Case Vapo Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013
Sitoumus 121212
Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili 10 % Maakaasu 13 % 3
Turvetuotannon vedet ovat luonnonvesiä eivätkä sisällä vieraita aineita 1.9.2010 Turvetuotannon valumavedet ovat tuotannossa syntyviä suoperäisiä luonnonvesiä Ne sisältävät turpeesta ja maaperästä huuhtoutunutta kiintoainetta, ravinteita ja humusta hieman enemmän kuin luonnontilaisen suon vesi Osa ravinteista kulkeutuu maa-alueille ilmakehästä sadeveden mukana Vesistöissä pitoisuudet vaihtelevat suuresti sekä alueellisesti että vuodenajoittain Valumavesien keskimääräiset pitoisuudet Luonnontilaiset suot Metsäojitusalueet Turvetuotantoalueet (pintavalutuskenttä) Fosfori (mg/l) 0,020 * 0,030 * 0,047 * Typpi (mg/l) 0,500 * 0,630 * 1,369 * Kiintoaine (mg/l) 2,0 * 3,5 * 4,4 * Kemiallinen hapenkulutus (mg O 2 /l) 38 ** 35 vanhat ojitusalueet 1 mg = hyttysen paino 1 g = herneen paino Lähteet: * Pöyry Oy (2009) Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi 41 ** Huom! Kiintoaineen pitoisuudet ovat todella pieniä, sillä laboratoriossa määrityksen alaraja on 1 mg/l ** Pöyry Oy (2010) Selvitys turvetuotannon humuspäästöistä 4 *** Joensuu S. ym. (2001) Discharge water quality from old ditch Suo 52: 1-15
Vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää sekä turvetuotantosuolla että luonnontilaisella suolla 1.9.2010 Humus on vedessä liuenneena olevaa eloperäistä ainesta, joka aiheuttaa suoveden kellertävän - ruskean sävyn Suomen pinta-alasta noin kolmannes on soita tai turvemaita, joilta humusta huuhtoutuu runsaasti vesistöihin Humusta tulee myös kivennäismailta, mutta huuhtoutuminen on vähäisempää maaperään imeytymisen ja suotautumisen vuoksi Suomen järvistä yli 60% on luonnostaan voimakkaasti ruskeavetisiä 5
Suurin osa Suomen kiintoainekuormituksesta vesistöihin tulee maataloudesta 0,5 % 0,2 % yhdyskunnat turvetuotanto 5,2 % 1,0 % teollisuus Metsätalous 8,0 % 0,0 % Hulevedet 0,0 % 0,8 % Hajaasutus 86,0 % maatalous Teollisuus Yhdyskunnat Kalankasvatus Turkistarhaus Turvetuotanto Maatalous Haja-asutus Metsätalous Hulevedet Koko Suomen kiintoainekuormitus 3 500 000 t/a (Syke vesistömallijärjestelmä) Vapon kiintoainekuormitus v. 2011: 2344 t/a Maatalouden kiintoainekuormituksen ilmoitetaan vaihtelevan 1090-1466 kg/ha/v (Vesitalous 4/2012) 610-3300 kg/ha/v (Pöyry, ominaiskuormitusselvitys 2013) Turvetuotanto 37 kg/ha/v (2011)
Kiintoainekuormitus turvemailta 1.9.2010 Kiintoaineen huuhtoumat turvemailta Suomessa (tonnia) Turvepeltojen Viljely: 37 500 Suometsätalouden kunnostusojitukset: 71 000 t/v Turvetuotanto: 4 580 Metsäojitus aiheuttaa 10 vuoden kiintoainepiikin, myös muilla metsänhoitotoimilla vaikutusta Kunnostusojitus: kiintoainetta 100 kg/ha/v (10 vuoden ajanjaksolla) Vanha metsäojitus: 15 kg/ha/v Metsän uudistaminen: turvemaat 25 kg/ha/v, kivennäismaat 5 kg/ha/v Luonnonhuuhtouma metsästä: 5 kg/ha/v Luonnonhuuhtouma suolta: 4,2 kg/ha/v 7
21.4.2013 Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tarve suuri METSÄTALOUS Metsäpinta-ala 22 miljoonaa hehtaaria Hakkuita noin 600 000 hehtaaria/v (30% uudistus- ja 70 % harvennushakkuita) Muokkausta 120 000 ha vuodessa Lannoitusta 32 000 ha/v Kunnostusojituksia 70 000 ha/v Suomessa 190 000 km metsäistä vesistönrantaa, 1,5 miljoonaa kilometriä metsäojia MAATALOUS Peltoala 2.3 miljoonaa hehtaaria Viljaa 1.2 milj. ha, nurmikasveja 0.7 milj.ha, kesantoa 0.3 milj. ha 8
21.4.2013 Suomen vesistöjen typpi- ja fosforikuormitus tulee pääasiassa maataloudesta Typpi Fosfori 9
Hyödyt vs. haitat ongelmat ratkaistavissa Kotimainen $ Vesistöongelmat Vastuu omissa käsissä Luontoarvot Lähienergiaa / huoltovarmuus ETS hoitaa CO 2 :n Laatu / varastointi Talous / kauppatase / työllisyys Puunjalostuksen turvaaminen 10
Kiintoaine- ja humusmittaukset Kyyjärven valuma-alueella 2012 Aika Tekijä Virtaama Nopolanjoessa m 3 /vrk Turvetuotannon osuus % virtaamasta Osuus (%) kiintoaineesta 0,4 um Osuus (%) kiintoaineesta 1,2 um Osuus (%) COD Mn mg/l O 2 26.4.2012 Saloy Oy 3 586 600 2,46 1,39 2,32 27.-28.6.2012 Nablabs Oy 82 900 3,46 3,29 2,30 4,38 11.-12.7.2012 Nablabs Oy 359 400 3,06 1,72 0,84 3,40 25.7.2012 Nablabs Oy 227 700 1,85 0,74 1,16 2,26 14.-15.8.2012 Nablabs Oy 453 600 1,89 1,49 1,37 2,05 22.-23.8.2012 Nablabs Oy 94 090 2,05 1,11 1,60 2,01 5.9.2012 Nablabs Oy 88 517 2,46 3,06 1,84 2,69 18.9.2012 Nablabs Oy 56 765 4,76 2,93 3,34 5,69 2.-3.10.2012 Nablabs Oy 174 590 2,82 2,32 1,95 3,18 16.-17.10.2012 Nablabs Oy 1 036 800 2,24 1,15 1,21 2,57 30.-31.10.2012 Nablabs Oy 349 920 2,11 1,91 1,70 2,26 keskiarvot 2,65 1,97 1,70 2,98
Keskeisimmät tavoitteet 2012 2014 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa vuonna 2014 2. Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen 3. Luotettava ja kattava turvetuotannon ympäristöpäästöjen monitorointi 4. Avoin vuorovaikutus 5. Aktiiviset luontoarvosoiden suojeluvaihdot 12
Luonnonmukainen vesienpuhdistusmenetelmä: Pintavalutuskenttä Vesi liikkuu, suotautuu ja puhdistuu pintaturvekerroksessa suoluonnonomaisesti. Aitoneva 10.7.2012 A. Wichmann
1. BAT 2014 tavoitteen eteneminen BAT = perustason (sarkaojien lietesyvennysten ja -pidättimien, laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön) lisäksi pintavalutuskenttä, kosteikko tai kemikalointi Vapon tavoitteena 100 % BAT v. 2014 loppuun mennessä, investointi 30 miljoonaa euroa Lähtötilanteessa 77 % BAT v. 2011 Tehostamistoimenpiteiden kohteena noin 11 000 ha, josta 7 400 ha uusiutuu 2012 2014 lupaprosessin myötä 2 500 ha tehostetaan nopeutetusti 1 400 ha:lla tuotanto todennäköisesti lopetetaan Pintavalutuskentiksi ja kosteikoiksi sopivien alueiden kartoitus, suunnittelu ja ympäristöviranomaisilla hyväksyttäminen menossa Rakentaminen painottuu vuosille 2013 ja 2014 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2012 2013 2014 Yht. Tilanne vuonna 2011: Vesienkäsittelymenetelmien kehitys 2000 2015 Tehostetaan omaehtoisesti Uusiutuu 2012-2014 lupaprosessien myötä 60 000 23 % 50 000 Perustaso Perustaso 40 000 Pintavalutus, kosteikko ym. 77 % BAT Työt käynnissä 50 tuotantoalueella Vuoden 2012 tehostamisten jälkeen BAT:n piirissä 82,5 % tuotantoalasta 30 000 20 000 10 000 0 2000 2005 2010 2015 Kemiallinen puhdistus Valunnan säätö Muu menetelmä
2. Vesienkäsittelyn tarkastukset ja kunnossapito Uusi toimintamalli v. 2012 kaikki Vapon yli 400 tuotantosuota tarkastettiin tuotantoyrittäjän toimesta 2 viikon välein tarkastuskierroksella havaitut puutteet korjattiin välittömästi: tarkastuskohteita oli yli 93 000 kpl, joista 7 % vaati korjaustoimenpiteen ympäristötyö sisältyi tuotantopalkkioon Ympäristötarkastukset samoin kriteerein tehdyt arviot kaikista tuotantoalueista vuosittain pelkästään tätä varten palkatut kesätyöntekijät (23 kpl) katsovat turvetuotantoalueita ulkopuolisen silmin Valvontaviranomaisten ympäristötarkastukset (YSA 29 ) vuonna 2012 tarkastuksia 162 suolla, 2011 tarkastuksia 134 suolla jokainen suo tarkastetaan vähintään 4 vuoden välein 15
3. Jatkuva veden laadun tarkkailu vuonna 2012 Vapo asennutti viidelle tuotantoalueelle ensimmäiset jatkuvatoimisesti veden laatua mittaavat laitteistot veden sameus, kiintoainepitoisuus, orgaanisen ja liukoisen hiilen määrä, veden kemiallinen hapenkulutus, nitraatti- ja nitriittityppi, virtaama mittalaitteiden kalibrointi manuaalisten vesinäytteenottojen perusteella vienyt useita kuukausia ja jatkuu edelleen mittalaitteet ovat häiriöherkkiä: veden mukana kulkeutuvat kasvit, eliöt ja ilmakuplat näkyvät virheellisinä kuormituspiikkeinä lyhyen kokemuksen perusteella mittaus vaatii kehitystyötä ja käyttökokemusten lisääntymistä Rukonevan jatkuvatoimisesti veden määrää ja laatua mittaava laitteisto aurinkopaneeleineen ja lähikuva sameusanturista.
4. Avoin vuorovaikutus Yhteystiedot kunnittain / soittain www.vapo.fi 17
http://www.vapo.fi/turvetuotantoavastuullisesti Verkkosivuilta löytyvät myös päästö- ja vesistötarkkailuraportit.
5. Luontoarvosoiden suojelu Vaihtoon tai suojeluun tarjottu 2 300 ha Neuvotteluja käyty YM:n ja Metsähallituksen kanssa Sopimukseen päästy 1 336 ha:n osalta (5 suota) Neuvotteluja jatketaan 1 400 ha:n osalta Karstulan Suoniemensuo, Vaalan Potkunsuo, Vetelin Viisteenneva, Hyvinkään Kurkisuo ja Outokummun Viurusuo valtiolle suojelukohteiksi 19
Ja mitä seuraavaksi?
Turvetuotanto parantamaan vesistöjen tilaa Vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa 21
21.4.2013 Miten sitoumus toteutetaan? Humuskuormituksen osalta tutkimuksissa ei ole ollut juurikaan eroa, oli kyseessä luonnonsuo, metsäojitettu alue tai turvetuotantosuo Vuoden 2011 turvetuotannon intensiivitarkkailusoista merkittävän osan humus- ja kiintoainekuormitus oli pienempi kuin keskimääräisen metsäojitetun alueen Lupaukseen päästään huolellisella uuden suon suunnittelulla ja mitoitusten suurentamisella Kuormitusta verrataan saman suon lähtötilanteeseen ennen turvetuotantoa usean vuoden ajan Mikäli kuormitus ylittyisi, se kompensoidaan puhdistamalla Vapon toimesta samalla alueella muun maankäytön vesiä. Jatkossa purkuvesistöön ei kohdistu turvetuotannon takia ylimääräistä kuormitusta, vaan tilanne aina paranee 22
Metsäojituskohteiden taustahuuhtouma v. 2012 Vapo Oy ennakkotarkkailu kesä 2012: luvitukseen tai tuotantoon tulevien pääosin metsäojitettujen soiden valumavesien laatu Mittauspaikka Kunta ph Kiintoaine (mg/l) Kok. typpi (mg/l) Kok. fosfori (mg/l) CODMn (mg/l O2) Heinäahonsuo Ruokolahti 5,4 5,4 1,4 0,039 65,0 Hinkkasuo Keuruu 6,1 3,3 0,5 0,019 25,8 Iso-Saapasneva Lappajärvi 4,4 7,7 1,6 0,103 99,5 Julkuneva Veteli 4,8 3,9 1,0 0,026 72,3 Karjosuo1 Multia 4,6 0,8 0,9 0,023 67,6 Karjosuo2 Multia 6,0 1,9 0,6 0,020 37,6 Konttisuo1 Saarijärvi 4,5 1,6 0,9 0,043 67,4 Konttisuo2 Saarijärvi 4,7 2,0 1,0 0,047 74,2 Kuitulan Isosuo Uurainen 4,5 4,2 1,4 0,074 78,6 Kynnyssuo Jämsä 4,5 0,8 0,9 0,009 60,8 Lintuneva Kurikka 4,1 1,6 0,8 0,013 65,0 Rättisuo Jämsä 4,7 1,8 1,1 0,035 68,5 Sikarämäkkä Kauhajoki 5,0 2,8 0,5 0,019 45,3 Suljetunneva Saarijärvi 5,0 3,9 1,1 0,070 62,2 Keskiarvo 4,9 3,0 1,0 0,039 63,6 Luonnontilainen suo 2,0 0,5 0,02 38** Turvesuo: pintavalutuskenttä 4,4** 1,3* 0,05* 41* *Pöyry 2009, Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa, Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista **Pöyry 23 2010, Selvitys turvetuotannon humuspäästöistä ja humuksen merkityksestä vesistöissä 1.9.2010
Tuotanto keskitetään ojitetuille turvemaille Turvetuotantoa harjoitetaan vain ihmisen muuttamilla, pääasiassa metsäojitetuilla turvemailla. Vapolla ei ole ympäristöluvituksessa tai ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) luonnontilaisia 4 ja 5 luokan turvemaita. Soiden suojeluvaihtoja tehty YM:n ja Metsähallituksen kanssa 1 336 ha:n osalta (5 suota). Soiden suojeluvaihtoja jatketaan 1 400 ha:n osalta. 24
Kaikki tuotantoalueet vuotuiseen tarkkailuun Vuonna 2012 Vapon soilta lähtevästä vedestä otettiin yli 7 000 näytettä ja tehtiin yli 50 000 analyysiä. Lisäksi vesistötarkkailussa otettiin 3 400 näytettä ja tehtiin 37 000 analyysiä. Vuodesta 2013 alkaen Vapo lisää edelleen näytteenottoa vapaaehtoisena ympäristövastuun toimenpiteenä. Mittaamisen lisääminen toteutetaan suunnitelmallisesti vuosina 2013 2015. kaikki suot tuotantokauden aikaiseen päästötarkkailuun 50 % soista ympärivuotiseen päästötarkkailuun jatkuvatoimisen mittaamisen pilotointia jatketaan 25
Mikä yhdistää kuvien maisemia? Vastaus: Ne kaikki ovat entisiä turvetuotantoalueita. Kuvissa esimerkkejä jälkikäytöstä: 21.4.2013 26
21.4.2013 Soistuminen vanhalla tuotantoalueella Tuotannon loppuessa Padotus Sama alue viisi vuotta 27 myöhemmin
17.10.2012