TONTTI 3-37-3 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISTÄ Rakennustapaohjeella pyritään alueen toteutumiseen yhtenäisenä korkeatasoisena asuinalueena, joka soveltuu Heikinpohjan ympäristöön ja kaupunkikeskustaan. Rakennustapaohje on laadittu ohjeellisena, jolloin liikkumavaraa jää arkkitehtisuunnittelulle. Ohje on noudattaa Kirkkolahden Norpanrannan ja syväsataman rakennustapaohjeita. Koska alue rakentuu noin 10 15 vuoden aikana ja sitä ei rakenneta kerralla, arkkitehtuurin tulee kestää aikaa. Alueesta esitetyissä havainnekuvissa näkyvät rakennusten massat, kerroskorkeudet sekä rakennusten ja parvekkeiden sijoittuminen viitteellisesti. Asemakaavassa on määritelty asuinrakentamisen määrä, talojen sijoittelu ja kerrosluku. Rakennuksien asuntotyypit ja rakennusten lopullinen ulkonäkö ovat talosuunnittelijan ratkaistavissa asemakaavan reunaehdoin. Yhtenäinen toteutus lisää alueen vetovoimaa. Viheralueella on yhtä suuri merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta kuin rakennusten arkkitehtuurilla tai asunnoista avautuvilla järvinäkymillä. Viherympäristön suunnittelusta annetaan yleiset linjaukset tämän rakennustapaohjeen kautta. Talo- ja ympäristösuunnittelijoiden on hyvä neuvotella ratkaisuista jo työn alkuvaiheessa Savonlinnan kaupungin rakennusvalvonnan ja asemakaavoituksen kanssa. JULKISIVUT Tavoitteena on, että Kirkkolahden tornitalot VII-VIII olisivat ulkonäöltään samanlaiset. Rannan IVkerroksiset talot ovat myös yhtenäiset julkiasultaan. Sisäpihalle ja järvelle avautuviin julkisivuihin suositellaan valkoista betonia tai rappausta. Betonin tai rappauksen värisävy ja pintakäsittely on sama kaikissa alueen taloissa. Kadulle päin avautuviin julkisivuihin suositellaan punaisenkirjavaa tiiltä (pintakäsittely karhea, tavanomainen limitys, esimerkiksi kirjava punainen ruukintiili). Valitun tiilen värisävy ja saumaus on kaikissa taloissa sama. Talojen päädyissä voidaan käyttää esimerkiksi sekä tiiltä että betonia/rappausta. Tiiltä tulee käyttää vähintäänkin tehosteena, jotta alue yhdistyy Kirkkolahden muuhun rakennuskantaan. Kaikissa taloissa julkisivujen tiiliverhous tai betoni/rappaus jatkuisi yhtenäisenä alas saakka ja sokkelikerros on mahdollisimman matala. Sokkelin pintakäsittely suositellaan valittavaksi kaikissa taloissa samaksi esimerkiksi betoni tai luonnonkivi. Julkisivuelementtien saumat eivät saa näkyä ja ne häivytetään julkisivusta. Tiili- ja betoni/rappausjulkisivuissa ei suosita koristeita, seinäpinnat ovat aukotuksia lukuun ottamatta yhtenäiset. Sivu 1 / 9
Periaatekuva alueesta KATOT Kattomuoto on esimerkiksi rikottu pulpettikatto VII-VIII-kerroksisissa taloissa. Yhtenäistä pulpettikattoa ei suosita. Kattolinjojen ja perusratkaisujen tulee olla yhtenäiset. Rannan IV- kerroksissa taloissa katto voisi olla esimerkiksi päätyjulkisivun suuntainen harjakatto, jossa jyrkempi osa noin 1/3 on tornitalon puolella ja loivempi noin 2/3 Rotarypuiston puolella. Tai katto tehdään rikottuna pulpettikattona. Valittu kattoratkaisu on hyvä olla sama molemmissa rannan taloissa. Kattojen yksityiskohtien ja räystäiden mitoitukseen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota, jotta arkkitehtuuri säilyy korkeatasoisena. Kaikki katot ovat esimerkiksi vaaleanharmaata peltiä, ja värisävy on sama jokaisessa talossa. Konehuoneet tms. tekniset tilat sekä katolle tulevat varusteet tulee sovittaa muodoin, värein ja materiaalein osaksi kattoa tai julkisivua. Kattodetaljit ovat vaaleanharmaat tai katon sävyyn soveltuvat. Sivu 2 / 9
Periaatekuva Kirkkolahden massoittelusta, taustana keskustan 3D-malli Periaatekuva Kirkkolahden massoittelusta, taustana keskustan 3D-malli Sivu 3 / 9
IKKUNAT Ikkunoiden ja yksityiskohtien värisävy on pääosin valkoinen. Sisäänkäyntien puoleisissa julkisivuissa (kadun puoli) ja päädyissä voitaisiin käyttää myös korkeita ja kapeita ikkunoita sekä suosia esimerkiksi ranskalaisia parvekkeita. Julkisivua voidaan tehdä esimerkiksi aukotuksella vaihtelevaksi erityisesti kadun puoleisilla tiilijulkisivuilla ja päädyissä. Päädyissä voitaisiin käyttää myös erkkereitä tai parvekkeita. Järven puoleiset julkisivut suunnitellaan selkeinä. Ikkunoiden mallit ovat yksikertaiset ja selkeät. Ristikkoaiheita ei käytetä. Varsinkin parvekkeisiin rajautuvien ikkunoiden ja järven puoleisten ikkunoiden ikkunapenkit suositellaan tehtävän mataliksi, jotta järvinäkymät avautuvat esteettä. PARVEKKEET Parvekkeet ovat mielellään kirkkaat ja lasitetut rannan puoleisissa julkisivuissa. Valittua tyyliä on hyvä käyttää kaikissa rantaan päin avautuvissa julkisivuissa. Automiehenkadun ja Kipparinkadun puoleisissa julkisivuissa ja 1. kerroksessa parvekkeet voisivat olla umpinaisemmat julkisivumateriaaleihin ja väreihin sopivat. Parvekekaiteet ovat mahdollisimman kevyennäköiset, mielellään ilman voimakkaasti korostettuja pysty tai vaakajakoja. Etuprofiili, pylväät sekä parvekkeiden väliseinät voisivat olla vaaleat. Parvekkeiden tasojen alapinnat ja julkisivuseinät voitaisiin verhota esimerkiksi vaakasuuntaisella puupaneelilla, värisävy sama kaikissa taloissa. Tällöin julkisivut ovat lämpimämmät kuin pelkällä tiilellä tai betonilla/rappauksella. Talojen pohjakerroksien asuntoihin voitaisiin luoda rivitalomaisempaa tunnelmaa, esim. terasseja ja omat pihat, jotka voidaan erottaa toisistaan esim. pergoloilla, ritilöillä tai puisilla väliseinillä. Pihat on hyvä erottaa julkisesta puistoalueesta esimerkiksi istutuksin tai tarvittaessa matalalla kivimuurilla. Terassit voisivat ulottua parvekelinjaa laajemmalle. Parvekkeet voivat ulottua rakennusalan ulkopuolelle maksimissaan 2,5 metriä AK- ja AH-korttelialueilla, paitsi katualueiden ja pysäköintialueiden (LPA) päälle. SISÄÄNKÄYNNIT Pääsisäänkäyntien kohdalle voitaisiin tehdä katokset, kattomuoto on esimerkiksi loiva pulpettikatto tai tasakatto. Pääsisäänkäyntejä voitaisiin korostaa 1. kerroksessa esimerkiksi vaakasuuntaisella puupaneelilla, värisävy sama kaikissa taloissa. Sisäänkäyntien kohdalle voitaisiin tehdä näkösuojaksi myös puuritilät näin haluttaessa. Porrashuoneiden on hyvä olla valoisat, ja ikkunoiden jatkua esimerkiksi yhtenäisenä linjana ylös saakka porrashuoneen kohdalla. Sivu 4 / 9
Sisäänkäyntien kohtia voitaisiin korostaa myös valaistuksella. Sisäänkäyntien kiveykset ja luiskat tehdään mielellään kivimateriaalista. Jos tarvitaan tukimuureja tai kaiteita, ne voivat hyvin olla myös tiilestä. APUTILAT AK-kortteleihin voidaan rakentaa asumista palvelevia yhteis-, varasto-, huolto- ja teknisiä tiloja, jotka on hyvä sijoittaa pääosin rakennuksen 1. kerrokseen ja rakennusten päätyihin siten, että tiloista on sujuvat yhteydet pihalle, pysäköintialueelle tai katutasoon. AH-kortteleissa on myös osoitettu rakennusoikeutta yhteiskäyttötiloille (t). AH-KORTTELI AH-korttelista tulee laatia yhtenäinen suunnitelma, jonka mukaan alue toteutetaan. Yhteinen oleskelualue antaa mahdollisuuden suunnitella asukkaiden sisäpihat toiminnoiltaan ja laitteiltaan monipuolisina ja eri-ikäisille käyttäjille. AH-korttelien liittyminen julkisiin puistoalueisiin tulee suunnitella yhteistyössä Savonlinnan kaupungin kanssa. Korttelista tulee olla esteettömät kulkuyhteydet puistoon ja kadulle. Pihat voidaan esimerkiksi rajata pensasistutuksilla tai tarvittaessa matalalla kivimuurilla. Tämä erottaa julkisen ja yksityisen tilan toisistaan. AH-kortteliin sijoitettava leikkialue/alueet voidaan aidata turvallisuussyistä, muuten piha-aluetta ei pääsääntöisesti ole hyvä aidata. AH-korttelien rakennukset esimerkiksi joko tehdään vaakasuuntaisesta puupaneelista, värisävy valkoinen, ja/tai tiilestä. Julkisivuja voidaan pehmentää puuritilällä. Kattomuoto on esim. loiva pulpettikatto tai harjakatto, kattomateriaali vaaleanharmaa pelti. Kattokorot ja muodot tulee sovittaa koko alueella toisiinsa. Pihasta on hyvä esittää myös valaistussuunnitelma, johon tulee esim. tiedot kulkureittejä ohjaavasta valaistuksesta, leikki- ja oleskelualueiden valaistuksesta sekä julkisivu- tai kohdevalaistuksesta. Piha-alueiden varusteet ja kalusteet tulee suunnitella alueen yleisilmeeseen sopivina väritykseltään ja tyypeiltään. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla kooltaan riittävän suurta. AH-korttelissa voitaisiin käyttää puukujannelajina esimerkiksi vaahteraa. Pensasistutukset suunnitellaan valkokukkaisista tai voimakkaan syysvärin lajeista esim. koivuangervo, pihlaja-angervo, norjanangervo, syreeni tai marja-aronia. Lisäksi voidaan käyttää havupuita ja maanpeitekasveja sekä purppuralehtisiä lajeja, korostamaan vaaleita värejä. Oleskelualueilla voidaan käyttää myös kukkivia pikkupuita (esim. kirsikka, koristeomena). Köynnöskasvina käytetään esimerkiksi säleikkövilliviiniä tai köynnöshortensiaa. Sivu 5 / 9
LPA-ALUE Pysäköintimitoitus on 2 autopaikkaa / 3 asuntoa kohden. Jos kaikkia pysäköintipaikkoja ei rakenneta, tehdään ne istutuksin tai kiveyksin. Korttelin 36 tonttien 24-26 pysäköintiä voidaan sijoittaa myös asuinrakennusten 1. kerrokseen. LPA-alueet suunnitellaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Autokatokset tehdään esimerkiksi vaakasuuntaisesta puupaneelista, värisävy valkoinen. Autokatosten päätyjä ja pitkiä seinälinjoja voidaan keventää esim. puuritilällä, köynnösritilöillä tai pensas- ja puuistutuksilla. LPA-alueille on osoitettu talousrakennusten sijainti jätehuoltoa varten tai jätehuolto voi olla autokatoksissa. Jätehuolto voidaan tehdä myös esim. syväkeräyssäiliöillä. Kattomuoto on autokatoksissa ja talousrakennuksissa esim. loiva pulpettikatto tai toisiinsa yhdistyvissä katoksissa loiva harjakatto, kattomateriaali vaaleanharmaa pelti. Kattokorot ja muodot tulee sovittaa koko alueella toisiinsa. Mitoituksessa on pysäköintikadulla, talojen vieressä ja kevyen liikenteen väylillä otettu huomioon, että seinät eivät ole aivan kadussa kiinni, jotta kunnossapidolle jää tilaa ja ovet eivät avaudu suoraan kadulle sekä talojen kuivatusrakenteet mahtuvat tontille. Kaikki kulkuyhteydet ja pihat on sijoitettu asemakaavassa siten, että talojen julkisivujen eteen jää 4 metriä paloreittiä joka puolelle. Periaatepoikkileikkaus pysäköintikadusta, jossa pysäköinti on kadun molemmin puolin. Ajokaistojen vieressä on väistötila 2,25 metriä, joka toimii samalla yleisenä kevyen liikenteen reittinä. Sivu 6 / 9
Periaatepoikkileikkaus Kipparinkadulta Periaatepoikkileikkaus Norpanrannan kohdalta Periaatepoikkileikkaus Sivu 7 / 9
ESTEETTÖMYYS Julkisten ulkoalueiden, pihojen ja rakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon esteettömyys. PINNOITTEET LPA-katu ja autopaikat ovat asfalttipinnoitteiset. Autopaikat suositellaan erotettavaksi ajoväylästä luonnonkiviraidalla. Ruudut voivat olla maalatut. Lamppurivistöt ja pitkät kevyen liikenteen väylän linjat erotetaan esimerkiksi noin 0,5 1 metriä leveällä kiveyksellä pysäköintikadusta. Reunakivet ovat mielellään luonnonkiveä, joka on kunnossapidon kannalta pidemmällä aikavälillä kestävämpi ratkaisu. Väistötila (kevyen liikenteen yhteydet LPA-alueella) tehdään pääasiassa betonikivestä (esimerkiksi tiililadonta, värisävy punainen kirjava). Myös tori- ja laiturialue tehdään mielellään samasta materiaalista ja ladonnalla. Pääsisäänkäyntien kohdat voitaisiin kivetä samalla betonikivellä ja ladonnalla noin 5-7 metrin leveydeltä, joka korostaa sisäänkäyntien kohtaa. Betonikiven värisävy voisi olla sama väistötilassa, aukiolla ja pääsisäänkäynneissä. Penkkiryhmien alustat on hyvä kivetä pääkulkureittien vieressä. Sisäiset leikkialueet ja oleskelualueiden puistokäytävät voivat myös olla kivituhkapintaiset, erotettuna reunakivellä nurmikosta. Pääkulkureitit on hyvä olla muuten asfalttia huolto- ja pelastusajon helpottamiseksi. Kivettäväksi ehdotetut alueet on esitetty periaatekuvassa punaisella. JULKISET VIHERALUEET Julkiset viheralueet suunnitellaan Savonlinnan designmanuaalin ohjeiden mukaan. Rannassa on puistovyöhyke, Rotarypuisto, jossa on pyörätie, kävelylaituri järven vieressä ja venelaiturit. Rotarypuistoon suunnitellaan lajistoltaan vaihteleva puistoalue. Näin haluttaessa siirretään aiemmin istuttuja puita ja muistolaatta nykyisestä paikastaan Uuraanpuistikosta. Syväsataman laituri säilyy palvelemaan suurempia aluksia ja huviveneitä. Tori- ja laiturialue tehdään pääosin betonikivestä, tiililadonta. Reunakivet ovat luonnonkiveä. Penkkien alustat kivetään esimerkiksi nupukivellä tai noppakivellä. Jäteveden pumppaamoita peitetään ympäristöstä kookkailla ryhmäpensasistutuksilla. Sivu 8 / 9
Periaatepoikkileikkaus rannan käsittelystä. Kävelylaiturin rakentamiseen on esitetty vaihtoehto kelluvasta laiturirakenteesta, joka seuraa Saimaan veden vaihtelua. Vastaava ratkaisu on esimerkiksi Naantalissa. Savonlinnassa 17.10.2017, Päivi Behm asemakaava-arkkitehti Sivu 9 / 9