S2-kehittämispäivät Katriina Rapatti Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, S2-opettaja Hakunilan koulu, Vantaa

Samankaltaiset tiedostot
SUOMI 2 -OPISKELIJOIDEN TUETTU POLKU LUKIOON JA LUKIOSSA

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen

opetusneuvos Katri Kuukka, Opetushallitus äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Katriina Rapatti, Lehtikuusen koulu

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

Yhteiskuntaopin opiskelun kieliympäristö ja käsitteet

Opettajan pedagoginen ajattelu

KIELITIETOINEN OPETUS - KIELITIETOINEN KOULU

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Kielikasvatus ja OPS2016

opetussuunnitelmassa Helsinki Leena Nissilä ja Pirjo Sinko Opetusneuvokset, Opetushallitus

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Elina Harjunen Elina Harjunen

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

Monikielinen oppilas

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari

Romanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen

Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op

Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Arkistot ja kouluopetus

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus

PERUSKIELITAIDOSTA MONIKIELISYYTEEN JA ERI TIEDONALOJEN KIELIIN

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo

Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen

Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä

MAAHANMUUTTAJA OPETUSRYHMÄSSÄNI

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

Joustavaa ajattelua ja järjestelyjä

Horisontti

Kielikasvatusfoorumi, rinnakkaisseminaari Opetushallitus Finlandia-talo Ilona Kuukka Katriina Rapatti

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oppijan itsearviointitaidot

TUKEA HYVÄÄN ELÄMÄÄN Rinnekodin koulu Leni Pispala

Kesytä kielitietoisuus

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

Simulaatio-oppiminen. Hannu Salonen. Opettaja /simulaatio-ohjaaja

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

PITA Osallistava Opetus

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Opettajat palautteen antajina

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ

Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Koulun tukitoimet. Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus Vesa Närhi ; ADHD-Käypä Hoito -seminaari; Närhi

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

S2-opetuksen toimintamalli

E U R O O P P A L A I N E N

Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Tieteellistä viestintää monitieteisesti

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

AINEENOPETTAJAN EHEYTTÄVÄ TIETÄMYS

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa.

AUTENTTISUUS KIELTEN OPETUKSESSA

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Transkriptio:

S2-kehittämispäivät 9.10.2012 Katriina Rapatti Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, S2-opettaja Hakunilan koulu, Vantaa

Miksi? yhteiskunnan moninaistuminen koulutuksellinen tasa-arvo eriarvoistumisen ehkäiseminen työn ja yhteiskunnan tekstuaalistuminen

Miksi? oppimistulosten arviointien tulokset: peruskoulun päättävistä pojista 36 % tuottaa laadultaan heikkoa tekstiä (OPH 2010) kaikkien oppilaiden saama hyöty metakielen kehittyminen syvempi ymmärrys oppimisesta tekstitaitojen sekä vuorovaikutustaitojen monipuolistuminen lähikehityksen vyöhykkeellä toimiminen

Kuka? Kaikki opettajat opettavat tekstitaitoja ja suomea. oppiaineen tekstitaitojen ja kielen opettaminen edistää ja syventää myös oppiaineen sisältöjen oppimista

Kuka? Aineenopettajan tulisi olla oman oppiaineensa kielen asiantuntija. Tavoitteena, että kuka tahansa opettaja osaa opettaa oppiaineensa tekstitaitoja.

Mitä? akateeminen kielitaito (Cummins 2000) sosiaalinen kielitaito BICS (Basic Interpersonal Communication Skills) akateeminen kielitaito CALP (Cognitive Academic Language Proficiency) oppiaineiden opetus luonnollinen konteksti akateemisen kielitaidon opettamiselle ja oppimiselle

Mitä? 1. Look, it s making them move. Those didn t stick. 2. We found out the pins stuck on the magnet. 3. Our experiment showed that magnets attract some metals. 4. Magnetic attraction occurs only between ferrous metals. (Gibbons 2002.)

Mitä? puhutussa kielessä todellisuus nähdään prosessina, kirjoitetussa synoptisesti, kohteena (Halliday) abstrakti kieli antaa mahdollisuuden tarkastella todellisuutta kohteena kieliopillinen metafora keskeinen abstraktistamisen keino

Kieliopillinen metafora mutkikkaista ja monivaiheisista prosesseista voidaan puhua asioina Esimerkiksi: sademäärä, matalapaine, yhteyttäminen, ekotyyppi, unen tarve, hygieniasta, tunteiden säätely, ravinnonsaanti

Miten? Lukemisen ja kirjoittamisen taidot eivät kehity muun toiminnan oheistuotteina, vaan niitä täytyy tietoisesti opettaa. Reading to Learn pedagogiikka (R2L) australialaisen genre-pedagogiikan uusin sovellus (2000-luku)

Reading to Learn opetusmenetelmä, jonka avulla kaikki oppilaat pystyvät lukemaan ja kirjoittamaan luokka-asteellaan edellytettyjä tekstejä voi soveltaa kaikissa oppiaineissa ja kaikilla kouluasteilla taidokas kirjoittaminen pohjautuu taidokkaaseen lukemiseen

Tuloksia (Australia 2008) parhaiten ja heikoimmin menestyvien välinen ero lähes puolittunut (83 % 47 %) heikosti menestyvien oppimistulokset parantuneet 74 % parhaiten menestyvien oppimistulokset parantuneet 21 %

Genre-pedagogiikan teoreettinen tausta Bernstein: pedagoginen diskurssi Vygotsky: lähikehityksen vyöhyke, scaffolding Halliday: systeemisfunktionaalinen kieliteoria

Luokkahuonevuorovaikutus negatiivisen kehän purkaminen: kysymys-vastaus-palaute - rakenteen (IRF) sijaan tehtävän valmistelu niin, että luokassa kaikki osaavat sen tehdä

R2L pedagoginen sykli Itsenäinen kirjoittaminen Valmistautuminen Yhteinen työstäminen

Vuorovaikutuksellisen tukemisen vaiheet Vaihe Johtaja Opettaja oppilas Mallinnus Yhteinen tehtävä Itsenäinen tehtävä opettaja opettaja ja oppilas oppilas Minä teen, sinä katsot. Minä teen, sinä autat. Minä autan, sinä teet. Minä katson, sinä teet.

R2L: aktiviteettien vaiheet tietoteksteissä Valmistautuminen genrepiirteiden analysointi keskeisen tiedon korostaminen Yhteinen työstäminen yksityiskohtainen lukeminen, muistiinpanot Itsenäinen kirjoittaminen (Rewriting) samansisältöinen teksti toisin sanoin (similar content & new wordings) 17

R2L: aktiviteettien vaiheet kaunokirjallisissa teksteissä Valmistautuminen genrepiirteiden analysointi Yhteinen yksityiskohtainen lukeminen työstäminen yhteinen kertomus, luettu teksti mallina, sama kerronta, eri sisältö Itsenäinen kirjoittaminen (Rewriting) uudensisältöinen teksti samoin sanoin (similar wording & new content)

Reading to Learn ensimmäinen täydennyskoulutus meneillään Vantaalla, päättyy marraskuussa Osallisena Suomessa - hankkeeseen kuuluva projekti 14 opettajaa kouluttajana Claire Acevedo

Reading to Learn Helsinki, Ovanåker, Tallin (R2L HOT) University of Helsinki Finland Ovanåkers kommun Sweden University of Tallin Estonia

LÄHTEET Cummins, Jim 2000. Language, power and pedagogy: bilingual children in the crossfire. Clevedon: Multilingual Matters. Cummins, Jim 1996. Negotiating identities: Education for empowerment in a diverse society. Ontario, CA: California Association for Bilingual Education. Gibbons, Pauline 2002. Scaffolding language, scaffolding learning. Teaching second language learners in the mainstream classroom. University of Techonology, Sydney. Kuukka, Ilona Rapatti, Katriina (toim) 2009. Yhteistä kieltä luomassa. Suomea opetteleva opetusryhmässäni. Opetushallitus. Lövstedt, Ann-Christin Acevedo, Clare Kuyumcu, Eija 2011. Reading to Learn: accelerating literacy learning around the world. PowerPointdiaesitys. Stockholm Education Administration. The Multilingual Research Institute. Martin J. R. & Rose, David 2009. Genre Relations: Mapping Culture. Equinox Publishing. Rose, David & Martin J. R. 2012: Learning to Write, Reading to Learn. Genre, Knowledge and Pedagogy in the Sydney School. Equinox Publishing.