Kunnanhallitus 251 05.08.2013 Kunnanhallitus 265 19.08.2013 Valtuusto 111 28.08.2013 Hakemus Karinkannan kylän liittämisestä Lumijoen kuntaan 3139/00/000/2013 KHALL 251 Karinkannan kylällä on valmisteltu kevään 2013 aikana osa kun ta liitos ta kylän liittämiseksi Lumijoen kuntaan. Hakemus on toimitettu kunnanjohtajalle kunnanvirastoon 6.5.2013, jol loin kyläseuran edustajat toivat asiakirjat saatesanoin. Ennen hakemuksen jättämistä Karinkannan kyläseura jär jes ti kaikille kyläläisille tarkoitetun äänestyksen; äänestys jär jes tet tiin 7.4.2013 klo 14-18 (Pöytäkirja kyläseuran ko kouk ses ta 20.3.2013, kohta 4). Kohdassa mainitaan, että ää ni oi keus on kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Siikajoen kun nas sa asuvilla karinkantalaisilla. Äänestäneitä oli 77, joista 71,4 % oli liitoksen kannalla. Hakemuksen liitteinä ovat Kyläseuran johtokunnan pöy tä kir ja 20.3.2013, kyläseuran yleisen kokouksen pöytäkirja 7.4.2013 sekä myös näkemys uudesta osakuntaliitoksen kun ta ra jas ta Lumijoki/ Siikajoki. Hakemukseen on kirjattu vaatimuksen lisäksi osa kun ta lii tok sen perustelut. Yleisiä kuntajakolain 1698/2009 mukaisia edellytyksiä on 4 kpl em. lain 1. luvun 4 :n mukaan: Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata pal ve lujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toi min ta ky kyä 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Alueella lain mukaan tarkoitetaan yhden tai useamman kun nan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muu tos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä ar vioi daan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kyläseuran hakemuksen mukaan kaikki 4 kohtaa ovat pe rus tel ta vissa, jos liitos toteutuu: Kyläläisten asiointisuunta on Lumijoelle, Liminkaan, Kem pe lee seen ja Ouluun (maataloustuotteiden myynti, -tar vik kei den osto, maatalousyritysten yhteistyö, yritysten ul ko puo li nen työvoima, yksityiset terveyspalvelut, kirjastopalvelut, päi vit täis ta va rat ja
harrastustoiminta). Edelleen kylän kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää, et tä maantieteellisesti luontainen suuntautuminen huo mioi daan. Isojen yritysten ja maatilojen toimintamahdollisuudet edel lyt tä vät toimivia ja helposti saatavilla olevia palveluja tar peek si läheltä. Kuntalaisilla pitää olla turvallinen olo. Kyläseura vetoaa sii hen, että Siikajoenkylän terveysasema on päätetty sulkea, jol loin Karinkannan asukkaiden palvelut siirtyisivät joko Ruuk kiin tai Raaheen. Myös vanhusten pitäisi saada van he ta onnellisesti lähellä kotipaikka ja läheisiään (kun ta/kun tayh ty mä ei ole suostunut maksusitoumuksiin, jotta näin oli si toteutunut). Karinkannan Säärentien kunto on vuosi vuodelta huo non tu nut, vaikka tärkeitä elinkeinoja on tien varressa. Edellisen kerran Karinkannan kylä ajoi liitosasiaa vuonna 2005, mutta silloin viranomaiset toppuuttelivat liitosta ja suo sit te li vat odottamaan kuntaliitosta Siikajoen ja Ruukin välillä. Sen jälkeen katsottaisiin, pystyykö uudistunut kunta tar joa maan karinkantalaisille riittävän palvelutason. Kyläläiset odot ti vat. Palvelut vain huononevat ja karkaavat kauemmas. Kylä sijaitsee yli 40 kilometrin päässä Siikajoen kun ta kes kuk ses ta ja Raahen kaupungista, missä sijaitsevat lähes kaik ki kunnan ja kuntayhtymän tuottamat palvelut. Osakuntaliitoksella kevennettäisiin Siikajoen kunnan taak kaa, kun kaukaisessa nurkassa oleva kylä ei rasittaisi kun nan taloutta pitkillä koulumatkoilla, taksimatkoilla ter veys pal ve lui hin Ruukki/Raahe, teiden hoitokuluilla, ko ti hoi don ku luil la, viranomaiskuluilla jne. Karinkannan kylä ei olisi Lumijoen kunnalle niin suuri kus tan nus johtuen Lumijoen kuntakeskuksen läheisestä si jain nis ta, 12 kilometriä. Yhdyskuntarakenteenkin kannalta Lumijoki on Karinkannan ky län osalta maantieteellisesti paras vaihtoehto. Ka rin kan nas sa työssä kulkevat ihmiset tulevat pääosin Lumijoen ja Ou lun suunnasta. Edelleen perusteluina on, että Siikajoen kunta ei menetä asuk kais ta yli 5 prosenttia eikä pinta-alasta yli 10 % osa kun ta lii tok sen johdosta. Raahen seutukunnan raja nähdään kehityksen esteenä. Lu mi jo ki on kasvava kunta; omakotirakentamista varten ky läs sä on maa-aluetta mutta myynti on kaatunut seutukunnan ra jaan. Kiinnostuneet ovat olleet Oulun suunnalta ja osa per heis tä haluaisi lapsensa Lumijoelle kouluun ja päi vä ko tiin, koska ne sijaitsevat työmatkan varrella. Tällä hetkellä Lu mi jo ki ei kuitenkaan ota ulkopaikkakuntalaisia kouluun eikä päiväkotiin.
Lopuksi todetaan, että Karinkannan kylän pitäminen elin voi mai se na ja kasvavana kylänä edellyttää kylän liittämistä osa kun ta lii tok sel la Lumijokeen ja Oulun seutukuntaan. Hakemus liitteineen on tämän pykälän liitteenä. Kj:n valmistelu: Osakuntaliitos on mahdollinen voimassa olevan kun ta ja ko lain 1698/2009 luvun 5 19 :n perusteella. Siinä mainitaan, et tä kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päät tää, jos minkään muutoksen kohteena olevan kun nan valtuusto ei vastusta muutosta. Päätös voidaan teh dä myös valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos: 1) muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vä häi nen ottaen huomioon muutoksen vaikutukset kunnan asu kas mää rään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, ta lou teen, elinkeinotoimintaan, yhdyskuntarakenteen ke hi tyk seen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin; tai 2) 4 :n 3 momentissa tarkoitetun alueen kehittäminen edel lyt tää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä muu tos ta vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata pal ve lu jen järjestämisestä tai rahoituksesta. Kuntajakolain 3 luvun 11 :n mukaa kunnanhallitukselle toi mi te tus ta esityksestä on sen hankittava kaikkien muutoksen koh tee na olevien kuntien valtuustojen lausunto. Tässä ta pauk ses sa lausunnot pyydetään Siikajoen ja Lumijoen val tuus toil ta, joiden kanta perusteluineen tulee ilmetä niistä. Kun nan hal li tuk sen on toimitettava esitys ja kuntien lau sun not ministeriölle kuuden kuukauden kuluessa esityksen vas taan ot ta mi ses ta. Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan päättää val tio va rain minis te riö. Kun ministeriö on vastaanottanut kun nan hal li tuk sen toimittamat kuntien valtuustojen lausunnot ja kun nan jäsenen esityksen, määrää se esityksen val mis te le vas ta käsittelystä, jollei se hylkää sitä kuntajakolain 21 :n 3 mo men tin perusteella heti. Tällöin ministeriö on katsonut, ett ei kuntajaon muuttamiselle ole riittäviä edellytyksiä. Mikäli ministeriö ei hylkää osakuntaliitosesitystä heti, se mää rää esityksen valmistelevasta käsittelystä; perustellusta syys tä valmistelevan käsittelyn aloittamista voidaan myös ly kä tä. Ministeriön on hankittava asianomaisen kiinteistörekisterin pi tä jän ja maistraatin lausunto. Ensinmainitun on liitettävä lau sun toon sa luettelo kunnasta toiseen siirrettävistä kiin teis tö re kis te rin rekisteriyksiköistä ja niiden osista sekä tarpeen mu kaan ehdotus kuntien välisen rajan sijainniksi. Maist raa tin lausunnosta on käytävä
ilmi siirrettäväksi esitetyn kun nan osan asukasmäärä ja kieliolosuhteet. Ministeriön on myös määrättävä, että muutoksen kohteena ole vat kunnat varaavat asukkailleen ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautus esi tyk ses tä. Muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen on sitten annettava esityksestä ja sitä koskevista huo mau tuk sis ta lausuntonsa. Karinkannan hakemuksessa muutosta perustellaan 4 :ssä ole vin perustein ja todetaan kaikkien neljän edellytyksen täyt ty vän. Erityisesti painotetaan edellä olevan kohdan 2 mu kai sia asioita hakemuksessa olevassa yk si tyis koh tai ses sa muutostarpeen kuvauksessa. Muutoksen vaikutuksia on kuntajakolain perusteella tar kas tel ta va sekä kohteena olevien kuntien että liitettäväksi esi te tyn alueen (tässä kylän) kannalta. Mikäli esitys etenisi myön tei ses ti, olisi arviointi tehtävä kuntajakolain 4 :ssä ole vien 4 kohdan pohjalta. Lain tavoitteena on myös, että kun ta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toi min nal li ses ta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja hen ki lös tö voi ma va roi hin perustuvat edellytykset vastata kunnan asuk kai den palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kj:n esitys: Kh:n päätös: Kunnanhallitus käy Karinkannan kyläseuran esityksestä alus ta van keskustelun. Mahdollisen osakuntaliitoksen vai ku tuk sia arvioidaan yllä olevan valmistelutekstin viimeisessä kap pa lees sa olevista näkökulmista, jotka ovat myös osa kun ta lii tos esi tyk ses sä esille tuotuja perusteluja. Kunnanhallitus tekee lausuntopyyntöesityksen Siikajoen ja Lu mi joen valtuustoille kokouksessaan 19.8.2013. Siikajoen val tuus toon seuraava kokous on 28.8.2013. Kunnanhallitus kävi asiasta keskustelua. Kunnanhallitus te kee lausuntopyyntöehdotuksen Siikajoen ja Lumijoen val tuus toil le kokouksessaan 19.8.2013. Kahvitauko klo 18.30-18.55 Liite 2. KHALL 265 Kj:n esitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että se antaa valtiovarainministeriölle Karinkannan osakuntaliitoksesta seuraavan lausunnon sekä pyytää asiasta samalla lausunnon myös Lumijoen valtuustolta:
1) Osakuntaliitos ei paranna kunnan toiminnallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia vastata palvelujen järjestämisestä, mikäli n. 200 asukkaan kyläalue liitetään Lumijoen kuntaan. Keskimääräinen valtionosuuksien ja verotulojen menetys olisi n. 5400 /asukas, mikä on Siikajoen kokoisen kunnan tuloissa merkittävä summa. Karinkannassa on myös yhteisöveroa maksavia yrityksiä, joiden yhteisöverotuoton kunta menettäisi osakuntaliitoksen myötä.näiden lisäksi kunta menettäisi Karinkannasta tulevan kiinteistöverotuoton. 2) Karinkannan esityksessä vedotaan mm. siihen, että palvelut ovat kaukana tai niitä ei ole lainkaan kylällä. Erityisesti nousee esille Siikajoen terveysaseman lakkauttaminen. Riippumatta siitä, mikä on tällä hetkellä valituksenalaisen asian ratkaisu, voivat Karinkannankin asukkaat saada vuoden 2014 alusta terveyspalvelunsa halutessaan myös Lumijoelta. Erikoissairaanhoidon ostaa sekä Siikajoki että Lumijoki Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaalasta (OYS), jossa on myös Oulun seudun kuntien yhteispäivystys. Koululaiset jouduttaisiin kuljettamaan myös Lumijoelle, jossa on Gumeruksen koulun tapaan yhtenäiskoulu. Siikajoella on oma lukio, samoin Raahessa. Kouluikäisiä (1999-2007 syntyneet) on Karinkannassa 19 ja kouluun jatkossa tulevia (2008-2013 syntyneet) 12. Näin pienelle oppilasmäärälle ei ole tarkoituksenmukaista järjestää omaa koulua; tämä todettiin jo 2000 -luvun alussa, kun sekä kunnassa että kylässä nähtiin lasten kannalta järkeväksi lopettaa liian pieni koulu ja kuljettaa heidät Gumeruksen koululle. Toisen asteen koulutuspaikkoja on myös Karinkannan nuorille paremmin Raahessa tarjolla kuin Oulussa. Varhaiskasvatuksen (päivähoito) piirissä on tällä hetkellä vain muutama lapsi ja kunnalla on velvollisuus järjestää päivähoito sitä tarvitseville lapsille siitä riippumatta, missä vanhemmat kulkevat töissä. Vapaa-ajan palveluissa Karinkannassa on sama varustus kuin muissakin Siikajoen kunnan kylissä, joissa kunta on mukana ylläpitäjänä. Muutoinkin kylien kunnalliset palvelut on linjattu valtuuston vuonna 2012 hyväksymässä pitkän aikavälin kuntasuunnitelmassa. Näin ollen Karinkanta ei ole muita haja-alueen kyliä huonommassa asemassa. Kirjastopalveluissa molemmat kunnat ovat samassa järjestelmässä, jolloin näitä palveluja voi käyttää jo nykyisinkin myös Lumijoen kirjastossa. Kuntaraja ei myöskään estä muutakaan asiointia, päivittäis- ja muu asiointi suuntautuu joka tapauksessa joko Raahen tai Oulun suuntaan. Osakuntaliitoksen tarkoittamalla alueella sijaitsee Siikajoen tärkein satama Varessäikkä. Sen siirtyminen Lumijoen puolelle ei ole
kuntalaisten kannalta myönteinen asia. Kunta on aikoinaan laatinut yhdessä maanomistajien kanssa alustavan maankäyttösuunnitelman mahdollisen kaavoituksenkin pohjaksi asuinrakentamisen edistämiseksi ja uusien asukkaiden saamiseksi Karinkantaan. Seutukuntarajan esille ottaminen tämän kehityksen esteenä ei ole perusteltua, koska seutukunnan kunnilla ei ole yhteistä maankäyttö- tai kaavoituspolitiikkaa, joskin rakennusjärjestys on laadittu kuntien yhteistyönä. Se on kuitenkin kuntakohtainen ja ottaa näin huomioon kunnan alueiden tarpeet. Kunnanhallitus katsoo, että Karinkannan asukkaiden palvelut tai elinolosuhteet eivät parantuisi osakuntaliitoksella. 3) Osakuntaliitoksen väitetään parantavan elinkeinojen ja yritysten toimintamahdollisuuksia. On kuitenkin tosiasia, etteivät kuntarajat mitenkään estä tai vaikeuta yritysten toimintaa tai niiden kehittymistä. Markkina-alueena Oulun talousalue ja sen kulloinenkin tilanne on nykyisinkin tärkeä, välimatkat eivät muutu kuntarajaa siirtämällä. Kunnanhallitus huomauttaa myös, että kunta on omalta osaltaan ollut edistämässä myös Karinkannan yritystoimintaa myöntämillään takauksilla ja muulla tuella. Tällä hetkellä takausvastuita on lähes 400 000 :n arvosta, jotka yrityksen kotipaikan muuttuessa tulisi siirtää Lumijoen kunnan vastuulle. Maatalouden neuvonta- ja kehittämispalvelut on keskitetty Kalajoen kaupungin hoidettaviksi isäntäkuntamallilla, samoin ympäristöterveydenhuolto. Maaseutuviranomaisella on palvelupiste Ruukissa, ja suuri osa hallinto- ja tukiasioista hoidetaan nykyisin sähköisesti. Eläinlääkintahuolto toimii myös kohtuullisen hyvin, Siikajoenkylällä on palvelupiste ja kunnan alueella 1-2 eläinlääkäriä. Kyläläisten ja kylällä olevien isojen maatilojen tarpeisiin Paavolan Vesi Oy on vastikään rakentanut uuden vesijohdon vedensaannissa ilmenneiden ongelmien takia. Tämä on omalta osaltaan turvannut maatalouselinkeinon tärkeitä toimintaedellytyksiä. Karinkannan alueella oleva Säärentien kunto on ongelma erityisesti sen varrella oleville suurille maatiloille. Tien omistaa valtio ja sille on useiden vuosien ajan yritetty saada kunnostamismäärärahoja. Mikäli Lumijoen kunnalla olisi resursseja parantaa tien kuntoa, olisi tämä selvä muutos nykyiseen tilanteeseen ja siten myönteinen asia tien käyttäjille. 4) Siikajoen kunta on varsin laaja: yli 1000 neliökilometrin alue sijaitsee joen molemmin puolin mereen rajoittuen. Karinkannan kylä on etäällä kuntakeskuksesta, kuten hakemuksessakin mainitaan. Etäisyys Lumijoen keskustaankin on yli 10 kilometriä ja sen ja kylän välinen alue on metsää ja peltoa. Tulevaisuudessakaan fyysinen yhdyskuntarakenne ei muutu esimerkiksi rakentamisen myötä mutta
tämä on otettu huomioon em. Siikajoen kuntausuunnitelmassa ja kylien kehittämisessä. Näin ollen osakuntaliitos ei paranna yhdyskuntarakenteen toimivuutta, katsottiinpa asiaa sitten kuntien tai kylän näkökulmasta. Hakemuksessa viitataan Siikajoen ja Ruukin kuntien yhdistymiseen ja silloiseen näkemykseen mahdollisesta osakuntaliitoksesta. Ajatus jäi yhdistymisen takia taka-alalle eikä osakuntaliitokselle tosiaalta olisi ollut tuolloin voimassa olleen kuntajakolain tarkoittamia perusedellytyksiä (asukasmäärä, pinta-ala). Kuntarakenteen muutos on jälleen ajankohtainen ja nyt sitä pohditaan entistä laajempina alueellisina kokonaisuuksina. Siikajoki kuuluu Raahen seutukuntaan, joka kuntarakenneuudistuksessa muodostaisi yhden kunnan. Karinkannan kylän kokoisen alueen lohkaiseminen ei vahvista nykyisinkin pienehkön alueen mahdollisuuksia ja toisaalta on vaikea nähdä myöskään, mitä etua Lumijoelle olisi uuden, etäällä olevan alueen liittämisellä siihen. Lumijoen on muiden kuntien tavoin ilmoitettava, minkä kuntien kanssa se tekee kuntarakenneselvityksen; Karinkanta maantieteellisen sijaintinsa vuoksi on aina jonkin kunnan reuna-alueella eikä mahdollinen tuleva kuntarakennemuutos ainakaan parantaisi kyläläisten asemaa. Edellä olevin perustein Siikajoen kunta ei esitä eikä kannata Karinkannan liittämistä osakuntaliitoksella Lumijoen kuntaan. Kh:n päätös: Vilkkaan keskustelun päätteeksi kunnanhallitus päätti hyväksyä kunnanjohtajan esityksen ja että kohtaa 2 kunnanjohtajan esityksessä täydennetään seuraavalla tekstillä: Toisen asteen koulutuspaikkoja on myös Karinkannan nuorille paremmin tarjolla Raahessa kuin Oulussa. Liite 1. KVALT 111 Valtuustoryhmät käyttivät omat puheenvuorot. Keskustan ryhmä kannatti yksimielisesti kunnanhallituksen esi tys tä. Kokoomuksen ryhmä ei ollut yksimielinen. Perussuomalaiset eivät käyttäneet ryhmäpuheenvuoroa. SDP:n ryhmä kannatti yksimielisesti kunnanhallituksen esitystä. Vasemmistoliiton ryhmän jäsenet saivat itse päättää, mitä vaihtoehtoa kan nat ta vat. Asiasta käytiin valtuustossa vilkasta keskustelua. Martti Eskola esitti ja Mauri Krankkala kannatti, että Ka rin kan nan osakuntaliitos toteutetaan Lumijoen kuntaan.
Keskustelun päätyttyä suoritettiin puheenjohtajan esi tyk ses tä nimenhuutoäänestys. Jaa ilmaisi kunnanhallituksen esityksen: Siikajoen kunta ei esi tä eikä kannata Karinkannan liittämistä osa kun ta lii tok sel la Lumijoen kuntaan. Ei ilmaisi Martti Eskolan esityksen: Karinkannan osa kun ta lii tos toteutetaan Lumijoen kuntaan. Näin suoritetussa äänestyksessä annettiin 23 Jaa ja 3 Ei ään tä. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen esityksen tul leen valtuuston päätökseksi. Äänestyspöytäkirja on tämän pykälän liitteenä. Martti Eskola ja Mauri Krankkala jättivät asiaan liittyen kir jal li se na eriävän mielipiteen liitettäväksi pöytäkirjaan. Liitteet 1, 2 ja 3.