HUS:N STRATEGIAN PAINOPISTEET

HUS:N STRATEGIAN PAINOPISTEET HUS:n luottamushenkilöiden perehdytys 17.10.2017 Toimitusjohtaja Aki Lindén Aki Linden, toimitusjohtaja 1

Mikä on strategia? Strategialla tarkoitetaan nykyhetkessä tehtäviä päätöksiä ja toimenpiteitä tulevan menestyksen varmistamiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi

Strategiset asiat = tärkeät asiat Strategia siis osoittaa tavoitteen, suunnan ja toimenpiteet ( = keinot ), joilla edetään. Toimiva strategia on konkreettinen. MILLAISET ASIAT OVAT STRATEGISIA? Esimerkiksi: 1) hankitaanko uusi potilastietojärjestelmä, 2) uudistetaanko palkkausjärjestelmä, 3) ulkoistetaanko toimintoja, ja jos niin mitä, 4) hankitaanko uusia tiloja, 5) mitä ja millaisia palveluja lisätään, mitä vähennetään, 6) miten henkilöstörakennetta muutetaan, 7) miten turvataan (ydin)tiedon kehittäminen, 8) miten johdetaan, 9) keiden kanssa liittoudutaan jne

On valittava eri vaihtoehdoista MIHIN KÄYTTÄISIT 1 % (20M ) LISÄRESURSSIN? palkankorotuksiin, vai lisähenkilöstön palkkaamiseen, minkä henkilöstön, vai tietoteknologiaan, vai uusiin hoitolaitteisiin, vai harvojen potilaiden tarvitsemiin kalliisiin lääkkeisiin, vai uusiin toimitiloihin, vai kohdennettuihin ostopalveluihin, vai KYSYMYS ON SAMA VAIKKA KASVUVARA HAETAAN SISÄLTÄ ELI TUOTTAVUUDEN LISÄYKSELLÄ Kustannusvaikuttavin kohdennus on myös eettisin!

Potilaat ja veronmaksajat Olemme lakisääteinen organisaatio, mutta toimintamme itsenäisyyden aste on kuitenkin melko suuri. (Lakisääteinen) tehtävämme on järjestää ja tuottaa Uudenmaan ja osin koko maamme väestölle laadukkaita ja kustannusvaikuttavia erikoissairaanhoidon palveluita. HUS:n tulee olla hyvä organisaatio sekä potilaille ja veronmaksajille! Omistajakuntamme ovat antaneet HUS:lle myös eräitä muita tehtäviä, jotka on hyödyllistä järjestää yhdessä. Monella mittarilla HUS on ollut menestys, mutta omahyväisyyttä vaarallisempaa tautia ei olekaan. On koko ajan oltava parempi ja se on mahdollista.

Kuntaliitto.fi: Palvelurakenteiden ja tietojärjestelmien uusimiset vaikeuttavat osassa sairaanhoitopiireistä vertailukelpoisten ja luotettavien seurantatietojen raportointia. Tämän vuoksi tiedot eivät osin ole aivan kattavia eivätkä kaikki täysin vertailukelpoisia.

Vuosittain keskimäärin korvatut potilasvahingot/ 100 000 asukasta 50,0 45,0 40,0 4,4 35,0 30,0 25,0 20,0 3,1 3,8 3,7 9,1 11,7 4,8 9,4 12,9 15,0 10,0 5,0 7,8 12,1 16,9 20,4 22,9 27,4 0,0 Väestö HUS PShp VSShp PPShp PSShp 31.12.2011 1 545 034 489 501 470 453 401 201 248 130 Leikkaus- ja anestesiatoimenpiteet Kliiniset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet Muut toimenpiteet - ASUKASLUVUT VUOSIEN 2006-2010 LOPUSSA VUODEN 2012 SAIRAANHOITOPIIRIJAOLLA, TILASTOKESKUS - VUOSINA 2007-2011 RATKAISTUT KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT, PVK Lähde: Potilasvakuutuskeskus

Toimintaympäristömme muuttuu 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME, mukaan lukien sisäinen elimistömme, sisältää erittäin voimakkaita meihin vaikuttavia vektoreita, joihin joudumme reagoimaan ja joita pyrimme hyödyntämään ja ottamaan haltuun : L E P E S T analyysi: Legal eli lainsäädäntö: Suurin akuutti haasteemme. Sote-uudistus ja valinnanvapaus. Economics eli talous: Pysyvä ja merkittävä reunaehto. Politics eli politiikka: liittyy tietysti tulevaan lainsäädäntöön, mutta myös nykytoimintaan, jolle on hankittava laaja tuki ja yleinen hyväksyntä. Environment eli elinympäristö: kasvava vaikutus

Toimintaympäristömme muuttuu 2 Social eli sosiaalinen muutos: väestön, ikärakenteen, arvojen muutokset jne. Liitän tähän sairauskirjon muutokset. Yhdessä teknologian kanssa ne ovat voimakkain pitkäaikaisen kehityksen muuttaja. Technology eli teknologinen muutos: Uudet diagnostiset ja hoitomenetelmät muuttavat jatkuvasti ja nopeasti erikoissairaanhoidon sisältöjä. MITÄ NÄISTÄ SEURAA? (mitään ei seuraa itsestään, vaan aina asioiden tietoisen tulkintamme ja toimintamme kautta). Tietyt asiat on helppo havaita, mutta on myös paljon vaikeasti tulkittavia asioita, sellaisesta käy esimerkkinä tuottavuuden kehitys. Mistä kaikesta siinä oikeastaan on kysymys?

HUS:N STRATEGIA 2018-2019 esitykseni jatkuu nyt siten, että mainitsen ensiksi (1) muutaman perusasian, (2) sitten kuvaan lyhyesti terveydenhuoltopoliittisen tilanteen (tämä ei kuitenkaan ole varsinainen sotealustus) ja lopuksi (3) kerron valtuustomme vahvistamat HUS:n strategiset linjaukset, joita perustelen ja konkretisoin.

Mikä on sairaanhoitopiiri? Jokainen sairaanhoitopiiri on erilainen, vaikka kaikilla on yhteinen lainsäädäntöpohja. Monista laeista tärkeimmät ovat Terveydenhuoltolaki ja Erikoissairaanhoitolaki. HUS:n toiminta on kunnallista toimintaa, mutta kuntien YHTEISTÄ toimintaa. Kuntien puolesta erikoissairaanhoidon järjestää sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, johon kunnan on kuuluttava ja jonka hallintoon se väestömääränsä painoarvolla osallistuu. Hallituksen kokoonpanon määrää jäsenkuntien yhteinen kuntavaalitulos. Kyse ei ole ostopalvelusta. Kunta ei yksin ja itsenäisesti päätä erikoissairaanhoitonsa sisältöä ja laajuutta. Shpn ja kuntien yhteistyöjärjestelmä on hyvin tärkeä ja monipuolinen kuin oikea ja vasen jalka kävellessä!

Lääketieteen erikoisalat Sana erikoissairaanhoito tulee lääketieteen erikoisaloista ei siitä, että kyseessä olisi jotain erikoista, saati erityistä. Erikoisaloja on nykyisin 50. Niistä on säädetty asetuksella. Emme nyt mene niiden sisältöihin enempää kuin toteamalla sen, että aikaisempi kirurgia on ollut jo 20 vuotta 11 itsenäistä erikoisalaa, ja aikaisempi sisätaudit 8 itsenäistä erikoisalaa. Tällä on välitön vaikutus esim. 24/7 päivystysjärjestelmään ja eri kokoisten sairaaloiden mahdollisuuksiin hoitaa erilaisia asioita. Aivan tuoreeltaan tämä asia on yhteydessä mm. valmistelussa olevaan valinnanvapauslakiin!

HUS:n väestöpohja yli 1,6 milj asukasta Vielä yksi itsestäänselvyys, jolla on kuitenkin moniulotteinen vaikutus: HUS:in alueen väestömäärä on yli 1,6 miljoonaa asukasta suomalaisittain tiiviillä alueella. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen shp:eillä on kummallakin 0,5 milj as ja Pohjois-Pohjanmaalla 0,4 milj, muilla 16:lla on alle 0,3 milj as: neljällä yli 200 000 as, 12:lla alle 200 000 as, joista neljällä alle 100 000 as Suuri väkiluku mahdollistaa pidemmälle tapahtuvan erikoistumisen ja kattavamman päivystyksen. Molemmat tuovat varmuutta ja laatua toimintaan. Tämä on HUS:N KRUUNUNJALOKIVI! Erityysvastuualuejako (erva) kompensoi osittain pienten alueiden riskiä: Neljä miljoonapiiriä, yksi tuplamiljoona

HUS on 30 % maamme esh:sta Vuonna 2015 terveydenhuoltomenot olivat Suomessa 20 miljardia euroa, joka oli 9,4 % BKT:sta. Tässä on mukana kaikki, sekä julkiset että yksityiset kulut, esim. lääkekulut, työterveyshuolto, yksityinen hammashuolto. Kunnallinen erikoissairaanhoito oli 7 miljardia euroa ja kunnallinen perusterveydenhuolto hieman alle 4 miljardia euroa. Nämä ovat bruttomenoja. Kuntien nettomenot ovat pienemmät (=kuluista vähennetään toiminnan tulot) Sairaanhoitopiirien kulut jakaantuivat siten, että HUS oli n. 30 % erikoissairaanhoidosta, muut neljä yliopistollista sairaanhoitopiiriä yhteensä hieman yli 35 % ja 15 muuta sairaanhoitopiiriä yhteensä myös n. 35 %.

Terveyspoliittinen keskustelu Terveyspolitiikan ytimessä pitäisi olla keskustelu väestön terveydestä ja yhteiskunnan mahdollisuuksista ja keinoista sen parantamiseksi: terveyden edistäminen, preventio eli ennaltaehkäisy, eriarvoisuuden vähentäminen, toimintakyvyn lisääminen. Mutta nyt keskustelu käy kuumana rahasta ja palvelutuotannosta: kuka tuottaa tulevaisuudessa ja millä rahalla, ja miten yhteiskunnan jakama raha ansaitaan Asia on periaatteessa yksinkertainen: meillä on (verotuksella koottua) julkista rahaa ja kansalaisten suoraan tuottajille maksamaa omaa rahaa ja niitä saavat tuottajat, jotka ovat joko julkisiä yhteisöjä tai yksityisiä. KAAVAKUVA.

Julkinen ja yksityinen rahoitus Tähän asti pääsääntö on ollut se, että julkinen rahoitus on kohdentunut pääasiassa julkisille tuottajille ja osin yksityisille tuottajille (ostopalvelu, palvelusetelit, sairausvakuutus) ja yksityinen rahoitus pääosin yksityisille tuottajille. Jos kansalaisten (tai työnantajien) tulot kasvavat nopeammin kuin julkinen terveysrahoitus, kasvaa terveydenhuollon yksityinen rahoitus. Tulojen supistuessa käy useimmiten toisinpäin. Nykyisen keskustelun ydin on siinä, että viime vuosien jättiläismäisten yksityiseen terveydenhuoltoon tehtyjen sijoitusten katteeksi ei riitä enää kansalaisten itse out of pocket maksamat palveluostot, vaan siihen tarvitaan myös julkista rahaa.

HUS:n eri potilassegmentit Nykyisen tuottaja-hus:n, joka tulevaisuudessa muuttuu maakunnan liikelaitoksen HUS-toimialaksi, on menestyäkseen oltava mukana sekä julkisesti rahoitetussa (A) vaativan erikoissairaanhoidon ja (B) 24/7h päivystyksen tuotannossa että (C) julkisesti rahoitetussa valinnanvapaustuotannossa (asiakasseteli) ja (D) yksityisesti rahoitetussa tuotannossa. C ja D tapahtuvat yhtiömuotoisesti, mahdollista on toimia yhtiömuotoisesti myös A ja B segmenteissä. En voi mitenkään uskoa, että julkinen kokonaisrahoitus erikoissairaanhoitoon yhteensä eli A + B + C kasvavat, joten mukana on oltava myös D-segmentissä. Luen (nimettömänä) erään lääkärimme kirjeen.

HUS NYT JA 2021 (?) 1. A. B. C. 3. 2.. 1. Maakunnan keskushallintoon siirtyvä resurssi 2. Valtakunnallisiin palvelukeskuksiin siirtyvä resurssi 3. HUS/Maakunnanomat tukipalvelut A. VAATIVA ERIKOISSAIRAANHOITO B. 24/7 PÄIVYSTÄVÄ ERIKOISSAIRAANHOITO C. ASIAKASSETELITOIMINTA

Mihin resurssit kohdennetaan? Jos edellä kuvatuista segmenteistä C kasvaa nopeasti joko julkisen lisärahoituksen turvin (mihin en usko), kärjistyy kilpailu työvoimasta segmentin A+B ja segmentin C kesken jo ennestään vahvistuneen segmentin D lisäksi. Todennäköisesti julkista lisärahoitusta ei tule, jolloin segmentin C lisärahoitus leikataan segmentistä A+B, joka vaarantaa erityisesti päivystyksen eli B:n ja heikentää toki myös A:ta. Sellaiset uskomukset, että segmentin C sekä sen lisäksi suoraan vapaasti valittavan perusterveydenhuollon lääkärin eli sotekeskuksen resurssien vahvistaminen johtavat tarpeen vähenemiseen segmenteissä A ja B eivät perustu mihinkään todelliseen tietoon.

HUS toimii tässä ja nyt HUS kuten muutkin terveydenhuolto-organisaatiot toimivat nykyorganisaatioina tässä ja nyt ja valmistautuvat samalla sote-uudistukseen. Mitä paremmin toimimme tässä ja nyt, sitä paremmin menestymme uudessa järjestelmässä toki samalla rakennamme sitä ja asemoimme itseämme siihen. Valtuustomme vahvistama strategiakartta on seuraava. Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa tarkoittaa integraation lisäämistä kaikilla alueillamme, kaikilla erikoisaloilla ja lukuisin erilaisin muodoin, esimerkiksi kumppanuusviroin tai sähköisin palveluin.

HUS:N STRATEGIA 2017-2019 Tähän se valtuuston vahvistama strategiakuva, löytyy talousarvion sivulta 13

Kilpailukyky KILPAILUKYKY tarkoittaa korkean lääketieteellisen laadun ja potilasturvallisuuden ohella joustavaa ja tarvittaessa nopeaa hoitoon pääsyä, lyhyempiä odotusaikoja, hyvää asiakaskokemusta, yhteydenpitoa potilaisiin jo ennen hoitoa ja hoidon jälkeen. Tämä kaikki on riippuvaista osaamisesta, kapasiteetista ja hyvin suunnitelluista prosesseista. Hinta ei tule olemaan ratkaisevin asia ( Suomen halvin sairaala ei ole houkuttelevin brändi), mutta mihinkään ylikuluun meillä ei myöskään ole varaa. Brändäys ja markkinointi tulevat lisääntymään. Suuren yleisön ohella tärkeitä ovat lähettävät lääkärit sekä potilas- ja kansanterveysjärjestöt.