen uusiminen ei ole kaavamuutoksen aiheuttama yhdyskuntarakentamisen kustannus, koska kiveys voidaan uusia myös voimassa olevalla asemakaavalla eikä asemakaavan muutos toisaalta velvoita kiveyksen uusimiseen. 12. On totta, että katusuunnitelmaa ei voida tehdä yksityisen omistamalle tonttimaalle. Savontien katujärjestelyt ovat kuitenkin ratkaistavissa myös nykyisellä katualueella, jos se on tarpeellista.
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 13 / 14 13. Asemakaavan muutoksella osoitetaan tälle kaava-alueelle yleisiä pysäköintipaikkoja varten alue torille sekä kahdelle LP-alueelle. Kaavalla myös mahdollistetaan katualueiden alle laajenevat kiinteistöjen kellarikerrosten pysäköintitilat. a) Asemakaavan muutos on tehty kaupungin omana työnä. Yleisten alueiden suunnitelmalla ei voida osoittaa rakennusoikeutta torille. b) Torin kiveys ei ole priimakunnossa esim. siltä kohdin mistä puretaan nykyinen toripalvelurakennus. Myös torialueen betoniset reunakivet ovat heikossa kunnossa. Asemakaavalla ei päätetä torin kiveyksen uusimisesta. c) Savontien vuoden 2010 katusuunnitelmaa voidaan edelleen käyttää, jos sen katsotaan olevan edelleen toteuttamiskelpoinen tai katualueen kunnostusta varten voidaan laatia uusi katusuunnitelma. Asemakaavalla ei tätä määritetä. d) Edellisten suunnitelmien toteuttamatta jättäminen ei liity asemakaavan muutokseen. e) Torin puiden kunnon on arvioinut asiantuntija. Asemakaavaan osoitetaan puurivit. Asemakaavaan osoitetaan istutettavat/säilytettävät puurivit torin ympärille. Muistutuksen johdosta ei ole tehty muita muutoksia asemakaavaehdotukseen. 2.5 Kari Utti, 7.2.2017 2.5.1 Muistutuksen pääkohdat Poistetaan pysäköintialueelle torin keskialueelle suunniteltu puurivi turhana, perusteluna että: Aiheuttaa varsinkin syksyisin tarpeetonta lehtiroskaa torialueelle, autojen päälle sekä liukkautta jalankulkijoille. Lisäksi joku siinä kuitenkin kolhii autonsa puihin tullen lisäharmia omistajalle sekä vakuutusyhtiölle, että kaupungille. 2.5.2 Vastine Asemakaavaan osoitetaan puurivit nykyisten puurivien kohdalle. Toista puuriviä ei osoiteta asemakaavaan, mutta sen istuttaminen nähdään perustelluksi. Heinolan keskusta-alueella on puiden merkitys huomattava viihtyisyyden ja kaupungin imagon näkökulmasta. Katuvihreän merkitys ilmanpuhtauteen ja sitä kautta terveyteen on myös merkittävä. Lisäksi torilla sijaitseva pysäköintialue on syytä erottaa muusta torialueesta kaupunkitilaa rajaavalla elementillä, joka on näkyvä myös talviaikaan. Muistutuksen johdosta ei ole tehty muutoksia asemakaavaehdotukseen.
690 Akm, vastineet: ehdotus 16.5.2017 14 / 14 Muutokset kaava-aineistoon: Lisätään kaavaselostuksen lukuun 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus lausunnon mukainen vaatimus arkeologisesta valvonnasta ja mahdollisesta koekaivauksesta. Lisätään säilytettävä/istutettava puurivi määräys asemakaavakarttaan torin ympärille. Lisätään kaavaselostuksen lukuun 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus lausunnon mukainen vaatimus riittävistä käymälätiloista, pesupaikoista ja jätehuollosta. Lisätään tieto maanalaisten tilojen sprinklauksen vaatimasta vesiasemasta kaavaselostuksen lukuun 6.4.5 Kaavan vaikutukset tekniseen huoltoon. Heinolassa 16.5.2016 Katri Kuivalainen Kaavoitusarkkitehti etunimi.sukunimi@heinola.fi Heinolan kaupunki Tekninen toimi / Maankäyttöosasto Rauhankatu 3, 18100 Heinola Puh. (03) 849 30 (vaihde), kirjaamo@heinola.fi Y-tunnus 1068892-9 www.heinola.fi