Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija

Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija

Aloitin urani työskentelemällä 5v ikäihmisten parissa. Tutkinut väkivallan asteelle eskaloituneita tilanteita: Väkivallan preventio Käytän esityksessäni epäortodoksisesti välillä käsitettä käytöshäiriö kuvaamaan haitallista ja häiritsevää ns. käytösoiretta, vaikka oikeasti ei pitäisi kuin ehkä puhua käyttäytymisestä.

1. Toiveet ja odotukset 2. Mitä ovat käytösoireet/ käytöshäiriöt? 3. Käytöspulmien syitä ja seurauksia 4. Potilaan/ asukkaan hyvä kokonaisvaltainen psykososiaalinen hoito ehkäisee ja vähentää pulmallista käytöstä. Temppu ja miten se tehdään. 5. Jos lääkkeetön hoito ei riitä. 6. Lopuksi

Yli 890.000 suomalaista söi psyykelääkkeitä. Vain 19.700 suomalaista sai kelan kustantamaa psykoterapiaa. Muistisairaat ikäihmiset syövät edelleen erittäin runsain määrin heille sopimattomia lääkkeitä, jotka on määrätty käytöshäiriöihin Muistisairaan käytöshäiriöiden arviointi on liian usein sattumanvaraista.

Kun ihminen oireilee psyykkisesti, siihen löytyy lähes aina mielekäs syy, eli funktio. Käytösoire on ihmisen elämänhallinnan keino, sopeutumispyrkimys tai jokin muu hänen näkökulmastaan mielekäs toimintatapa siinä tilanteessa, missä ihminen on. On helpompi auttaa, kun ymmärtää, mihin potilas oirettansa tarttee ja käyttää.

Monella vanhuksella on kannettavanaan raskaita taakkoja menneistä asioista, joita ei ehkä ole milloinkaan purettu kunnolla. Muistisairas ihminen saattaa elää jossakin menneessä tilanteessa ja nyt tiedetään, että hänet kannattaakin kohdata siinä ajassa ja paikassa, jossa hän sillä hetkellä on.

Muistisairas on vielä hyvin orientoitunut, mutta hänelle tapahtuu jatkuvasti unohduksia, jotka vaikeuttavat hänen elämänhallintaansa ja hän korostaa mieluusti omaa viisautta ja tietojaan asiasta kuin asiasta. Hän pelkää menettävänsä otteen elämästä ja tulevansa hulluksi. Hän on usein vihainen, onneton tai masentunut. Saattaa haluta syytää muita erehdyksistään.

Naapurit varastaa Hoitajatkin varastaa Malorientoituneen olemus on jännittynyt, liikkeet määrätietoisia ja katse terävä ja kohdistunut. Hän pyrkii epätoivoisena hallitsemaan tilannetta, jossa kontrolli on lipsumassa. Tästä syystä saattaa muistutella muita ja korostaa omaa muistiaan.

Älä kysy miksi, äläkä minkä tähden, kuulostaa syyttelyltä malorientoituneen korviin Seuraa ja peilaa, myös sanoja Vahvista, validoi, toista kuultu Kysele vastakohtia Muistelu lisää omanarvontuntoa Ei välttämättä sovellu ryhmiin Älä suotta ala väittelemään Ei välttämättä kestä pitkää katsekontaktia

Asukas etsii äitiään ja juuri keskusteli hänen kanssaan, tai etsii aamulla ovea päästäkseen navetalle lehmät lypsämään Tässä vaiheessa ei enää kulje pää pystyssä ja jännittyneenä, vaan kokoon lysähtäneenä, eksyneenä ja hämmentyneenä sekä periksi antaneena. Aika menettää merkityksen ja alkaa elää omaa sisäistä kelloaan. Muistaa usein syntymäaikansa, mutta 90 v voi väittää olevansa alle kolmekymppinen, ja se on hänen todellisuuttaan, hänestä tuntuu siltä.

Tunnepohjainen vuorovaikutus korostuu. Jos ihmisellä on koti-ikävä, niin tätä tunnetta on hyvä kuulla, eikä väittää että hyvähän sinun täällä on asua ja olla. Tai että tämähän on sinun kotisi. Ihminen tarvitsee arvostavaa ja läheistä kosketusta. Kun näkö ja kuulo ovat heikentyneet, ihminen tarvitsee läheisyyttä nähdäkseen ja kuullakseen.

Käytä pitkitettyä katsekontaktia, jotta ehtii huomaamaan että hänet kohdataan Käytä matalaa, rakastavaa ja lämmintä äänensävyä (ei lässytystä). Ihminen huomaa kuka on aito ja kuka teeskentelee. Hyötyy yleensä myös ryhmätoiminnoista

Kun kukaan ei kuuntele, negatiivinen käytös pahenee Kielletyt tunteet voimistuvat tukahdutettuina Tunteet hellittävät kun ne tiedostetaan ja niille annetaan sija Validointi on tunteiden todesta ottamista

Ihminen lopulta vetäytyy lopullisesti tästä maailmasta ja häneen on vaikea saada kontaktia. Tällöin on erittäin tärkeää: Keskity asiakkaaseen kun hoidat häntä. Kosketa lämmöllä ja rakkaudella Puhu, vaikket saisikaan vastausta. Laula myös. Arvosta potilasta yksilöllisenä ihmisenä. Voit yllättäen saada reaktioita aikaan.

Suhe, se on kaikista tärkein.

Muistisairas on herkkä havaitsemaan sen, onko hoitaja läsnä ja yhteydessä. Hoitajan on tärkeää rentoutua olemaan läsnä hoitotilanteissa. (Pearce) Kiire on huono selitys kohtaamisen puutteelle, sillä kiireisestä ilmapiiristä seuraa vaikeita tilanteita joiden rauhoittaminen taatusti tulee viemään aikaa! Rauhallisuus siis säästää aikaa Hoitajan rauhoittuminen luo edellytykset potilaan / asukkaan rauhoittumiselle

Ystävyyden elementit Bell & Troxel 1997 Ystävät tuntevat toistensa historian ja persoonallisuuden Ystävät tekevät asioita yhdessä Ystävät kommunikoivat Ystävä rakentavat itsetuntoa Ystävät nauravat usein Ystävät ovat tasa-arvoisia Ystävät tekevät työtä suhteessa

Koputa olet menossa toisen ihmisen kotiin Kerro kuka on tulossa ja pyydä lupaa tulla sisään. Odota reaktiota, vastausta Sairautensa vuoksi asukas ei ehkä tunnista sinua, vaikka olette tekemissä päivittäin. Huomioi myös näön ja kuulon rajoitteet.

Istu hierarkia-asetelma poistuu (valta, kontrolli, uhkaavuus) Asettumalla samalle tasolle katsekontakti mahdollistuu Viestität rauhallisuutta, sitä että sinulla on aikaa asukkaan tilanteelle ja tarpeille

Kuuntele Unohda hetkeksi oma asiasi ja kuuntele mitä asukas viestittää ja ilmaisee. Mukauta puheesi vauhtia Tarvitsen toisenlaista vuorovaikutusta hitaampaa ja merkityksellisempää. Tarvitsen rauhallisen ympäristön, ilman häiritseviä näkö- tai kuulo ärsykkeitä- voidakseni kuulla sinua ja puhua sinulle C. Bryden

EI tarvitse huutaa, vaan puhua hitaasti ja selkeästi Huutamiseen tulee herkästi adrenaliinia joka helposti tulkitaan tiedostamattomilla tasoilla vihaksi tms. Katsekontakti Nonverbaalinen viestintä, eleet, ilmeet, äänensävy Koskettaminen

Lämpö: (hoiva, kiintymys, huoli) Holding: turva, turvallisuus, lohtu Rento tila Kunnioitus Hyväksyntä Arvostus yksilön taidoissa ja saavutuksissa Yksilö ainutlaatuisena ja arvokkaana

Aitous Validaatio (yksilön todellisuuden tunnistaminen) Rohkaisu Helpottaminen Mahdollistaminen yksilön kykyjen mukaisesti Yhteistoiminta yksilön mukaan ottaminen tapahtumaan Fyysisesti ja psyykkisesti mukaan ottaminen tilanteisiin Kuuluminen hyväksytyksi ja arvostetuksi tuleminen Ilo

Pelottelu myötätunto Pidättely ymmärtäväisyys Syyttäminen ymmärtäminen Mitätöinti vahvistaminen Infantilisointi kunnioitus Esineellistäminen persoonan vahvistaminen Pilkkaaminen arvostaminen Leimaaminen suojelu

Ohittaminen huomiointi Väheksyntä itsetunnon kohottaminen Harhautus tukeminen Pakottaminen autonomian kunnioittaminen Lokerointi kuvaileminen Häirintä taustatukena olo Torjunta mukaan ottaminen Syrjäyttäminen tilan antaminen

Muistisairaan ihmisen hoitotyön tulee perustua psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseen, minkä avulla haitallisten käytösoireiden syntyä voidaan ehkäistä ja niitä voidaan paremmin hoitaa.

Ruumiilliset ikääntymismuutokset Kognitiiviset ikääntymismuutokset Läheisten ihmisten menetykset Omat sairaudet Ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät muutokset Yhteiskunnan kielteiset asenteet Autonomian menetys

Käyttäytymisen muutoksia Psykologisia oireita Kaikissa muistisairauden vaiheissa, vaikeimmillaan sairauden keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa 80 90 % muistisairaista on käytösoireita, joista suurimmasta osasta on myös haittaa, toisaalta ympäristölle mutta myös potilaalle itselleen.

Kognitiivisista oireista johtuva muuttunut toimintatapa Psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keino Tarpeen / toiveen ilmaisu Psykoottiset oireet Delirium

Potilas kärsii Omainen uupuu Laitoshoito aikaistuu Henkilökunta väsyy Osasto / hoitokoti menee sekaisin Potilas saatetaan lääkitä hiljaiseksi / rauhalliseksi kun ei muu auta Muistisairaan toimintakyky heikkenee Kustannukset lisääntyvät

Harhaluulot Aistiharhat Levottomuus/ aggressiivisuus Masentuneisuus/ alakuloisuus Ahdistuneisuus Kohonnut mieliala/ epäasiallinen iloisuus Apatia/ välinpitämättömyys Estottomuus Ärtyisyys/ mielialan vaihtelu Poikkeava motorinen käyttäytyminen Unen häiriöt Ruokahalun ja syömisen häiriöt

Käytösoire on ihmisen elämänhallinnan keino, sopeutumispyrkimys tai jokin muu hänen näkökulmastaan mielekäs toimintatapa siinä tilanteessa, missä ihminen on.

Pyrkimys - Selviytyä sietämättömässä tilanteessa - Sopeutua vaikeaan tilanteeseen - Parantaa elämänhallinnan kokemusta - Saada jokin toive tai tarve toteutumaan

masennus 20 80 apatia 20 90 levottomuus ( agitaa o ) 20 75 ahdistuneisuus 20 50 psykoottiset oireet 5 75 persoonallisuuden muutos 50 90 uni- valverytmin häiriöt 60 70 seksuaaliset käytösoireet 10 15 syömishäiriöt 30

Elämänhallinnan heikkeneminen ja siihen liittyvä turvattomuus ilmenevät mustasukkaisuutena, epäluuloina, toisto-oireina tai levottomuutena. Murentuvaa itsetuntoaan ihminen puolustaa suuttumuksella Muistisairaan käytöstavat, jotka aiheuttavat hoitotyöhön vaikeuksia ovat hänen selviytymisstrategioitaan. Vaikeudet selvitä päivittäisestä elämästä aiheuttavat pelkoa ja turhautumista. Keskittymiskyvyn heikkeneminen Kyky omien ajatusten, tunteiden ja tarpeiden ilmaisuun heikkenee, jolloin väärin ymmärretyksi tulemisen kokemus lisääntyy loukkaavaa!

Oman tilan tarve puolustaminen Väärin ymmärretyksi tuleminen Turhautuminen Nolatuksi tuleminen Liian vaativan tilanteen aiheuttama ahdistus Pelko, kun ei ymmärrä mitä odotetaan tai mitä tapahtuu auttamistilanteessa Kontaktin tai huomion tarve Sisäinen ahdistus ja tuska Sairauteen sopeutumattomuudesta aiheutuva ahdistus

Lupaavimmat vaikutukset yksilöllisesti räätälöidyillä, monitekijäisillä interventioilla, joissa käytetty psykososiaalisia, hoidollisia ja lääketieteellisiä keinoja. Käytösoireista kärsivän muistisairaan ihmisenhoito on ensisijaisesti lääkkeetöntä. Lääkkeettömän hoidon taustafilosofiana on se, että muistisairaan ihmisen käyttäytymiseen on potilaan näkökulmasta aina mielekkäitä syitä. Lääkkeetöntä hoitoa voidaan täydentää, jos on pakko, asianmukaisella ja määräaikaisella lääkehoidolla.

Rohkaisevia tuloksia on saatu interventioilla, joissa hoitotyöntekijän toimintatapa on kokokonaisvaltainen ja potilaslähtöinen, joissa hoitaja käyttää muistisairaan emotionaalista hyvinvointia tukevia keinoja. Henkilökunnan koulutuksella vaikutusta

Valohoito Aromaterapia Muistelu Musiikkiterapia Laulamalla hoitaminen Liiketerapia Psykoterapeuttiset lähestymistavat Jne.

Muistisairaus a) neurokemialliset ja patologiset muutokset b) Kognitiiviset muutokset c) Kritiikin ja arviointikyvyn höltyminen Fyysiset vaivat, sairaudet, lääkitykset Henkilökohtaiset tekijät a) Persoonallisuus b) Elämänhistoria c) Aikaisempi psyykkinen oireilu Vuorovaikutussuhteet Psykososiaalinen ja fyysinen ympäristö

Fyysiset tekijät (kipu, huono ravitsemus) Lääketieteelliset tekijät (lääkkeen sivuvaikutus, oheissairaus) Psykososiaaliset tekijät (kognitiiviset muutokset, ympäristö, vuorovaikutussuhteet, hoitajien hyvinvointi) Elämänkulku, persoonallisuus, kulttuuri Delirium

Muut sairaudet Infektiot Kuivuminen Ummetus Kipu Matala verenpaine Väsymys Soveltumaton lääkitys Puutteellinen ravitsemustila Sokeritasapainon heittely Huonovointisuus

Suhtautuminen, joka ei kunnioita ihmisarvoa Epäasiallinen lääketieteellinen hoito Epäonnistunut fyysinen hoitoympäristö Epäonnistunut henkinen hoitoympäristö Turvaton kanssakäyminen Epäarvostava kanssakäyminen

Hoitopaikassa asumisella on kielteisiä merkityksiä identiteetille Persoonallisuustekijät näkyvät käyttäytymisessä Aiempi selkeä käsitys itsestään ja toimintatavoistaan tukee kompensaatiokeinojen säilymistä Arvomaailman merkitykset Ymmärrä tilanne kyseisen ihmisen näkökulmasta Hyödynnä omaisia yhteistyökumppaneina Työryhmän yhteinen pohdinta ja suunnittelu, tavoitteellisesti toteutettu tukeminen, tilannearviot

Kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisen yksilölliset ja henkilökohtaiset merkitykset Tunnereaktioina: kiukku, hätääntyminen tai suru ja vetäytyminen jos sairaus heikentää itsearvostuksen kannalta keskeisiä taitoja Elämänaikaiset mielen mallit eivät toteudu Merkityksellisten ihmisten ja kodin ikävä Perehdy ihmisen taustaan mahdollisimman hyvin Autonomiaa kunnioittava vuorovaikutus Erilaisuutta arvostava toimintakulttuuri

Kärsimätön ja kiireinen Epäluotettava Epäarvostava Fyysistä tai henkistä reviiriä uhkaava Vailla aitoa välittämistä ja huolenpitoa Vailla riittävää selkeyttä ja johdonmukaisuutta Monimutkainen puhetapa

Ollaan kanssaihmisiä ilman yläpuolella - alapuolella asetelmaa Sisältää psykologista tukea Turvallisuus Luotettavuus Kunnioittaminen Selkeys Aito välittäminen Onnistumisen kokemuksia

Uusi ympäristö Melu, rauhattomuus Epäarvostava ilmapiiri, epäluotettava ilmapiiri Vaikeasti hahmotettava ympäristö Ympäristön provosoivat viestit

Luo turvallinen ilmapiiri Rauhoitu itse Kontaktin saaminen Vältä provosoivia viestejä Viesti levollisuutta, tilannehallintaa ja positiivisia tunnekokemuksia Ole läsnä ja valmis vastaanottamaan

Elinympäristön tunnelmien arviointi Toimintakulttuurin arviointi Mieti, kuinka tämä ihmisen kokee ympäristön Muista, että useimmiten tunnemuisti toimii: ennalta ehkäisy mahdollisuudet

Lyhyet, yksinkertaiset lauseet Rauhallinen, hidas puhe Edestäpäin lähestyminen Kosketus Katsekontakti Vältä meluisaa ympäristöä Vältä puheen keskeytymistä Käytä suljettuja kysymyksiä Ilmeet ja eleet Käytöksen ja kehon kielen tulkinta Esineiden, kuvien, kirjoituksen käyttäminen apuna Hyvä valaistus

Vrt. Avoimet ja suljetut kysymykset Toistaminen Apusanat Puheen intonaatio

Power: Dementia beyond drugs.hpp 2010 Sarvimäki & Heimonen & Petäjä-Leinonen : Vanhuus ja haavoittuvuus. Edita 2010 Tommola: Muistisairaan salattu mieli ja haastavat tilanteet. 2011 Voutilainen & Tiikkainen (toim) Gerontologinen hoitotyö. WSOY 2009

Joskus kuulee kauhutarinoita keskivaikeassa tai jopa vaikeassa AT vaiheessa akuuttiosastoille joutuneista, joilla ei mene muistilääkettä TAI jonka muistilääke unohtuu listasta akuuttihoidon ajaksi, jolloin kliininen tila heikkenee ja potilas ei kuntoudu akuuttisairaudesta vaan yleensä menehtyy tälle reissulle

Peruslääkityksenä yleensä kolinerginen täsmälääke (asetyylikoliiniesteraasin estäjä); donepetsiili (Aricept ), rivastigmiini (Exelon ) tai galantamiini (Reminyl ). Sijasta tai lisäksi tarvittaessa memantiini (Ebixa ).

Mahdollisimman varhainen lääkityksen aloitus parantaa ennustetta toimintakyvyn säilymisen suhteen. Hyötyä myös pitkälle edenneessä AT:ssa; tosin tuolloin pääosin käytösoireiden lievittymisenä.

Varhainen AT tai lievä muistisairaus; usein muistisuoriutuminenkin kohenee, mieliala samoin selvästi Keskivaikea tai vaikea AT; käytösoireet lievittyvät ja siten toimintakyky paranee ja/tai alenee hitaammin.

Annostus 5mg 1x1 10mg 1x1. Vaste tulee esiin muutamassa viikossa. Ongelmia: unihäiriöt (painajaiset): siirrytään aamuannostukseen. ripuli, bradykardia yms. periferiset kolinergiset oireet: annoksen vähennys tai lääkkeen vaihto.

Kapselit: 1,5mg 3mg 4,5mg 6mg x 2. Nostetaan 2-4 viikon välein suurimpaan siedettyyn annokseen. Ongelmia: pahoinvointi: otetaan lääke heti ruoan jälkeen. liiallinen aktivoituminen; levottomuus: pienennetään annosta.

Depotlaastari 4,6mg/24 h tai 9,5 mg/24h. Aloitetaan pienemmällä annoksella ja voidaan nostaa 2-4 viikon kuluttua suurempaan annokseen. Erittäin vähän haittavaikutuksia tasaisen lääkepitoisuuden ansiosta! Ongelmia: Iho punottaa laastarin poistamisen jälkeen.

Annostus 8 16-24 mg x 1. Nostetaan 4 viikon välein. Depotkapseli voidaan avata ja rakeet niellä erikseen. Ongelmia: pahoinvointi, ruokahaluttomuus (annoksen lasku) huimaus (annoksen lasku)

NMDA-reseptoriantagonisti; parantaa signaali-kohina suhdetta vaurioituneissa neuroneissa. Annostus 5mg x 1 > 10mg x 2 tai 20mg x 1; portaat 1-2 viikkoa Ongelmia: liiallinen aktivoituminen: annoksen vähennys

Kolinergisillä Alzheimer-lääkkeillä usein hyvä vaste. Memantiinistakin näyttää olevan tehoa ainakin keskivaikeassa ja vaikeassa LKT:ssä. Ei KELAn korvattavuutta

Rivastigmiinin tehosta hyvä näyttö. Muillakin Alzheimer-lääkkeillä tehoa. Paljon tavallisempi kuin aiemmin oletettiin! Kelan korvattava (n:o 307)

Ei ennusteeseen vaikuttavaa lääkehoitoa. Ei spesifiä oireenmukaista hoitoa. Käytösoireiden hoito

Käytösoireilla tarkoitetaan dementoiviin sairauksiin liittyviä psykologisia oireita, kuten masennus, ahdistuneisuus, unihäiriöt, aistiharhat ja virhetulkinnat sekä käyttäytymisen oireita kuten aggressiivisuus, levottomuus ja kuljeskelu, estottomuus, huutelu, pakko-oireet, toisto-oireet, tavaroiden keräily jne

Käytösoireiden hoidossa tärkeää on pyrkiä löytämään oireiden mielekkyys ja syy Tarvittaessa erityisiä testejä (Cornell, GDS15, Behave-AD, CERAD Behavioral Rating Scale, CMAI ja NPI) Tarkistetaan mahdolliset akuutit sairaudet ja vammat sekä tarkistetaan mahdollisesti oireita pahentavat lääkehoidot Ympäristötekijät, tilanteet hoidolliset keinot!

Lääkehoidon periaatteita lääke valitaan kohdeoireen mukaan ja sovitaan samalla, miten tehoa arvioidaan ensisijaisesti kognitiivista toimintakykyä parantavat lääkkeet (kolinesteraasin estäjät, memantiini, masennuslääkkeet) ja vasta toissijaisesti sitä heikentävät (bentsodiatsepiinit, neuroleptit) säännöllinen vs. tarvittaessa käytettävä lääkitys lääkkeen tehoa arvioidaan määrävälein ja tarpeettomat tai tehottomat lääkkeet lopetetaan

Lääkeryhmistä: Alzheimerin taudin lääkkeet kolinergiset: donepetsiili (=Aricept), rivastigmiini (=Exelon) ja galantamiini (=Reminyl) NMDA-reseptorisalpaaja: memantiini (=Ebixa) masennuslääkkeet SSRI (sitalopraami) SNRI (venlafaksiini) NASSA (mirtatsapiini) RIMA (moklobemidi)

Zyprexa (olantsapiini) on kontraindioitu dementiaoireista kärsiville (erityisesti vanhuksille) sillä sen on todettu aiheuttavan vakavia sivuvaituksia. Ikäihmisten metabolia poikkeaa runsaasti, esim. 75 vuotiaalla on käytännössä jäljellä enää yksi munuainen. Aineiden puoliintumisajat ovat käytännössä aina vanhuksilla pidemmät ja tätä ei ole huomioitu tavallistenkaan lääkkeiden annosteluohjeissa.

Kipu Muu epämukavuutta aiheuttava tekijä, esimerkiksi ummetus tai virtsaretentio Turhautuminen Infektio Epäasianmukainen lääkitys Päihteiden haittavaikutukset Metabolinen häiriö: nestetasapainon häiriöt, maksan, munuaisten, keuhkojen tai kilpirauhasen toimintahäiriö, hypotai hyperglykemia Epileptinen kohtaus Sydän- ja verisuonisairaudet: sydämen vajaatoiminta, infarkti, vakavat rytmihäiriöt Kasvaimet Aivoverenkiertosairaudet: TIA, aivoinfarkti, aivoverenvuoto Trauma: pään vamma, murtuma, subduraalihematooma

Käytösoire Yleisyys (%) masennus 20 80 apatia 20 90 levottomuus ( agitaatio ) 20 75 ahdistuneisuus 20 50 psykoottiset oireet 5 75 persoonallisuuden muutos 50 90 uni- valverytmin häiriöt 60 70 seksuaaliset käytösoireet 10 15 syömishäiriöt 30

Käytösoireita pitää hoitaa, kun ne rasittavat potilasta tai heikentävät hänen kykyä huolehtia itsestään, sosiaalista vuorovaikutusta tai toimintakykyä. Hoito on aiheellista myös silloin, kun käytösoireet aiheuttavat vaaratilanteita potilaalle itselleen tai muille, vaikuttavat hoitopaikkaratkaisuun tai kun omaiset eivät enää niiden vuoksi jaksa hoitaa potilasta. Lääkkeettömät keinot ovat ensisijaisia useimpien käytösoireiden hoidossa. Osa dementiaan liittyvistä käytösoireista häviää itsestään, joten masennuslääkehoidon tarve arvioidaan 3-6kk välein ja psykoosilääkehoidon tarvetta on arvioitava 3-6 viikon välein.

Omaisten tuki ja ohjaus Hyvä perushoito (ravitsemus, nesteytys, kivun hoito ym.) Laukaisevien tekijöiden eliminointi (esimerkiksi kipu, epäasianmukainen lääkitys) Tunne-elämää tukevat ja kognitiivisesti suuntautuneet terapiat (muistelu- ja validaatioterapia) Merkityksellisiä kokemuksia painottavat menetelmät (virikkeellisyys) Käyttäytymisen ja vuorovaikutustapojen hallintaa tukevat menetelmät (behavioraaliset terapiat) Liikunta Luovat terapiat, muun muassa musiikki, musiikkiterapia, kuvataide, tanssi, käden taidot Virkistystoiminta Kuntouttava päivätoiminta

Käytösoireiden ensisijainen hoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito eli muistisairauslääkitys. Psyykenlääkkeitä tarvitaan usein tilapäisesti vaikeimpien masennus-, levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta moniin vaikeisiin oireisiin niistä ei ole apua. Psyykenlääkkeiden osalta pyritään vain yhden valmisteen käyttöön. Vastetta voidaan arvioitava ohjeen mukaan. Useiden samankaltaisen vaikutuksen omaavien lääkkeiden yhteiskäyttöä ei suositella. - Ikäihmisen metabolia tulee ottaa huomioon.

Nämä käytösoireet reagoivat Näihin oireisiin psyykelääkkeet AKE:n estäjiin eivät auta apatia kuljeskelu agitaatio tavaroiden keräily ja kätkeminen harha-ajatukset - tarkoitukseton pukeutuminen ja aistiharhat riisuutuminen estottomuus huutelu poikkeava motorinen esineiden syöminen käytös hyperseksuaalisuus - itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaminen)

Kliinisen kokemuksen mukaan pieniä annoksia keskipitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja voidaan käyttää käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa. Hyödyt ja haitat tulee arvioida ja huomioida ikääntymiseen liittyvät muutokset lääkkeiden metaboliassa ja jakaantumistilavuudessa - Jos lyhytaikaiseksi tarkoitettu lääke jää päälle, seuraa varmuudella enemmän ongelmia.

Sertraliini saattaa olla tehokas ja turvallinen dementiapotilaan masennuksen hoidossa C. Trisyklisistä depressiolääkkeistä ei liene hyötyä dementiaan liittyvässä masennuksessa C. Antikolinergisesti (kolmiolääkkeet) vaikuttavat lääkkeet lisäävät kognitiivisia ongelmia ja voivat liittyä jopa dementiatasoisen oirekuvan kehittymiseen. Sitalopraami saattaa olla tehokas laitospotilaiden dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa C. Sertraliinilla ja sitalopraamilla vaikuttaisi olevan vähemmän kliinisesti merkittäviä interaktioita kuin muilla serotoniinin takaisinoton estäjillä

Psykoosilääkkeet saattavat lisätä aivoverenkierron häiriöitä ja kuolleisuutta B dementiapotilailla. Siksi niitä voidaan käyttää vain vaikeimpien psykoottisten oireiden ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmenevien käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa. Tarvetta tulee arvioida säännöllisesti (miten usein). Yli kolme kuukautta jatkuneen neuroleptilääkityksen lopettaminen ei heikentäne potilaiden toimintakykyä tai kognitiota eikä lisää käytösoireita mutta vähentää kuolleisuutta pitkäaikaisseurannassa C. Toisen polven psykoosilääkkeet aiheuttavat vähemmän neurologisia haittavaikutuksia kuin vanhemmat.

Dementiaan liittyvät vaikeat käytösoireet ovat vain risperidonin virallinen käyttöaihe. MAX 6 VIIKKOA!!! Risperidoni on tehokas laitospotilaiden dementiaan liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoidossa A. Osa lääkeyrityksistä ei suosittele valmisteensa (aripipratsoli, olantsapiini, tsiprasidoni) käyttöä dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa. Olantsapiini saattaa olla tehokas dementiaan liittyvien harhaluulojen ja aistiharhojen hoidossa C. Aripipratsoli saattaa vähentää AT-potilaiden dementiaan liittyviä psykoosioireita C. Ketiapiini ei ilmeisesti tehoa vaikeaa AT:tä sairastavien laitospotilaiden levottomuuteen C. Haloperidoli on tehokas dementiaan liittyvän aggressiivisuuden hoidossa A. Dementiaan liittyvään agitaatioon haloperidolilla sen sijaan ei ole vaikutusta A.

Natriumvalproaatin tehosta laitoshoidossa olevien dementiapotilaiden levottomuuteen ei ole näyttöä D.

Suosikaamme lääkkeettömiä hoitoja. Hankalissa tapauksissa voi auttaa koko psyykelääkityksen purku.

pitkäkestoisten aggressioiden lyhytaikainen (korkeintaan 6 viikkoa) hoito potilailla, joilla on Alzheimerin tautiin liittyvä dementia ja jotka voivat aiheuttaa vahinkoa itselleen tai muille, kun kaikkia mahdollisia vaihtoehtoisia (lääkkeettömiä) hoitoja on ensin kokeiltu ja dokumentoitu, eikä niistä ole saatu vastetta. Mikäli lääkettä käytetään pitempään kuin 6 viikkoa, se voi aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia.

Aggressiot: NÄITÄ KÄYTETÄÄN neuroleptit (Risperdal, Seroquel, Buronil...) SSRI-masennuslääkkeet (Cipramil, Seronil,Zoloft...) erityistapauksissa valproaatti (Deprakine) tai karbamatsepiini (Neurotol), jotka epilepsialääkkeitä SSRI-lääkkeistä hyötyvät käytännössä alle 5 prosenttia, muut saavat lähinnä sivuvaikutuksia ilman terapeuttista vastetta.

Ahdistuneisuus, pelkotilat pieni bentsodiatsepiiniannos tarvittaessa, esim. tematsepaami (Tenox) 2.5-5mg/vrk tai oksatsepaami (Opamox) 7.5-15mg/vrk KERTALUONTEISINA, EI SÄÄNNÖLLISESTI Isommat annokset voivat olla ja ovat usein vaarallisia. SSRI-lääkkeet (hyödystä ristiriitaista tietoa) pitkäaikaishoitoon sopiva ahdistuneisuuslääke on myös buspironi (Buspar)

Aistiharhat neuroleptit Alzheimerin taudissa asetyylikoliiniesteraasiinhibiittorit (Aricept, Exelon, Reminyl) Harhaluulot neuroleptit PITÄÄ OSATA EROTTAA HARHA MIELIKUVASTA, KOSKA MIELIKUVIIN NEUROLEPTIT EIVÄT JUURI AUTA.

Lääkeryhmistä: antipsykootit perinteiset neuroleptit (haloperidoli, perisiatsiini ) atyyppiset: risperidoni (=Risperdal), ketiapiini (=Seroquel) melperoni (=Buronil) ahdistuslääkkeet bentsodiatsepiinit buspironi (=Buspar) unilääkkeet bentsodiatsepiinit lähisukulaiset: tsopikloni (=Imovane)

Katastrofireaktiot pieni annos bentsodiatsepiinia ennen ko. tilannetta Levottomuus ja vaeltelu neuroleptit säännöllisesti käytettyinä pieni bentsodiatsepiiniannos tarvittaessa

Masennus SSRI-lääke; tehon arviointi 6-12 viikon kuluttua jos SSRI-lääke ei tehoa, NASSA-lääke, kuten venlafaksiini (Efexor) tai mirtatsapiini (Remeron)

Apatia kolinergiset Alzheimer-lääkkeet memantiini SSRI-läkkeet

Pakkoitku ja pakkonauru usein taustalla verenkiertohäiriöperäinen aivosairaus ja vaurio aivorungon tai aivojen pohjaosien alueella perustaudin hyvä hoito SSRI-lääkkeistä jkv apua Persoonallisuuden muutokset ei tehokasta lääkehoitoa SSRI-lääkkeistä voi olla apua

Unihäiriöt syyn etsiminen ja hoito; masennus ahdistus kipu vuorokausirytmin häiriöt lääkitys lääkehoito; bentsodiatsepiineilla pyritään aluksi jaksottaiseen käyttöön

Sekavuustila oireet nopeasti, vaihtelevat pitkin päivää ja päivittäin aistiharhat, desorientaatio, muistihäiriö uni-valverytmin häiriö lisääntynyt/vähentynyt psykomotorinen aktiivisuus hikoilu, verenpaineen nousu, sydämen tykytys

Sekavuustila (jatkuu) tunnistettava nopeasti ja erotettava dementoivan sairauden normaalista (hitaasta) etenemisestä syynä yleensä äkillinen (somaattinen) sairaus tai lääkitys oireita voi lievittää tutkimuksen ja hoidon aikana esim. diatsepaamilla (Diapam) tai neurolepteilla (Risperdal, Serenase)

CAM = Confusion Assessment Method 1. Äkillinen alku ja vaihteleva oireiston kulku 2. Tarkkavaisuushäiriö 3. Hajanainen ajattelu 4. Poikkeava tajunnan taso Delirium-dg = 1 ja 2 sekä 3 tai 4

Käytösoireita esiintyy eri muistisairauksissa jossakin vaiheessa 90 prosentilla potilaista. Käytösoireet heikentävät elämänlaatua, lisäävät palvelujen tarvetta ja ovat tärkein pitkäaikaishoidon alkamisen syy. Käytösoireiden ilmaantuessa tai pahentuessa tulee selvittää somaattisten sairauksien tai muiden laukaisevien tekijöiden osuus. Käytösoireiden säännöllinen kartoittaminen ja hoito ovat oleellinen osa potilaan seurantaa

Jos ei tule nyt mieleen, niin emailitse voipi kysyä: raul.soisalo@psyk.fi Mukavaa syksyn jatkoa! Kiitos, että olitte mukana!