Mikrobimenetelmät ja homevaurion vakavuuden arviointi

Transkriptio

1 Mikrobimenetelmät ja homevaurion vakavuuden arviointi Kaisa Jalkanen, tutkija Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 1

2 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne Käyttäjän haastattelu Olemassa olevan tiedon kokoaminen Katselmus Epäpuhtauslähteiden havainnointi Ilmanvaihdon toimivuuden tarkastus Tutkimukset Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 2

3 Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset Tulee perustua lähtötietojen ja katselmuksen perusteella tehtyyn tutkimussuunnitelmaan! Rakennuksen tutkiminen Epäpuhtauslähteiden selvittämiseen tarvittavia analyysejä (esim. mikrobit, kemialliset epäpuhtaudet, kuidut) Ilmanvaihdon ja painesuhteiden tarkempi selvitys Fysikaalisten tekijöiden (esim. ilman lämpötila, kosteus, säteily) selvittäminen Olosuhde- ja oirekyselyt käyttäjiltä Tutkimuksissa tulee käyttää hyväksyttyjä ja standardoituja menetelmiä Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 3

4 Ilmeiset, rajalliset vauriot Homevaurioiden tutkiminen Epäselvät ja/tai laajat vauriot Perustuu ensisijaisesti rakennuksen tekniseen tutkimukseen (Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus opas, päivitettävänä) Rakenteiden toteutus Rakenteiden kunto Tarkistuslistat Rakenneavaukset, mikrobimääritykset Pintakosteuskartoitus Lyhyt- ja pitkäkestoiset mittaukset Kosteusmittaukset Rakenteiden tiiveys ja epäpuhtauksien kulkeutuminen Mahdolliset sisäilmaolosuhteiden ja epäpuhtauksien mittaukset Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 4

5 Miksi mikrobiologisia näytteitä? Niillä osoitetaan tai varmistetaan mikrobiologinen epäpuhtauslähde Mikrobikasvua pinnalla tai materiaalissa Epätavanomainen mikrobilähde Mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan jostain toisesta tilasta Niitä voidaan käytetään apuna korjausalueen laajuuden määrittelyssä ja mahdollisesti rakenneosan kunnon määrittelyssä Tunnistetaan tavanomaisesta poikkeavia mikrobipitoisuuksia ja lajistoa rakennusmateriaali-, pintaja ilmanäytteistä Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 5

6 Mikrobimenetelmät Ohjeistus ja tulkinta tällä hetkellä vain kasvatusmenetelmään perustuville elinkykyisille mikrobeille (Asumisterveysasetus 545/2015) Ensisijaisesti rakennusmateriaalinäytteistä laimennossarja- tai suoraviljelyllä Pintanäytteistä Ilmanäytteistä (mikrobipitoisuuksien lisäksi oltava muuta näyttöä) Tulkintaohjeet ja raja-arvot tausta-aineistosta Käytännön kokemusta pitkältä ajalta Määritetään elinkykyisten sienten ja bakteerien kokonaispitoisuudet, ja homesukujen ja/tai -lajien sekä hiivojen ja sädesienten pitoisuudet Tulkinta sekä pitoisuuden että mikrobilajiston perusteella Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 6

7 Mikrobimääritys materiaalista tai pinnalta Näyte edustaa aina ao. näytteenottopaikkaa Mikrobikasvu ei ole tasaista määritys ainakin pahimmasta mahdollisesta kohdasta Kuivunut, kuollut kasvusto mahdollisesti väärä negatiivinen (suora mikroskopointi/teippinäytteet!) Materiaali on hyvin märkä aliarvio pitoisuudesta? Mikrobien kulkeutuminen (näytteen ottajasta, välineistä, vauriosta) pinnalle/materiaaliin mahdollisesti väärä positiivinen Suuri pitoisuus ja/tai epätavallinen lajisto kertoo mikrobikasvusta Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 7

8 Mikrobimääritys ilmanäytteestä Ei ole ensisijainen menetelmä! Jos rakennusteknisessä selvityksessä ei löydetä poikkeavia mikrobilähteitä, mutta tilojen käyttäjien oireilu viittaa poikkeavaan mikrobialtistumiseen Jos halutaan osoittaa mikrobien kulkeutuminen tilasta toiseen Suositeltavin ajankohta talvi, ulkoilman mikrobipitoisuudet alhaisempia sisälähteen havaitseminen helpompaa Selvittää, onko asunnon sisäilman mikrobipitoisuudet ja -suvusto tavanomaisia sijaintiin, ikään ja vuodenaikaan nähden Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 8

9 Ilmanäytteen otossa huomioitava Suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu; näyte kertoo vain sen hetkisen tilanteen ja hyvin herkkiä olosuhteiden muutoksille Normaalilähteet vaikuttavat - kontrolloitava tai ainakin kirjattava tulkinta Otettava useista huoneista, mahdollisesti useita kertoja, eri aikoina + mahdolliset vertailunäytteet Eivät paikallista vauriokohtaa! Indikaattorit auttavat tulkintaa: Sama useissa näytteissä ja eri kerroilla tai useita samassa näytteessä Yksittäisen kohonneen sieni-itiöpitoisuuden perusteella voidaan epäillä mikrobilähdettä, jos ns. normaalilähteet on kontrolloitu Yksittäinen negatiivinen löydös ei poissulje mikrobilähteen esiintymistä! Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 9

10 Entäs muut menetelmät? Mikrobien haihtuvia aineenvaihduntatuotteita (MVOC) (homeen haju) myös muita lähteitä ei mikrobivaurioiden toteamiseen Mikrobitoksiinit yleisyyttä ja pitoisuuksia selvitetään, ei tiedetä normaalipitoisuuksia ei mikrobivaurioiden toteamiseen Toksisuustestaus myös muut kuin mikrobitekijät voivat aiheuttaa toksisuutta pölynäytteen toksisuuden mittausta ei tule käyttää kosteusvaurion vakavuuden arviointiin eikä mikrobivaurioiden toteamiseen Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 10

11 Lisää menetelmiä mikrobikasvun/lähteen toteamiseen Molekyylibiologinen qpcr (kvantitatiivinen polymeraasiketjureaktio) menetelmä Rakennusmateriaali- ja ilmanäytteille THL validoi raportti tulossa Entsyymireaktioon perustuva Mycometer menetelmä Pinta- ja rakennusmateriaalinäytteille THL testaa 2 vko laskeutuneen pölyn semikvantitatiivinen suoraviljelyanalyysi Toimistot ei sovellu asunnoille (normaalilähteet) TTL kehittänyt Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 11

12 qpcr menetelmä - tuloksia Rakennusmateriaalinäytteet Paras yhdistelmä homekasvun toteamiseen: Sienten yleisaluke (nk. unifungi ) + Penicillium/Aspergillus/Paecilomyces variotiryhmän (PenAsp) aluke Tällöin sensitiivisyys ja spesifisyys korkeimmat Lisäksi Streptomyces spp. määritys Ilmanäytteet Ei lisää spesifisyyttä/sensitiivisyyttä Joskus tilanteita, joissa ei homekasvua, mutta runsas sädesienipitoisuus Vuodenaikaisvaihtelut voimakkaita viljelytuloksissa, vähemmän vaihtelua PenAsp qpcr menetelmällä ja erottaa vaurio vertailukohteet paremmin tullaan suosittelemaan Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 12

13 Vuodenaikaisvaihtelu - ilmanäytteet Sienten kokonaispitoisuus - viljelymenetelmä vaurio vertailu ulko N = Penicillium/Aspergillus/Paecilomyces -sieniryhmän pitoisuus qpcr -menetelmä vaurio vertailu ulko N =

14 Mycometer - Pintanäytetuloksia Vaurio vertailu -asetelma Viljely Mycometer N (yht. 59) Vertailu (pmy/cm 2 ) Vaurioepäily (pmy/cm 2 ) N (yht. 59) Vertailu Mycometerkategoria Vaurioepäily Mycometerkategoria 56 alle alle A A 3 alle yli A B 0 yli yli A C 0 B tai C A, B tai C Uusien menetelmien kehittäminen mikrobikasvun tunnistamiseksi/ Valkonen 14

15 Vaurioiden vakavuuden arviointi Ei ole olemassa yhtä yksittäistä mittausta/tutkimusta, joka kertoo vaurioiden vakavuuden tason Tulee myös perustua kokonaisuuden arviointiin, jossa huomioidaan Vaurioiden esiintyminen, laajuus/vakavuus Altistumisen todennäköisyys Toteutuneet terveyshaitat (oireet ja sairaudet) Toimenpiteiden kiireellisyyden määrittelyssä merkittävää myös Altistumisen välttämisen mahdollisuudet ja siitä seuraavat olosuhteet TTL ja THL kehittävät arviointiluokitteluja (Tähtinen SIS2015) Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 15

16 Altistumisen suuruuden arviointi Rakennuksessa on vaurio, josta vapautuu hiukkasmaisia ja haihtuvia epäpuhtauksia Vaurion sijainti ja laajuus vaikuttaa, esim. Tilat, joissa oleskellaan toistuvasti vs. joissa ei oleskella Pinnoilla, sisäpuolisissa vai ulkorakenteissa Ilmanvaihtokanavissa Laaja-alainen vs. pieni vaurio Ilmayhteys vaurioituneisiin rakenteisiin tai tiloihin Paine-erot Hallittavissa / ei hallittavissa Toistuva ja/tai merkittävä alipaineisuus Mikrobialtistuminen havaittavissa ilmanäytteissä HUOMIO ns. puhtaat ilmanäytteet EIVÄT poissulje altistumista! Sisäilmastoseminaari

17 Toteutuneet terveyshaitat Oireilu ja sairastavuus saavat kosteus- ja homevaurioiden arvioinnissa usein erityisen painon Toistaiseksi ei tiedetä oireilun aiheuttajaa kosteus- ja homevauriorakennuksessa Toisaalta ei myöskään selvää hometalosairautta, eikä diagnostisia työkaluja osoittaa sairastumista Sisäilmakyselyjä voidaan käyttää toteutuneiden oireiden arvioinnissa esim. TTL:n kyselyä ei suositella käytettäväksi, jos vastaajia on alle 20 Asunnoissa voi ylittyä, jos ongelma koskettaa asuntoosakeyhtiötä Yksittäisen asukkaan kokeman oireilun merkitystä on vaikea arvioida - herkkyys vaihtelee voimakkaasti Sisäilmastoseminaari

18 Terveyshaitasta toimenpiteisiin Terveyshaittaa aiheuttavat olosuhteet tulee poistaa Toimenpidesuositusten ja niiden kiireellisyyden tulee perustua kokonaisuuteen, jossa huomioidaan Terveyshaittaa aiheuttavan tekijän esiintyminen altistumisen todennäköisyys, kesto, määrä ja laatu altistumisen välttämisen ja poistamisen mahdollisuudet rakennuksen käyttäjien kokema oireilu ja sairastavuus Altistumisen suuruuteen vaikuttavat lähteen laajuus/voimakkuus, sijainti ja ominaisuudet epäpuhtauksien vapautuminen ja leviäminen sisäilmaan sekä niihin vaikuttavat tekijät, kuten ilmanvaihto ja ilmavuotoreitit Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 18