YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2017 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2017 KAAVOITUSOHJELMA 2017-2021 Kaupunginhallitus 11.9.2017 238 Kaupunginvaltuusto 16.10.2017 102 Keskustan näkymä YLEISTÄ YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

2 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus, jossa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksenkannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleisja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Ylivieskan kaavoitusta ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus järjestämällä vuosittain kunnan kanssa kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskien viranomais- ja työneuvottelut. Tässä katsauksessa esitellään Ylivieskan kaupungin kaavahankkeet ja esitellään kaavoitusohjelma vuosille 2017-2021. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ja eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Tavoitteiden on turvattava kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano ja parannettava mahdollisuuksia vaikuttaa niiden sisältöön. Tavoitteilla turvataan myös valtakunnallisten hankkeiden ja alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksenmukainen toteuttaminen. Tarkistuksessa on vastattu ilmastomuutoksen haasteisiin ja lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentäen tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tavoitteiden tehtävänä on siis varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Nämä tavoitteet välittyvät kunnan yleis- ja asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta, mutta osa tavoitteista on huomioitava suoraan kuntien kaavoituksessa. KAAVATASOT JA KÄSITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MRL 25-34 YLEISKAAVA/ osayleiskaava MRL 35-49 ASEMAKAAVA MRL 50-61 Ranta-asemakaava MRL 72-74 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maankäyttöä jokaisessa kaavatasossa. Lisätietoja:www.ymparisto.fi Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Uudistaminen on käynnistynyt vuonna 2010. Lisätietoja: www.pohjois-pohjanmaa.fi Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen tai maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.

3 VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu vuodelle 2010 hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, jossa käsitellään kaikki kaavan vaiheet, nähtäville pano ja niistä saatu palaute. Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen: 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 Ensimmäisessa vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin: -energiatuotanto ja siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) -kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat, -luonnonympäristö, (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) -liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka. 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus on nähtävillä 5.9.2016 4.10.2016 Toisessa vaihemaakuntakaavassa kästellään: Kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. 3. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 26.1.-26.2.2016 ja se on päivitetty 13.6.2016. Luonnos on ollut nähtävillä 10.4.-12.5.2017 Kolmannessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään maakunnan alueiden käyttöä seuraavien teemojen osalta Pohjavesi- ja kiviainesalueet, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet, Tarvittavat päivitykset ja täydennykset, mm Oulun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä ja maankäyttö, logistiikka-alueet ja tuulivoima-alueet, Vaalan ja Himangan maankäytön tarkistukset. Maakuntakaavan valmisteluaineisto on kaavaprosessin ajan nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla wwwosoitteessa, kohdassa Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen > Maakuntakaavoitus. Ote Maakuntakaava 1. vaihekaava, hyväksytty 2.12.2013 maakuntakaavasta Ylivieskan kohdalta Ote Maakuntakaavan 2. vaihekaavaehdotus Ylivieskan kohdalta

4 YLEISKAAVOITUS Y1 Niemelänkylä KV 28.2.2012 Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y2 Keskusta KV 7.6.2011 Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y3 Kalajokilaakson arvokas maisema-alue Käsittely yleiskaavojen yhteydessä (Y4 ja Y5) Y4a Vähäkangas KV 18.9.1981 Hyväksyminen Y4b Vähäkangas Sorvisto 2040 Uudistaminen ja laajennus vireille TEKLA 12.4.2016 27 Y5 Raudaskylä KV 11.7.1983 Hyväksyminen, oikeusvaikutukseton Y6 Ojakylä Savela KV 23.3.1987 Hyväksyminen, oikeusvaikutukseton Y7 Pajukosken tuulivoimapuisto KV 10.12.2013 86 Hyväksyminen Y8 Tuomiperän tuulivoimapuisto KV 4.6.2014 28 Hyväksyminen Y9 Alpuminkangas osayleiskaava KV 17.2.2015 15 Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y10 Pajukoski II tuulivoimapuisto TEKLA 23.3.2015 40 Vireille Y 11 Urakkanevan tuulivoimapuisto TEKLA 18.5.2015 54 Vireille Y11 Urakkanevan tuulivoimapuisto TEKLA 20.4.2015 Vireille

5 HYVÄKSYTYT OSAYLEISKAAVAT Y1 NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2025 Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.2.2012 11. Pinta-ala noin 1300 ha. Y2 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030 Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa on 7.6.2011 40, pinta-ala noin 2900 ha. Y7 PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.12.2013 85. Y8 TUOMIPERÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.6.2014 28. Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle on 30.6.2014 jätetty valitus, jolla haetaan kaupunginvaltuuston päätöksen 4.6.2014 28 kumoamista Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevassa asiassa. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle on jätetty valitus, jolla haetaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen 25.1.2016 numero 16/0018/1 kumoamista Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevassa asiassa. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt 27.12.2016, että valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Yleiskaava on saanut lainvoiman 2017. Y9 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS NS. ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA 2030 Kaavoitus vireille TEKLA 11.6.2013 69. Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Hakalahden kaupunginosassa sijaitseva suunnittelualue, pinta-alaltaan yhteensä noin 12 ha, rajautuu koillisessa Vähänkankaantiehen, kaakossa rautatiealueeseen, lounaassa Paloaseman tonttiin ja luoteessa Ouluntiehen. Alue sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Ylivieskan keskustasta ja on Keskustan osayleiskaava-alueen pohjoisosassa keskellä Keskustan osayleiskaava-aluetta. Kuva: Sijainti Kuva: Hyväksytty kaavaehdotus Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.2.2015 15 Alpuminkankaan osayleiskaavan 2030. Kaavoituksen lainvoimaisuus: Hallinto-oikeuteen on jätetty 2 valitusta. Yleiskaava on saanut lainvoiman 2017.

6 VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT Y10 PAJUKOSKI II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 23.3.2015 40. Y11 URAKKANEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 18.5.2015 54 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 27.9.2016 80. Kaavoitus etenee 2017. Valmisteluaineisto nähtävillä19.6.-31.8.2017. Y4 VÄHÄNKANKAAN OSAYLEISKAAVA Vähäkankaan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty 18.9.1981 ja se on vanhentunut. Kaava- alue sijoittuu noin 5 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon. Alueen pinta-ala on 12 km 2. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi. Y4b VÄHÄKANGAS-SORVISTO 2040, vireille TEKLA 12.4.2016 27. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 2740 ha ja alueella on noin 300 taloutta, joissa asuu yhteensä noin 800 asukasta. 1. Suunnittelualueesta Vähänkankaan oikeusvaikutukseton, vuonna 1982 hyväksytty, yleiskaava-alue, pinta-alaltaan noin 1200 ha, sijoittuu Ylivieskan kaakkoisosaan keskustasta Nivalaan päin rajoittuen lännessä Keskustan osayleiskaava-alueeseen (Soukka), lounaassa Kalajokeen. Asutus on kyläteiden varsilla. Tähän alueeseen sisältyy valtakunnallisesti merkittävää Kalajokilaakson kulttuurimaisema-aluetta 774 ha. 2. Suunnittelualueeseen kuuluva osa valtakunnallisesti arvokas Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue, pintaalaltaan noin 1978 ha, rajautuu lounaassa likimäärin Savontiehen ja siitä alueesta noin 774 ha on ollut mukana jo vuoden 1982 osayleiskaavan alueessa. Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat Vähänkankaan kyläalueen lisäksi asumisen tihentymät Sorvisto-Visuri, Huhtapuhto, Marjapuhto, Sorvoja, Pylväsperä ja Ängeslevä. 3. Suunnittelualueen aluerajauksessa on mukana myös osa. Kalajoen vesistöalueesta, Ylivieskan lentokenttäalue ympäristöineen noin 199 ha ja Pyykankaan asumistihentymä noin 138 ha.

VIREILLE TULEVAT OSAYLEISKAAVAT 2017-2021 7 Y5 RAUDASKYLÄN OSAYLEISKAAVA Raudaskylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty 20.10.1982 ja se on vanhentunut. Kaava-alue sijaitsee 16 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon Kalajokivarren molemmin puolin. Alue on pinta-alaltaan noin 9 km 2. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Raudaskylän osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna 2018-2021. Y6 OJAKYLÄ-SAVELA OSAYLEISKAAVA Ojakylä-Savela oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty 1.10.1985 ja se on vanhentunut. Alue on pinta-alaltaan noin 6 km 2. Osa em. alueesta on käsitelty Keskustan osayleiskaava 2030 yhteydessä. Kaava-alue sijaitsee Ylivieskan keskustasta länteen ja se rajoittuu Keskustan osayleiskaava-alueeseen. Kaavan laatiminen aloitetaan kaava-alueen rajauksen määrittämisellä sekä selvitysten (luontoselvitys, arkeologinen selvitys, rakennettu kulttuuriympäristö) laatimisella. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Ojakylä-Savela osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna 2019-2021. MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA Y 3 KALAJOKILAAKSON ARVOKAS MAISEMA-ALUE Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat osittain myös voimassaolevat oikeusvaikutuksettomat Raudaskylän ja Vähänkankaan osayleiskaava-alueet, jotka laaditaan oikeusvaikutteiseksi ja niiden yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä. Osa alueesta on rajattu mukaan Vähänkangas-Sorvisto 2040 osayleiskaavan, joka on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 12.4.2016 27. Loppuosa kulttuurimaisema-alueesta käsitellään Raudaskylän yleiskaavatyön yhteydessää 2017-2021. VÄESTÖTAVOITE JA ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDEN ARVIO Väestötavoite Ylivieskan väestönkasvulle on asetettu tavoitteeksi 0,5 % kasvu vuosittain. Ajanjaksolla 2006-2016 tavoitteeseen on pääsääntöisesti päästy ja tavoite on ylittynyt, vain vuonna 2015 väestökasvun tavoite alittui. Ajankohta väkiluku /as muutos kasvu % 31.12.2006 13 575 31.12.2007 13 658 + 83 asukasta 0,60 31.12.2008 13 803 +145 asukasta 1,06 31.12.2009 13 895 + 92 asukasta 0,67 31.12.2010 14 067 +172 asukasta 1,21 31.12.2011 14 266 +199 asukasta 1,42 31.12.2012 14 540 +274 asukasta 1,88 31.12.2013 14 756 +216 asukasta 1,46 31.12.2014 14 978 + 230 asukasta 1,60 31.12.2015 15 035 +59 asukasta 0,39 31.12.2016 15 292 +193 asukasta 1,26

8 Kaupungin tonttitilanne 5.9.2017 Yhteensä varattavia tontteja on (5.9.2017) 26 kpl, joista omakotitontteja (AO) 21 kpl ja pari- ja rivitalotontteja (AP ja AR) 5 kpl. Omakotitontit: Hollihaka 5. kaupunginosa Kuva: Hollihaka Kurulan alueen kolme AO-tonttia. Omakoti- ja paritalotontit : Männistön (8.) kaupunginosan Olmalan alue Kuva: Männistö Olmalan alueen viisi AP- ja AR-tonttia sekä 16 AO-tonttia.

9 Omakotitontit : Toivonpuisto (9.) kaupunginosan Salmiperän alue Kuva: Toivonpuisto Salmiperän alueen kaksi AO-tonttia Asemakaavoitus painottuu uusien pientaloalueiden suunnitteluun osayleiskaavassa osoitetuille kasvusuunnille. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain noin 40-50 tonttia varattavissa omakoti- ja pientalorakentajille. Pientalorakentamista sijoittuu myös haja-asutus- ja suunnittelutarvealueille. Kaupunki myönsi vuonna 2016 kymmenen suunnittelutarvelupaa omakotirakentajille.

10 Asemakaava-alueella on yksityisessä omistuksessa useita rakentamattomia asuinpientalotontteja (AP, AO, AOR ja AR), Karttaliittteessä esitetty korotetun kiiinteistöveron piirissä olevat rakentamattomat pientalotontit ( vähentyneet neljällä tontilla vuodesta 2016). Kuva: Yksityisen omistamat rakentamattomat pientalotontit 5.9.2017 Kerrostalotontit : Keskustan ( 1.) ja Hakalahden (2.) kaupunginosat Kerrostalorakentaminen on Ylivieskassa lisääntynyt. Keskustan (1.) kaupunginosassa) tarkastellaan kaavamuutoksin mahdollisuuksia osoittaa kaupungin tonttitarjontaan lisää kerrostalotontteja. Kaupungin omistuksessa on kaavoitettuja rakentumattomia AK-tontteja yhteensä neljä. - Vieskankadun ja Valtakadun risteyksen pohjoispuolelle on hyväksytty kaavamuutos 28.9.2015 44. Kyseiselle alueelle on osoitettu kaupungille kaksi AK- tonttia, joista toisesta on tehtiin kauppa vuonna 2017 rakennusliikkeen kanssa.ja toinen on varattavissa. - Hakalahden (2.) kaupunginosasta varataan esisopimuksella kolme kerrostalotonttia rakennusliikkeelle. Asemakaava-alueella on myös yksityisessä omistuksessa rakentamattomia kerrostalotontteja.

11 ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS Hyväksytyt asemakaavat Hyväksytyt yleiskaavat 2016-2017 Laji Vireillä olevat asemakaavat 2017 Laji Vaihe VIREILLE kaavoitus 2017-2021 Laji 1. Koskipuhto Kortteli 3-19 2.Keskusta Kortteli 1-51 osa 3.Toivonpuisto Salmiperäntien itäpuoli asuntoalue 4. Pyörreperä Koskipuhto Savarin laajennusalue Teollisuuden ja kaupan alue 5. Keskusta Kortteli 34 osa kortteleista 33 ja 41 katualuetta 6. Hollihaka Kurula II, asuntoalue Kurula III, asuntoalue Kaisaniemi Lampin asuntoalue 7. Hakalahti Kortteli 2-23 (YS II), osa korttelista 2-24 (AL-2) ja Takkulanpuisto Ak-muutos HYVÄKSYMINEN. 2016 Ak-muutos HYVÄKSYMINEN 2017 Asemak. ja AK -muutos HYVÄKSYMINEN 2017 Asemak. ja Ak -muutos HYVÄKSYMINEN 2017 AK- muutos HYVÄKSYMINEN KV 2015 HO 2017 Asemakaava ja Ak-muutos HYVÄKSYMINEN 2017 AK-muutos HYVÄKSYMINEN 2017 AK-muutos HYVÄKSYMINEN 2017 1. Keskusta Korttelit 1-5, 24 ja 25 2b. Hakalahti, II vaihe Rahkoranta asuntoalue 3. Männistö, Hautausmaa 4. Männistö, Olmala II vaihe, asuntoalue 5. Keskusta, Asemanseutu 5a I- vaihe: Keskusta ja Koskipuhto Asemakatu ja radan alitus 6. Pyörreperä, Kortteli 10-24 osa,26 ja katualue 7. Pyörreperä, II vaihe Savarin asuntoalue 8. Keskusta Kortteli 31 ja osa korttelista 32 sekä niihin liittyviä puisto- ja katualueita. Kirkkohanke. 9. Kivioja asuntoalue Koskipuhto vesialue ym 10: Puuhkala Korttelin 2 osa sekä katu- ja puistoaluetta. Sievintien liikennealuetta Ak-muutos ODOTTAA Asemak ODOTTAA Asemak ODOTTAA Asemak LUONNOS Asemak VIREILLÄ Asemak. Ak-muutos LUONNOS Ak-muutos VIREILLÄ Ak-muutos LUONNOS Ak-muutos VIREILLE Asemak Ak- muutos VIREILLÄ AK-muutos Asemakaava EHDOTUS HYVÄKSYMINEN 2017 1. Koskipuhto Raision teollisuusalueen laajentaminen 2. Männistö Taanila I -alueen osa asuntoalue /yhtenäiskoulu 3. Toivonpuisto Salmiperäntien länsipuoli asuntoalue 4. Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Asuntoalueet Männistö (8.) Atria Koskipuhto (3.) Hamari 5. Rautatiesilta Valtatie 27 rautatien ylitys 6.Hollihaka Asuntoalue liittyen kortteleihin 4-6 Asemakaava Ak-muutos Asemakaava Asemakaava Hanke suunnitelmaan perustuen AK-muutos Asemakaava AK-muutos AK-muutos Yksityinen aloite ja kaupunki

ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS ESITETTYNÄ KARTALLA 12

13 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT 2016-2017 1. KOSKIPUHTO, (3.) KAUPUNGINOSA, kortteli 3-19 asemakaavan muutos. Kaavoitus vireille: Tekla 30.8.2016 71. Aluetta rajaa Mikontie ja Koskipuhdontie. Asemakaavamuutos hyväksytty KV 12.12.2016 71. Asemakaavan muutos lainvoimainen 25.12.2017. 2. KESKUSTA, (1.) KAUPUNGINOSA, kortteli 51 osa asemakaavan muutos Vireille KH 26.1.2004 28. Aluetta rajaa Vieskankatu, Katajistonkatu ja Kyöstintie. Asemakaavamuutos hyväksytty KV 6.2.2017 4. Asemakaavan muutos lainvoimainen 22.3.2017. 3. TOIVONPUISTO, (9.)KAUPUNGINOSA, asemakaavaton alue ja asemakaavamuutos koskien Toivonpuiston (9.) kaupunginosan urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta Kaavoitus vireille TEKLA 14.9.2015 77. Aluetta rajaa Salmiperäntie ja rautatiealue. Asemakaavamuutos hyväksytty KV 6.2.2017 5. Asemakaavan muutos lainvoimainen 22.3.2017.

14 4. PYÖRREPERÄ (10.)KAUPUNGINOSA, asemakaava korttelit 70-71 sekä katu-, lähivirkistys- ja liikennealuetta ja asemakaavamuutos koskien KOSKIPUHDON (3.) KAUPUNGINOSAN liikennealuetta Kaavoitus vireille TEKLA 14.9.2015 77. Aluetta rajaa Pohjolantie ja Savontie. Asemakaavamuutos hyväksytty KV 6.2.2017 6. Asemakaavamuutos lainvoimainen 22.3.2017. 5. KESKUSTA (1.)KAUPUNGINOSA asemakaava muutos kortteli 34,osa kortteleista 33 ja 41, sekä katualueita. Kaavoitus vireille TEKLA 14.4.2014 42. Aluetta rajaa Valtakatu, Vieskankatu, Virastokatu ja Kirkkotie. Asemakaavamuutos hyväksytty KV 28.9-2017 44. Asemakaavamuutos lainvoimainen 22.3.2017. 6. HOLLIHAKA (5.) KAUPUNGINOSA ja KAISANIEMI (6.) KAUPUNGINOSA asemakaavaton alue (Kurula II, Kurula III ja Lampin alue) ja asemakaava muutos osa NIEMENRANNAN (7.) kaupunginosaa. Kaavoitus vireille: TEKLA 12.4.2016 25. Alue rajoittuu Kaisaniemen, Hollihaan ja Niemenrannan kaupunginosien asemakaavoitettuihin pientaloalueisiin. Alueet ovat saavutettavissa Visalantieltä ja Alpuumintieltä. Asemakaavamuutos hyväksytty KV 29.5.2017 49. Asemakaavamuutos lainvoimainen 10.7.2017.

15 7. HAKALAHTI (2.) KAUPUNGINOSA, kortteli 23 ja korttelin 24 osia, Takkulanpuisto asemakaavan muutos. (Hakalahden päiväkoti) Kaavoitus vireille: TEKLA 13.12.2016 118. Aluetta rajaa Katajistonkatu, Helaalankatu ja Hakalahdenkatu. Asemakaavamuutos hyväksytty KH 26.6.2017 184. KV 4.9.2017 92. Asemakaavamuutos lainvoimainen xx.xx.2017.

16 ASEMAKAAVOITUS VUONNA 2017 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1. KESKUSTA, 1.KAUPUNGINOSA, korttelit 5, 24 ja 25, asemakaavan muutos Vireille 4.4.2000 34. Kortteli 5 Korttelit 24 ja 25 1) Asuinliikerakennusten (AL 1 ) kortteli nro 5 Kauppakadun ja Rautatiekadun risteyksessä, pinta-ala noin 0,9418 ha. Yksityinen maanomistus. 2) Torin eteläpuolelle sijoittuvat asuinliikerakennusten ja asuinkerrostalojen (ALK) kortteli 24 ja omakotitalojen (AO 2 ) kortteli 25, joiden tonttitehokkuus 0,3-0,7 käyttötarkoituksesta ja sijainnista riippuen, kerrosluku II VI. Pinta-ala yhteensä noin 2,6 ha. Korttelin 24 aluetta omistavat yksityiset maanomistajat ja korttelin 25 alueen omistaa pääosin kaupunki. Kortteleille 22.8.1974 vahvistettu asemakaava on todettu vanhentuneeksi. Kaavaa uudistettaessa korttelit tulevat edelleen olemaan liike-, toimisto- ja asuntoalueita ja kortteleihin on mahdollista toteuttaa tiivistä kerrostaloasutusta ydinkeskustan palveluiden ääreen keskustan osayleiskaavan tavotteiden pohjalta. Ydinkeskustan kortteleiden kaavoitusta jatketaan hankekaavoina, kun alueen maankäytöstä on sovittu. Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi 13.1.2014 4.

17 2. HAKALAHTI 2. KAUPUNGINOSA, Rahkorannan alue, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille KH 26.1.2004 28, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä, tontinluovutuksen kilpailutus FCG Oy 1.4.- 31.8.2012. Kalajoen, Ouluntien ja Hakalahden kadun rajaamana sijaitseva asemakaavaton ns. Rahkorannan alue, joka on pääosin yksityisten omistuksessa ja on pinta-alaltaan noin 6,8 ha sekä asemakaavan muutos ns. Kassisen alue noin 3,6 ha, joka on kaupungin omistuksessa. 2b 2b 2a Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen (nrot 1-3) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 1.12. 15.12.2006. Luonnoksissa Hakalahden alueelle on osoitettu asuntoalueita (AP, AK), eli alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille tai pienkerrostaloille. Joen rantaan on kaikissa luonnoksissa osoitettuna lähivirkistys-aluetta (VL). KH 20.11.2006 232: Käydyssä keskustelussa kaupunginhallitus piti parhaana pohjana jatkovalmistelulle kaavaluonnosvaihtoehtoa nro 3. Kerrostalorakentamisen osalta kaupunginhallitus esitti linjauksenaan, että alue kaavoitettaisiin korkeatasoisen kerrostaloasumisen alueeksi. Hyvänä nähtiin se, että luonnokseen sisältyi mahdollisuus liikerakentamiseen. Jokirantaa lähinnä oleville tonteille toivottiin omakotirakentamista tehokkaampaa maankäyttöä, esim. tasokasta kerrostalorakentamista. Lisäksi hallitus esitti jatkovalmistelussa vielä tarkasteltavaksi alueen nimistöä. Kaavoitus on ollut keskeytyksissä 2006-2011. Kaavoitus etenee vaiheittain: 2 a Hakalahti, Kassisen alue, kaavamuutos hyväksyttiin KV 10.12.2013 86. 2 b Hakalahti, Rahkoranta, kaavoitus etenee 2018-2020 Alueella on yksityinen maanomistus: kaavoitus edellyttää kaavoitusneuvotteluja /sopimuksia.

18 3. MÄNNISTÖ 8. KAUPUNGINOSA, hautausmaa, asemakaava Vireille KH 26.1.2004 28, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 3,52 ha rajoittuu Ouluntiehen ja Kalajokeen kaavoitetaan yleiskaavassa osoitetusti hautausmaa-alueeksi. Maaomistus on kaupungin. Kaavoitusta jatketaan, kun Männistön alueella hautausmaan lähiympäristössä sijaitsevien Atrian ja entisen ns. Autorastin kiinteistöjen väliaikainen käyttö loppuu, jolloin aluetta tarkastellaan laajempana kokonaisuutena huomioiden myös alueen liikenneympäristö. Vuonna 2015 on Ylivieskan osalta käynnisti KAAPO- hankkeen, joka käsitteli aihetta: Kaupunki ja kuntakeskukset pohjoisessa. Ylivieskan osalta käsiteltiin aihetta Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet. Atrian alue oli mukana toisena aluekohteena. Atrian alue on yksityisessä omistuksessa ja kaavoitus edellyttää kaavoitus- maankäyttösopimusta maanomistajan kanssa. Hanke valmistui vuonna 2017. Kaavoitus on keskeytyksissä.

19 4. OLMALAN ALUEEN asemakaava II- vaihe Vireille: KV 24.9.2007 48. Vireilletulovaiheen aluerajaus on esitetty allaolevassa kuvassa, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin alue sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Alue jakaantuu Niemelänkyläntien molemmin puolin rajautuen etelässä Savelantiehen ja idässä Kalajokeen. Aluetta omistaa kaupunki ja yksityiset maanomistajat. Alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain: 1) Maankäyttöyksikössä on kaavatiimin ohjauksessa tehty kaavarunkotarkastelua vuosina 2011 2012 (I - II vaiheet). 2) Asemakaavan I -vaihe hyväksyttiin kaupungin valtuustossa 5.11.2013 78 noin 20 hehtaarin suuruiselle alueelle, josta kaupunki omistaa 95 %. Alue kaavoitettiin asuntoalueeksi. 3) Asemakaavan II - vaiheessa laaditaan asemaava noin 10 hehtaarin suuruiselle alueelle Katajaojan länsipuolelle. Alue on yksityisten omistuksessa. Olmalan asemakaavan I - vaihe hyväksyttiin Olmalan asemakaavan II vaiheen luonnos KV 5.11.2013 78 nähtävillä 31.8.2015 30.9.2015 II- vaiheen luonnokseen perustuen käydään kaavoitus- maankäyttösopimusneuvottelut 2017. Kaavoitus etenee 2017-2018.

20 5. KESKUSTA 1. KAUPUNGINOSA Asemanseutu, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille: TEKLA 18.8.2008 139. Kaavan kaavarunkotarkastelun ja luonnosvaiheen on laatinut 2008-2010 AIRIX Ympäristö Oy. Kaavoituksen vaiheita: Suunnittelutyö on käynnistetty syksyllä 2008 laadituttamalla Asemanseudun rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi. Tarkastelualueessa on ollut mukana myös radan itäpuolinen alue. Viranomaisneuvottelussa on sovittu, että Asemanseudun rakennemallit ja vaikutusten arviointi ovat myös osa yleiskaavatyötä ja arviointiin perustuen on tutkittu yleiskaavaluonnokseen merkityn radan alituksen yhteystarvemerkinnän toteutuksen eri vaihtoehtoja. Arviointi liittyi myös tähän vireillä olevaan Asemanseudun asemakaavamuutokseen ja sen rakennemallivaiheeseen. Asemakaavoitusta on jatkettu vuosina 2009-2010 erillisenä prosessina, jonka luonnosvaiheessa on laadittu vaihtoehdot A (Torikatu) ja B (Asemakatu) ja luonnosvaiheessa on myös todettu ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteystarpeesta ydinkeskustan ja Savarin välillä. Vaihtoehto A / Torikatu Vaihtoehto B / Asemakatu Kaavoitusta koskien on pidetty viranomaisneuvottelut 12.6.2008 ja 20.4 2010. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 1.9.2008-15.9.2008. Rakennemallit esiteltiin KH 22.9.2008 183 ja ne olivat nähtävillä 1.12.2008-9.1.2009. Kaavoituksen valmisteluaineisto, luonnos vaihtoehdot Aja B sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä 21.6.2010 11.8.2010. Ohjausryhmä 4.10.2010 ja valtuustoseminaari 24.11.2010, mukana myös keskeiset viranomaiset ja yhteistyökumppanit - edellytettiin VE 0+ tutkimista (Koskipuhdontien alitus Närhitien alitus Savontien silta eli kaavallisesti jo olevien yhteyksien parantaminen ja toteuttaminen, - kustannusten määrittämien vaihtoehtojen A ja B rinnalla. Ohjausryhmä 16.1.2012 liikenteellinen tarkastelu ja kustannusten vertailu esiteltiin

21 ohjausryhmä edellytti vielä laadittavaksi vaihtoehdon, jossa alitus osoitetaan Kartanotien kohdalta. Maankäyttöyksikössä laadittiin helmi-maaliskuussa 2012 Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot varaukset ajoneuvoliikenteen alitukselle KV 7.6.2011 hyväksymän Keskustan osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Kummassakin vaihtoehdossa yhtenevät maankäyttöratkaisut eli linja-autoaseman/rautatieaseman kortteli (LHA), Kasarmin rakennukset käsittävä rakennussuojelualue SR-1 kortteli sekä alueitten eteläpuolelle osoitettu asuin- liikeja toimistorakennusten korttelialue (AL). Vaihtoehtojen esittämisen tarkoituksena oli valita ratkaisu yleiskaavassa esitetylle yhteystarpeelle. Kun on valittu alituksen kohdan osoittava vaihtoehto, ryhdytään varsinaisesti laatimaan alueelle asemakaava. Ohjausryhmä 23.4.2012. Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot esiteltiin. Ohjausryhmän esitys KH:lle: Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Alituksen edellyttämä tilavaraus ja muut tekniset ratkaisut tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupunginhallitus 21.5.2012: Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Kartanotie Torikatu Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi 13.1.2014 4. Kaavoitus eteni kaavarunkotyön pohjalta 2015 Rakennusinventointi täydennettiin Kaavoitus on ollut keskeytyksissä Kaavoitus etenee 2017-2018 I -vaihe Asemakatu ja radan alitus (kevyen liikenteen yhteys radan itäpuolelle Ratakadulle saakka), kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä.

22 6. PYÖRREPERÄ, 10. KAUPUNGINOSA korttelit 24 ja 26 osa ja katualue, asemakaavan muutos Kaavoitus vireille TEKLA 26.9.2012 105, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutoksella tarkasteltava alue kortteleissa 10 24 ja 26 on pinta-alaltaan noin 17,3 ha. Alue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta Savontien, Pohjolantien ja Kettukallionkadun rajaamana. Suunnittelualueen rajaus 2012 Alueella on voimassa 1.2.2000 ja 25.8.2009 hyväksytyt asemaavat Kaavoitus etenee korttelin 10-24 osalta muilta osin kaavoitus keskeytetään. Suunnittelualueen rajaus 2017 Kaavamuutoksessa tarkastellaan rakentuneen teollisuustontin lisärakentamismahdollisuus jätetyn kaava-aloitteen mukaisesti. Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 8.10.2012 22.10.2012. Alustavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka oli nähtävillä 8.10.-22.10.2017, kaavamuutosalue oli rajattu laajemmaksi. Tarkoituksena oli tarkastella samassa yhteydessä Savariin sijoittuvan kortteleiden 26 ja 27 KLliiketonttien käyttötarkoituksen muuttamista KM- liiketonteiksi. Kaavoituksen luonnosvaiheeseen kaavamuutosalueesta on rajattu pois KL-3 korttelit 10-26 ja 10-27, joiden osalta vireille laitettu kaavamuutos keskeytetään. Kaavamuutos käsittelee ainoastaan korttelin 10-24 teollisuus- ja varastorakennusten alueita (T I), pinta-alaltaan noin 5,8 ha. Kaavamuutoksella tarkistetaan ja päivitetään alueen tonttien muodostus ja rakennusoikeudet maanomistajien ja toimijoiden tarpeiden mukaisiksi. Kaavoitus etenee korttelin 10-24 osalta 2017-2018. Valmisteluvaihe nähtäville syksyllä 2017.

23 7. Pyörreperän (10.) kaupunginosan asemakaavaton alue (Savarin laajennusalue Katajaojan ja Savarinväylän välissä) Kaavoitus vireille TEKLA 15.4.2014 41, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 18 ha, sijaitsee Pyörreperän (10.) kaupunginosassa Savarin alueella rajautuen lounaassa Katajaojaan, kaakossa Hakatiehen ja koillisessa Savarinväylään. Kaavoituksen tavoitteena on kaupan ja asumisen toimintojen yhteensovittaminen Savarin kaavattomalle alueelle, joka on keskellä asemakaavoitettua kaupunkirakennetta. Suunnittelualuetta omistaa kaupunki ja yksityiset maaomistajat. Alue on osittain rakentunut pientaloalueena. Kaavoitusta valmistellaan maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja alueelle suunnitellaan muodostettavaksi: 1) liiketontteja Hakatien ja Savarinväylän risteysalueelle vuonna 2013 rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle Hakatiehen ja Savarinväylään rajoittuen täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa, 2) viheraluetta Katajaojan varteen, 3) pientaloaluetta Katajaojan läheisyyteen alueella oleva rakennuskanta huomioiden. Kaavoituksen tavoitekeskustelutilaisuus maanomistajille pidettiin keväällä 2014 Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 13.8.2014 27.8.2014 Kaupan hankkeen ajoituksen vuoksi vireillä oleva (Tekla 15.4.2014 41) asemakaavoitus eteni I - VAIHEESEEN : Suunnittelualueen koko noin 1,0315 ha. Kaavoituksella muodostettiin liikerakennusten korttelialuetta (KM-5) Hakatien ja Savarinväylän risteysalueeseen rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa Savarissa. Tontille osoitettiin sijoitettavaksi 2450 k-m 2 :n suuruinen liikerakennus, jossa toimijana on päivittäistavaraliike Lidl, joka on hankkinut suunnittelualueen omistukseensa. Kaavasuunnittelun pohjana käytetttiin liikerakennuksen käyttösuunnitelmaa. Alue rajautuu Hakatien liikenneympyrään, Hakatiehen ja Savarinväylään. Asemakaava I-vaihe hyväksyttiin KV 28.9.2015 47.

24 II - VAIHE: Pyörreperän Savariin sijoittuva suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 17 ha. Suunnittelualueella on 33 yksityistä maanomistajaa ja rakentuneita pihapiirejä. Alue kaavoitetaan yleiskaavaan perustuen asuntoalueeksi (AP-t) sekä mahdollisesti palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi (P-1). Kaavoitus etenee 2017-2020. Vuonna 2017 maanhankinta / maankäyttösopimukset Kaupunki omistaa alueelta 2,7 hehtaaria raakamaata. Muutoin suunnittelualue on yksityisten omistuksessa, josta rakentuneita pihapiirejä 20 kpl ja raakamaa-aluetta noin 5,3 ha. Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä eli rakennusoikeus ylittää 500 k-m 2, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin MRL:ssa säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maanomistajat voivat suorittaa osan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista luovuttamalla vastineeksi kaavoituksella osoitetut puistoalueet omistamastaan tilasta. 8. KESKUSTA (1.) KAUPUNGINOSA, kortteli 31 ja osa korttelista 32 sekä niihin liittyviä puisto- ja katualueita, asemakaavan muutos. ( Kirkkohanke). Kaavoitus vireille: TEKLA 15.11.2016 108, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 3, 18 ha, sijaitsee Keskustan (1.) kaupunginosassa rajautuen Kalajoen vesialueeseen, Valtakatuun ja Nurkkatiehen ja idässä yleisten rakennusten korttelialueeseen 35 (YS,YK) Suunnittelualueeseen kuuluu: 1) Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue 1-31 (YK), joka kuuluu osana valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuurimaisemaan (Museovirasto/ RKY 2009): Ylivieskan kirkko korttelissa 1-31 ja kortteliin 1-31 liittyvät puisto- ja hautausmaa-alueet sekä Kirkkopuisto ja osa Kirkkotien alueesta. Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa keväällä 2016. Ylivieskan seurakunnan kirkkovaltuusto on päättänyt (26.9.2016) käynnistää toimenpiteet uuden kirkon rakentamiseksi. Kirkkovaltuuston päätös uuden kirkon rakentamisesta menee vielä kirkkohallituksen päätettäväksi. Uuden kirkon paikaksi on ollut useita vaihtoehtoja ja kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti, että uusi kirkko rakennetaan Kirkkopuistoon, joka on kaupungin omistuksessa. Asemakaavan mukaiselle julkisten rakennusten korttelialueelle (YK) sijoittuva entisen kirkon paikka voidaan jättää muistomerkiksi ja ulkokirkoksi. Alustava suunnitelma on toteuttaa noin 1300 m 2 :n tilaohjelma, joka sisältää 500 hengen kirkkosalin ja 200 hengen seurakuntasalin.

25 2) Vuonna 1974 vahvistetussa asemakaavassa on osoitettu yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueen 1-32 (ALK) tonttijaon mukainen tontti nro 2 pinta-alaltaan 1296 m 2. Kortteliin sijoittuu vuona 1972 rakennettu kerrostalo. Kyseiselle korttelialueelle rakennetun kerrostalon autopaikoitusta on toteutettuna vuokrasopimukseen perustuen autosäilytyspaikkojen korttelialueelle (AA). 3) Suunnittelualueessa on mukana 15.4.2014 42 vireille tulleesta asemakaavamuutosalueesta osa, pinta-alaltaan noin 2554 m 2, joka ei edennyt kaavoituksen hyväksymisvaiheeseen. Kyseinen kaavamuutosalue käsittää korttelin 1-32 autosäilytyspaikkojen ja pysäköintialueen korttelialueet (AA ja LP), jotka eivät ole voimassaolevien vuosina 1974 ja 1983 hyväksyttyjen asemakaavojen mukaisesti rakentuneet. Asemakaavan mukaiselle pysäköintialueelle (LP) osoitteeseen Kirkkotie 3 sijoittuu Ylivieskan kaupungin omistuksessa oleva entinen Terveystalo. Pohjois- Pohjanmaan liitto on arvottanut rakennuksen maakunnallisesti arvokkaaksi ja siinä toimii nykyisin päiväkoti. Seurakunta järjestää arkkitehtikilpailun 2017, kaavoitus etenee suunnitelmiin perustuen 2017-2018. 9. KIVIOJA (4.) KAUPUNGINOSAN asemakaavaton alue ja KOSKIPUHTO (3.) KAUPUNGINOSA asemakaavan muutos Kaavoitus vireille: TEKLA 30.8.2016 70, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaava-alueen laajentaminen TEKLA 24.10.2017. Suunnittelualue on pinta-alaltaan yhteensä noin 31,53 ha, josta kaavamuutosalue on noin 0,33 ha. Alue sijaitsee pääosin Kiviojalla noin kahden kolmen kilometrin etäisyy dellä kaupungin ydinkeskustasta Kiviojantien molemmin puolin rajautuen pohjoisessa rautatiealueeseen, idässä kaavattomaan alueeseen, etelässä Kalajokeen ja lännessä asemakaavoitettuun Kiviojan pientaloalueeseen. Alueessa on mukana 0,36 hehtaarin kaavamuutosalue, jossa Koskipuhdon ja Kiviojan kaupunginosan vesialuetta sekä Kiviojan puistoaluetta ja rautatiehen rajoittuen suojaviheraluevaraus ( EV), asemakaava hyväksytty 28.5.2002 27. Kaupunki on hankkinut Kiviojan suunnittelualueesta omistukseena noin puolet ajanjaksolla 2004 2017. Alueelle sijoittuu neljätoista rakennettua pihapiiriä. Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä eli rakennusoikeus ylittää 500 k-m 2, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin MRL:ssa säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maanomistajat voivat suorittaa osan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista luovuttamalla vastineeksi kaavoituksella osoitetut puistoalueet omistamastaan tilasta. Yksityisiltä maanomistajilta peritään taksamaksuna 500 euroa jos asemakaavoituksella osoitetaan jo olevalle rakennuspaikalle tai asemakaavoituksella muodostettavalle uudelle pientalotontille rakennusoikeutta ja rakennusoikeus jää alle 500 k-m 2. Kaavoitettava pientaloalue tukeutuu olemassa olevaan palveluverkkoon, liikenneverkkoon ja teknisiin verkkoihin. Suunnittelualue on kävely- ja pyöräilyetäisyydellä ydinkeskustasta. Kaavoitus etenee 2017-2018. Valmisteluvaihe nähtäville 2017.

26 10. PUUHKALA (12.) KAUPUNGINOSA Asemakaava korttelin 2 osa sekä katu- ja puistoaluetta sekä asemaavaton Sievintien alue. Kaavoitus on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 8.5.2017 42. Suunnittelualue on pinta-alaltaan yhteensä noin 4,59 ha rajautuu Puuhkalantiehen, Sievintiehen ja Joutsentiehen. Asemakaavan muutosalueella, pinta-ala noin 3,6 ha, on voimassa: 1) Asemakaava, joka on hyväksytty 27.1.1988: Suunnittelualueeseen kuuluu osa teollisuus- ja varastorakennusten korttelista nro 2, pinta-ala noin 2,7 ha. Puuhkalanpuiston alue, pinta-ala noin 0,68 ha, Metsätien katualue, pinta-ala noin 0,19 ha. 2) Alueesta on kaavatonta noin 1,0 ha: Maantie Kauhava-Ylivieska 63 eli Sievintie. Kaavamuutosalueen teollisuuskorttelialuetta omistaa: Kaupunki ja Bet-Ker Oy. Suunnittelualueessa mukana olevaa asemakaavan mukaista puistoaluetta omistaa kaupunki ja Bet-Ker Oy ja katualueet omistaa kaupunki ja liikennealueen omistaa valtio. Kaavoituksen tavoitteena on parantaa teollisuuskorttelin toimivuutta, kun Bet-Ker Oy:n omistamalla, nykyisen asemakaavan mukaisella teollisuus- ja varastorakennusten tontilla (T-2) vuokralaisena oleva betoniasema toimintoineen siirtyy muualle vuoden 2017 aikana. Bet-Ker Oy:n nykyiseen tonttiin ja yrityksen tarpeisiin osoitetaan lisäaluetta Puuhkalantiehen rajoittuen, mikä mahdollistaa uuden toimiston ja henkilökunnan paikoitusalueen sijoittamisen Puuhkalantien varteen. Kaavoituksen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 24.5.-9.6.2017. Kaavoitusen ehdotus on ollut nähtävillä 21.8.-20.9.2017. Kaavoitus etenee hyväksymisvaiheeseen 2017.

VIREILLE TULEVIA ASEMAKAAVOJA JA KAAVAMUUTOKSIA 2017 2021 27 1. Koskipuhto (3. kaupunginosa) Raision teollisuusalueen laajentaminen Asemakaava ja ak-muutos Teollisuusalue Kaupungin aloite Kaupungin maanomistus Vireille: Teknisten palveluiden lautakunta 2018 2. Männistö (8. kaupunginosa) Taanila 1. vaihe Asemakaava/asuntoalue ja koulu Yksityisten maanomistajien aloite. Kaupungin maanomistus Vireille: teknisten palveluiden lautakunta 2018 2021 3. Toivonpuisto (9. kaupunginosa) Salmiperäntien länsipuoli Asemakaava asuntoalue Kaupungin maanomistus noin 10 ha Yksityinen raakamaa-alue n 6,7 ha Rakentuneet pihapiirit noin 10 kpl Vireille: teknisten palveluiden lautakunta 2018-2021 4. Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Hankesuunnitelma pohjana tulee laadittavaks: 1. Asemakaava: Asuntoalue (AP) Hamari Hamarin mylly ja sen lähiympäristö. Alueen omistaa pääosin Rakennuspalvelu Salmela Ky ( 977-401-1-120). Alueeseen rajoittuu myös muuta yksityistä maanomistusta ja kaupungin maanomistusta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi asuntoalueena, (AP). Kaavoitus etenee 2017-2021 ja edellyttää maankäyttö-/ kaavoitussopimusta 2. Ak-muutos: Asuntoalue (AP-t) Atria Ns.Atrian kiinteistön alue Alueen omistaa pääosin Itikka - Lihapolar Oy (TT- tontti 977-8-1-2 p-ala 3,1 ha). Alueella on voimassa vuonna 1980 hyväksytty asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueena, (TT). Alue ei ole alkuperäisessä käytössä teollisuustilana. Kiinteistöllä olevaa rakennuskantaa käytetään satunnaisesti toimijan logistiikkaa palvelemaan. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi asuntoalueena, (AP-t). Kaavoitus etenee 2017-2021 ja edellyttää maankäyttö-/kaavoitussopimusta

28 5. Keskusta (1.kaupunginosa) Valtatie 27 / Rautatiesilta AK- muutos liikennealue Kaupungin aloite Valtion maanomistus Vireille: Teknisten palveluiden lautakunta 2017-2018 6. Hollihaka (5. kaupunginosa) AK-muutos asuntoalue Yksityisen aloite. Kaupungin maanomistus Yksityinen maanomistus Vireille: teknisten palveluiden lautakunta 2017-2019

29 KAAVOITUSOHJELMA 2017-2021 ASEMAKAAVOITUS Toteuttamisjärjestys LAJI AK 1. Asemakaava Ak-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 2. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV 7.6.2011 40 Keskusta 1. kaupunginosa Aseman seutu Kasarmialue Vaihe 1: Keskusta- Koskipuhto Asemakatu ja Radan alitus Keskusta 1.kaupunginosa, Kortteli 31 ja korttelin 32 osa. Kirkkohanke KH 18.8.2008 139 TEKLA 24.10.2017 TEKLA 15.11.2016 108 Vireillä Selvitykset Radan alitus vaihtoehdot 2007 Asemanseudun rakennemallit nähtävillä 1.12.2008-9.1.2009 Valmisteluaineisto nähtävilä luonnos vaihtoehdot A ja B 21.6. -11.8.2010 Vaihtoehtotarkastelu 0+, Torikatu ja Kartanotie KH 21.5.2012 Kartanotien vaihtoehto asemakaavavalmisteluun Keskustan kaavarunko 14.1.2014 4 Kaavoitus etenee 2017 Valmisteluvaihe nähtäville Vireillä Kaavoitus etenee 2017 Keskustatoimintojen (C-1) aluetta Ajoneuvoliikenteen yhteystarve Julkisten palvelujen alue, virkistysalue, asuntoalue (PY, V, AK) AK 3. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Kivioja 4. kaupunginosa Koskipuhto 3. kaupunginosa TEKLA 30.8.2016 70 Vireillä Kaupungin maanomistus pääosin Asuntoaluetta (AP, VL) Vesialuetta (W) Kaavoitus etenee 2017 Valmisteluvaihe nähtäville AK 4. AK- muutos EI MERKITTÄVÄ MRL 52 LTK Keskusta 1.kaupunginosa Valtatie 27 Rautatiesilta TEKLA Tulee vireille 2017 Liikennealuetta (LT)

30 Toteuttamisjärjestys LAJI AK 5. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 6. AK- muutos EI MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV 7.6.2011 40 Pyörreperä 10. kaupunginosa Kortteli 24 ja 26 osa ja katualue Pohjolantie Hollihaka 5.kaupunginosa TEKLA 26.9.2012 105 keskeytys osittain Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 8.10.2012-22.10.2012 Teollisuusaluetta (TY-1), Palvelujen, hallinnon ja kaupan alue, jolle saa sijoittaa tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa ( P-1) keskeytys Kortteli 24 Kaavoitus etenee 2017 TEKLA Tulee vireille 2017-2018 Asuntoaluetta (AK,AP-1 ja EV) AK 7. Asemakaava AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 8. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 9. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Koskipuhto 3.kaupunginosa Raison teollisuusalueen laajennus Männistö 8. kaupunginosa Olmala II- vaihe asemakaavaton alue Pyörreperä 10. kaupunginosa Savari asunto- ja liikealue II- vaihe Asuntoalue ym. Kaavoituskatsaus 2007 KV 24.9.2007 TEKLA 26.9.2012 TEKLA 15.4.2014 41 TEKLA 16.2.2015 Vireillä Kaavoitus etenee vaiheittain I-vaihe hyväksytty II- vaihe/maanhankinta ja sopimukset 2018 Kaavoitus etenee ehdotusvaiheeseen 2019 Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 13.8.-27.8.2014 Kaavoitus etenee vaiheittain I- vaihe hyväksytty II- vaihe: / Maanhankinta ja sopimukset 2018 TEKLA Tulee vireille 2018 Teollisuusaluetta (T) Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemissuunta Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) - Niemelänkylän osayleiskaava 2025 (AP, VL) -Keskustan osayleiskaava 2030 (AP, VL) - Ojakylä Savela osayk. (MV) Palvelujen, kaupan ja hallinnon alue (P-1) Keskustatoimintojen alue (C-3) Asuntoaluetta (A-t) AK 10. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 11. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Toivonpuisto 9. kaupunginosa Salmiperäntien länsipuoli Männistö 8. kaupunginosa Taanilan osa-alue TEKLA TEKLA Kaavoitus etenee 2019 Vireille Kaupungin maanomistus 10 ha Yksityinen maanomistus n. 6 ha Kaavoitus etenee 2017-2021 Vireille Aloite maanomistajilta Yksityinen maaomistus pääosin. Kaavoitus etenee 2017-2021 Asuntoaluetta (AP) Lähivirkistysaluetta (VL) Asuntoaluetta (AP, VL)

31 Toteuttamisjärjestys LAJI ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV 7.6.2011 40 AK 12. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Hakalahti 2. kaupunginosa KH 26.1.2004 28 KV 10.12.2013 86 Vireillä Yksityinen maanomistus pääosin Kaavoitus etenee vaiheittain: 2 a Hakalahti, Kassisen alue, kaavamuutos hyväksyttiin Asuntoaluetta (AP,AK) AK 13 Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 14. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Männistö 8. kaupunginosa Koskipuhto 3. kaupunginosa Männistö 8. kaupunginosa Hautausmaa TEKLA 2015 Viranhaltijapää tös tiedoksi KH. 26.1.2003 28 2 b Hakalahti, Rahkoranta, Kaavoitus etenee 2018-2021 Ylivieska: Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Atrian kiinteistön alue Hamarin mylly ja lähiympäristö Kaavoitus suunnitelman pohjalta, kun aluehankkeet ovat ajankohtaisia 2018-2021 Vireillä Valmistelu jatkossa huomioiden Atrian ja entisen ns. Autorastin korttelien uudelleen järjestelyt. Kaavoitus odottaa Asuntoalue (AP) Asuntoalue (AP) Hautausmaa-alue (EH)

32 YLEISKAAVOITUS Toteuttamijärjestys LAJI ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE YK 3. Kalajokilaakson Kulttuurimaisemaalueen yleissuunnitelma / YK 4. Yleiskaava YK 5. Yleiskaava YK 6. Yleiskaava Ylivieska Vähäkangas-Sorvisto osayleiskaava tarkistus laajennus nykyinen hyväksytty 19.1.1982 Raudaskylän osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty 11.7.1983 Ojakylä-Savela osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty 23.3.1987 I - vaihe 2016 II vaihe TEKLA 12.4.2016 27 Kulttuurimaisema-alueen maankäyttö tarkastellaan Vähänkankaan ja Raudaskylän yleiskaavojen tarkistusten yhteydessä. Vähäkankaan (YK 4) osayleiskaavatyön yhteydessä Raudaskylän (YK 5) osayleiskaavatyön yhteydessä Vireilletulo. Kaupungin kaavoitus Suunnittelualueen rajaaminen Arkeologinen inventointi 2015-2016 Luontoselvitys 2015-2016 Asukkaiden tavoitteet Kysely (Harava 2016) Rakennusinventointi ( maakuntakaava 2015) Paikallisesti arvokkaat rakennukset 2017 Kulttuurimaisemainventointi ( maakuntakaava 2015) Selvitys maataloudesta kylä-alueella 2017 Lähtötilanne: kartalle nykyinen maankäyttö 2017 2018-2021 Konsultin valinta ja vireilletulo 2019-2021 Konsultin valinta ja vireilletulo Aluetta koskien yksityisten kaava-aloite-esitys 14.7.2017 merkitty tiedoksi YK 7. Yleiskaava Alpuminkankaan osayleiskaava TEKLA 11.6.2013 69 TEKLA 11.3.2014 29 Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Ehdotus hyväksytty KV 17.2.2015 15 Hallinto-oikeuteen jätettiin valituksia Kaava on saavuttanut lainvoiman 17.5.2017 YK 8. Yleiskaava YK 9. Yleiskaava Pajukosken (II) laajennusalue Tuulivoimapuisto Osayleiskaava Urakkanevan Tuulivoimapuisto Osayleiskaava TEKLA 23.3.2015 40 TEKLA 20.4.2015 47 siirrettin 18.5.2015 54 Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy YVA-menettely, YVA:n esittely osallisille 22.8.2017 Valmisteluvaihe nähtävillä

33 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 51 :n ja 60 :n 1 momentin mukaan kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Säännöksen mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteutumatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Kaavojen ajantasaisuudesta huolehditaan ja kaupungin tehtävä on arvioida kaavan ajanmukaisuus. Kaupungilla on mahdollisuus tarvittaessa päättää kaavan muuttamisesta. Ajanmukaisuuden arviointi on osa kunnan kaavoitustoimen prosesseja. MRL:ssa ei ole säädetty siitä kunnan toimielimestä, jolle ajanmukaisuuden arviointi MRL 60 :n 2 momentin mukaan kuuluu. Siten, jos kunnan johtosäännössä ei ole asiasta määrätty toisin, päätöksen vanhentuneisuudesta tekee valtuusto. Päätösvallan siirtämiseen sovelletaan kuntalakia. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että kaava on vanhentunut, johtaa päätös rakennuskieltoon. KAAVAPROSESSI Yleis- ja asemakaavat sekä asemakaavamuutokset laaditaan vaiheittain: 1. vaihe - aloitus - alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloite kaavan laatimiseksi voi tulla maanomistajalta, kaupungilta, asukkaalta tai muulta osalliselta. Kaupunki voi kaavoittaa omistamaansa maata tai yksityisen maanomistajan kanssa laaditaan sopimus kaavoituksen käynnistämiseksi. Kaavoitus tulee vireille kuulutuksella. Jokaisesta kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS, jota päivitetään kaavatyön edetessä ehdotusvaiheeseen saakka. OAS on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Siinä määritellään kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat periaatteet ja tavat (MRL 63 ) sekä kaavan tavoitteet, joita voidaan tarkistaa työn edetessä. OAS:ssa esitetään arvio aikataulusta ja kaavaan liittyvistä luottamuselinten päätösten ajankohdista. OAS asetetaan julkisesti nähtäville ja varataan mahdollisuus jättää siitä mielipiteensä. 2. vaihe valmisteluvaihe - luonnos - osallistumis- ja arviointisuunnitelma Useimmista kaavoista laaditaan luonnos ennen varsinaista kaavaehdotusta. Kaavaluonnos hyväksytään kaupungin luottamuselimissä ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 14 päiväksi mielipiteiden esittämistä varten. Tuolloin voidaan järjestää myös yleisötilaisuus. Kaavaluonnoksen nähtävilletulosta ilmoitetaan maanomistajille ja rajanaapureille kirjeitse sekä muille osallisille lehtikuulutuksin. 3. vaihe ehdotusvaihe ehdotus- täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimukset. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta suunnitelmaa kehitetään ja laaditaan vastineet mielipiteisiin. Sen jälkeen kaavaehdotus hyväksytään kaupungin luottamuselimissä ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 30 päiväksi kirjallisten muistutusten esittämistä varten.