Työ- ja elinkeinoministeriö, PERUSMUISTIO Ympäristöministeriö EU/2016/0364 ALUE Salmi Anni(TEM), Maijala Olli(YM) 30.03.2016 JULKINEN TEM2016-00119 Asia EU:n kaupunkiagenda; Amsterdamin julkilausuma Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu EU:n puheenjohtaja Alankomaat järjestää kaupunkipolitiikasta vastaavien ministerien epävirallisen kokouksen, jonka pääaiheena on EU:n kaupunkiagenda. Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä Alankomaiden valmistelema EU:n kaupunkiagendan pääpiirteet määrittävä julkilausuma (Pact of Amsterdam). Julkilausumaa on valmisteltu virkamiestasolla yhteistyössä muiden jäsenmaiden, komission ja muiden kaupunkipolitiikan kannalta keskeisten tahojen kanssa. Agendasta on aiemmin syksyllä 2014 toteutettu komission toimesta konsultaatio, ja kaupunkipolitiikasta vastaavat ministerit ovat ottaneet kantaa EU:n kaupunkiagendan tarpeeseen ja asemaan hyväksymällä agendan valmistelua tukeneen julkilausuman (ns. Riian deklaraatio) epävirallisessa ministerikokouksessa 10.6.2015. Luxemburgin puheenjohtajuuskaudella pidetyn epävirallisen alueellisesta koheesiosta ja kaupunkipolitiikasta vastaavien ministereiden kokouksen 26. ja 27. marraskuuta 2015 puheenjohtajamaan päätelmissä ei käsitelty EU:n kaupunkiagendaa, mutta niissä pantiin merkille valmistelun edistyminen hahmotellun tiekartta-dokumentin mukaisesti. Puheenjohtajamaan tarkoitus on laatia EU:n kaupunkiagendasta myös neuvoston päätelmät yleisten asioiden neuvostoon 21.6.2016. Suomen kanta Suomen kannalta Alankomaiden esittämä ministereiden julkilausuma on kannatettava. Suomi voi yhtyä asiakirjan keskeisiin kohtiin, joissa perustellaan EU:n kaupunkiagendan tarve ja määritellään sen tavoitteet ja toteuttamisen pääpuitteet, mukaan lukien 12 keskeistä teemaa, operatiivinen toimintakehys ja eri toimijoiden roolit. Suomi painottaa, että kaupunkiagendasta on saatava lisäarvoa, ja sen työtapojen tulee olla mahdollisimman joustavia, avoimia ja jatkuvasti edelleen kehitettäviä. Koska EU:n kaupunkiagenda on prosessi, Suomi ei pidä perusteltuna sisällyttää Amsterdamin julkistuksena annettavaan EU:n kaupunkiagendan poliittiseen hyväksyntään liitteessä viitattuja valmisteluaineistoja ja historiallisia asiakirjoja.
2(7) Suomen näkökulmasta tärkeimmät perusteet kaupunkeja koskevalle EU:n kaupunkiagendalle ovat agendalla luotava uusi yhteistoimintakehys ja sen kautta saatavat uudet tehokkaammat ja vaikuttavammat toimintatavat EU:n politiikoissa sekä kaupunkien kilpailukyvyn, elämänlaadun ja kestävän kehityksen vahvistaminen. Myös Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen muiden maanosien joukossa nähdään tärkeänä. Suomen näkökulmasta on hyvä, että julkilausumassa korostetaan monikeskuksisuuden ja erityyppisten kaupunkien moninaisuuden tärkeyttä EU:n alueella. Samoin on myönteistä, että siinä myös korostetaan pienten ja keskisuurten kaupunkien roolia EU:n kaupunkiagendan toteuttamisessa, ja painotetaan kaupunkien yhteistyön merkitystä ympäröivien laajempien alueiden kanssa. Kaupungit ovat myös keskeisiä EU:n ja kansallisten politiikkojen toimeenpanijoita. Kaupunkien tarpeiden paremmalla huomioimisella voidaan tuoda näkyviin sektoripolitiikan vajavaisuuksia ja kehitystarpeita ja tuodaan esiin uusia, tehokkaampia, kaupunkilähtöisiä ratkaisuja poikkisektoraalista otetta vaativiin haasteisiin. Suomi voi tukea julkilausumassa esitettyä kaupunkiagendan keskittymistä erityisesti kolmeen EU:n politiikan teko- ja toteuttamistapaan: parempaan säätelyyn, parempaan rahoittamiseen ja parempaan tietopohjaan ja tiedonvaihtoon. Suomi näkee agendalla luotavan uuden yhteistyömallin lisäarvon löytyvän keskeisesti juuri näistä ulottuvuuksista. Olennaista on, että EU:n kaupunkiagendan toimet ovat osa voimassaolevaa EU:n lainsäädäntöä ja perustuvat hyväksyttyihin budjettikehyksiin. Tarkoituksena ei ole luoda uusia instrumentteja ja rahoitusvälineitä vaan kehittää nykyisiä. Suomi tukee pitkäjänteisempää, johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa jäsenmaiden yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa keskeisten eurooppalaisia kaupunkeja yhdistävien haasteiden ratkaisemisessa. Samalla Suomi pitää julkilausuman tapaan tärkeänä, että jäsenmaiden lisäksi myös komissio, kaupungit ja muut keskeiset toimijatahot ovat mukana yhteisen eurooppalaisen kaupunkiagendan luomisessa ja toteuttamisessa, jolloin syntyy vaikuttavuutta. Suomen näkökulmasta julkilausumassa osoitetut kehotukset komissiolle, alue- ja paikallistason toimijoille sekä muille keskeisille toimijoille (mm. Euroopan parlamentti, Euroopan investointipankki) ovat pääosin oikeansuuntaisia ja kannatettavia. Koska jäsenvaltioiden poliittinen sitoutuminen EU:n kaupunkiagendaan tapahtuu jo toukokuun epävirallisessa ministerikokouksessa Amsterdamissa, tulisi harkita, mitä lisäarvoa mahdollisesti tämän jälkeen annettavilla neuvoston päätelmillä voitaisiin luoda. Suomi pitää julkilausuman tapaan tärkeänä, että komissio vahvistaa oman poliittisen sitoutumisensa EU:n kaupunkiagendaan ja järjestää asianmukaisen taloudellisen ja teknisen tuen resurssit agendaa toteuttaville kumppanuusryhmille viimeistään tammikuusta 2017 lähtien. Samalla Suomi pitää tärkeänä, että komissio täsmentää mahdollisimman pian, mistä nämä resurssit tukeen osoitetaan. Samalla Suomi haluaa painottaa, että vaikka eurooppalaisella kaupunkiagendatyöllä on oltava tunnustettu asema, yhteistyö pidetään luonteeltaan epävirallisena ja vapaaehtoisena huomioiden sen, että kaupunkipolitiikan lainsäädäntö on kansallisessa toimivallassa. Toissijaisuusperiaatetta on noudatettava ja toimivaltainen taso on valittava kullakin politiikanalalla sitä noudattaen. Suomen näkökulmasta nämä tavoitteet on julkilausumassa huomioitu riittävästi. Suomi pitää tärkeänä, että kaupunkiagendan käytännön toteuttamisessa käytetään keveitä ja joustavia työtapoja, ja että yhteistyö tuottaa todellista lisäarvoa eri osapuolille. Suomen näkökulmasta esitetyt teemapohjaiset kumppanuusryhmät kaupunkiagendan keskeisenä
3(7) toimintamuotona on kannatettava, edellyttäen että ryhmille voidaan taata riittävät toimintamahdollisuudet. Suomi haluaa painottaa, että kumppanuusryhmien käynnistämisessä, jäsenten valinnassa, työn seurannassa, tuloksista tiedottamisessa ja uusien teemojen esittämisessä on pyrittävä noudattamaan mahdollisimman suurta avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, ja kehitettävä vuorovaikutteisia toimintamuotoja, jotka mahdollistaisivat myös ryhmien ulkopuolisten kaupunkien mukanaolon teeman ja laajemmin EU:n kaupunkiagendan toteuttamisessa. Suomen näkökulmasta on hyvä, että agendan hallinnoinnissa hyödynnetään keskeisesti jo olemassa olevia organisoitumismuotoja. Suomen näkökulmasta julkilausumassa esitetty EU:n kaupunkiagendan prioriteettiteemojen lista on monipuolinen, ja kattaa varsin hyvin keskeiset ajankohtaiset haasteet ja politiikka-alueet, joilla Suomen näkemyksen mukaan voidaan agendan kautta saavuttaa lisäarvoa. Neljän nyt jo käynnistetyn pilottiteeman kumppanuusryhmän lisäksi Suomi haluaa erityisesti kiirehtiä jatkossa digitaalisen murroksen ja muiden älykkään kaupungin kehittämiseen liittyvien teemojen käynnistämistä. Suomen näkökulmasta on hyvin ilahduttavaa, että Suomesta on kaupunkiedustus mukana jo pilottikumppanuusryhmissä. Pääasiallinen sisältö Ministerikokouksen aiheena on yhteinen julkilausuma, jossa määritellään EU:n kaupunkiagendan keskeiset piirteet: tavoitteet, sisällölliset teemat, operationaalinen kehys sekä eri toimijoiden roolit. EU:n jäsenmaat ja komissio ovat molemmat tahoillaan tunnistaneet tarpeen laatia uudentyyppiseksi vapaaehtoiseksi yhteistyökehykseksi EU:n laajuinen kaupunkiagenda. Julkilausuman mukaisesti EU:n kaupunkiagendalla tavoitellaan kaiken kokoisten kaupunkialueiden täyden potentiaalin ja panoksen toteutumista EU:n tavoitteiden ja siihen liittyvien kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kaupunkiagendalla halutaan myös luoda integroidumpi lähestymistapa sellaisiin EU:n ja kansallisiin politiikkoihin ja lainsäädäntöön, joilla on selvä vaikutus kaupunkialueisiin. Samoin agendalla halutaan ottaa kaupunkialueet mukaan politiikkojen muotoiluun ja mobilisoida ne EU-politiikkojen toteuttamiseen kaupunkiulottuvuuden vahvistamiseksi näissä politiikoissa. Identifioimalla tarpeettomia esteitä EU:n politiikoissa agendan on tarkoitus mahdollistaa kaupunkialueille systemaattisempi ja yhdenmukaisempi työskentelytapa saavuttaa tavoitteet ja samalla parantaa EU:n politiikkojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Agendalla ei ole tarkoitus luoda uusia EU:n rahoituslähteitä eikä siirtää toimivaltaa EU-tasolle, ja julkilausuman mukaan agenda kunnioittaa täysin toissijaisuusja suhteellisuusperiaatteita. Julkilausuman mukaan EU:n kaupunkiagenda kohdistuisi erityisesti kolmeen EUpolitiikan välineeseen: parempaan säätelyyn, parempaan rahoitukseen ja parempaan tietopohjaan ja tiedonvaihtoon. Parempaan säätelyyn agenda pyrkii sillä, että luotaessa ja muutettaessa lainsäädäntöä kaupunkiulottuvuus otettaisiin paremmin huomioon. Parempaan rahoitukseen pyritään tunnistamalla, tukemalla, parantamalla ja integroimalla erilaisia rahoituslähteitä kaupunkialueille eri tasoilla, jotta voidaan parantaa interventioiden toteuttamista kaupunkialueilla. Parempi tietopohja on tärkeää kaupunkien monimuotoisuuden esille tuomisessa, näyttöön perustuvassa politiikanteossa ja ratkaisujen hakemisessa keskeisiin ongelmiin. Parempi tiedonvaihto mahdollistaa tehokkaamman hyvien käytäntöjen hyödyntämisen.
4(7) Julkilausuman mukaan agenda tunnistaa EU:n monikeskuksisen rakenteen, kaupunkialueiden monimuotoisuuden ja erikokoisten kaupunkien roolin EU:n kehityksessä. Sen mukaan kaupunkialueiden tulisi tehdä yhteistyötä ympäröivien alueidensa kanssa, ja että alueelliset ja kaupunkipolitiikan haasteet ovat toisiinsa kiinnittyviä, ja näiden politiikkojen tulisi olla toisiaan vahvistavia. Julkilausumassa määritellään EU:n kaupunkiagendan ensisijaiset sisällölliset teemat (12 kpl) ja niistä ensimmäisessä ns. pilottivaiheessa toteuttavat neljä teemaa ovat: maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttaminen, kaupunkiköyhyys, asuminen ja ilmanlaatu. Muut teemat ovat: työpaikat ja osaaminen paikallistaloudessa, kiertotalous, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energiajärjestelmän muutos, kestävä maankäyttö ja luontoon perustuvat ratkaisut, kaupunkiliikkuvuus, digitaalinen muutos sekä innovatiiviset ja vastuulliset julkiset hankinnat. Uusia teemoja on mahdollista nostaa agendalle jatkossa. Julkilausuma määrittelee myös EU:n kaupunkiagendan operationaalisen toimintakehyksen pääpiirteet. Julkilausuman mukaan EU:n kaupunkiagenda on yhtenäinen joukko eurooppalaisten avaintoimijoiden toimia. Näitä toimia leimaavia piirteitä ovat julkilausuman mukaan: keskittyminen suppeaan määrään ensisijaisia teemoja; että monitasoisen ja poikkisektoraalisen lähestymistavan vahvistaminen on keskeinen keino uusien tehokkaampien ratkaisujen löytämiselle; että kaupunkiulottuvuutta on parannettava vaikutusten arvioinneissa; ja että tiedon ja kokemusten vaihtaminen on keskeinen väline paremman kaupunkipolitiikan kehittämisessä. Hallinnollisesti EU:n kaupunkiagendan toteuttamista koordinoisi julkilausuman mukaan epävirallisena foorumina toimiva EU Urban Agenda Group (UAG). Tämä olisi käytännössä kokoonpanoltaan sama elin kuin nykyinen jäsenmaiden kaupunkikehittämisestä vastaavien ylijohtajien kokous, mutta toisin kuin siinä, tässä uudelleennimetyssä elimessä komissio ja muut jäsenmaiden ulkopuoliset toimijatahot olisivat tasavertaisina jäseninä. UAG:n tehtävänä on varmistaa, että toimia toteutetaan niin, että ne ovat läpinäkyviä, kaupunkialueiden tukemia sekä toisiaan tukevia ja että niillä on mahdollisimman suuri vaikuttavuus EU-politiikkoihin. Sen tehtäviin kuuluisi myös raportointi kaupunkikehittämisestä vastaaville ministereille, agendan seuranta, palautteen anto, jatkokehittäminen ja arviointi. Julkilausuman mukaan agendan keskeinen toteuttamisväline olisi teemakohtaiset kumppanuusryhmät. Kumppanuusryhmien tulisi luoda teemaansa monitasoinen ja poikkisektoraalisen hallinnan lähestymistapa avoimella ja läpinäkyvällä tavalla, sekä kohdistaa työnsä konkreettisiin kaupunkialueiden tapauksiin, jotka valottaisivat ongelmakohtia ja kehittämismahdollisuuksia. Kukin kumppanuusryhmä laatisi toimintasuunnitelman, johon sisältyisi konkreettisia ehdotuksia säätelyn, rahoituksen ja tiedonvaihdon parantamiseksi. Yleisten linjausten lisäksi julkilausuma sisältää kohdistettuja suosituksia eri toimijatahoille (jäsenmaat, kaupungit, komissio, Euroopan parlamentti, Euroopan investointipankki ja muut toimijatahot). Jäsenmaita pyydetään mm. sitouttamaan mukaan olennaiset tahot eri hallinnon tasoilta kaupunkiagendan toteuttamiseen. Varsinaisen julistuksen ohessa kulkee kymmensivuinen liite, jossa listataan ne dokumentit, joiden pohjalta julistus on muodostettu sekä esitellään tarkemmin
5(7) kaupunkiagendan työohjelma. Työohjelman osiot ovat: UAG, ensisijaiset sisällölliset teemat, kaupunkiagendan alla toteutettavat toimet sekä teemakohtaisten kumppanuusryhmien toimintatavat. UAG:n kokoonpano ja tehtävät on avattu ylempänä. Ryhmän puheenjohtajuus kuuluisi kulloisenkin puheenjohtajamaan tehtäviin yhteistyössä Komission kanssa. Kokoukset pidettäisiin muutoinkin järjestettävien kaupunkiasioista vastaavien ylijohtajien kokousten yhteydessä ja niiden valmistelu hoidettaisiin jäsenmaiden kaupunkiasioista vastaavien asiantuntijoiden työryhmän (Urban Development Group) kokouksissa. Agendan sisällöllisiä teemoja ja niiden mukaan valikoitumista avataan tarkemmin julistuksen liitteenä olevassa kaupunkiagendan työohjelmassa. Teemat hyväksyttiin Luxemburgissa lokakuussa 2015 pidetyssä ylijohtajakokouksessa. Mukaan valittiin kaupunkialueille merkityksellisimpiä teemoja, joilla nähtiin olevan kehittämispotentiaalia kohtuullisessa ajassa. Kaupunkiagendaa toteuttavista toimista merkityksellisin on teemakohtaiset kumppanuusryhmät. Muita tärkeäksi katsottuja toimia on mm. Komission parempi olemassa olevien instrumenttien ja hankkeiden koordinointi, eri eurooppalaisten tutkimus- ja yhteistyöverkostojen kontribuoinnit sekä kaupunkiagendan toimeenpanon läpinäkyvyyden, kattavuuden sekä vaikuttavuuden kehittäminen. Teemakohtaisten kumppanuusryhmien jäseniä voivat olla kaupungit, Komissio, jäsenmaat, asiantuntijat, eurooppalaiset organisaatiot (esim. EUROCITIES, EIB, URBACT) ja sidosryhmät (esim. kolmas sektori ja yritykset). Osallistuminen on vapaaehtoista ja avointa kaikille, jotka ovat valmiita sitomaan toteutukseen resursseja. Kumppanuusryhmien kesto on kolme vuotta, ja UAG voi päättää uusien kumppanuusryhmien muodostamisesta. Jokainen ryhmä valitsee yhden tai kaksi koordinaatiotahoa joukostaan. Työohjelmassa on listattu koordinaattoreiden vastuita, kuten kokousten järjestäminen, toimintasuunnitelman laatimisen koordinointi ja ryhmän edistymisen seuranta ja raportointi. Jokainen kumppanuusryhmä päättää itse kuinka usein kokoontuu. Alkuun tarvittaneen tiheämpää kokoontumisrytmiä, mutta toimintasuunnitelman toteutusvaiheessa suositellaan puolivuosittaista kokoontumista. Komissio kutsuu vuosittain kaikki koordinaattorit koolle mm. ryhmien keskinäisen tiedonkulun parantamiseksi. Tiedonkulkua edistämään luodaan myös kaupunkiagendan nettisivut, joka sisältää myös kaikki kumppanuusryhmät. Hollanti rahoittaa ensimmäisiä kumppanuusryhmiä, kutakin 50 000 eurolla. Vuodesta 2017 alkaen Komission esitetään tarjoavan teknistä tukea kumppanuusryhmille. Ryhmien jäsenet vastaavat itse matkustus- ja majoituskuluista, mutta toimintasuunnitelmien toteuttaminen tullee vaatimaan taloudellisia resursseja, joiden hankinnasta kumppanuusryhmät keskenään jatkossa päättävät. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Asiassa ei tehdä Suomea oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa
6(7) Kansallinen valmistelu Alue- ja rakennepolitiikka EU4-jaosto 1.4.2016. Eduskuntakäsittely Annetaan E-jatkokirjeenä eduskunnalle. Aiemmat Suomen kannat sisältyvät kirjeeseen E 123/2014 vp (24.9.2014) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset Ei erityisiä suoria vaikutuksia. Suomen osallistuminen agendan valmisteluun ja mahdolliseen toteutukseen tehdään virkatyönä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Ei muita tekijöitä. Asiakirjat Liitteenä luonnos: Pact of Amsterdam ver 24.03.2016 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot TEM/YAO suunnittelija Anni Salmi, p. + 358 50 435 3255, anni.salmi@tem.fi YM/RYMO neuvotteleva virkamies Olli Maijala, puh. +358 29 52 50174, olli.maijala@ymparisto.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite
7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kaupunkikehitys, alue- ja rakennepolitiikka TEM, YM ALR, EUE, LVM, MAVI, MMM, OKM, SM, STM, UM, VM, VNK