ERSTAN PÄIVÄKODIN VASU-SIVUT

ERSTAN PÄIVÄKODIN VASU-SIVUT Sisällysluettelo: JOHDANTO 1. PÄIVÄKODIN SIJAINTI JA KUVAUS 2. TOIMINTA-AJATUS 3. KASVATUKSEEN VAIKUTTAVAT ARVOT 3.1 PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATTAJIEN ARVOT 3.2 VANHEMPIEN ARVOT 3.3 LASTEN ARVOT 4. VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET 4.1 LAPSEN TAPA TOIMIA 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 KUNTOUTTAVA VARHAISKASVATUS 6. KASVATUSKUMPPANUUS 7. YHTEISTYÖ 7.1 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ 7.2 SEURAKUNTA 7.3 MUUT YHTEISTYÖTAHOT 8. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 9. VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEN KAUTTA KOULUUN 10. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI 11. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI

2 JOHDANTO Varhaiskasvatus perustuu voimassaolevaan päivähoitolakiin ja asetukseen, valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja esiopetussuunnitelmaan. Nastolan kunnan esiopetussuunnitelma on tarkistettu viimeksi vuonna 2005 ja kunnan varhaiskasvatussuunnitelma valmistui myös samana vuonna. Tämän Erstan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman tarkoitus on tarjota kuva meidän päiväkotimme toimintatavoista mahdollisimman selkeällä tavalla. Olemme halunneet erityisesti huomioida päiväkotiin tulevien uusien lasten vanhemmat. Varhaiskasvatussuunnitelma auttaa heitä hahmottamaan lapsen elämää päiväkodissa. Varhaiskasvatussuunnitelma toimii myös työvälineenä varhaiskasvattajille. Se ohjaa ja kehittää päiväkodin arjen toimintaa. Toivomme, että tämä suunnitelma on elävä, muuntuva, joustava ja kehittyvä. Päivitetty 31.8.2010

3 1. PÄIVÄKODIN SIJAINTI JA KUVAUS Päiväkotimme aloitti toimintansa Villähteellä syksyllä 1988. Aluksi toimimme kolmessa lapsiryhmässä, kunnes kesällä 1996 rakennettiin pihapiiriin oma talo neljännelle ryhmälle. Päärakennus on remontoitu vuonna 2008. Päiväkoti sijaitsee Erstan koulun vieressä, koulun keittiössä valmistetaan päiväkodin lounas. Aamupala ja välipala tehdään päiväkodin omassa keittiössä. Lähiympäristöstä löytyvät myös kauppa, ryhmäperhepäiväkoti Vilinä ja Erstan kartano (Kaarisilta) kuusimetsineen. Kymijärven ranta ja Vanhankartanonpellon leikkipuisto ovat kävelymatkan päässä. Järjestämme varhaiskasvatusta 3-7 -vuotiaille lapsille, joista suurin osa on kokopäivähoidossa. Tällä hetkellä päiväkodissamme on yhteensä n. 80 lasta. (lukumäärä vaihtelee jonkin verran vuosittain). UNIKOT ja MEIRAMIT ovat tällä hetkellä 4-5-vuotiaitten lasten ryhmiä.. VENKOLEISSA ja MINTUISSA on esiopetusikäisiä lapsia.. Vakituiseen henkilökuntaan kuuluu 5 lastentarhanopettajaa / sosiaalikasvattajaa, joista yksi toimii myös päiväkodin johtajana, 8 päivähoitajaa / lähihoitajaa / lastenhoitajaa,

4 joista yksi toimii varahenkilönä ja kolme laitosapulaista. Määräaikaisesti päiväkodissamme toimii myös harjoittelijoita ja alan opiskelijoita. Päiväkotimme on avoinna arkisin klo 6.30 17.00 (olemme yleensä joulun ja uudenvuoden välipäivät, hiihtolomaviikon ja heinäkuusta 4 viikkoa suljettuna). 2. TOIMINTA-AJATUS Lapsella on hyvä olla, kun hänen elämässään huomioidaan: TURVALLISUUS RAVINTO, LEPO JA ULKOILU MAHDOLLISUUS KOKEMUKSIIN, ELÄMYKSIIN JA OPPIMISEEN KAVERIT JA LEIKKIMINEN LAPSILÄHTÖISYYS Haluamme luoda yhdessä vanhempien kanssa kasvuympäristön, missä lapsen on hyvä olla. LAPSILÄHTÖISYYS: Lasten ideat, ajatukset ja mielipiteet ovat tärkeitä. Lasta kuunnellaan, ja hän voi vaikuttaa omaan toimintaansa aikuisen tuella ja ohjauksella. Motivaatio oppimiseen syntyy tekemisen ja kokemisen kautta. Aikuisen tehtävänä on varmistaa, että välineet ovat selkeästi esillä ja lasten saatavilla. Tiloja muokataan yhdessä lasten kanssa erilaisiin leikkeihin sopiviksi (oppimisympäristö). Haluamme, että lapsissa herää kiinnostus oppimiseen ja oman toiminnan suunnitteluun.

5 3. KASVATUKSEEN VAIKUTTAVAT ARVOT: Varhaiskasvattajien ja vanhempien kasvatukseen vaikuttavat arvot sekä lasten arvot on koottu vuonna 2007, ja ne päivitetään syksyllä 2010. 3.1 PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATTAJIEN ARVOT Erstan päiväkodin henkilökunnan mielestä tärkeimmät varhaiskasvatuksen arvot ovat: LUOTTAMUS uskotaan lapsen kykyihin, mutta turvallisuudessa huomioidaan lapsen ikä, kehitys ja taidot halutaan, että lapsi luottaa aikuiseen ja voi kertoa asioistaan ja mielipiteistään avoimesti tavoitteena on, että vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta luottavat toistensa tapaan toimia lapsen parhaaksi KUNNIOITUS tuetaan lapsen tapaa toimia ohjataan lapsia toimimaan yhdessä toisensa huomioiden huomioidaan ilmeiden, eleiden ja sanojen merkitys sekä lasten että aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa jokainen lapsi ja perhe kohdataan tasavertaisena

6 YHTEISTYÖ yhdessä vanhempien ja tarvittaessa erityistyöntekijöiden kanssa tuetaan lapsen kasvua varhaiskasvatusta toteutetaan ammatillisena tiimityönä 3.2.VANHEMPIEN ARVOT Päiväkodissa olevien lasten vanhemmilta kartoitettiin tärkeimpiä asioita lasten kasvatuksessa syksyllä 2006. Vanhempaintoimikunta teki yhteenvedon vastausten pohjalta. Vanhempien mielestä tärkeimmät arvot kasvatuksessa ovat: TURVALLISUUS Fyysinen turvallisuus lapsella on turvalliset rajat ja selkeät säännöt leikkipaikka on turvallinen, ja lapsi tuntee lähiympäristön aikuiset ja kaverit ovat lähellä lasta suojellaan väkivallalta ja päihteiltä (aikuinen ei hyväksy väkivaltaa, rajaa tilanteita, ohjaa, neuvoo ja keskustelee) säännöllinen päivärytmi tukee lapsen tervettä kasvua ( ravinto, lepo, ulkoilu) Psyykkinen turvallisuus lapsella on turvalliset rajat (aikuinen on rehellinen, mutta ei pelottele lasta) kasvatuskumppanuus lasta suojellaan sopimattomalta medialta ja huonolta viihteeltä YHTEISÖLLISYYS / TOISTEN HUOMIOON OTTAMINEN

7 lasta ohjataan hyvään käytökseen lapsella on oikeus kuulua joukkoon, häntä ei syrjitä jokainen lapsi hyväksytään sellaisena kuin hän on lasta kannustetaan kaverin auttamiseen ja huomioimaan toisten tunteet RAKKAUS JA PERHE jokaisella lapsella on oikeus kokea olevansa rakastettu juuri omana itsenään lapsi kokee itsensä tärkeäksi, ja hänet hyväksytään perheenjäsenet auttavat ja pitävät huolta toisistaan perhe on lapsen koti 3.3. LASTEN ARVOT Lapset piirsivät ja kertoivat elämänsä tärkeimmistä asioista. Useimmin mainitut asiat olivat: RUOKA PERHE JA KOTI LUONTO LEIKKI JA LELUT NUKKUMINEN LIIKUNTA ULKOILU Lasten kommentteja : On tärkeää syödä paljon, ettei jää vauvaksi. Tärkeintä elämässä on vanhemmat. Vanhemmat on hyvä keksintö. Mä tykkään ainaki kaikista, jotka tykkää musta. Mustat pilvet. Ne on ainakin kukille tärkeitä. Ovi on tärkeä, että pääsee ulos. Ruoho on tärkeää, ettei ole pelkkää asvalttia. Aurinko, raha ja vesi on tärkeitä asioita. Jos aurinko ei paistaisi, tulisi ikuinen yö. Jos ei olis rahaa, ei vois ostaa mitään, ei edes ruokaa. Jos ei olisi vettä, kuolisi janoon. 4. VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET

8 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Eri ikävaiheissa nämä painottuvat eri tavoin ja saavat erilaisen merkityksen. Varhaiskasvatuksen tavoitteet muodostuvat orientaatioiden pohjalta. Orientaatiot eli näkökulmat ovat: matemaattinen luonnontieteellinen historiallis-yhteiskunnallinen esteettinen eettinen uskonnollis-katsomuksellinen Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikilla orientaatioiden alueilla. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet ovat: kieli ja vuorovaikutus matematiikka etiikka ja katsomus ympäristö- ja luonnontieto fyysinen ja motorinen kehitys terveys taide ja kulttuuri Opetus on kokonaisvaltaista ja toteutuu sisältöalueiden kautta. Oppimisprosessi on tärkeämpää kuin suorittaminen tai yksittäisten sisältöalueiden korostaminen. 4.1 LAPSEN TAPA TOIMIA Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen ja ilmaisu ovat lapselle ominaisia tapoja toimia, oppia ja ajatella. Leikkiminen on luonnollinen tapa oppia asioita, jotka liittyvät lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Leikin avulla lapset oppivat suunnittelemaan omaa ja yhteistä toimintaansa.

9 Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Liikunnan tarkoitus on tuottaa iloa, virkistystä ja elämyksiä. Samalla kehittyvät lapsen motoriset ja fyysiset taidot. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan ja ihmisiin. Vuorovaikutus muiden lasten ja aikuisten sekä lähiympäristön kanssa innostaa lapsia tutkimiseen. Taidetta tekevän ja kokevan lapsen maailmassa on oppimisen iloa, mielikuvitusta, muotoja, ääniä, musiikkia, itseilmaisua, värejä, tuoksuja, makuja, tuntemuksia ja kaikkien näiden yhdistelmiä. Taiteellisen tekemisen ja kokemisen kautta lapsen itsetunto ja taito olla ryhmän jäsenenä kehittyvät. 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Varhaiskasvatuksen toteuttamisessa haluamme luoda ilmapiirin, jossa lapsi voi rohkeasti ja luottavaisesti toteuttaa itseään. Tuemme lapsia toimimaan yhdessä ja kannustamme heitä tasavertaisiin kaverisuhteisiin. Päiväkodissa toteutetaan Askeleittain opetusohjelmaa, mikä tukee lapsen sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja. Aikuisella tulee olla herkkyyttä lasten havainnointiin, ja hänen tulee olla saatavilla, kun lapsi tarvitsee apua tai ohjausta. Aikuinen ohjaa lasta omiin oivalluksiin ja ratkaisuihin. Varhaiskasvatusta toteutetaan sekä koko ryhmän kesken ja pienryhmätoimintana. Pienryhmässä lapsilla on enemmän aikaa yhteiseen kokemiseen, keskusteluun, oppimiseen ja tekemiseen. Päiväkodissa on neljä ryhmää omine tiloineen ja sen lisäksi yleiset tilat, joiden käyttöä vuorotellaan. Yleisiä tiloja ovat sali, leikkiparvi, takkahuone, askartelutila / ateljee ja puutyöverstas. Erstan koulun sali sekä talvisin kaukalo on myös päiväkodin käytössä 2x viikossa.

10 Leikkiminen Haluamme painottaa leikin merkitystä oppimisessa sekä sisällä että ulkona.. Lapset leikkivät rakentelu-, rooli- ja sääntöleikkejä sekä vapaasti että ohjatusti päivittäin. Lapset voivat tuoda sovitusti myös omia leikkivälineitä päiväkotiin. Kierrätämme päiväkodin leikkivälineitä säännöllisesti ryhmästä toiseen. Liikkuminen Salissa pidetään liikuntahetkiä esim. pienryhmissä ja erilaisia musiikki- ja lauluhetkiä. Tilaa käytetään myös taidenäyttelyihin sekä näytelmä- että nukketeatteriesityksiin. Käytämme myös Erstan koulun salia ja urheilukenttää kaukaloineen.. Päiväkodin oma piha-alue on laaja ja se kannustaa lasta liikkumaan. Pihalla voidaan leikkiä monenlaisia liikuntaleikkejä, kuten mäenlaskua, kiipeilyä, pallopelejä, pyöräilyä ja potkulautailua pienimuotoisessa liikennepuistossa. Toimintaamme kuuluu pihatapahtumia vuodenaikojen mukaan kuten esim. lasten olympialaiset, haravointitalkoot ja kuvasuunnistus. Osallistumme Nuoren Suomen liikuntatapahtumiin ja järjestämme arkisin myös erilaisia liikunta- ja toimintapisteitä pihalla. Lähiympäristö tarjoaa monenlaisia retkikohteita. Kaarisillan kuusimetsä on tunnelmallinen ja elämyksellinen paikka retkeilyyn ja yhteisten tapahtumien järjestämiseen. Päiväkodin lähellä on muitakin pieniä metsäalueita, leikkipuistoja ja Kymijärvi ranta-alueineen. Päiväkodissa järjestetään Metsämörri toimintaa. Keväällä järjestetään leiripäivä Peukkuniemessä Kymijärven rannalla. Talvisin hiihdämme päiväkodin pihalla ja läheisellä pellolla sekä luistelemme koulun kentällä.

11 Tutkiminen Tutkiminen alkaa lapsen ihmetyksestä. Haluamme ohjata lasta tekemään oivalluksia yhdessä toisten lasten kanssa ja käyttämään erilaisia välineitä tutkimiseen. Tutkimiseen ja tiedon etsimiseen käytämme päiväkodin laajaa kirjavalikoimaa sekä pääkirjaston että kirjastoauton palveluja. Lapsilla on mm. pihalla käytössä suurennuslaseja ja ötökkäpurkkeja. Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Haluamme auttaa lasta nauttimaan ja iloitsemaan taiteen tekemisestä ja kokemisesta. Saduttaminen on lapsilähtöistä toimintaa, ja se kehittää lapsen itseilmaisua ja mielikuvitusta. Lapsen ja/tai ryhmän kertoma tarina kirjoitetaan muistiin ja se voidaan myös muokata näytelmäksi tai nukketeatteriesitykseksi. Saduttaminen kehittää ja monipuolistaa lapsen kieltä. Se innostaa myös kielen tutkimiseen. Kuvallisessa ilmaisussa lapsi tutustuu erilaisiin välineisiin sekä menetelmiin. Lisäksi hänen esteettinen ajattelunsa ja hienomotoriset taitonsa kehittyvät. Lapsi voi ilmaista itseään mm. piirtämällä, maalaamalla, askartelemalla ja muotoilemalla. Kuvallisessa ryhmätyöskentelyssä lapset kokevat yhdessä tekemisen ja oppimisen iloa. Musiikin kautta lapsi saa elämyksiä, jotka tukevat tunneelämää ja myönteisen minäkuvan kehittymistä. Haluamme, että lapsi oppii nauttimaan monipuolisesti musiikin kuuntelusta, laulamisesta ja soittamisesta. Laululeikit ja musiikkiliikunta tukevat lapsen kokonaisvaltaista ilmaisua. Päiväkodissa lapsi tutustuu erilaisiin rytmisoittimiin ja oppii käyttämään niitä. Oman ryhmän lauluhetkien lisäksi järjestämme erilaisia yhteisiä ja teemallisia laulu- ja leikkihetkiä. 5.1 KUNTOUTTAVA VARHAISKASVATUS

12 Kuntouttava varhaiskasvatus on kokonaisvaltaista lapsen kehityksen tukemista. Sen lähtökohtana ovat vanhempien ja kasvatushenkilöstön yhteiset havainnot ja kokemukset lapsesta sekä esim. psykologin, toimintaterapeutin tai puheterapeutin tutkimukset. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen tarve voi johtua lapsen fyysisen tiedollisen puheen ja kielen tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen alueen vaikeuksista tai lapsen kasvuoloista Päiväkodin toiminta sinällään voi olla kuntouttavaa varhaiskasvatusta erityistä tukea tarvitsevalle lapselle. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen pienryhmät Erstan päiväkodissa toimintavuonna 2010-2011 varmistuvat toimintakauden alkuvaiheessa. Pienryhmiä voi olla mm.: MOKO Ryhmä on tarkoitettu esiopetus-ikäisille lapsille, jotka tarvitsevat motoristen taitojen harjoittelua. Ryhmää ohjaavat toimintaterapeutti ja resurssiopettajana toimiva erityislastentarhanopettaja (ELTO). Ryhmä kokoontuu 10 kertaa. JUMPPIS Ryhmä on tarkoitettu lapsille, jotka tarvitsevat liikunnallisten taitojen harjoitusta. Toiminta kannustaa lapsia liikkumaan. Ryhmän vetäjänä toimii erityisliikunnanohjaaja. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa. Päiväkodissa toimii Kelpo-hankkeeseen liittyvä resurssiopettaja, erityislastentarhanopettaja torstaisin ja perjantaisin. Kelpo-hanke korostaa ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä. Resurssiopettajan tehtävänä on kartoittaa yhdessä henkilöstön kanssa mahdollisia erityistuen tarpeita esiopetusikäisillä lapsilla

13 sekä varmistaa heille varhainen tuki. Resurssiopettaja antaa mm. puheopetusta ja kielellistä kuntoutusta pienryhmätoimintana. Pienryhmätukea voidaan järjestää lasten tarpeiden mukaan. Päiväkodin henkilökunta saa tarvittaessa ohjausta päivähoidon tukiryhmältä, oppilashuoltoryhmältä ja erityistyöntekijöiltä. 6. KASVATUSKUMPPANUUS Vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita. Heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Varhaiskasvattajilla on monipuolinen ammatillinen koulutus ja kokemus lapsen kehityksestä ja siitä, miten lapsi toimii ryhmässä. Kun vanhempien ja varhaiskasvattajien tiedot ja taidot yhdistetään, pystymme toimimaan lapsen parhaaksi. Kasvatuskumppanuutta on: päivittäiset kohtaamiset lasta tuotaessa ja hakiessa perhekohtaiset keskustelut kaksi kertaa vuodessa vanhempainillat ja tapahtumat juhlat vanhempaintoimikunnan kokoaminen tarvittaessa Tulevan toimintakautena päivitetään vanhempien kasvatukseen liittyvät arvot. Niiden työstämiseen perustetaan vanhempien työryhmä. Mikäli työryhmä on halukas jatkamaan vanhempaintoimikuntana, sen toimintaa tuetaan. 7. YHTEISTYÖ 7.1 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ

14 Moniammatillinen yhteistyö on yksittäisen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista. Päiväkotimme moniammatilliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat: erityistyöntekijät (kelto, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti psykologi, kehitysvammaohjaaja) neuvolan terveydenhoitajat oppilashuoltoryhmä (OHR) esiopetusikäisille lapsille päivähoidon tukiryhmä (TR) alle esiopetusikäisille lapsille perhetukitiimi sosiaalityöntekijät muu päivähoidon henkilöstö ja koulujen esiopettajat. ala- ja erityiskoulujen opettajat ja rehtorit Päijät-Hämeen perheneuvola Päijät-Hämeen keskussairaala 7.2 SEURAKUNTA Päiväkodista on nimetty vastuuhenkilö seurakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Seurakunnan lastenohjaaja pitää pyhäkoulua esikouluikäisille joka kolmas maanantai. Kirkkoretket ovat joulun ja pääsiäisen aikaan. Lapsityön pappi vierailee halutessamme päiväkodissa esim. kastedemonstraation merkeissä. Tulevina toimintakausina seurakunta järjestää koulutusta päiväkodin henkilöstölle. 7.3 MUITA YHTEISTYÖTAHOJA Päiväkotimme tekee yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: Pajulahden liikuntakeskus Kaarisilta poliisi vapaapalokunta Villähteen kyläyhdistys Villähteen Martat Nastolan taideyhdistys 8. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

15 Hoitosuhteen/esiopetuksen alkuvaiheessa jokaiselle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) vanhempien / huoltajien kanssa. Suunnitelmaa täydennetään joka vuosi syksyisin ja sen toteutumista arvioidaan keväisin ns. vasukeskusteluissa. Suunnitelmassa saadaan tietoa lapsen kasvuympäristöstä, kokemuksista ja tottumuksista. Siinä näkyvät lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja mahdollinen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarve. Näiden tietojen avulla laaditaan yhdessä vanhempien / huoltajien kanssa lapsen yksilölliset kasvun ja kehityksen tavoitteet. Varhaiskasvattajat havainnoivat lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja dokumentoivat havaintoja lapsen vasuun. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa kuntouttava varhaiskasvatussuunnitelma. Mikäli lapsi kuuluu varhennetun oppivelvollisuuden piiriin, hänelle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 9. VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEN KAUTTA KOULUUN Varhaiskasvatuksen ja siihen liittyvän esiopetuksen sekä perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus. Kouluun ilmoittautumisajan jälkeen esiopettajat ja tulevien ensiluokkien opettajat ja erityisopettajat tapaavat ja keskustelevat tulevien koululaisten vahvuuksista ja mahdollisista tuen tarpeista oppimisessa. Yhteistyölle tarvitaan vanhempien / huoltajien kirjallinen lupa. Syksyllä koulujen opettajat antavat palautetta esiopettajille lasten koulun alkuvaiheista. 10. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI

16 Varhaiskasvattajat havainnoivat lapsen leikkiä ja kaverisuhteita sekä vuorovaikutusta aikuisen kanssa. Lasten kanssa keskustellaan päivittäin ja lasten kokouksissa arvioidaan yhdessä toimintaa ja heidän toiveitaan ja ideoitaan kirjataan toimintasuunnitelman tueksi. Lasten kokouksissa harjoitellaan ideoiden esittämistä, yhteistä päätöksen tekoa ja yhteisöllistä ristiriitojen selvittämistä. Vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin kohdattaessa ja vaihdetaan lasten kuulumisia puolin ja toisin. Toiminnasta on mahdollista antaa ja saada palautetta sekä lapsikohtaisissa vasu-keskusteluissa että vanhempainilloissa. Vanhemmilla on myös mahdollisuus arvioida toimintaa suullisesti, kirjallisesti palautelaatikoihin, sähköpostitse ja vastaamalla asiakaskyselyihin. Halutessaan vanhemmat voivat perustaa vanhempaintoimikunnan, arvioida päiväkodin toimintaa ja tehdä ehdotuksia ja aloitteita toiminnan kehittämiseksi. Varhaiskasvattajat arvioivat jatkuvasti omaa toimintaansa sekä yksin että työtiiminsä kanssa. Henkilöstöllä on velvollisuus kehittää omaa ammattitaitoaan ja osallistua täydennyskoulutukseen.. Esimiehen kanssa käydään säännöllisesti kehityskeskusteluja. Päiväkodin henkilökunta tapaa toisiaan työpaikkakokouksissa ja ajoittain järjestetään myös varhaiskasvatusiltoja toiminnan kehittämisen merkeissä. Päiväkodissa toimii henkilöstö- ja taloustiimi sekä varhaiskasvatuksen pedagogiikkatiimi. Nämä tiimit suunnittelevat, toteuttavat sekä arvioivat päiväkodin toimintaa omalla alueellaan. Alle esiopetusikäisten lasten ryhmät ja vastaavasti esiopetusikäisten lasten ryhmät tekevät keskenään toiminnallisesti yhteistyötä. 11. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI Henkilökunta kehittää ja arvioi varhaiskasvatusta sekä varhaiskasvatussuunnitelmaa yhdessä lasten, vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa. Varhaiskasvatuksen arviointi ja

kehittäminen on jatkuvaa. Toimintavuonna 2010 2011 päivitetään lasten arvot, vanhempien sekä henkilöstön kasvatukseen vaikuttavat arvot. Varhaiskasvatustoimintaa arvioidaan arvojen pohjalta keväällä 2011. 17