YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2018 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2018 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Keskustan näkymä YLEISTÄ Ylivieskan kirkon alue/ havainnekuva Rautatiesilta YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

2 2 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus, jossa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksenkannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleisja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Ylivieskan kaavoitusta ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus järjestämällä vuosittain kunnan kanssa kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskien viranomais- ja työneuvottelut. Tässä katsauksessa esitellään Ylivieskan kaupungin kaavahankkeet ja esitellään kaavoitusohjelma vuosille MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet,joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakoivan ja vuorovaikutteisen viranomaistyön välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä sekä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tuli voimaan KAAVATASOT JA KÄSITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maankäyttöä jokaisessa kaavatasossa. Lisätietoja: http// MAAKUNTAKAAVA MRL YLEISKAAVA/ osayleiskaava MRL Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Uudistaminen on käynnistynyt vuonna 2010: 1.vaihemaakuntakaava vaihemaakuntakaava vaihemaakuntakaava Lisätietoja: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen tai maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen ASEMAKAAVA MRL Ranta-asemakaava MRL Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.

3 VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, jossa käsitellään kaikki kaavan vaiheet, nähtäville pano ja niistä saatu palaute. Pohjois-Pohjanmaan voimassa oleva maakuntakaavoitus on päivitetty ja täydennetty kolmessa vaiheessa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen: 3 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ensimmäisessa vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin: -energiatuotanto ja siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) -kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat, -luonnonympäristö, (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) -liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka. 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Toisessa vaihemaakuntakaavassa kästeltiin: Kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kolmannessa vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin: Pohjavesi- ja kiviainesalueet, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet, Tarvittavat päivitykset ja täydennykset, mm Oulun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä ja maankäyttö, logistiikka-alueet ja tuulivoima-alueet, Vaalan ja Himangan maankäytön tarkistukset. Maakuntakaavan aineisto on nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla / Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen > Maakuntakaavoitus.

4 4 YLEISKAAVOITUS Y1 Niemelänkylä KV Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y2 Keskusta KV Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y3 Kalajokilaakson arvokas maisema-alue Käsittely yleiskaavojen yhteydessä (Y4b ja Y5) Y4a Vähäkangas KV Hyväksymine, oikeusvaikutukseton Y4b Vähäkangas Sorvisto 2040 Uudistaminen ja laajennus vireille TEKLA Y5 Raudaskylä KV Hyväksyminen, oikeusvaikutukseton Y6 Ojakylä Savela KV Hyväksyminen, oikeusvaikutukseton Y7 Pajukosken tuulivoimapuisto KV Hyväksyminen Y8 Tuomiperän tuulivoimapuisto KV Hyväksyminen Y9 Alpuminkangas osayleiskaava KV Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y10 Pajukoski II tuulivoimapuisto TEKLA Vireille TEKLA OAS nähtäville Y 11 Urakkanevan tuulivoimapuisto TEKLA Vireille KH HyväksyminenK KV Hyväksyminen KH Uusintakäsittelyyn KH Hyväksyminen KV Hylättiin Y4b

5 5 HYVÄKSYTYT OSAYLEISKAAVAT Y1 NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2025 Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pinta-ala noin 1300 ha. Y2 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030 Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa on , pinta-ala noin 2900 ha. Y7 PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Y8 TUOMIPERÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle on jätetty valitus, jolla haetaan kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevassa asiassa. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle on jätetty valitus, jolla haetaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen numero 16/0018/1 kumoamista Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevassa asiassa. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt , että valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Yleiskaava on saanut lainvoiman Y9 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS NS. ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA 2030 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Yleiskaava on saanut lainvoiman VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT Y10 PAJUKOSKI II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä TEKLA Y11 URAKKANEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville TEKLA ja luonnos nähtävillä TEKLA Käsittely 2018 : Ehdotus nähtävillä , TEKLA päätös. Kaavan hyväksymistä käsiteltiin: KH , KV , KH Jätti täytäntöön panematta/ uusintakäsittelyyn Kaavan hyväksymistä käsiteltiin uudelleen: KH ,KV KV Päätösesitys osayleiskaavan hyväksymisestä hylättiin.

6 6 Y4b VÄHÄKANGAS-SORVISTO 2040 OSAYLEISKAAVA, vireille TEKLA Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi. Kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä.. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 2740 ha ja alueella on noin 300 taloutta, joissa asuu yhteensä noin 800 asukasta. 1. Suunnittelualueen osana Vähänkankaan oikeusvaikutukseton, vuonna 1982 hyväksytty, yleiskaava-alue, pinta-alaltaan noin 1200 ha sijoittuu Ylivieskan kaakkoisosaan keskustasta Nivalaan päin: rajoittuen lännessä Keskustan osayleiskaava-alueeseen (Soukka), lounaassa Kalajokeen. Asutus on kyläteiden varsilla. Tähän alueeseen sisältyy valtakunnallisesti merkittävää Kalajokilaakson kulttuurimaisema-aluetta 774 ha. 2. Suunnittelualueeseen kuuluva osa valtakunnallisesti arvokas Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue, pintaalaltaan noin 1978 ha, rajautuu lounaassa likimäärin Savontiehen ja siitä alueesta noin 774 ha on ollut mukana jo vuoden 1982 osayleiskaavan alueessa. Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat Vähänkankaan. kylä-alueen lisäksi asumisen tihentymät Sorvisto-Visuri, Huhtapuhto, Marjapuhto, Sorvoja, Pylväsperä ja Ängeslevä. 3. Suunnittelualueen aluerajauksessa on mukana myös osa Kalajoen vesistöalueesta, Ylivieskan lentokenttäalue ympäristöineen noin 199 ha ja Pyykankaan asumistihentymä noin 138 ha. Kaavoitus etenee 2019 VIREILLE TULEVAT OSAYLEISKAAVAT Y5 RAUDASKYLÄN OSAYLEISKAAVA Raudaskylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Kaava-alue sijaitsee 16 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon Kalajokivarren molemmin puolin. Alue on pinta-alaltaan noin 9 km 2. Kaavoituksen yhteydessä käsitellään loppuosa Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alueesta Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Raudaskylän osayleiskaava 2040) käynnistetään Y6 OJAKYLÄ-SAVELA OSAYLEISKAAVA Ojakylä-Savela oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Alue on pinta-alaltaan noin 6 km 2. Osa em. alueesta on käsitelty Keskustan osayleiskaava 2030 yhteydessä. Kaava-alue sijaitsee Ylivieskan keskustasta länteen ja se rajoittuu Keskustan osayleiskaava-alueeseen. Kaavan laatiminen aloitetaan kaava-alueen rajauksen määrittämisellä sekä selvitysten (luontoselvitys, arkeologinen selvitys, rakennettu kulttuuriympäristö) laatimisella. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi. (Ojakylä-Savela osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna 2022.

7 7 MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA Y 3 KALAJOKILAAKSON ARVOKAS MAISEMA-ALUE Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat osittain myös voimassaolevat oikeusvaikutuksettomat Raudaskylän ja Vähänkankaan osayleiskaava-alueet, jotka laaditaan oikeusvaikutteiseksi ja niiden yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä. Osa alueesta on rajattu mukaan Vähänkangas-Sorvisto 2040 osayleiskaavan, joka on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Loppuosa kulttuurimaisema-alueesta käsitellään Raudaskylän osayleiskaavatyön yhteydessä alkaen VÄESTÖTAVOITE JA ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDEN ARVIO Väestötavoite Ylivieskan väestönkasvulle on asetettu tavoitteeksi 0,5 % kasvu vuosittain. Ajanjaksolla tavoitteeseen on pääsääntöisesti päästy ja tavoite on ylittynyt. Vuosina 2015 ja 2017 väestökasvun tavoite alittui. Ajankohta väkiluku /as muutos kasvu % asukasta 0, asukasta 1, asukasta 0, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 0, asukasta 1, asukasta - 0,23 Kaupungin tonttitilanne Yhteensä varattavia tontteja on ( ) 22 kpl, joista omakotitontteja (AO) 17 kpl ja pari- ja rivitalotontteja (AP ja AR) 5 kpl. Omakotitontit: Hollihaka 5. kaupunginosa Kuva: Hollihaka Kurulan alueen kolme AO-tonttia.

8 8 Omakotitontit : Kaisaniemen (6.) kaupunginosan alue Kuva: Kaisaniemen alueen kuusi AO-tonttia. Omakoti- ja pari- ja rivitalotontit : Männistön (8.) kaupunginosan Olmalan alue Kuva: Männistö Olmalan alueen viisi AP- ja AR-tonttia sekä kahdeksan AO-tonttia.

9 9 Asemakaavoitus painottuu uusien pientaloalueiden suunnitteluun osayleiskaavassa osoitetuille kasvusuunnille. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain noin tonttia varattavissa omakoti- ja pientalorakentajille. Pientalorakentamista sijoittuu myös haja-asutus- ja suunnittelutarvealueille. Kaupunki myönsi vuonna 2018 kaksi suunnittelutarvelupaa omakotrakentajille. Asemakaava-alueella on yksityisessä omistuksessa useita rakentamattomia asuinpientalotontteja (AP, AO, AOR ja AR), Karttaliittteessä esitetty korotetun kiiinteistöveron piirissä olevat rakentamattomat pientalotontit ( vähentyneet yhdellä tontilla vuodesta 2017). Kuva: Yksityisen omistamat rakentamattomat pientalotontit Kerrostalotontit : Keskustan ( 1.) ja Hakalahden (2.) kaupunginosat Kerrostalorakentaminen on Ylivieskassa lisääntynyt. Keskustan (1.) kaupunginosassa) tarkastellaan kaavamuutoksin mahdollisuuksia osoittaa kaupungin tonttitarjontaan lisää kerrostalotontteja. Kaupungin omistuksessa on kaavoitettuja rakentumattomia AK-tontteja yhteensä neljä. - Vieskankadun ja Valtakadun risteyksen pohjoispuolelle on hyväksytty kaavamuutos Kyseiselle alueelle on osoitettu kaupungille kaksi AK- tonttia, joista toisesta on tehtiin kauppa vuonna 2017 rakennusliikkeen kanssa ja on rakentunut 2018 alkaen, toinen on varattu Hakalahden (2.) kaupunginosasta on varattuna esisopimuksella kaksi kerrostalotonttia rakennusliikkeelle. Asemakaava-alueella on myös yksityisessä omistuksessa rakentamattomia kerrostalotontteja.

10 10 ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS Hyväksytyt asemakaavat Hyväksytyt yleiskaavat 2018 Laji Vireillä olevat asemakaavat 2018 Laji Vaihe VIREILLE kaavoitus Laji 1. Pyörreperä, Kortteli osa,26 ja katualue 2. Keskusta ja Koskipuhto Asemanseutu Ratapihan alitus Ak-muutos HYVÄKSYMINEN 2018 AK -muutos HYVÄKSYMINEN Keskusta Korttelit 1-5, 24 ja 25 Kortt 6 Hankekaava aloitetaan kortteli 5 Hankekaava aloitetaan kortteli 6 2. Hakalahti, II vaihe Rahkoranta asuntoalue Ak-muutos ODOTTAA VIREILLÄ VIREILLE Asemak ODOTTAA 1. Kaisaniemi Kortteli 15 Kelokuja Asuntoalue 2. Koskipuhto Raision teollisuusalueen laajentaminen Asemakaava Ak-muutos Asemakaava 3. Toivonpuisto Lintutien ja Närhitien ja Salmiperäntien risteysalue 4. Keskusta Puiston nimeäminen 5. Kaisaniemi Lampinjärvi Kadun nimeäminen Ak -muutos HYVÄKSYMINEN 2018 Ak-muutos HYVÄKSYMINEN 2018 Ak-muutos HYVÄKSYMINEN Männistö, Hautausmaa 4. Männistö, Olmala II vaihe, asuntoalue 5. Keskusta, Asemanseutu II-vaihe, Kasarmi 6. Pyörreperä, II- III vaihe II-vaihe Liiketontti Hankekaava III vaihe Savarin asuntoalue Asemak ODOTTAA Asemak LUONNOS Asemak VIREILLÄ Asemak. Ak-muutos VIREILLÄ 3.Toivonpuisto Salmiperäntien länsipuoli asuntoalue 4. Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Asuntoalueet Männistö (8.) Atria Koskipuhto (3.) Hamari Asemakaava Hanke suunnitelmaan perustuen Ak-muutos Hankesuunnitelmaan perustuen 7. Keskusta Kortteli 31 ja osa korttelista 32 sekä niihin liittyviä puisto- ja katualueita. Kirkkohanke Ak-muutos LUONNOS EHDOTUS 8. Kivioja asuntoalue Koskipuhto vesialue ym Asemak Ak-muutos LUONNOS 9. Hollihaka Asuntoalue korttelit 4 ja 5 osat puisto- ja katualueet Ak- muutos EHDOTUS 10. Männistö Taanila I -alueen osa asuntoalue /yhtenäiskoulu AK-muutos LUONNOS 11. Rautatiesilta Valtatie 27 rautatien ylitys Ak-muutos LUONNOS 12. Kaisaniemi Kortteli 47 Tammitie Asuntoalue Ak-muutos LUONNOS

11 ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS ESITETTYNÄ KARTALLA 11

12 12 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT PYÖRREPERÄ, 10.KAUPUNGINOSA korttelit 24 ja 26 osa ja katualue, asemakaavan muutos Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutos käsitteli ainoastaan korttelin teollisuus- ja varastorakennusten alueita (T I), pinta-alaltaan noin 5,8 ha. Aluetta rajaa Savontie Pohjolantie ja kettukalliontie. Asemakaavamuutos hyväksytty KH KV KESKUSTA, 1. KAUPUNGINOSA, kortteleita 7 ja 27 sekä katu-puistoja rautatiealue KOSKIPUHTO, 3. KAUPUNGINOSA, puisto- ja rautatiealue asemakaavan muutos Kaavoitus vireille TEKLA , ollut keskeytyksissä vuodesta 2010, TEKLA vaihe Radan alitus. Kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Ratapihan alitus, pinta-ala noin 3,34 ha. Asemakaavamuutos hyväksytty KH KV TOIVONPUISTO, 9. KAUPUNGINOSA, katu- ja puistoalueet asemakaavan muutos Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteysjärjestelyt, pinta-ala noin 1,94 ha. Asemakaavamuutos hyväksytty KH KV

13 13 4. KESKUSTA, 1. KAUPUNGINOSA puiston nimeäminen asemakaavan muutos TEKLA KAISANIEMI, 6. KAUPUNGINOSA LAMPINJÄRVI,kadun nimeäminen, asemakaavan muutos TEKLA

14 14 ASEMAKAAVOITUS VUONNA 2018 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1a. KESKUSTA, 1.KAUPUNGINOSA, kortteli 5, Asuinliikerakennus ( AL 1 ) ak-muutos Vireille Kauppakadun ja Rautatiekadun risteyksessä, pinta-ala noin 0,9418 ha. Yksityinen maanomistus /sopimus. Kaavoitus etenee 2018 / hankekaavoitus. Alustava hankesuunnitelma laaditaan 2018 kortteli 5 tontit b 1b.KESKUSTA, 1.KAUPUNGINOSA, kortteli 6, AsuinliIkerakennus (AL-1) ak-muutos Vireille xx.xx.2018 xx Kauppakadun ja Kalajoen välissä, pinta-ala noin 0,7049 ha. Yksityinen maanomistus / sopimus. 1a Kaavoitus vireille ja etenee 2018 / hankekaavoitus. Alustava hankesuunnitelma laaditaan 2018 kortteli 6. 1C.KESKUSTA, 1.KAUPUNGINOSA, korttelit 24 ja 25, ak-muutos Torin eteläpuolelle sijoittuvat asuinliikerakennusten ja asuinkerrostalojen (ALK) kortteli 24 ja omakotitalojen (AO 2 ) kortteli 25, joiden tonttitehokkuus 0,3-0,7 käyttötarkoituksesta ja sijainnista riippuen, kerrosluku II VI. Pinta-ala yhteensä noin 2,6 ha. Korttelin 24 aluetta omistavat yksityiset maanomistajat ja korttelin 25 alueen omistaa pääosin kaupunki. Kaavoitus odottaa (hankekaavoitus)

15 15 2. HAKALAHTI 2. KAUPUNGINOSA, Rahkorannan alue, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä, Kaavoitus on ollut keskeytyksissä Kaavoituksen vaiheistus: 2a ja 2b ). 2a. HAKALAHTI 2. KAUPUNGINOSA Rahkorannan alueen I-vaihe, akmuutos Vireille KH Hyväksytty KV ns. Kassisen alue noin 3,6 ha. 2b HAKALAHTI 2. KAUPUNGINOSA Rahkorannan alueen II vaihe, asemakaava Vireille KH , Kalajoen, Ouluntien ja Hakalahden kadun rajaamana sijaitseva asemakaavaton ns. Rahkorannan alue, joka on pääosin yksityisten omistuksessa ja on pinta-alaltaan noin 6,8 ha Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihto ehtoineen (nrot 1-3) sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä Luonnoksissa Hakalahden alueelle esitettiin asuntoalueita (AP, AK), eli alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille tai pienkerrostaloille. Joen rantaan on kaikissa luonnoksissa osoitettuna lähivirkistys-aluetta (VL). Kaavoitus odottaa, -edellyttää kaavoitusneuvotteluja /sopimuksia 2b 2a 3. MÄNNISTÖ 8. KAUPUNGINOSA, hautausmaa, asemakaava Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 3,52 ha rajoittuu Ouluntiehen ja Kalajokeen kaavoitetaan yleiskaavassa osoitetusti hautausmaa-alueeksi. Maaomistus on kaupungin. Kaavoitusta jatketaan, kun Männistön alueella hautausmaan lähiympäristössä sijaitsevan Atrian kiinteistön väliaikainen käyttö loppuu, jolloin aluetta tarkastellaan laajempana kokonaisuutena huomioiden myös alueen liikenneympäristö. Vuonna 2017 valmistui KAAPO- hanke, joka käsitteli aihetta: Kaupunki ja kuntakeskukset pohjoisessa. Ylivieskan osalta käsiteltiin aihetta Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet. Atrian alue oli mukana toisena aluekohteena. Atrian alue on yksityisessä omistuksessa ja kaavoitus edellyttää kaavoitus- ja maankäyttösopimusta maanomistajan kanssa. Kaavoitus on keskeytyksissä.

16 16 4. OLMALAN ALUEEN asemakaavoitus Vireille: KV , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin alue sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Alue jakaantuu Niemelänkyläntien molemmin puolin rajautuen etelässä Savelantiehen ja idässä Kalajokeen. Aluetta omistaa kaupunki ja yksityiset maanomistajat. Alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain: 4a Asemakaavan I vaihe Hyväksyttiin KV Asemakaava laadittiin noin 20 hehtaarin suuruiselle alueelle, josta kaupungin omistus 95 %. Alue kaavoitettiin asuntoalueeksi. 4a 4b 4b Asemakaavan II vaihe Asemaava noin 10 hehtaarin suuruiselle alueelle Katajaojan länsipuolelle. Luonnos oli nähtävillä Alue on yksityisten omistuksessa, II- vaiheen luonnokseen ja palautteeseen perustuen käydään kaavoitus- ja maankäyttösopimusneuvottelut. Alue kaavoitetaan asunto- lähivirkistysalueeksi. Kaavoitus etenee

17 17 5. KESKUSTA 1. KAUPUNGINOSA Asemanseutu ja radan alitus sekä ns. Kasarmialue, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille: TEKLA Kaavan kaavarunkotarkastelun ja luonnosvaiheen on laatinut AIRIX Ympäristö Oy. Kaavoituksen vaiheita: Suunnittelutyö on käynnistetty syksyllä 2008 laadituttamalla Asemanseudun rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi. Tarkastelualueessa on ollut mukana myös radan itäpuolinen alue. Viranomaisneuvottelussa on sovittu, että Asemanseudun rakennemallit ja vaikutusten arviointi ovat myös osa yleiskaavatyötä ja arviointiin perustuen on tutkittu yleiskaavaluonnokseen merkityn radan alituksen yhteystarvemerkinnän toteutuksen eri vaihtoehtoja. Arviointi liittyi myös tähän vireillä olevaan Asemanseudun asemakaavamuutokseen ja sen rakennemallivaiheeseen. Asemakaavoitusta on jatkettu vuosina erillisenä prosessina, jonka luonnosvaiheessa on laadittu vaihtoehdot A (Torikatu) ja B (Asemakatu) ja luonnosvaiheessa on myös todettu ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteystarpeesta ydinkeskustan ja Savarin välillä. Vaihtoehto A / Torikatu Vaihtoehto B / Asemakatu Kaavoitusta koskien on pidetty viranomaisneuvottelut ja Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Rakennemallit esiteltiin KH ja ne olivat nähtävillä Kaavoituksen valmisteluaineisto, luonnos vaihtoehdot Aja B sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä

18 18 Ohjausryhmä ja valtuustoseminaari , mukana myös keskeiset viranomaiset ja yhteistyökumppanit - edellytettiin VE 0+ tutkimista (Koskipuhdontien alitus Närhitien alitus Savontien silta eli kaavallisesti jo olevien yhteyksien parantaminen ja toteuttaminen, - kustannusten määrittämien vaihtoehtojen A ja B rinnalla. Ohjausryhmä liikenteellinen tarkastelu ja kustannusten vertailu esiteltiin. Ohjausryhmä edellytti vielä laadittavaksi vaihtoehdon, jossa alitus osoitetaan Kartanotien kohdalta. Maankäyttöyksikössä laadittiin helmi-maaliskuussa 2012 Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot varaukset ajoneuvoliikenteen alitukselle KV hyväksymän Keskustan osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Kummassakin vaihtoehdossa yhtenevät maankäyttöratkaisut eli linja-autoaseman/rautatieaseman kortteli (LHA), Kasarmin rakennukset käsittävä rakennussuojelualue SR-1 kortteli sekä alueitten eteläpuolelle osoitettu asuin- liikeja toimistorakennusten korttelialue (AL). Vaihtoehtojen esittämisen tarkoituksena oli valita ratkaisu yleiskaavassa esitetylle yhteystarpeelle. Kun on valittu alituksen kohdan osoittava vaihtoehto, ryhdytään varsinaisesti laatimaan alueelle asemakaava. Ohjausryhmä Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot esiteltiin. Ohjausryhmän esitys KH:lle: Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Alituksen edellyttämä tilavaraus ja muut tekniset ratkaisut tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupunginhallitus : Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Kuva: ote vaihtoehto Kartanotie Kuva: ote vaihtoehtotorikatu Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi Kaavoitus on ollut keskeytyksissä

19 Kaavoituksen vaiheistus 2018: Asemanseutu ja radan alitus (5a) ja Kasarmialue (5b). 19 5a 5b 5a I vaihe, Asemanseutu ja radan alitus Asemakaavan muutos koskien 1.kaupunginosa (Keskusta) kortteleita 7 ja korttelia 27 sekä katu- ja rautatiealuetta. Asemakaavan muutos koskien 3. kaupunginosan puisto- ja rautatiealuetta. Asemakaavamuutosalue noin 3,34 hehtaaria. Alueelle sijoittuu asumista, liikerakentamista, polttoaineen jakeluasema, asemarakennus sekä linja-autoasema ja rautatien alitus sekä kevyen liikenteen yhteys radan itäpuolelle. 5a Asemakaava hyväksyttiin b II vaihe Kasarmialue Alue, pinta-alaltaan noin 3,04 ha, on pääosin kaupungin omistuksessa. Alue on osoitettu hyväksytyn asemakaavan mukaisesti pääosin rautatien liikennealueeksi (LR) ja muu alue on kaavatonta. 5b Alue on osa valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuurihistoriallisesta alueesta, johon myös rautatieaseman eteläpuolella olevat asuinrakennukset ja vesitorni kuuluvat. Rakennusinventointi täydennettiin Kasarmialueen eteläosassa on rakentamaton osa, johon voidaan kaavoituksella osoittaa uudisrakentamista. Kaavoitus etenee

20 6. Pyörreperän (10.) kaupunginosan asemakaavaton alue (Savarin laajennusalue Katajaojan ja Savarinväylän välissä) Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavoitus etenee vaiheittain: I-III vaiheet 6a, 6b ja 6c 20 Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 18 ha, sijaitsee Pyörreperän (10.) kaupunginosassa Savarinalueella rajautuen lounaassa Katajaojaan, kaakossa Hakatiehen ja koillisessa Savarinväylään. Suunnittelualuetta omistaa kaupunki ja yksityiset maaomistajat. Alue on osittain rakentunut pientaloalueena. 6b 6a 6c Kaavoituksen tavoitteena on kaupan ja asumisen toimintojen yhteensovittaminen Savarin kaavattomalle alueelle, joka on keskellä asemakaavoitettua kaupunkirakennetta. Kaavoitusta valmistellaan maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja alueelle suunnitellaan muodostettavaksi: 1) liiketontteja Hakatien ja Savarinväylän risteysalueelle vuonna 2013 rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle Hakatiehen ja Savarinväylään rajoittuen täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa, 2) viheraluetta Katajaojan varteen, 3) pientaloaluetta Katajaojan läheisyyteen alueella oleva rakennuskanta huomioiden. Kaavoituksen tavoitekeskustelutilaisuus maanomistajille pidettiin keväällä Koko suunnittelualuetta koskeva alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavoitus etenee

21 21. 6a I - vaihe: Kaupan hankkeen ajoituksen vuoksi vireillä oleva (Tekla ) asemakaavoitus eteni ja kaavoitus vaiheistettiin. Suunnittelualueen koko noin 1,0315 ha. Kaavoituksella muodostettiin liikerakennusten korttelialuetta (KM-5) Hakatien ja Savarinväylän risteysalueeseen rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa Savarissa. Tontille osoitettiin sijoitettavaksi 2450 k-m 2 :n suuruinen liikerakennus, jossa toimijana on päivittäistavaraliike Lidl. Asemakaava I-vaihe hyväksyttiin KV b II vaihe asemakaavaton alue Asemakaavaton, kaupungin omistuksessaoleva alue, pinta-ala noin 1,7 ha. Alue rajautuu Hakatiehen ja Katajaojaan ja KM- liiketonttiin (Lidl). Kaavoituksella täydennetään kaupungin liiketontti ja rivitalotonttitarjontaa Savarissa. 6b Kaavoitus etenee c III- vaihe: asemakaavaton alue Pyörreperän Savariin sijoittuva suunnittelualue on pintaalaltaan noin 15 hehtaaria. Suunnittelualueella on 33 yksityistä maanomistajaa ja 20 rakentunutta pihapiiriä. Alue kaavoitetaan yleiskaavaan perustuen asuntoalueeksi (AP-t). Alueen kaavoituksen eteneminen edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 6c Kaavoitus etenee

22 22 7. KESKUSTA (1.) KAUPUNGINOSA, kortteli 31 ja osa korttelista 32 sekä niihin liittyviä puisto- ja katualueita, asemakaavan muutos. ( Kirkkohanke). Kaavoitus vireille: TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 3, 26 ha, sijaitsee Keskustan (1.) kaupunginosassa rajautuen Kalajoen vesialueeseen, Valtakatuun ja Aarne Hallankatuun ja idässä yleisten rakennusten korttelialueeseen 35 (YS,YK). Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa keväällä Ylivieskan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti käynnistää toimenpiteet uuden kirkon rakentamiseksi. Uuden kirkon paikaksi on ollut useita vaihtoehtoja ja kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti, että uusi kirkko rakennetaan Kirkkopuistoon, joka on kaupungin omistuksessa. Asemakaavan mukaiselle julkisten rakennusten korttelialueelle (YK) sijoittuva entisen kirkon paikka voidaan jättää muistomerkiksi ja ulkokirkoksi. Alustava suunnitelma on toteuttaa noin 1300 m 2 :n tilaohjelma, joka sisältää 500 hengen kirkkosalin ja 200 hengen seurakuntasalin. Aluerajauksessa on mukana myös kortteli 32, mikä käsittää yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueen (ALK), autosäilytyspaikkojen korttelialueen (AA) ja pysäköimisalueen (LP). Suunnittelualue on maakuntakaavassa ja Keskustan osayleiskaavassa osoitetusti osa valtakunnallista kulttuuriympäristöaluetta Kalajokivarsi Ylivieskan keskustassa ja Savisilta (RKY 2009). Seurakunnan järjestämän arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen nro 82 Trinitas pohjalta on valmisteltu kaavoituksen valmisteluaineisto kirkon alueen osalta mm kirkkorakennuksen sijoittaminen nykyiseen Kirkkopuistoon ja lisäksi on ajantasaistettu korttelia 32 koskeva asemakaava. Asemakaavamuutosta koskeva valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Kirkollisten ja seurakunnallisten rakennusten korttelialue, (YK-1) noin 2,0056 ha Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-3), noin 0,5524 ha Puistoalueet Kirkkopuisto VP noin0,6821 ha Kaavoitus etenee ehdotusvaiheeseen syksyllä 2018

23 8. KIVIOJA (4.) KAUPUNGINOSAN asemakaavaton alue ja KOSKIPUHTO (3.) KAUPUNGINOSA asemakaavan muutos Kaavoitus vireille: TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaava-alueen laajentaminen TEKLA Suunnittelualue on pinta-alaltaan yhteensä noin 33,4 ha. Alue sijaitsee pääosin Kiviojalla noin kahden kolmen kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta Kiviojantien molemmin puolin rajautuen pohjoisessa rautatiealueeseen, idässä kaavattomaan alueeseen, etelässä Kalajokeen ja lännessä asemakaavoitettuun Kiviojan pientaloalueeseen. Alueessa on mukana 0,36 hehtaarin kaavamuutosalue, jossa Koskipuhdon ja Kiviojan kaupunginosan vesialuetta sekä Kiviojan puistoaluetta. Kaavoitus vireille kahdessa vaiheessa Kaupunki on hankkinut Kiviojan suunnittelualueesta omistukseena noin puolet ajanjaksolla Alueelle sijoittuu neljätoista yksityisten maanomistajien omistamaa rakennettua pihapiiriä. Keskustan osayleiskaavassa asemakaavoitettavat alueet ovat osoitettu asuinpientaloalueina niihin liittyvine virkistys- ja vesialueineen (AP, VL, W). Kaavoitettava pientaloalue tukeutuu olemassa olevaan palveluverkkoon, liikenneverkkoon ja teknisiin verkkoihin. Suunnittelualue on kävely- ja pyöräilyetäisyydellä ydinkeskustasta. Valmisteluvaihe on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee ehdotusvaiheeseen keväällä 2019

24 24 9. HOLLIHAKA ( 5) Asemakaavamuutos Hollihaan (5.) kaupunginosan puistoalueen osa Kaavoitus vireille: TEKLA , maanomistajan ja kaupungin aloitteesta. kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä.. Kaavamuutosalue Hollihaan (5.) kaupunginosassa on pinta-alaltaan noin 5,28 ha ja sitä rajaa pohjoisessa Lehmustien varteen toteutuneet kerros- ja rivikorttelit 4 ja 5 sekä etelässä Ouluntie Kaavamuutoksella täydennetään olevaa kaupunkirakennetta, lisätään ja monipuolistetaan kaupungin pientalo- ja rivitalotonttitarjontaa sekä eheytetään kaupunkikuvaa sisääntuloväylän (Ouluntie/ kantatie 86) varressa kaupunkiin saavuttaessa. Ouluntien varteen esitetään edelleen suojapuistovyöhyke, jota koskien on laadittu puistosuunnitelma, (kotimaiset puulajit/ hanke Lions- ja Rotary klubit). Kaavoitus on edennyt ehdotusvaiheeseen, jossa on esitetty: Asuinrivitalojen korttelialueet AR noin 1,2001 ha Asuinpientalojen korttelialueet AP noin 0,4823 ha Puistoalueet noin 3,2724 ha Kadut noin 0,3218 ha Kaavoitus etenee hyväksymisvaiheeseen

25 MÄNNISTÖ (8) asemakaava ja asemakaavamuutos KESKUSTA ( 1.) liikennealuetta ja MÄNNISTÖ ( 8) korttelin2 osaa sekäkatu- ja yleistä pysäköintialuetta Kaavoitus vireille: TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Pääosin asemakaavaton suunnittelualue, pintaalaltaan yhteensä noin 16,16 hehtaaria, sijaitsee alle kahden kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta Taanilan alueella ja tulee kaavoituksella liitettäväksi Männistön kaupunginosaan. Aluetta rajaa lännessä Katajaoja, idässä Ouluntie, pohjoisessa Männistön kaupunginosan asemakaavoitetut asuntoalueet. Alueessa on mukana noin 0,0431 ha kaavamuutosalueena Keskustan (1.) kaupunginosan liikennealueesta, asemakaava hyväksytty sekä Männistön (8.) kaupunginosan korttelin 2 osa sekä katu- ja yleistä pysäköintialuetta. Asemakaava hyväksytty Kaupunginvaltuusto on ja linjannut kaupungin kouluhankkeista, että keskustan alueelle rakennetaan tilat noin oppilaan perusopetukseen ja koulun suunnittelu aloitetaan. Uusi koulu päätettiin sijoittaa Taanilaan Ouluntien varteen. Koulun sijoittaminen alle kahden kilometrin etäisyydelle ydinkeskustasta tasapainottaa nykyistä kouluverkkoa ja uuden koulun yhteyteen rakennettavat sisä- ja liikuntapaikat sekä piha-alueet parantavat kaupungin liikunnan ja vapaa-ajan harrastamisen mahdollisuuksia. Keskustan osayleiskaavassa alueelle on osoitettu julkisten palvelujen aluetta (PY), asuinpientaloaluetta ( AP) ja lähivirkistysalueita (VL) Tulevan yhtenäiskoulun tontti liittyy kiinteästi ilman asemakaavaa rakentuneeseen vanhaan omakotialueeseen, jolle sijoittuu 22 kpl yksityisessä omistuksessa olevaa rakentunutta pihapiiriä ja kyseinen alue tarkastellaan kaavoituksessa. Tavoitteena on kaavoituksella selvittää keskustan läheisyyteen sijoittuvan pientaloalueen täydennysrakentaminen. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee ehdotusvaiheeseen syksyllä 2018

26 KESKUSTA (1) ja KOSKIPUHTO (3) TOIVONPUISTO(9) JA PYÖRREPERÄ (10) Asemakaavamuutos Keskustan (1.) kaupunginosan korttelin 26 osaa sekä katu- ja liikennealuetta, Koskipuhdon (3.) kaupunginosan KL-korttelin 1 osaa sekä liikenne- ja rautatiealuetta, Toivonpuiston (9.) kaupunginosan puistoaluetta, Pyörreperän (10.) kaupunginosan KL-korttelia 1, suojaviher-ja liikennealuetta. Valtatie 27 / Rautatiesilta ja siihen liittyvät alueet Kaavoitus vireille: TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä.. Asemakaavamuutosalue on pinta-alaltaan noin 8,22 hehtaaria. Kaavamuutosalueella on kaupungin, valtion ja yksityisten maanomistusta. Suunnittelutyöhön sisältyy valtatie 27 (Savontie) linjauksen muutos välillä Valtakatu-Ratakatu noin 700 metrin matkalta sisältäen ylikulkusillan uudelleen rakentamisen. Linjauksen muutos vaikuttaa jonkin verran myös liikekortteleiden rajauksiin. Suunnittelutyöhön sisältyy myös radan uuden ylikulkusillan suunnittelu ja ylikulkusillan edellyttämä raidesuunnittelu sillan kohdalla. Hankkeen tavoitteena on parantaa tiejakson liikenneturvallisuutta ja toimivuutta, nykyinen silta on rakennettu vuonna 1960 ja ongelmana on sillan ahtaus. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on tiedottanut maantielain mukaisen tiesuunnitelman käynnistämisestä valtatielle 27 (Savontie) välille (Valtakatu-Ratakatu). Suunnitelma laaditaan yhteistyössä Ylivieskan kaupungin ja Liikenneviraston kanssa. Suunnitelmassa kevyen liikenteen linjaukset ovat osoitettu osittain Koskipuhdon kaupunginosan liikerakennusten korttelin 1 alueelle, keskustan kaupunginosan teollisuuskorttelin 26 alueelle ja Pyörreperän kaupunginosan liikekorttelin 1 alueelle. Keskustan osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskutatoimintojen alueina ( C-1,C-3). Kaavamuutoksella varataan korttelialueista osia valtatien suojaviheralueeksi sekä valtatien ja Pajalankadun varteen suunniteltuja kevyen liikenteen väyliä varten. Kuva: Nykyinen rautatien ylikulkusilta Kaavoitus etenee l i l ih äh ä ill k llä

27 Kaisaniemi (6) Asemakaavamuutos Kortteli 47 Tammitie Kaavoitus vireille: TEKLA xx, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutosalue kortteli 47, pinta-alaltaan noin 2,03 ha, sijoittuu Kaisaniemen (6.) kaupunginosaan ja sitä rajaa Tammite, Tuohitie, Mäntytie ja Kuusitie. Alue on kokonaan yksityisten omistuksessa. Kaavamuutos käynnistyi omakotontin omistajan aloitteen pohjalta ja tarkoituksena on toteuttaa kortteliin 5 -asuntoinen, noin 300 m 2 :n suuruinen rivitalo. Alueen asemakaava on vuodelta 1980 ja kaavassa osalle korttelia on esitettynä omakotirakennusten ja muiden enintään kahdenperheen talojen korttelialue (AO I). Kaavamuutoksella ajantasaistetaan korttelin 47 kaavamerkinnät. Tontin rajalla oleva, kaavassa esitetty ja maastossa toteutettu Tammitien tonttiliittymän sijainti tarkistetaan siten, että liittymä palvelee uutta rakentamishanketta. Liittymäjärjestelyn kustannukset kaupunki perii hakijalta. Yksityinen aloitteen tekijä allekirjoittaa osaltaan sitoumuksen, jossa on todettu kaavamuutosmaksun perimisestä sekä muista kaavoituksesta ja sen toteuttamista koskevista maksuista. Keskustan osayleiskaavassa kaavamuutosalue sijoittuu asuinpientalojen alueelle ( AP). Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Kaavamuutos mahdollistaa kiinteästi kaupunkirakenteessa sijaitsevan korttelin täydennysrakentamisen. Kaavoituksella ei lisätä alueen rakennusoikeutta. Alueen tehokkuusluku e = 0,25 säilyy ennallaan. Kortteliin voidaan toteuttaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin ( AP). Kaavamuutoksessa huomioidaan, että suunnittelualueelle sijoittuva ns. Hirvelän kiinteistö on maakuntakaavoituksessa arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi suojelukohteeksi. Kaavoitus etenee syksyllä 2018

28 VIREILLE TULEVIA ASEMAKAAVOJA JA KAAVAMUUTOKSIA Kaisaniemi (6. kaupunginosa) Kelokuja Asemakaavamuutos asuntoalue Yksityinen aloite: AO- kortteli muutos ARkortteliksi Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Koskipuhto (3. kaupunginosa) Raision teollisuusalueen laajentaminen Asemakaava ja ak-muutos Teollisuusalue Kaupungin aloite Kaupungin maanomistus Vireille: Teknisten palveluiden lautakunta Toivonpuisto (9. kaupunginosa) Salmiperäntien länsipuoli Asemakaava asuntoalue Kaupungin maanomistus noin 10 ha Yksityinen raakamaa-alue n 6,7 ha Rakentuneet pihapiirit noin 10 kpl Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Hankesuunnitelma pohjana. Alueille tulee laadittavaksi: 1. Asemakaava: Asuntoalue (AP) Hamari Hamarin mylly ja sen lähiympäristö. Alueen omistaa pääosin Rakennuspalvelu Salmela Ky ( ). Alueeseen rajoittuu myös muuta yksityistä maanomistusta ja kaupungin maanomistusta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi asuntoalueena, (AP). Kaavoitus vireille ja etenee Edellyttää maankäyttö-/ kaavoitussopimusta 2. Ak-muutos: Asuntoalue (AP-t) Atria Ns.Atrian kiinteistön alue Alueen omistaa pääosin Itikka - Lihapolar Oy (TT- tontti p-ala 3,1 ha). Alueella on voimassa vuonna 1980 hyväksytty asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueena, (TT). Alue ei ole alkuperäisessä käytössä teollisuustilana. Kiinteistöllä olevaa rakennuskantaa käytetään satunnaisesti toimijan logistiikkaa palvelemaan. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi asuntoalueena, (AP-t). Kaavoitus vireille ja etenee Edellyttää maankäyttö-/kaavoitussopimusta

29 29 KAAVOITUSOHJELMA ASEMAKAAVOITUS Toteuttamisjärjestys LAJI AK 1. Asemakaava Ak-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 2. AK- muutos EI MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 3. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 5. AK- muutos EI MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Keskusta 1. kaupunginosa Aseman seutu Kasarmialue Vaihe I : Keskusta- Koskipuhto Asemakatu ja Radan alitus Hollihaka 5.kaupunginosa Keskusta 1.kaupunginosa, Kortteli 31 ja korttelin 32 osa. Kirkkohanke Männistö 8. kaupunginosa Taanilan osa-alue Kouluhanke KH TEKLA TEKLA TEKLA TEKLA Vireillä Selvitykset Radan alitus vaihtoehdot 2007 Asemanseudun rakennemallit nähtävillä Valmisteluaineisto nähtävilä luonnos vaihtoehdot A ja B Vaihtoehtotarkastelu 0+, Torikatu ja Kartanotie KH Kartanotien vaihtoehto asemakaavavalmisteluun Keskustan kaavarunko I -vaihe hyväksytty Asemanseutu ja rautatiealitus II -vaihe Kasarmialue Kaavoitus etenee Vireillä 2018 Luonnos ollut nähtävillä 2018 Kaavoitus etenee 2018 Ehdotus nähtäville syyskuu 2018 Vireillä Luonnos ollut nähtävillä 2018 Kaavoitus etenee 2018 Ehdotus nähtäville syksy 2018 Vireillä Luonnos ollut nähtävillä 2018 Kaavoitus etenee 2018 Ehdotus nähtäville syksy 2018 Keskustatoimintojen (C-1) aluetta Ajoneuvoliikenteen yhteystarve Asuntoaluetta (AK,AP-1 ja EV) Julkisten palvelujen alue, virkistysalue, asuntoalue (PY, V, AK) Asuntoaluetta Palvelujen aluetta AK 4. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Kivioja 4. kaupunginosa Koskipuhto 3. kaupunginosa TEKLA Vireillä Luonnos ollut nähtävillä 2018 Kaavoitus etenee 2019 Ehdotus nähtäville kevät 2019 Asuntoaluetta (AP, VL) Vesialuetta (W)

30 30 Toteuttamisjärjestys LAJI AK 6. Asemakaava EI MERKITTÄVÄ MRL 52 TEKLA ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Kaisaniemi 6. kaupunginosa Asuntokortteli 47 TEKLA xx Vireillä Valmisteluaineisto nähtävillä Kaavoitus etenee 2018 Ehdotus nähtäville syksy 2018 Asuinpientaloaluetta (AP) AK 7. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Keskusta 1.kaupunginosa Koskipuhto 3.kaupunginosa Rautatiesilta,Vt 27 TEKLA Vireillä Kaavoitus etenee 2018 Valmisteluaineisto nähtävillä syksy 2018 Keskusttoimintojen aluetta (C,C3) AK 8. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Keskusta 1.kaupunginosa Kortteli 5 Kortteli 6 TEKLA TEKLA xx.xx.2018 xx Vireillä kortteli 5 Hankekaavoitus Vireille 2018 kortteli 6 Hankekaavoitus Sopimuneuvottelut 2018 Kaavoitus etenee Keskustatoimintojen alue (C) AK 9 Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Pyörreperä 10. kaupunginosa Savari asunto- ja liikealue TEKLA TEKLA xx Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavoitus etenee vaiheittain I- vaihe hyväksytty Palvelujen, kaupan ja hallinnon alue (P-1) Keskustatoimintojen alue (C-3) Asuntoaluetta (A-t) II- vaihe KL- tontti /AR-tontit III- vaihe Asuntoalue ym. TEKLA xx II-vaihe: Kaavoitus etenee III- vaihe: / Maanhankinta ja sopimukset 2019 Kaavoitus etenee AK 10. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Männistö 8. kaupunginosa Olmala II- vaihe asemakaavaton alue Kaavoituskatsaus 2007 KV TEKLA xx Vireillä Kaavoitus etenee vaiheittain I-vaihe hyväksytty II- vaihe/luonnos ollut nähtävillä Maanhankinta ja sopimukset Kaavoitus etenee Niemelänkylän osayleiskaava 2025 (AP, VL) -Keskustan osayleiskaava 2030 (AP, VL) - Ojakylä Savela osayk. (MV) AK 11. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Toivonpuisto 9. kaupunginosa Salmiperäntien länsipuoli TEKLA Tulee vireille 2020 Kaupungin maanomistus 10 ha Yksityinen maanomistus n. 6 ha Kaavoitus etenee Asuntoaluetta (AP) Lähivirkistysaluetta (VL)

31 31 Toteuttamisjärjestys LAJI ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV AK 12. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Kaisaniemi 6. kaupunginosa Asuntokortteli 15 Kelokuja TEKLA Tulee vireille Kaavoitus etenee 2019 Asuntoaluetta (AP) AK 13. Asemakaava AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 14. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Koskipuhto 3.kaupunginosa Raison teollisuusalueen laajennus Hakalahti 2. kaupunginosa TEKLA Tulee vireille 2019 KH KV Kaavoitus etenee 2019 Vireillä Kaavoitus etenee vaiheittain: 2 a Hakalahti, Kassisen alue, kaavamuutos hyväksyttiin Teollisuusaluetta (T) Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemissuunta Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Asuntoaluetta (AP,AK) AK 15. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 16. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Männistö 8. kaupunginosa Atrian alue Koskipuhto 3. kaupunginosa Hamarin alue Männistö 8. kaupunginosa Hautausmaa TEKLA 2015 Viranhaltijapää tös tiedoksi KH b Hakalahti, Rahkoranta, Kaavoitus etenee KAAPO- hanke valmis 2017 Ylivieska: Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Atrian kiinteistön alue Hamarin mylly ja lähiympäristö Kaavoitus suunnitelman pohjalta, kun aluehankkeet ovat ajankohtaisia Vireillä Valmistelu jatkossa huomioiden Atrian korttelin uudelleen järjestelyt. Kaavoitus odottaa Asuntoalue (AP) Asuntoalue (AP) Hautausmaa-alue (EH)

32 32 YLEISKAAVOITUS Toteuttamijärjestys LAJI ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE YK 3. Kalajokilaakson Kulttuurimaisemaalueen yleissuunnitelma / Ylivieska I - vaihe Kulttuurimaisema-alueen maankäyttö tarkastellaan Vähänkankaan ja Raudaskylän yleiskaavojen tarkistusten yhteydessä. Vähäkankaan (YK 4) osayleiskaavatyön yhteydessä Kaavoitus etenee YK 4. Yleiskaava YK 5. Yleiskaava Vähäkangas-Sorvisto osayleiskaava tarkistus laajennus nykyinen hyväksytty Raudaskylän osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty II vaihe TEKLA Raudaskylän (YK 5) osayleiskaavatyön yhteydessä Vireilletulo. Kaupungin kaavoitus Suunnittelualueen rajaaminen Arkeologinen inventointi Luontoselvitys Asukkaiden tavoitteet Kysely (Harava 2016) Rakennusinventointi ( maakuntakaava 2.vaihe 2015) Paikallisesti arvokkaat rakennukset 2017 Kulttuurimaisemainventointi ( maakuntakaava 2015) Selvitys maataloudesta kylä-alueella 2017 Lähtötilanne: kartalle nykyinen maankäyttö Kaavoitus etenee Konsultin valinta ja vireilletulo YK 6. Yleiskaava Ojakylä-Savela osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty Konsultin valinta ja vireilletulo Aluetta koskien yksityisten kaava-aloite-esitys merkitty tiedoksi YK 8. Yleiskaava YK 9. Yleiskaava Pajukosken (II) laajennusalue Tuulivoimapuisto Osayleiskaava Urakkanevan Tuulivoimapuisto Osayleiskaava TEKLA TEKLA siirrettin Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Osallistumis- ja arvioitisuunnitelma nähtävillä Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy YVA-menettely, YVA:n esittely osallisille KH KH Käsittely kaavan hyväksymisestä KH Jätti täytäntöönpanematta KH KH Uusintakäsittely kaavan hyväksymisestä KV Hylättiin

33 33 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 51 :n ja 60 :n 1 momentin mukaan kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Säännöksen mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteutumatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Kaavojen ajantasaisuudesta huolehditaan ja kaupungin tehtävä on arvioida kaavan ajanmukaisuus. Kaupungilla on mahdollisuus tarvittaessa päättää kaavan muuttamisesta. Ajanmukaisuuden arviointi on osa kunnan kaavoitustoimen prosesseja. MRL:ssa ei ole säädetty siitä kunnan toimielimestä, jolle ajanmukaisuuden arviointi MRL 60 :n 2 momentin mukaan kuuluu. Siten, jos kunnan johtosäännössä ei ole asiasta määrätty toisin, päätöksen vanhentuneisuudesta tekee valtuusto. Päätösvallan siirtämiseen sovelletaan kuntalakia. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että kaava on vanhentunut, johtaa päätös rakennuskieltoon. KAAVAPROSESSI Yleis- ja asemakaavat sekä asemakaavamuutokset laaditaan vaiheittain: 1. vaihe - aloitus - alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloite kaavan laatimiseksi voi tulla maanomistajalta, kaupungilta, asukkaalta tai muulta osalliselta. Kaupunki voi kaavoittaa omistamaansa maata tai yksityisen maanomistajan kanssa laaditaan sopimus kaavoituksen käynnistämiseksi. Kaavoitus tulee vireille kuulutuksella. Jokaisesta kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS, jota päivitetään kaavatyön edetessä ehdotusvaiheeseen saakka. OAS on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Siinä määritellään kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat periaatteet ja tavat (MRL 63 ) sekä kaavan tavoitteet, joita voidaan tarkistaa työn edetessä. OAS:ssa esitetään arvio aikataulusta ja kaavaan liittyvistä luottamuselinten päätösten ajankohdista. OAS asetetaan julkisesti nähtäville ja varataan mahdollisuus jättää siitä mielipiteensä. 2. vaihe valmisteluvaihe - luonnos - osallistumis- ja arviointisuunnitelma Useimmista kaavoista laaditaan luonnos ennen varsinaista kaavaehdotusta. Kaavaluonnos hyväksytään kaupungin luottamuselimissä ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 14 päiväksi mielipiteiden esittämistä varten. Tuolloin voidaan järjestää myös yleisötilaisuus. Kaavaluonnoksen nähtävilletulosta ilmoitetaan maanomistajille ja rajanaapureille kirjeitse sekä muille osallisille lehtikuulutuksin. 3. vaihe ehdotusvaihe ehdotus- täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimukset. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta suunnitelmaa kehitetään ja laaditaan vastineet mielipiteisiin. Sen jälkeen kaavaehdotus hyväksytään kaupungin luottamuselimissä ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 30 päiväksi kirjallisten muistutusten esittämistä varten.