9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000
0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö Aleksanterinkatu 10 00170 HELSINKI 17 Viitteet: KTM:n päätös n:o 109/460/80, 12.9.1980 Kirjeemme 11.12.1981 Toimitamrne ohessa selostuksen Oulun läänin Haapajärven kunnassa olleella Kopsa-nimisellä valtausalueella kaiv.rek.n:o 3000/1 suorittamistarnrne tutkimuksista. Kunnioittaen O U T O K U M P U Oy. /':'/,.!-- Matti Ketola valtakirjalla PL 27, 02201 ESPOO 20 Osoilo. Riihilo~tunlie 7-9 83500 OUTOKUMPU PL 26. 67101 KOKKOLA 10 Puh. 90-1711 Puh. 973-561 Puh. 968-19011 Ohivnliritu 90-421... Ohivalinln 973-56... Tolcx 12-1053 okly sf Telex 46-1 13 oku sf Telex 76-113 okla sf Sahkoosoile Outo Helsinki Sähkeosoite Kumpu Outokumpu Sähkeosoite Kumpu Kokkola
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA SELOSTUS VALTAUSALUEELLA SUORITETUISTA TUTKIMUSTOISTA Lähtötiedot Kopsan Au-Cu-As-Ag-mineralisaatiosta saatiin ensimmäiset vihjeet v. 1937. Aihetta tutki aluksi Geologinen toimikunta v. 1939 ja Outokumpu Oy vuosina 1940-41. Vuosina 1953-54 suoritti alueella tutkimuksia Pohjois-Suomen tutkimussäätiö. Vuonna' 1961 tutkimuksia teki Geologinen tutkimuslaitos, vuosina 1964-66, 1971-73 ja 1977-78 Outokumpu Oy. Edellä luetellut tutkimukset on luetteloitu ja raportoitu Outokumpu Oy:n sisaisessa raportissa 001/2344/GG/78: Haapajärven Kopsan ja Vehkan tutkimuksista vuosina 1939-78. Kopsan geolosiaa on kuvattu julkaisussa: G. Gaál and M. Isohanni: "Characteristics of Iqneous Intrusions and Various Wall Rock in Some Precambrian Porphyry Copper-Molybdenum Deposits in Pohjanmaa, Finland." Econ. geol. Vol. 74, 1979, pp. 1 198-1 210. Tutkimuksensa yhteenvedossa Gaál päätyy Kopsan mineralisaation osalta seuraavaan arvioon: Noin 50 m paksu mineralisaatiolaatta muodostaa ovaalinmuotoisen loivan altaan, jonka pituus on 1 200 m, leveys 400 m ja syvyys 100 m. Kemiallisen koostumuksen mukaan on erotettu kaksi malmityyppia: Au-malmi ja Cu+Au-malmi. Au-malmi sijaitsee joko Cu+Au-malmin sisalla, sen yläosassa tai Cu+Au-malmin yläpuolella. Malmin määrä on arvioitu noin 100 metrin syvyyteen. Au-malmin määräksi (todettu + todennäköinen) on arvioitu 1,l milj. tn Au 1,9 ppm, Cu 0,17 %, Ag 3,8 ppm ja As 0,81 %. Cu+Au-malmin arvioitu (todettu + todennäköinen + mahdollinen) määrä on 24,6 milj. tn Cu 0,18 %, Au 0,57 ppm, Ag 4,2 ppm ja As 0,36 %. Kullan hinnan nousu vuoden 1979 alun n. 30 mk/gr hinnasta v. 1980 alkuun noin 80 mk:aan/gr antoi syyn palata Kopsan aiheeseen. Tutkimukset Luotettavamman malmiarvion laatimiseksi päätettiin ensi vaiheessa täydentää profiilin Y = 10.000 ja sen rinnakkaisen profiilin 9.975 kairausta sekä kairata profiili 10.025 mahdollisen avolouhosmalmin varmistamiseksi. Kairauksen suoritti Kalajoen Timanttikairaus Ky ja kaikkiaan kairattiin 25.4. - 14.5. välisenä aikana 9 reikää yhteensä 553,9 metriä. Ennen kairausta tehtiin alustavia vaahdotuskokeita Kopsan vanhasta kairaus- ja lohkaremateriaalista. Tulokset Tulokset eivät vastanneet kairausten osalta ennakkokäsityksiä. Liitteenä 1 on kairaustiedoston ATKtulostus, liitteenä 2 analyysilistaus, liitteina 3 ja 4 kairausreikien sijaintikartat ja linjoituskartta seka liitteinä 5-7 kairausprofiilit Y = 9.975, Y = 10.000 ja Y = 10.025.
Q OUTOKUMPU O'f 0 K MALMINETSINTA Paras yksittäinen analyysi oli reiässä 66 s. 43.20-45.00 Au = 10,6 ppm. Parhaat lävistykset saatiin reiästä 65 s. 20.00-30.00 yht. 10.00 m Au 1,88 ja reiästä 66 s. 43.20-50.10 6.9 m 5,O ppm. Tulosten perusteella näyttää siltä, että aiemmin tehdyn lohkomalmiarvion allasmaista rakennetta ei ole olemassa Parhaat mineralisaatiot voidaan konnektoida ehkä mieluimmin suhteellisen loivasti etelään kaatuvaksi laataksi tai jyrkemrnäksi etelaan kaatuvien mineralisaatioiden parveksi. Todennäköistä edelleen on, että mistään kerrosmallista mineralisaatiota kontrolloivana tekijänä ei ole kyse, vaan kontrolloivana piirteenä ovat kvartsijuonet ja erilaiset muuttumisvyöhykkeet. Mikäli oletukset kaateista pitävät paikkansa, ovat etelaan kallistuvat reiät luotettavuudeltaan pohjoiseen kallistuviin verrattuna olennaisesti huonompia. Liitteenä 8 ovat vuoden 1980 vaahdotuskokeiden tulokset kairasydänmateriaalista, liitteena 9 lohkareista tehdyt vaahdotuskokeiden tulokset ja liitteenä 10 P. Vannisen tekemä arvio Kopsan kultamalmista vaahdottamalla saatavan rikasteen laadusta. Vuoden 1980 kairauksen materiaalista ei vaahdotuskokeita ole tehty. Koska tutkimus osoitti, että alueella ei ole oletetun kaltaista avolouhoksena louhittavaa yksikköä, luovuttiin jatkokairauksista ja vuonna 1981 Outokumpu Oy luopui valtauksesta. Markku Isohanni LIITTEET kairaustiedoston peruslistaus kairaustiedoston AAS-listaus kairausreikien sijaintikartta 1 : 20 000 kairausreikien sijaintikartta + linjoituskartta 1 : 2 000 kairausprofiili Y = 9.975 1 : 1 000 kairausprofiili Y = 10.000 1 : 1 000 kairausprofiili Y = 10.025 1 : 1 000 vaahdotuskokeiden tulokset (kairasydämistä) vaahdotuskokeiden tulokset (A- ja B-lohkareista) arvio Kopsan kultamalmista vaahdottamalla saatavan rikasteen laadusta