Kosteus-, home- ja laho-ongelmien havainnointi ja korjaus - Mitä on opittu viimeisten 30 vuoden aikana Sisäilmastoseminaari 13.3.2013, Helsinki, Messukeskus Hannu Viitanen, Tuomo Ojanen & Miimu Airaksinen, VTT
2 Kosteus- home- ja laho-ongelmien historiaa Suomessa sienten aiheuttamat ongelmat tulivat laajempaan tietoon jo 1970 luvulla lattiasienen aiheuttamat ongelmat laajoja lattioissa ja seinien alaosissa (Luotonen et al 1980, Viitanen 1986, lahovaurioiden korjausohjeet j VTT 1980 ). ) Silloiset ratkaisut eivät täytä homekorjausten vaatimuksia? -> VTT kehitti homeen ja lahon kehittymismallit Ruotsissa mm. eristämättömälle betonilaataalle koolatut puulattiat ja kellareiden virheelliset sisäpuoliset eristykset aiheuttivat ongelmia, joista homekeskustelut lähtivät Ruotsissa 1970-luvulla liikkeelle (Samuelson 1985). Ryömintätilaiset lattiat ovat kautta aikojen tuottaneet ongelmia etenkin kostea maapohjan, puutteellisen ilmanvaihdon sekä hallitsemattomien ilmavuotojen (hajujen) vuoksi. Edelleen tulee esiin vakavia vaurioita Laurinkoski / M. Eklund 2013: Vauriot uusiutuneet kahden vuoden kuluttua korjauksesta. Vikojen merkitys sisäilman laadulle korostuu
3 Ongelmalliset rakenteet Pirisen (2006) mukaan ongelmat näyttävät keskittyvän rakennusten alimpiin ii osiin, joihin on kertynyt kosteutta. Sisäilmaa pilaava mikrobikasvu voi löytyä eri kohdista. Tuloilmaan laatuun vaikuttavat rakenteet: ikkunankarmien saumat, kaapelien ja putkien läpiviennit sekä ilmavuodot ryömintätiloista ja kellareista. Ilmanvaihdon toimivuus tärkeää.
4 Ongelmat johtuvat rakenteisiin kertyneestä kosteudesta - vaikutusaika tärkeä Kosteuden hallintaan liittyy olennaisesti materiaalien ja rakenteiden kosteudensietokyky: home- ja laho-ongelmiin johtavat kriittiset olosuhteet sekä niiden vaikutusaika. Rakennushistoria on myös rakennusvirheiden historiaa Rakennusala: vaurio on tilanne, jossa materiaalin, rakenneosan, rakenteen tai koko rakennuksen toimivuus menetetään kokonaan Terveysala: rakenteissa havaittu home- ja mikrobikasvu = vaurio Rakenteissa havaitut mikrobit tai niiden kasvu ei välttämättä ole sama asia kuin vaurio vaikutus sisäilman laatuun Rakenteet t ja materiaalit kestävät ät lyhytaikaiset i t kosteusrasitukset k t riskirajat tunnettava (kosteus lämpö) Jos kosteusrasitus > kosteudensietokyky = riski olemassa Homeongelmat ja -vauriot ovat seuraus rakentamisen kosteuden hallinnan epäonnistumisesta ja sen seurauksena syntyneiden kosteus- ja mikrobiriskien toteutumisesta Korjausrakentamisen ongelmat sisäilman laatutavoitteet ilmanvaihdon rakentaminen vanhaan taloon läpiviennit?
5 Mikrobiongelmat ovat laaja kokonaisuus, homeet ja bakteerit ovat siitä vain osa kokonaisuutta, pahimmat ongelmat johtuvat t pitkäaikaisesta ik i t kosteudesta. t RH (% %) 100 95 90 85 80 75 70 1 C 5 C 10 C 20 C 100 95 0 5 10 15 20 25 30 Time (weeks) 90 Lahon alkuvaiheen kehittyminen RH (%) 85 80 75 Homeen Mikrobien määritys kasvun Mikrobien sukkessio rakennus- alkaminen materiaaleissa: i pintahome betonin pinnalla puun home ja sinistymä 70 0 4 8 12 16 20 24 Time (months) 0 C 5 C 10 C 20 C lahovaurio puussa ja sekundaarihomeet ja -bakteerit (elävät lahosienellä)
6 VTT:n kokemukset: vaurioiden ja ongelmien syitä runsaasti Ympäristöstä tuleva vesi eri muodoissaan: kattovuodot, ulkopintojen vesivuodot, maakosteus ja pohjavesi, valumavesi rakenteisiin jne Putki ja käyttöveden vuodot, sisäilman korkea kosteus ja kylmäsillat, sisäilman vuotovirtaus ja kosteuden kondensoituminen rakenteisiin, puutteellinen tai toimimaton ilmanvaihto. Kosteudelle alttiit rakenteet, väärin suunnitellut ja toteutetut veden poiston ja eristyksen ratkaisut, veden kertymä, puutteellinen maapohjan kuivaus Huolimaton korjaus: vakavammat viat jääneet korjaamatta, virheelliset rakenne- ja materiaaliratkaisut tk i t, materiaalien ja rakenteiden kastuminen rakennusvaiheessa, läpiviennit vuotavat ilmaa, putki- ja vesivuotojen puutteellinen korjaus, kuivaus ja jälkihuolto jääneet tekemättä, kosteuseristykset jääneet korjaamatta jne. Huollon puute, laitevuoto, huolimaton vedenkäyttö, liiallinen sisäilman kosteus, puutteellinen ilmanvaihdon huolto, vesivuotoon ei reagoida. HUOM! Rakennusten hyvä lämmöneristystaso ei ole syy kosteusongelmiin, mikään rakenne ei kestä vesivuotoja.
7 Mikrobivaurioiden havainnointi Oppaita olemassa useita lähtökohta terveys ja viihtyvyyshaitat Ongelmien ja vaurioiden selvittäminen alkaa sisäilman olosuhteiden määrittämisellä (sisäilman mikrobit), ongelmien syyt jäävät auki? Mikrobikasvun määrittäminen viljelykokeiden avulla on yleisin Suomessa käytössä oleva menetelmä Materiaalinäyte: pyritään arvioimaan mahdollinen kasvu Viljelyn ohessa kannattaisi tutkia materiaalit myös mikroskoopilla suhteellisen nopeasti tulos: materiaalin mikrobikasvu ja vaurioaste Pikanäytteet pinnoista teippinäytteelle ja mikroskopiaan alustava tulos nopeasti tilanteesta ei tarvitse aina odotella viljelytulosta Tulevaisuudessa uudet menetelmät ovat yhdistelmiä: pikamenetelmät, viljelyt ja molekyylibiologiaa kustannukset hyvä muistaa Toksisuusanalyysit ja terveystarkastelut kehittyneet korjaus?
8 Mitä on opittu 30 vuoden aikana? Homeen ja lahon kehittyminen mallinnettu ja yhdistetty kosteusfysiikan malleihin ja laskelmiin, VTT Viitanen / Ojanen et al mallien käyttö ja hyödyntäminen käytännössä, rakenteiden kosteustoimivuuden arviointi Ongelmien syitä lukemattomia rakennushistoria on virheiden historiaa uusia virheitä tehdään ja löydetään edelleen, tietopankit käyttöön Oppaita ja tutkimuksia tehty vuosikymmenien kuluessa lukemattomia (ovatko jääneetkin lukemattomiksi), lukuoppaita ja toimintaohjeita Riskirakenteet osaksi opittu tuntemaan miten käytäntö Riskikosteudet t vielä melko sekaisin i riskirajat ja vaikutusaika malleista Mikrobien määritykset eriytyneet (käytännön tarpeet ja pahimpien ongelmien havaitseminen), partikkelit, kasvu, hajut, mikrobivauriot Lieviä ongelmia ja vakavia vaurioita ei tunnisteta (menetelmät yksipuolisia, lahoa ei edes tunnisteta), mikrobimenetelmiä ja niiden tulkintaa tulisi kehittää, molekyylibiologian menetelmät vielä uusia
9 Mitä on opittu 30 vuoden aikana? Vaatimustaso kasvanut (miten rahat riittävät korjauksiin), korjaukset tulisi kohdentaa oikein ja todelliset viat korjattava Korjauksia tulisi optimoida ilmanvaihdon merkitys ja vaikutus sisäilman laatuun tärkeä tilapäiset sisäilmaa parantavat ratkaisut käyttöön? Uudet rakentamisen tavoitteet ja määräykset muuttuneet vaatimukset kasvaneet ja tarpeet muuttuneet Terveysala ja rakentaminen parempaan p yhteistyöhön, y terveysalan ja lääketieteen tuloksilla ei rakennuksia korjata sovellukset käytäntöön Rakentamisen ammattitaitoa kehitettävä, ammattitaito kunniaan, vastuut kohdennettava paremmin menettelytavat käytännössä Korjausmenetelmien kehittäminen kemikaalit ei ratkaisu Energiatehokkuus / kosteusvauriot kosteusriskit otettava huomioon Energiatehokas rakennus ei ole sairas talo pullotalopuheet outoja? Homeriskit huomioitava aina ei mikään ratkaisu kestä vesivuotoja (mm VTT:n kokemus)) Energiatehokkuuden korjaukset haasteeksi korjaukset kohdistettava ja toteutettava oikein, rakennusalan tutkijoiden osaamisen hyödyntäminen
10 Mitä on opittu 30 vuoden aikana Rakenteiden kosteustekninen mitoitus / homeen / lahon kehittymisen mallintaminen VTT RIL 250-2011 Kosteuden hallinta ja homevaurioi den estäminen Microbial diversity in moisture damaged building materials - Optimization of DNA extraction (2012) Elina Sohlberg Hannu Viitanen, VTT STM: Asumisterveys ohje Sisäilmayhdistys: Tiedotteet ja tietopankit
11 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa