RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVALLE 486 HAIKKOONLAMPI

Samankaltaiset tiedostot
RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVALLE 485 HAIKKOONRANTA II


Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVOILLE KEVÄTLAAKSONPURO 480 JA KEVÄTLAAKSONKALLIO 481

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET


Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

PUROMÄKI 14. kaupunginosa, korttelit

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

Rakentamistapaohjeet A-2700 D/428/ / (6)

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

RAKENTAJAINFO HANNA AUDITORIO 18:00->

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

Kilpolantie. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Rakentamistapaohjeet Brinkkullan asemakaava-alueelle

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

Alueella on kaukolämpö. Asuinrakennuksessa on oltava vähintäänkin varaus tulisijalle.

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

VENDA- ja JIIPPIVAHE (TUOMONIEMEN HIEKKAKUOPPA) RAKENTAMISTAPAOHJEET

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELI 603 TONTIT 2-4

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

Alueen suunniteltu ilme. Satupuisto 1-rakentamisohjeen tavoitteena on ilmeeltään moderni ja ekologisesti kestävä puurakentamisen

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

Transkriptio:

RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVALLE 486 HAIKKOONLAMPI Liite 7 3.8.2015 KAUPUNKISUUNNITTELU 1

Sisällysluettelo Rakentamistapaohjeet asemakaavalle 486 Haikkoonlampi 3 Kaavan tavoitteet 3 Energiatehokkuus 4 Aktiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen 4 Rakennusten passiivinen jäähdytys 4 Sähkönkulutus 5 Rakennettavuus 5 Rakennusten sijoittelu ja sovittaminen rinteeseen 5 Rakennukset 5 Julkisivut ja aukotus 6 Katot ja räystäät 6 Katokset ja vajat 7 Aidat 7 Muurit 7 Pihat 8 Hulevedet 9 Pysäköinti ja polkupyörät 10 Jätteenkeräys 10 Rakentajan muistilista 11 2

Rakentamistapaohjeet asemakaavalle 486 Haikkoonlampi Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa. Energiatehokkuuden lisäksi ohje selventää kaupunkikuvallisia ja korttelikohtaisia tavoitteita sekä huleveden käsittelyyn sopivia ratkaisuja. Tontinkäyttöä ohjataan, jotta alueesta muotoutuu yhtenäinen ja pienille pihoille syntyy hyviä oleskelualueita. Rakentamistapaohjeet ovat kaavan selostuksen liitteenä, ja ne hyväksytään samanaikaisesti asemakaavan kanssa. Rakennusluvan saaminen edellyttää rakennustapaohjeiden noudattamista. Kaavan tavoitteet Kaavan laadintaa ovat ohjanneet maasto-olosuhteet, kaupungin strategiset ja maapoliittiset tavoitteet, energiatehokkuus ja siihen vaikuttavat ratkaisut, paikallinen sade- ja sulamisvesien määrä sekä pyrkimys yhtenäiseen viihtyisään asuin- ja virkistysympäristöön. Rakentamisen tavoitteena on moderni ja yhtenäinen asuinalue, jonka rakentamisessa huomioidaan energiatehokkuus ja aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuus. Asuinkortteleista on sujuvat yhteydet kevyenliikenteen väylille, viheralueille ja joukkoliikennepysäkeille. P Energiatehokkuus Alueella ei ole kaukolämpöä. Rakennuksen energiatehokkuuteen voi vaikuttaa suunnitteluvaiheessa. Rakennusteknisten ratkaisujen lisäksi ylimääräiset neliöt lisäävät lämmitystarvetta. Energiatehokas talo on muodoltaan yksinkertainen. Ikkunoiden energiatehokkuus on seinärakennetta huonompi, minkä takia niiden sijoittamiseen ja kokoon kannattaa kiinnittää huomiota. Huolellinen rakentaminen on tärkeä osa energiatehokkuuden saavuttamista. Valitse materiaaleja joiden hiilijalanjälki on pieni. Hyvät materiaalit on tehty uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista. Porvoon rakennusvalvonta järjestää omakotirakentajillle maksutonta laadunohjauskoulutusta. Hyviä linkkejä rakentamisen energiatehokkuudesta: http://www.motiva.fi/rakentaminen/millainen_on_energiatehokas_pientalo/energiatehokkaan_talontekijan_muistilista http://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennuksen_energia_ja_ekotehokkuus http://www.energiatehokaskoti.fi/ http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/rakentaminen_ja_kaavoitus/rakentaminen/ennakoiva_ laadunohjaus/koulutukset_ja_ohjaukset Asemakaavan 486 havainnekuva 1/2000 3

Aktiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen Asemakaavamääräysten mukaan rakennusten katoille ja julkisivuihin voidaan sijoittaa aurinkopaneeleja sähköntuotantoon ja aurinkokeräimiä lämmöntuotantoon. Aurinkopaneelien ja -keräimien sijoittelussa tulee huomioida, että ne toimivat osana arkkitehtuuria ja ovat esteettisesti ympäristöön sopivia. Rakennusten teknisten järjestelmien ja tilojen suunnittelussa ja mitoituksessa on varauduttava aurinkoenergian hyödyntämiseen. Rakennuksen suuntaaminen, huonetilojen sijoittelu, ikkunoiden koko ja lämpöä varaavat rakenteet ovat keinoja passiiviseen aurinkoenergian hyödyntämiseen. Oleskelutilat tulisi sijoittaa aurinkoisemmalle puolelle ja viileämmät tilat, kuten makuuhuoneet ja tekniset tilat sekä varastot, talon pohjoissivustalle. Etelään suunnatuilla lämmittämättömillä viherhuoneilla voidaan hyödyntää aurinkoenergiaa passiivisesti. Rakennusten passiivinen jäähdytys Hyvin eristetyt talot voivat lämmetä liikaa kesällä. Mitä enemmän ikkunapinta-alaa on etelä- ja länsijulkisivuilla, sitä tärkeämpiä ovat lasituksen auringonsuojausominaisuudet. Rakenteellisia jäähdytystapoja ovat aurinkosuojat kuten katokset, sälekaihtimet, säleiköt ja markiisit. Myös varjostavia puita ja pensaita voi istuttaa. Hyvin toteutetut rakenteelliset aurinkosuojat ja tuuletusikkunat riittävät yleensä kesäaikaista auringon lämpökuormaa vastaan. Asuntojen tulisi avautua kahteen suuntaan, jolloin tuuletus on mahdollista järjestää tehokkaasti. Ideakuva Lasarettetin suunnasta kohti Haikkoonlammen asuinaluetta. 4

Sähkönkulutus Käyttäjäsähkön osuus on elinkaaren aikaisissa päästöissä merkittävä. Rakennuksissa ei saa olla laajempia sähkösulatuksia (yli 150 W), piha-alueiden sulatuksia tai heikon lämmöntalteenoton hyötysuhteen tuloilmakoneiden sähköisiä tuloilmalämmityksiä (LTO vuosihyötysuhde alle 75%). Suositeltavia keinoja sähkönkulutuksen pienentämiseksi ovat seuraavat toimenpiteet: Sähkökiukaat on korvattu puukiukailla. Varaava takka Tulisijojen pienhiukkaspäästöjen tulee olla vähäisiä. Suositellaan tulisijoja, joille on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Tulisijojen valinnassa ohjaa esimerkiksi seuraava opas: Joutsenmerkin kriteerit. Tulisijat. Laatija: Pohjoismainen ympäristömerkki. Kodinkoneiden energiatehokkuus A+ luokkaa Ulkovalaistus liiketunnistin- ja hämäräkytkinohjattua. Valonlähteiden energiatehokkuus vähintään 50 lm/w Rakennusten sijoittelu ja sovittaminen rinteeseen Havainnekuvassa, sivulla 3, on esitetty rakennusten sijoittelun periaatteet korttelialueilla. Maaston voimakkaat korkeuserot tulee huomioida ja lattia- ja pihakorot on sovittava katujen ja puistoalueiden tasauksiin. Pihojen tasauksesta maanpinnan muotoilua, tukimuureja ja istutuksia käyttäen on ohjeita sivulla 7 ja alla olevassa kuvassa. Talousrakennuksen sijoittuessa rinteeseen tulisi ajo-ovet sijoittaa mahdollisuuksien mukaan alarinteen puolelle, jotta vältetään korkeiden sokkelien rakentaminen. Rakennukset Rakennuksissa ei saa olla erillisiä erkkereitä tai kattolyhtyjä. Sisäänkäyntejä voidaan korostaa sisennyksin, seinämin tai katoksin, sekä poikkeavin värein ja materiaalein. Kuistien, laajojen katosten ja viherhuoneiden tulee mahtua rakennusalalle. Erillispientalojen runkosyvyys saa olla päämassan osalta enintään 9 metriä. Kapea runkosyvyys tuottaa yleensä talon ulkohahmon ja sisätilojen kannalta parhaan ratkaisun. Viihde-elektroniikan pistorasiat ovat sammutettavissa kytkinohjatusti käyttöajan ulkopuolisen sähkönkulutuksen hallitsemiseksi. Ilmanvaihtojärjestelmän käyttöteho on ohjattavissa ulko-oven vierestä tai ilmanvaihto on varustettu tarpeenmukaisen ohjauksen mahdollistavalla järjestelmällä, jotta ilmanvaihto käy osateholla rakennuksen ollessa tyhjillään Ilmanvaihtokoneiden sähkötehokkuutta kuvaava SFP-luku on alle 1.3 kwh/m3s käyttötilanteissa. Kaikkien kiinteästi asennettujen sisävalaisimien valonlähteenä on loisteputki-, pienloistelamppu tai LED-valaisin. Rakennettavuus Maaperä on moreenia ja kalliota. Porvoon maaperässä on radonia, joka voi välittyä sisäilmaan. Rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota radonin torjuntaan. Tasoerot tulee ratkaista luonnollista maanpintaa myötäilevillä luiskilla tai terassoimalla piha tukimuurien avulla. Korkeat pengerrykset eivät ole sallittuja. Rinnetontilla talon tulee olla kaksikerroksinen alarinteen puolella ja yksikerroksinen ylärinteessä. 5

Julkisivut ja aukotus Rakennusten julkisivujen päämateriaalin tulee olla puuta tai rappauspintaa ja kaupunkimaiseen ympäristöön sopiva. Esimerkiksi pyöröhirsi, pitkät salvosnurkat tai vastaavat eivät ole sallittuja. Lyhytnurkkainen hirsitalo on mahdollinen ratkaisu. Päämateriaalin ja -värin lisäksi voidaan käyttää myös muita värejä tai materiaaleja, kuitenkin siten että rakennuksella on yksi pääasiallinen julkisivuväri. Päävärin tulee olla viereisen värikartan mukainen. Päävärin tulee peittää vähintään 75% rakennuksen julkisivusta. Pääväreiksi on valittu tummia maanläheisiä sävyjä, jotka sulautuvat luontevasti taustan metsämaisemaan. Tehostevärit ovat vapaavalintaisia. Niitä tulee käyttää yhtenäisinä kenttinä. Ikkunoiden ja ovien vuorilautojen tulee olla päävärin mukaisia. Julkisivumateriaalin ja maanpinnan väliin saa jäädä näkyviin sokkelia enintään 700mm. Rinteeseen rakennettaessa ei saa tehdä merkittäviä maanpinnan korkeuden muutoksia, vaan rakennus tulee sovittaa maastoon mahdollisimman luontevasti. Sokkelit tulee rakentaa materiaaliltaan ja väriltään yhtenäisesti. Ikkunoiden karmien ja puitteiden ulosnäkyvien osien tulee olla tummia. Ikkunoiden tulee olla mahdollisimman lähellä julkisivupintaa. Puitejaon pitää olla rakenteellinen, ulkopuolisia ristikoita ei sallita. Katot ja räystäät Päärakennuksen vesikatteen tulee olla saumattu pelti, sileä huopakate tai kolmiorimalla varustettu huopakate, viherkatto tai betonitiili. Katteena voi käyttää myös katteeseen integroitua aurinkopaneelia. Vesikatteen tulee olla väriltään musta. Kattomuodon tulee olla harjakatto tai epäsymmetrinen harjakatto jonka pidemmän lappeen kaltevuus saa olla enintään 1/3. Erillisissä talousrakennuksissa ja autokatoksissa tulee olla pulpettikatto, epäsymmetrinen harjakatto tai tasakatto. Kattokulman tulee talousrakennuksessa olla 1/3 tai sitä loivempi. Katemateriaalivaihtoehdot ovat samat kuin edellä. Erillisen talousrakennuksen harjakorkeus ei saa ylittää 4,5 metriä. Päärakennukseen liittyvän, terassina käytettävän talousrakennusosan korkeuden määrittelee asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen korkeus. Ulkonevien räystäiden tulee olla avoimet ja ilmeeltään mahdollisimman keveät. Esimerkki, jossa ruskea pääväri on yhdistetty vaaleaan tehosteväriin. Pääväriä tai tummempaa väriä tulee käyttää ikkunoiden ja ovien vuorilaudoissa. Tehosteväriä tulee käyttää yhtenäisinä kenttinä, ei erillisiä rakennusosia korostaen. VÄRIT Päävärin tulee olla tumma maanläheinen väri. Sävy voi poiketa vieressä esitetyistä, mutta värin tulee selkeästi olla murrettu, tumma ja luontevasti tässä esitettyihin sävyihin liittyvä. Harmaaksi sävytettyjen värien tulee olla lämpimiä sävyjä jotka on taitettu ruskealla tai vihreällä. Myös musta ja tummanharmaa ovat mahdollisia värejä. Värit voivat olla myös kuultavia tervamaaleja. Korostevärin voi valita vapaasti, suositeltavaa kuitenkin olisi käyttää murrettuja vaaleita sävyjä. Korosteväreissä kuultomaalatut tai tervamaalilla käsitellyt puupinnat ovat sopivia. Kaikkien värisävyjen vastaavuus on tarkistettava painetusta värikartasta. Tämä värikartta ei tulostusteknisistä syistä vastaa täysin ilmoitettua värinumeroa. 5010-G90Y 7005-Y20R 6005-Y20R 5005-Y20R 7010-Y10R 7005-Y50R 7010-Y90R 6010-Y90R MUSTA 6

Katokset ja vajat Erillispientalon tontille on mahdollista sijoittaa yksi kiinteistökohtainen, enintään 5m²:n suuruinen vaja, katos, leikkimökki, kasvihuone tai muu kevytrakenteinen kylmä ulkorakennus, jota ei lueta rakennusoikeuteen. Se tulee sijoittaa tontin rakennusalalle tai vähintään neljän metrin päähän tontin rajasta ja kahdeksan metrin päähän naapurin rakennusalasta. Rakennelma voidaan sijoittaa myös lähemmäs naapurin rakennusalaa ja tontin rajaa naapurin suostumuksella, mikäli naapuri on jo käyttänyt oman rakennusoikeutensa tai hänen jäljellä olevaa rakennusoikeuttaan ei voida sijoittaa kahdeksaa metriä lähemmäs rakennetuksi aiottua ulkorakennusta. Viheralueeseen rajautuvalla tontinosalla rakennuksen voi sijoittaa kahden metrin päähän rajasta. Talousrakennusten, vajojen ja katosten arkkitehtuuri tulee sovittaa asuinrakennuksen arkkitehtuuriin. Erillispientalotonteilla rakennelma ei edellytä rakennuslupaa, mutta siitä tulee ilmoittaa rakennusvalvontaan. Aidat Tontit saa aidata leikatulla tai vapaasti kasvavalla, enintään 150 cm korkealla pensasaidalla tai enintään 110 cm korkealla puuaidalla. Korkeus mitataan kadun puolelta. Puuaidan riman leveys saa olla enintään 6 cm ja peittävyys enintään 60%. Aita rakennetaan tai istutetaan omalle puolelle tai naapurien sopimuksella rajalle. Pensasaitaa voi täydentää verkkoaidalla lemmikkien kulun rajaamiseksi. Verkkoaidan tulee olla varsinaista pensasaitaa matalampi. Muurit Tarvittaessa piha-alue tulee terassoida useampaan eri tasoon, kuitenkin siten että tontin rajalla pinnan tasaus liittyy luontevasti naapurin, katualueen tai puiston toteutettavaan korkeustasoon. Rinnetonteilla pihan tasausta ei saa tehdä siten, että naapuritonttia tai katua vasten tulee yli 70 cm korkea tukimuuri tai pengerrys. Kaikki maanpinnan tasaukset ja muotoilut tulee tehdä oman tontin puolella. Tukimuuri tulee tehdä vähintään puolen metrin päähän rajasta omalle puolelle, sillä muurin perustuksen tulee olla oman tontin puolella ja muuria on voitava tarvittaessa korjata omalla puolella. Vain yhteinen tukimuuri voidaan tehdä rajalle. Maanpaine ja rinteessä virtaava vesi murtavat ja kaatavat muureja ajan kuluessa, joten ne täytyy perustaa ja rakentaa hyvin. Kadun varteen tulevia luiskia ja muureja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että katuviherkaistan kunnossapito kuuluu tontin omistajalle tai vuokraajalle aina kolmen metrin päähän tontin rajasta. Tontilla tukimuuri ja pengerrys voi olla korkeampi kuin 70 cm, mikäli se liittyy tontin pihatiehen tai pysäköintialueeseen. Tällöinkään pengerrys ei saa olla keskimäärin yli 120 cm. Katutiloja rajaavia muureja porrastetaan korkeusvaihteluiden mukaan. Rakennusten korkeusasemat tulee määritellä lopullisten katu- ja puistokorkojen sekä esteettömyyden vaatimusten mukaan rakennusluvan yhteydessä. Tontti tulee aidata viheraluetta vasten yhtenäisellä, edellä kuvatun kaltaisella puuaidalla. Kevyen, alle 5m2 suuruisen rakennelman sijoittaminen tontille. A B A Naapurin suostumuksella lähemmäs kuin neljä metriä rajasta. Etäisyys naapurin rakennuksesta kuitenkin vähintään 8 metriä. C B Rakennusalalle Puuaita johon liittyy monipuolinen kasvillisuus. C Neljän metrin päähän omasta rajasta ja vähintään 8 metrin päähän naapurista tai rakentamattoman tontin rakennusalasta 7

Pihat Leikki- ja oleskelualueet, pelastustiet, pelastuspaikat, polkupyöräpaikat, pysäköintipaikat, auton kääntöpaikat, istutukset sekä hulevesien käsittelyyn varatut alueet tulee esittää pihasuunnitelmassa osana rakennusluvan asiakirjoja. Pihojen tulee sisältää monipuolista kasvillisuutta, sekä pienpuita että pensaita. Pelkkä nurmikko ei täytä vaatimusta. Pienillä pihoilla nurmikkoa kannattaa välttää ja korvata se maanpeitekasveilla ja pinnoitetuilla oleskelupaikoilla. Avokalliot tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Piha-alueiden pinnoitteiden pitää pääosin olla hulevettä läpäiseviä. Alue sijoittuu metsän reunavyöhykkeelle ja puutarhakasvillisuus pehmentää rakennetun ympäristön maisemallista vaikutusta. Lajistossa kannattaa suosia sellaisia luonnonkasveja, joiden kasvupaikaksi kuiva moreeni-kallioselänne sopii. Tällöin piha-alueet ja ympäröivä metsä muodostava luontevan maisemallisen rajan. Pihapuiksi tulee istuttaa matalakasvuisia, korkeintaan 10 metriä korkeita, lehtipuita kuten hedelmäpuita tai muita kukkivia pienpuita. Luontaisia mäntyjä kannattaa säilyttää tonteilla. Yli 10 metrisiksi kasvavia puita saa istuttaa tonteille vain yhden tontin 500 m² kohden vähintään 5 metrin päähän naapurin rajasta. Tukimuurin ja pensasaidan yhdistelmä. Kaikki maanpinnan tasaukset ja muotoilut tulee tehdä kokonaan oman tontin puolella. Liittyminen luontaiseen maanpintaan tai katuun tontin rajoilla tulee olla luontevaa. aita leikkimökki pensasaita autokatos puut ja pensaat perennat kasvilaatikko komposti tomutus kiveys ajo aita aita puut ja pensaat terassi perennat pensasaita tukimuuri portaat aita autokatos parveke kiveys sadepuutarha / perennat tukimuuri ajo 8 Mallipiha, ideapiirros 1/350

Hulevedet Rakennettujen alueiden sade- ja sulamisvedet (hulevedet) virtaavat nopeammin ojaan kuin metsämaastoon laskeutuvan sateen vesi. Hulevesien syntymistä tulisi ehkäistä ja niiden käsittelyn tulisi tapahtua mahdollisimman lähellä niiden muodostumispaikkaa. Nopea virtaaminen kuluttaa ja pehmentää maanpintaa, aiheuttaa taajamatulvia ja lisää tarvetta hulevesiviemäreiden ylimitoittamiseen. Rakentaminen kuivattaa ympäristöä ja veden ohjaaminen pois pihoilta lisää kastelutarvetta ja heikentää mahdollisuuksia monipuolisen pihakasvillisuuden luomiseen. Etenkin kattovedet ja muut helposti kasvillisuuden käyttöön ohjattavat vedet tulisi pyrkiä hyödyntämään tonteilla. Pihoilla voi olla viivytystä palvelevia altaita, kivipuroja, kasteluvesikaivoja, sadepuutarhoja tai viherpainanteita. Hulevesijärjestelmiä suunniteltaessa tulee huomioida maaperään tapahtuva imeytyminen ja riittävät suojaetäisyydet kuivatusta vaativiin rakennuksiin. Piha-alueilla saa käyttää läpäisemättömiä materiaaleja vain kulkuväylillä, joilla sateen aiheuttama eroosio voi vaurioittaa hiekkapäällysteisiä polkuja. Muilla piha-alueilla ei saa käyttää kokonaan läpäisemättömiä päällystemateriaaleja. Hulevesien käsittelyä varten rakennettu istutettuja sadepuutarhoja. Hulevesiä voidaan kerätä kasteluvedeksi erilaisin järjestelmin. Kattovedet on ohjattu pensasaidan käyttöön. Viherkatto Hulevesien keräämiseen varattu rakenteellinen allas Nurmikiveys pysäköintipaikalla. Pintaa pitkin valuva vesi ohjataan reunan kasveille. 9

Pientalon pihan ja kattopintojen hulevedet ovat yleensä puhtaita. Korttelin 3606 tontti 1 ja korttelin 3604 tontit 1,2 ja 3 kuuluvat osittain maisema- ja luontoarvoiltaan tärkeän Haikoträsket-metsälammen valuma-alueeseen. Tämän vuoksi kyseisten tonttien liikennöitävien alueiden hulevedet tulee ensisijaisesti ohjata Haikkoonlammentörmän puoleiseen hulevesiviemäriin. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee nämä hulevedet ennen veden johtamista tontin rajaojaan ohjata oman piha-alueen puolella sijaitsevalle kasvillisuuspeitteiselle, humuspitoiselle biosuodatusalueelle, joka pystyy pidättämään liukoisia ravinteita. Rajaoja johdetaab mahdollisuuksien mukaan pois Haikoträsketistä. Rakentamisaikaisia hulevesiä ei saa miltään tonteilta tai katualueelta ohjata Haikkoonträsket-lampeen johtavaan ojaan, vaan vedet tulee tarvittaessa pumpata Haikkoonlammenpuiston ojaan, joka johtaa ne mereen. Pysäköinti ja polkupyörät Erillistaloissa autopaikkoja varataan 2 ap/asunto. Tonttiliittymä saa olla korkeintaan 6 metriä leveä. Tonttiliittymässä käytetty päällyste tulee ulottaa katupäällysteeseen asti, tarvittaessa katualueen puolelle. Kattamattomien paikoitusalueiden pinnoitteiden tulee olla hulevettä läpäiseviä. Polkupyöräpaikat tulee sijoittaa talousrakennukseen tai katokseen kulkuteiden reunoille siten että yhteys katualueelle tai kevyen liikenteen väylälle on mahdollisimman sujuva. Tonteille tulee rakentaa katettuja polkupyörapaikkoja 1ppp/40 k-m², erillistaloissa kuitenkin vähintään 4 ppp/asunto. Jätteenkeräys Jäteastioiden tulee sijaita katoksessa niin, etteivät ne muodostu katukuvassa merkittäviksi elementeiksi. Keräysastian voi sijoittaa myös autokatoksen/-tallin yhteyteen. Ideakuva Haikkoonmetsän suunnasta kohti Haikkoonlammen asuinaluetta. 10

Rakentajan muistilista Rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota radonin torjuntaan. Teknisten tilojen mitoituksessa on varauduttava aurinkoenergian hyödyntämiseen Sähkösulatukset eivät ole sallittuja. Runkosyvyys päämassan osalta saa olla enintään 9 metriä Ikkunoiden tulee olla mahdollisimman lähellä julkisivupintaa. Puitejaon tulee olla rakenteellinen, ulkopuolisia ristikoita ei sallita. Harjakatto, kattokulma 1/3, väri musta Erillisessä talousrakennuksissa tulee olla pulpettikatto, epäsymmetrinen harjakatto tai tasakatto. Kattokulma 1/3 tai sitä loivempi. Katemateriaali viherkatto, sileä huopa, saumattu peltikatto tai betonitiili. Tulisijavaraukset Tonttiliittymä leveys enintään 6 metriä Erillistaloissa 2 ap / asunto Polkupyöräpaikkoja 1 ppp / 40k-m2, vähintään 4 kpl / asunto Rakentamisen aikaisia hulevesiä ei saa ohjata Haikkoonlampeen laskevaan ojaan. Haikkoonlammen valuma-alueella korttelin 3606 tontilla 1 hulevedet tulee johtaa Haikkoonlammentörmän puoleiseen hulevesiviemäriin. Korttelissa 3604 tonteilla 1,2 ja 3 tulee varautua tonttikohtaiseen biosuodatukseen, mikäli hulevesiä ei pystytä ohjaamaan Haikkonlammentörmän hulevesiviemäriin. Tontin saa aidata pensas- tai puuaidalla, viheralueen rajalla puuaidalla. Aitojen enimmäiskorkeus katupinnasta mitattuna: puuaita 1100mm, pensasaita 1500mm Yksi enintään 5m2 suuruinen kylmä talousrakennus, leikkimökki, kasvihuone tai vastaava rakennusoikeuden lisäksi 11