PERUSKIELITAIDOSTA MONIKIELISYYTEEN JA ERI TIEDONALOJEN KIELIIN

Transkriptio

1 PERUSKIELITAIDOSTA MONIKIELISYYTEEN JA ERI TIEDONALOJEN KIELIIN Kielen oppimisen haasteita Kotoutuja koulumaailmassa Jenni Alisaari Turun yliopisto Opettajankoulutuslaitos

2 RAKSOLIININ ORUSTAMINEN On hyvin tärkeää saada tietoa raksoliinista. Raksoliini on sienterin uusi muoto. Sitä orustetaan Seristanissa. Seristanilaiset kourtavat suuria määriä velonia ja sitten joukuvat sen avetakseen raksoliinia. Raksoliini saattaa tulevaisuudessa sienterin tarauksen vuoksi osoittautua yhdeksi ähväkimmistä nesauksistamme. Mitä raksoliini on? Missä raksoliinia orustetaan? Miten raksoliinia avetaan? Miksi on tärkeää tuntea raksoliini? Saako olla suomea

3 SANASTO JA LUETUN YMMÄRTÄMINEN Millaisia sanoja oppilaan pitää ymmärtää, jotta hän ymmärtäisi lukemaansa tekstiä? Kun luetunymmärtäminen on sujuvaa, sanavarasto on jo melko hyvä. Jos sujuvuutta halutaan kehittää, on kehitettävä sanavarastoa. Usein esiintyvät verbit ja konjunktiot olisi hyvä osata.

4 PERUSKIELITAITO Taitoa kommunikoida arkisella sanastolla tutuista aiheista Tyypillistä, että lapsi puhuu ensin omaa kieltään ja vähitellen (havainnoiden uutta kieltä) alkaa kasvattaa sanavarantoaan toisella kielellä -> peruskielitaito

5 PUHUTTU VS. KIRJOITETTU KIELI Mä meen. Tuu vaa. Ne meni kotii. Minä menen. Tule vain. He lähtivät kotiin.

6 DIIPADAAPAA JA LALLALLAATA? Opetettavana asiana minulla on molekyylien väliset kovalenttiset sidokset, tai siis diipadaapan väliset lallallaat. - kemianopettajaopiskelija Eija Aalto 2013

7 OPPIKIRJOJEN KIELI Aivot jakavat lähtevät impulssit juuri tiettyihin lihaksiin. Sydämestä poispäin verta vievät verisuonet ovat laskimoita ja sydämeen verta tuovat valtimoita. Induktiovirta on suunnaltaan sellainen, että sen vaikutukset vastustavat muutosta, joka aiheuttaa induktion. Vaarantuneisiin kasveihin kuuluva tikankontti vaatii myös ravinteikkaan kasvupaikan.

8 HAASTE Opittava kieli Opittava kielen avulla

9 OPISKELUVALMIUS? Erilaiset lähtökohdat huomioitava opetuksessa Opiskelu vaatii monipuolista kielitaitoa Oppijan ei tarvitse olla valmis Kielen taitojen oppimiselle annetaan myös tilaa ja aikaa Oppimista ei kuitenkaan voi laittaa virransäästötilaan -> kognitiivisten taitojen tukeminen kielen oppimisen ohella koko ajan -> aiemman osaamisen kartoittaminen tärkeää

10 MIKSI KIELITIETOINEN OPETUS ON TÄRKEÄÄ? Oppilailla ei ole aikaa oppia ensin kieltä ja sitten vasta oppiaineiden sisältöjä Opetuksen on tärkeää olla kokonaisvaltaista ja merkityksellistä Kieli, oppiminen ja identiteetin kehittyminen ovat sidoksissa toisiinsa Kieli on ajattelun, kommunikoinnin ja oppimisen väline

11 KIELET KOULUKONTEKSTISSA Peruskielitaito = arkinen perussanasto ja rakenteet (basic everyday language) Opiskelukielitaito = abstraktimpi sanasto ja rakenteet (essential academic language) Oppiainekohtainen kielitaito = oppiaineille tyypilliset termit ja sanasto (discipline specific language) Koulun toimintaan ja toimintakulttuuriin liittyvä kielitaito (school navigational language) Vollmer, 2015

12 OPISKELUKIELITAITO (ACADEMIC LANGUAGE) Saa aikaan Saada aikaiseksi Välttämätön Otaksuttu (Kivun)lievitys, lievittää X:n johdosta

13 Koulun fysiikka ja kemia 5, Otava

14 Jokapäiväinen kieli Koulun fysiikka ja kemia 5, Otava

15 Jokapäiväinen kieli opiskelukieli Koulun fysiikka ja kemia 5, Otava

16 Jokapäiväinen kieli opiskelukieli oppiainespesifi kieli Koulun fysiikka ja kemia 5, Otava

17 Koulun fysiikka ja kemia 5, Otava

18 ARKIPUHE VS. OPISKELUKIELI Laita tuo tuohon. Kytke liitin virtalähteeseen.

19 1. Look, it s making them move. Those didn t stick. Kato, se saa ne liikkuu. Noi ei tarttunu. 2. We found out the pins stuck on the magnet. Me saatiin selville, että nastat tarttuvat magneettiin. 3. Our experiment showed that magnets attract some metals. Kokeemme osoitti, että magneetti vetää puoleensa joitain metalleja. 4. Magnetic attraction occurs only between ferrous metals. Magneettista vetovoimaa ilmenee ainoastaan rautapitoisten metallien välillä. (Gibbons 2002.) Suomennos ja dia Katriina Rapatti

20 MILLAISTA KIELEN YMMÄRTÄMISTÄ ERI KIELITAIDON TASOILLA VOI ODOTTAA?

21 A2-TASOLLA Ymmärtää tuttuja aiheita, lyhyitä tekstejä, osaa käyttää maailmantietoaan Ymmärtää vieraista teksteistä hajanaisia yksityiskohtia, mutta kokonaisuuden ymmärtäminen on vaikeaa Tekstin mekaaninen koodaaminen (= sanojen lukeminen) vaikeaa (vieraat sanahahmot) Kopioi tekstiä helposti suoraan -> ymmärtäminen? Ei pysty muotoilemaan vastauksia tarkasti -> vastauksia saattaa olla vaikea ymmärtää Aalto, Tukia, Mustonen, 2010, teoksessa Tasolta toiselle

22 B1-TASOLLA Selviytyy jo hieman vieraammista aiheista Osaa ohjata lukemista tavoitteidensa mukaisesti Ymmärtää suhteellisen tuttua aihetta käsittelevän lyhyehkön tekstin pääasiat ja hahmottaa kokonaisuuden Pitkien vieraiden tekstien lukeminen vaikeaa Pystyy tiivistämään lukemansa omin sanoin (käyttää tekstin ilmauksia apuna) Pystyy soveltamaan tekstin tietoja (vertaamaan, kertomaan mielipiteitään, perustelemaan ajatuksiaan) Sanaston ja ilmausten tasolla merkitykset jäävät epätarkoiksi arvaamista ja päättelyä Aalto, Tukia, Mustonen, 2010, teoksessa Tasolta toiselle

23 Vaarala ym Tilanne päällä Miten hyvin oppilas ymmärtää luokkakeskustelua, jossa on paljon viittauksia ja joka liittyy kirjoitettuun tekstiin? POHDITTAVAKSI Miten hyvin oppilas ymmärtää tunnilla kirjoitettuja tekstejä, jotka liittyvät luokkakeskusteluun? Entä oppikirjan tekstejä, jotka eivät liity luokkakeskusteluun? Miten hän osaa suhteuttaa ne toisiinsa? Tietotekstien käsitteiden oppiminen Pystyykö oppilas osallistumaan opettajajohtoiseen luokkakeskusteluun, jossa täytyy ymmärtää paljon pystyäkseen tuottamaan edes vähän? Miten hyvin oppilas kirjoittaa muistiinpanoja? Miten hän vastaa kirjan ja kokeiden tehtäviin, jotka eivät liity luokkakeskusteluun?

24 OPETUSPUHE Ymmärtäminen haasteellista Jo ensimmäinen sana voi jäädä mietityttämään Ponnistelu väsyttää Ymmärtäminen vaatii aikaa entä sitten vastaaminen?

25 OPETTAJASTA KIELITIETOINEN Oman opetuksen reflektointi Kielitietoisen opetuksen käytänteisiin perehtyminen ja niiden soveltaminen omaan työhön Eri menetelmien reflektointi: miksi tämä toimisi tässä tilanteessa paremmin kuin jokin toinen menetelmä, miksi jokin menetelmä ei toimi? Miksi toimin näin? Mitkä ovat tavoitteeni tässä?

26 MITÄ KIELTÄ? Mä en pääse ens lauantain krebaa ku mä meen fouksien kans landelle. Onks teil hyvät gemssit tulossa? Ihan ok, mut mites sul meni eilen? Pääsitsä bängii sitä mihoo vai pitiks fäppää? Hommat oli kyl hyvin handussa. Tänää pitäs mennä viel gymille. Mä oon ruvennu bulkkaa, nii et sais semisti lisää geinssii. Hah! Ei noi sun siimat kasva koskaa! Keskity vaan niiden mihojen jahimiseen. Katkelma aidosta stadilaisten lukiokundien keskustelusta talvelta Heikki Paunonen, HS Heli Vigren 2016

27 MONIKIELISYYS OPPIMISEN TUKENA

28 MIKSI OMIA KIELIÄ PITÄÄ TUKEA? oma äidinkieli -> toisen kielen oppiminen, kaikenlainen oppiminen Lapsen identiteetti, itsetunto, ajattelu, tunne-elämä & minäkuva Perustuslaki: oikeus ylläpitää ja kehittää omaa äidinkieltä Huom! Vanhemmille tietoa oman äidinkielen merkityksestä

29 POPS 2014 Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

30 äidinkieli toinen kieli TIETO Nancy Commins, 2015

31 MONIKIELISYYS RIKKAUTENA + sosiaalinen pääoma + kognitiivinen kapasiteetti + valikoiva tarkkaavaisuus + käsitteen muodostus + metalingvistinen tieto + ongelmanratkaisukyky + kognitiivinen joustavuus + luovuus, joustava ajattelu, kulttuuriosaaminen + dementia puhkeaa 4 5 vuotta myöhemmin

32 MONIKIELISYYS HAASTEENA Suppeampi sanasto / kieli Melu haittaa sanojen tunnistamista Sanojen haku muistista hitaampaa

33 MITÄ KIELIÄ OPPILAASI KÄYTTÄVÄT?

34 MONIKIELISYYS OPPILAIDEN ARJESSA Kirjoita kellon ympärille, mitä kieliä olet tänään - kuullut? - puhunut? - lukenut? - kirjoittanut?

35 MITEN TUKEA MONIKIELISYYTTÄ?

36 OMIEN ÄIDINKIELTEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA Yhteistyö kotien kanssa sanasto, keskustelu eri ilmiöistä omalla kielellä Tietoista huomiota esim. eri kielten sanoihin tai rakenteisiin opetustilanteissa Opiskelussa tarvittavien tietojen hankkiminen eri kielillä Ryhmätyöt omalla kielellä Läksyjen tai kokeen tekeminen omalla kielellä

37 Miltä koulun kielimaisema näyttää esim. käytävillä?

38 Kiitos!

39 LÄHTEET JA LISÄÄ LUETTAVAA Aalto, E., Tukia, K. & Mustonen, S Oppimisen prosessia ohjaamassa. Teoksessa Tasolta toiselle, Opetushallitus. Beacco, J.-C., Fleming, M., Goullier, F., Thürmann, E. & Vollmer, H The Language Dimension in all subjects. A Handbook for curriculum development and teacher training. Blommaert, Jan & Ben Rampton 2011: Language and Superdiversity. Diversities 13/2. Unesco. Latomaa, Sirkku Monikielisyys normaalitila, haaste ja mahdollisuus. Teoksessa M. Eichhorn & A. Helttunen (toim.). Kotimaana suomen kieli. Suomi-koulujen tuki ry. Lehtonen, Heini 2013: Kieleilyä monietnisessä yläkoulussa. Lehtonen, Heini Tyylitellen Nuorten kielelliset resurssit ja kielen sosiaalinen indeksisyys monietnisessä Helsingissä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Nissilä Leena & Tani Hanna, 2010: Tasolta toiselle, Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikkojen käyttöön. OPH. Rakkolainen-Sossa, Satu Kasvatuskumppanuuden hengessä Kansainväliset perheet ja varhaiskasvatus monikielisten lasten kehitystä tukemassa. Rampton, Ben 1995: Crossing. Language and ethnicity among adolescents. London: Longman. Tukia, K., Aalto, E. & Mustonen, S. (2007). S2-oppilas lukijana - Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja? Virke 4/2007, s Vaarala, Heidi, Reiman, Nina, Jalkanen, Juha & Nissilä, Leena Tilanne päällä. Näkökulmia S2-opetukseen. Opetushallitus.