Mittaustulosten mukaan tärinä ei aiheuta suunnittelualueen rakennuksille vaurioriskiä.

Liikennetärinäselvitys PR3169 TÄR01 ja tie ja raideliikennemeluselvitys PR3169 Y02 TIIVISTELMÄ Osoitteessa Asemakatu 7 Kuopio on suunnitteilla rakennettavaksi kaksi asuinkerrostaloa. Promethor Oy mittasi kohteessa 3.6. 10.6.2014 raideliikenteen aiheuttamaa tärinää ja runkomelua olemassa olevissa rakennuksista ja maaperästä. Mittaustulosten ja havaintojen perusteella arvioidaan raideliikenteen tärinän aiheuttamaa vaurioriskiä, viihtyvyyshaittaa ja runkomelua suunniteltaville rakennuksille. Mittaustulosten mukaan tärinä ei aiheuta suunnittelualueen rakennuksille vaurioriskiä. Tärinä ei mittaus ja arviointitulosten perusteella aiheuta viihtyvyyshaittaa. Tärinä ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelualueen rakennusten korkeuksille tai rakennusten välipohjien mitoittamiseen. Runkomelun mittaustuloksen (äänitasomittaus) ja värähtelysignaaleista arvioitujen runkomelutasojen perusteella raideliikenne ei aiheuta suunniteltuihin asuinrakennuksiin asuinrakennuksille käytettävää suositusarvoa 35 db(a) ylittäviä runkomelutasoja. Suunniteltuihin rakennuksiin ei tarvitse suunnitella erillistä runkomelun vaimennusta. Tärinämittausten yhteydessä haastateltiin vastaavalla etäisyydellä rautatiestä sijaitsevan naapurikiinteistön käyttäjiä. Käyttäjien mukaan raideliikenteestä ei aiheudu rakennukseen mainittavaa värähtelyä eikä runkomelua. Ainoastaan rautatienpuoleisissa huoneissa ilmaäänenä kantautuva melu koetaan ajoittain häiritsevänä. Tämä huomioidaan suunnittelukohteessa julkisivujen ääneneristävyyden oikealla mitoittamisella. Liikennemeluselvityksessä on tarkasteltu tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melua suunnitellussa kohteessa. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti ennustetilanteessa vuonna 2030. Tarkastelussa on määritetty melutasot ulko oleskelualueilla ja mahdollinen meluntorjunnan tarve, parvekkeisiin kohdistuvat melutasot ja parvekelasitustarpeet sekä julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset kahdella eri vaihtoehtoisella ennustemallilla (VE1 ja VE2). Piha alueiden melutaso on oleellisilta osin vastaava VE1 ja VE2 tilanteissa. Kummassakin vaihtoehdossa rakennusten massoittelu rajoittaa melun leviämistä merkittävimmiltä melunlähteiltä ja ohjearvot alittuvat lähes koko sisäpihan alueella. Erityisiä melusuojauksia ei ole tarpeen rakentaa. Julkisivun äänitasoerovaatimukset ovat oleellisilta osin vastaavat luonnosten VE1 ja VE2 vaihtoehdoissa. Vaatimukset ovat: radan puoleisella rakennuksella radan puoleisella julkisivulla 40 db ja itä ja länsipuoleisilla julkisivuilla 32 36 db Asemakadun puoleisen rakennuksen tien puoleisella julkisivulla 34 db ja itä ja länsipuoleisilla julkisivuilla 30 db. Junaradan puoleisilla julkisivuilla ja Asemakadun puoleisilla julkisivuilla päiväajan keskiäänitason saavuttamiseksi parvekkeiden lasitusten lisäysvaimennusvaatimukset ovat yli 8 db. Normaalilla raollisella parvekelasituksella saavutetaan yleensä noin 7 db vaimennus. Parvekkeen vaimennusta voidaan parantaa esimerkiksi toteuttamalla lasitus tiivistettynä, paksummilla parvekelaseilla tai sijoittamalla parvekkeelle ääntä absorboivaa materiaalia. Kuvatunlaisilla ratkaisuilla saavutetaan normaalisti noin 10 db vaimennus. Asemakadun puoleisella julkisivulla julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan noin 67 db, jolloin lisäysvaimennustarve on noin 12 db. Tämän suuruisen vaimennuksen saavuttaminen saattaa edellyttää parvekelasituksen osalta erikoisratkaisuja. Lasituksen aikaansaamaan vaimennukseen vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko ja rakenne ja lasituksen pinta ala. Mikäli ko. parvekkeilla halutaan varmuudella saavuttaa päiväajan ohjearvo, tulee lasituksen vaatimukset mitoittaa, kun parvekkeen rakenne ja mitat ovat selvillä.

Liikennetärinä Raportti PR3169-TÄR01 Sivu 1 (11) NCC Rakennus Oy Risto Keränen Asemakatu 7 70110 Kuopio Turku 19.6.2014 LIIKENNETÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS Mittaukset tehty 3.6. 10.6.2014 Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta Suunnittelija, DI HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh. 050 377 6565 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh. 050 570 3476 promet@promethor.fi

Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 Yleistä... 4 2 Tärinän suositusarvot... 4 2.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta... 4 2.2 Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta... 4 2.3 Runkomelun suositusarvot... 5 3 Selvitysalue ja mittauspisteet... 6 4 Mittaustulokset... 8 4.1 Värähtelyn taajuussisältö... 8 4.2 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res... 8 4.3 Tärinän tunnusluku v w,95... 8 4.4 Perustuksesta rakennuksen runkoon siirtyvän tärinän arviointi... 8 4.4.1 Yleinen voimistuminen... 9 4.4.2 Rungon resonanssitarkastelu... 9 4.4.3 Lattian resonanssitarkastelu... 9 4.5 Arvio runkomelun enimmäistasosta... 9 4.6 Runkomelun mittaustulokset... 10 5 Tulosten tarkastelu... 10 5.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski... 10 5.2 Tärinän aiheuttama asumis- ja käyttöviihtyvyyshaitta... 10 5.3 Tärinän aiheuttama runkomelu... 10 5.4 Muita huomioita... 10 6 Kirjallisuutta... 11 7 Lisätietoja... 11 Liite 1. Liite 2. Mittauspistesivut Värähtelysignaaleista arvioidut runkomelutasot 2

Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys TIIVISTELMÄ Promethor Oy mittasi 3.6. 10.6.2014 raideliikenteen aiheuttamaa tärinää ja runkomelua Kuopiossa osoitteessa Asemakatu 7. Kohteeseen on suunnitteilla kaksi asuinkerrostaloa. Mittaustulosten ja havaintojen perusteella arvioidaan raideliikenteen tärinän aiheuttamaa vaurioriskiä, viihtyvyyshaittaa ja runkomelua suunniteltaville rakennuksille. Mittaustulosten mukaan tärinä ei aiheuta suunnittelualueen rakennuksille vaurioriskiä. Tärinä ei mittaus- ja arviointitulosten perusteella aiheuta viihtyvyyshaittaa. Tärinä ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelualueen rakennusten korkeuksille tai rakennusten välipohjien mitoittamiseen. Runkomelun mittaustuloksen (äänitasomittaus) ja värähtelysignaaleista arvioitujen runkomelutasojen perusteella raideliikenne ei aiheuta suunniteltuihin asuinrakennuksiin asuinrakennuksille käytettävää suositusarvoa 35 db(a) ylittäviä runkomelutasoja. Suunniteltuihin rakennuksiin ei tarvitse suunnitella erillistä runkomelun vaimennusta. Tärinämittausten yhteydessä haastateltiin vastaavalla etäisyydellä rautatiestä sijaitsevan naapurikiinteistön käyttäjiä. Käyttäjien mukaan raideliikenteestä ei aiheudu rakennukseen mainittavaa värähtelyä eikä runkomelua. Ainoastaan rautatienpuoleisissa huoneissa ilmaäänenä kantautuva melu koetaan ajoittain häiritsevänä. Tämä huomioidaan suunnittelukohteessa julkisivujen ääneneristävyyden oikealla mitoittamisella. 3

Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi 3.6. 10.6.2014 raideliikenteen aiheuttamaa tärinää ja runkomelua Kuopiossa osoitteessa Asemakatu 7. Kohteeseen on suunnitteilla kaksi asuinkerrostaloa. Mittaustulosten ja havaintojen perusteella arvioidaan raideliikenteen tärinän aiheuttamaa vaurioriskiä, viihtyvyyshaittaa ja runkomelua suunniteltaville rakennuksille. Tie- tai raideliikenteen aiheuttama tärinä mitataan VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti. Mittaustulokset analysoidaan ja tulkitaan rakenteiden vaurioitumisriskin selvittämiseksi VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Mittaustulokset analysoidaan ja tulkitaan ihmisen kokeman tärinähaitan selvittämiseksi VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Perustuksista rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Olli Laivoranta, Toni Niiniviita, Kalle Lehtonen ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 2.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja-arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden f avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs- ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet II. Perinteisesti rakennetut betoni- tiili- tai puurakenteiset asuin- ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus f [Hz] < 10 10 30 > 30 < 10 10 30 > 30 < 10 10 30 > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s] 8 10 12 4 5 6 2 3 4 2.2 Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja-arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin 4

Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0,60 2.3 Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja-arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit 25 30 Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön 35 saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Suurempi arvo avoradoilla.. 5

Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys 3 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Selvitysalue sijaitsee Asemakadun ja Mäkikadun kulmassa. Pohjoispuolella aluetta rajaa rautatie noin yhdeksän metriä suunnittelualueen maanpinnan tasoa alempana. Tärinälähteitä kohteeseen ovat niin tieliikenne kuin junaliikennekin, mutta kohteen suunnittelun kannalta raideliikenne on määräävä tekijä. Etäisyys suunnitelluista rakennuksista lähimpään raiteeseen on noin 19 metriä. Selvityskohteen sijainti ja mittauspisteet on esitetty kuvassa 1. Mittauspisteessä 1 (MP1) tärinää mitattiin Kuopion kaupungin varikkorakennuksen miesten pukuhuoneen lattialta lähellä rautatien puoleista julkisivua. Lattialle asennettiin raskas asennuspala, johon kiihtyvyysanturit kiinnitettiin. Mittauspisteessä 2 (MP2) tärinää mitattiin Kuopion kaupungin varikkorakennuksen sokkelista. Kiihtyvyysanturit kiinnitettiin sokkeliin pultattuun asennuspalaan. Mittauspisteessä 3 (MP3) tärinää mitattiin Kuopion kaupungin varikkorakennuksen sokkelista. Kiihtyvyysanturit kiinnitettiin sokkeliin pultattuun asennuspalaan. Mittauspisteessä 4 (MP4) tärinää mitattiin NCC:n arkistohuoneesta rakennuksen kellarikerroksesta. Lattialle asennettiin raskas asennuspala, johon kiihtyvyysanturit kiinnitettiin. Samassa tilassa mitattiin myös äänitasoa raideliikenteen aiheuttaman todellisen runkomelutason määrittämiseksi. Tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z-suunnaksi, vaakasuuntaista junarataa vastaan kohtisuoraa akselia y-suunnaksi ja junaradan suuntaista akselia x-suunnaksi. Rautatie Selvitysalue MP1 MP2 MP3 Äänitason mittauspiste MP4 Kuva 1. Selvityskohteen ja mittauspisteiden sijainnit merkittynä kantakarttaan. 6

Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Suunniteltu asuinrakennus Kuva 2. Suunnitellun asuinrakennuksen sijainti. Kuvan lähde: NCC Rakennus Oy, Viitesuunnitelma V1, 2014. Kuva 3. Rautatie kulkee noin yhdeksän metriä suunnittelualueen maanpinnan tasoa alempana. Kuvassa vasemmalla näkyy Kuopion kaupungin varikon rakennuksen seinä. Suunniteltujen uusien asuinrakennusten rataa lähin julkisivu on samalla kohtaa. 7

Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys 4 MITTAUSTULOKSET 4.1 Värähtelyn taajuussisältö Maaperän värähtely painottui taajuusalueelle f > 10 Hz. Tärinän taajuuspainotetut taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 4.2 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti vres Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Suositeltavana enimmäisarvona voidaan tarkasteltavassa kohteessa pitää VTT:n ohjeiden mukaan v res 5 mm/s. Liitteessä 1 on esitetty mitatuista resultanteista 15 suurinta kussakin mittauspisteessä. Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Resultantti v res [mm/s] mp1 0,2 mp2 0,1 mp3 0,1 mp4 0,1 4.3 Tärinän tunnusluku vw,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa 0,30 mm/s (luokka C). Mitatut tärinän tunnusluvut on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max -arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukko 5. Mitatut tärinän tunnusluvut v w,95. Mittauspiste Tunnusluku v w,95 [mm/s] z y x mp1 0,04 0,01 0,02 mp2 0,03 0,01 0,02 mp3 0,05 0,02 0,02 mp4 0,04 0,01 0,01 4.4 Perustuksesta rakennuksen runkoon siirtyvän tärinän arviointi Rakennuksen ominaisuuksista riippuen perustuksista rakennuksen runkoon siirtyessä tietyn taajuiset värähtelykomponentit voimistuvat ja tietyt vaimenevat. Rakennuksen ominaisuuksista riippuen rakennuksessa havaittavan tärinän voimakkuus on pienempää, yhtä suurta tai suurempaa kuin perustuksesta mitattu tärinä. Kun rakennus sijaitsee liikennetärinän vaikutusalueella, tulee huolehtia siitä, että rakennuksen ominaisuudet eivät voimista sitä taajuusaluetta, jolla maaperän värähtelyä merkittävissä määrin esiintyy. Perustuksista rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vahvistumista arvioidaan käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. 8

Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Rungon tai lattian resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia. 4.4.1 Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka- (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella, käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille 0,30 mm/s). Mittauspiste Rungon värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,runko [mm/s] Lattian värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,lattia [mm/s] mp1 0,02 0,06 mp2 0,03 0,04 mp3 0,03 0,07 mp4 0,02 0,06 4.4.2 Rungon resonanssitarkastelu Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 4. Rungon resonanssitarkastelun perusteella rakennusten rungoille (kerrosmäärä) ei kohdistu erityisvaatimuksia. 4.4.3 Lattian resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Lattian resonanssitarkastelun perusteella välipohjien rakenteeseen ei kohdistu erityisvaatimuksia. 4.5 Arvio runkomelun enimmäistasosta Taulukossa 7 on esitetty runkomelun arviointitulokset mittauspisteittäin (arvioitu värähtelymittauksista). Pystysuuntainen tärinä (z-suunta) säteilee runkoääntä vaakasuorista pinnoista, eli mm. lattioista ja vaakasuuntainen tärinä (y- ja x-suunnat) pystysuorista pinnoista eli seinistä. Liitteessä 2 on esitetty laskennassa käytetyt runkomeluarvot ja korjaustekijät. Tärinäsignaaleista VTT:n arviointimenetelmän mukaan arvioidut runkomelutasot sisältävät epävarmuutta. Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon, Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaa antavana. 9

Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Taulukko 7. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm. A-painotettu suositusarvo (enimmäisarvo) asuinhuoneistossa on 35 db. Mittauspiste A-painotettu runkomelutaso L prm [db] z y x mp1 33 32 33 mp2 17 17 25 mp3 16 13 21 mp4 27 23 22 4.6 Runkomelun mittaustulokset Kohteessa mitattiin raideliikenteen aiheuttamaa runkomelutasoa äänitasomittarilla. Runkomelun mittaamisessa suoraan äänitasona on haasteena sellaisen mittaustilan löytäminen, jossa taustaäänitaso on riittävän alhainen eikä tilaan siirry raideliikenteen melua ilmaäänenä. Usein tällaisen tilan löytäminen on jopa mahdotonta. Nyt runkomelua mitattiin tärinämittauspisteen MP4 kanssa samassa tilassa NCC:n arkistohuoneessa rakennuksen kellarikerroksessa. Suurimmat raideliikenteen mittaustilaan aiheuttamat äänitasot (runkomelutasot) L AS = 30 db(a). Pääosaa junien ohiajoista ei ollut lainkaan havaittavissa äänimittaustuloksista taustaäänitason L pa = 25 28 db vuoksi. 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Tärinä ei aiheuta suunnittelualueen rakennuksille vaurioriskiä. 5.2 Tärinän aiheuttama asumis- ja käyttöviihtyvyyshaitta Tärinä ei mittaus- ja arviointitulosten perusteella aiheuta viihtyvyyshaittaa. Tärinä ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelualueen rakennusten korkeuksille tai rakennusten välipohjien mitoittamiseen. 5.3 Tärinän aiheuttama runkomelu Runkomelun mittaustuloksen (äänitasomittaus) ja värähtelysignaaleista arvioitujen runkomelutasojen perusteella raideliikenne ei aiheuta suunniteltuihin asuinrakennuksiin asuinrakennuksille käytettävää suositusarvoa 35 db(a) ylittäviä runkomelutasoja. Suunniteltuihin rakennuksiin ei tarvitse suunnitella erillistä runkomelun vaimennusta. 5.4 Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset tehtiin. Muun muassa liikenneväylän kunnon, kaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. Tärinämittausten yhteydessä haastateltiin vastaavalla etäisyydellä rautatiestä sijaitsevan naapurikiinteistön käyttäjiä. Käyttäjien mukaan raideliikenteestä ei aiheudu rakennukseen mainittavaa värähtelyä eikä runkomelua. Ainoastaan rautatienpuoleisissa huoneissa ilmaäänenä kantautuva melu koetaan ajoittain häiritsevänä. Tämä huomioidaan suunnittelukohteessa julkisivujen ääneneristävyyden oikealla mitoittamisella. 10

Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys 6 KIRJALLISUUTTA 1. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo 2009 2. Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo 2005 3. Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo 2011 4. Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo 2002 5. Standardi NS8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja 1999 6. Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration and Shock - Evaluation of Human Exposure To Wholebody Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi 1997 7 LISÄTIETOJA Olli Laivoranta Kalle Lehtonen Promethor Oy Promethor Oy puh. 041 506 3418 puh. 0400 995 764 sp. olli.laivoranta@promethor.fi sp. kalle.lehtonen@promethor.fi 11

Tärinä Liite 1 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 1 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen lattialta 3.-10.6.2014 Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 4.6.2014 09.48 0,2 0,17 0,03 0,03 5.6.2014 21.45 0,1 0,08 0,03 0,05 4.6.2014 16.39 0,1 0,06 0,03 0,04 5.6.2014 20.29 0,1 0,05 0,03 0,04 5.6.2014 18.03 0,1 0,05 0,04 0,05 5.6.2014 17.21 0,1 0,04 0,03 0,04 6.6.2014 05.41 0,1 0,04 0,04 0,04 3.6.2014 20.44 0,1 0,06 0,03 0,06 4.6.2014 16.03 0,1 0,04 0,04 0,04 5.6.2014 14.08 0,1 0,04 0,03 0,04 5.6.2014 17.48 0,1 0,04 0,04 0,04 5.6.2014 21.10 0,1 0,04 0,03 0,05 3.6.2014 14.35 0,1 0,05 0,03 0,04 4.6.2014 12.44 0,1 0,04 0,03 0,04 5.6.2014 18.07 0,1 0,05 0,04 0,04 MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 4.6.2014 9:48 0,06 5.6.2014 8:21 0,02 3.6.2014 14:35 0,02 5.6.2014 21:45 0,03 5.6.2014 14:05 0,01 3.6.2014 20:44 0,02 3.6.2014 20:44 0,02 5.6.2014 13:50 0,01 5.6.2014 18:03 0,01 4.6.2014 21:08 0,02 5.6.2014 17:02 0,01 5.6.2014 21:45 0,01 5.6.2014 4:39 0,02 4.6.2014 9:48 0,01 4.6.2014 21:08 0,01 4.6.2014 20:33 0,02 4.6.2014 7:34 0,01 4.6.2014 16:39 0,01 4.6.2014 3:44 0,02 5.6.2014 8:03 0,01 4.6.2014 18:00 0,01 4.6.2014 7:34 0,02 3.6.2014 23:17 0,01 5.6.2014 4:39 0,01 3.6.2014 14:35 0,01 4.6.2014 17:05 0,01 5.6.2014 17:48 0,01 3.6.2014 23:17 0,01 6.6.2014 1:26 0,01 4.6.2014 16:03 0,01 5.6.2014 18:03 0,01 5.6.2014 14:34 0,01 3.6.2014 23:17 0,01 5.6.2014 14:05 0,01 3.6.2014 19:20 0,01 5.6.2014 13:50 0,01 5.6.2014 17:48 0,01 4.6.2014 20:33 0,01 3.6.2014 16:31 0,01 4.6.2014 16:39 0,01 5.6.2014 20:33 0,01 5.6.2014 20:29 0,01 5.6.2014 20:29 0,01 5.6.2014 10:19 0,01 5.6.2014 17:21 0,01 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

Tärinä Liite 1 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 2 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista 3.-10.6.2014 Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 6.6.2014 13.43 0,1 0,07 0,03 0,04 9.6.2014 17.07 0,1 0,08 0,03 0,05 5.6.2014 11.25 0,1 0,07 0,02 0,04 9.6.2014 09.41 0,1 0,07 0,02 0,03 9.6.2014 16.31 0,1 0,06 0,02 0,06 5.6.2014 13.07 0,1 0,06 0,02 0,03 5.6.2014 06.24 0,1 0,05 0,03 0,03 9.6.2014 07.50 0,1 0,05 0,02 0,03 4.6.2014 16.46 0,1 0,05 0,03 0,03 3.6.2014 22.29 0,1 0,05 0,02 0,02 3.6.2014 17.43 0,1 0,04 0,03 0,04 9.6.2014 12.17 0,1 0,05 0,02 0,04 6.6.2014 21.59 0,1 0,05 0,02 0,03 8.6.2014 09.40 0,1 0,05 0,02 0,03 4.6.2014 19.38 0,1 0,05 0,02 0,03 MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 9.6.2014 17:07 0,03 6.6.2014 14:20 0,01 9.6.2014 16:31 0,03 5.6.2014 11:25 0,03 9.6.2014 17:07 0,01 9.6.2014 17:07 0,02 9.6.2014 16:31 0,03 5.6.2014 13:27 0,01 6.6.2014 14:20 0,02 9.6.2014 9:41 0,02 6.6.2014 13:43 0,01 5.6.2014 11:25 0,02 6.6.2014 13:43 0,02 3.6.2014 17:43 0,01 6.6.2014 13:43 0,01 3.6.2014 22:29 0,02 5.6.2014 6:24 0,01 6.6.2014 13:29 0,01 5.6.2014 13:27 0,02 4.6.2014 16:46 0,01 5.6.2014 22:31 0,01 6.6.2014 19:37 0,02 6.6.2014 17:03 0,01 3.6.2014 17:43 0,01 5.6.2014 6:24 0,02 6.6.2014 14:33 0,01 6.6.2014 17:03 0,01 5.6.2014 13:07 0,02 9.6.2014 16:31 0,01 7.6.2014 15:38 0,01 4.6.2014 19:38 0,02 10.6.2014 6:19 0,01 5.6.2014 14:59 0,01 9.6.2014 12:17 0,02 6.6.2014 13:29 0,01 9.6.2014 12:17 0,01 8.6.2014 23:04 0,02 5.6.2014 22:07 0,01 5.6.2014 9:04 0,01 10.6.2014 6:19 0,02 8.6.2014 23:04 0,01 5.6.2014 6:24 0,01 7.6.2014 13:34 0,02 9.6.2014 12:17 0,01 5.6.2014 13:27 0,01 v w,95 = 0,03 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

Tärinä Liite 1 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 3 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista 3.-10.6.2014 Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 5.6.2014 06.49 0,1 0,13 0,04 0,03 5.6.2014 11.25 0,1 0,12 0,03 0,03 4.6.2014 16.36 0,1 0,11 0,04 0,03 5.6.2014 22.48 0,1 0,10 0,04 0,05 6.6.2014 13.43 0,1 0,10 0,04 0,04 9.6.2014 16.31 0,1 0,10 0,03 0,04 4.6.2014 12.14 0,1 0,10 0,03 0,02 9.6.2014 17.07 0,1 0,10 0,03 0,05 5.6.2014 13.20 0,1 0,09 0,04 0,03 6.6.2014 11.54 0,1 0,09 0,03 0,03 3.6.2014 13.43 0,1 0,09 0,02 0,04 4.6.2014 07.21 0,1 0,09 0,02 0,02 5.6.2014 08.58 0,1 0,08 0,04 0,06 4.6.2014 08.25 0,1 0,08 0,03 0,04 4.6.2014 16.46 0,1 0,07 0,03 0,05 MP3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 5.6.2014 11:25 0,05 5.6.2014 8:54 0,02 9.6.2014 17:07 0,02 9.6.2014 16:31 0,05 5.6.2014 10:58 0,02 5.6.2014 10:19 0,02 9.6.2014 17:07 0,05 6.6.2014 11:27 0,01 4.6.2014 9:51 0,02 5.6.2014 6:49 0,04 5.6.2014 10:19 0,01 6.6.2014 13:43 0,02 4.6.2014 16:36 0,04 9.6.2014 11:19 0,01 3.6.2014 13:43 0,02 6.6.2014 13:43 0,04 4.6.2014 9:51 0,01 5.6.2014 6:24 0,01 3.6.2014 13:43 0,04 5.6.2014 13:27 0,01 6.6.2014 13:29 0,01 6.6.2014 11:54 0,03 4.6.2014 16:36 0,01 5.6.2014 11:25 0,01 9.6.2014 7:50 0,03 5.6.2014 6:49 0,01 6.6.2014 4:30 0,01 5.6.2014 13:20 0,03 9.6.2014 17:07 0,01 4.6.2014 16:46 0,01 4.6.2014 19:38 0,03 5.6.2014 13:20 0,01 5.6.2014 8:58 0,01 4.6.2014 12:14 0,03 5.6.2014 8:58 0,01 5.6.2014 15:16 0,01 6.6.2014 19:37 0,03 7.6.2014 15:38 0,01 3.6.2014 16:43 0,01 5.6.2014 13:07 0,03 7.6.2014 16:32 0,01 10.6.2014 6:19 0,01 3.6.2014 17:43 0,03 9.6.2014 16:31 0,01 3.6.2014 17:43 0,01 v w,95 = 0,05 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

Tärinä Liite 1 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 4 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen lattialta 3.-10.6.2014 Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 4.6.2014 16.36 0,1 0,13 0,03 0,04 5.6.2014 06.49 0,1 0,13 0,03 0,04 5.6.2014 08.56 0,1 0,06 0,03 0,05 3.6.2014 13.43 0,1 0,07 0,04 0,03 9.6.2014 11.19 0,1 0,07 0,03 0,03 4.6.2014 16.00 0,1 0,07 0,03 0,03 4.6.2014 22.39 0,1 0,06 0,03 0,03 3.6.2014 16.43 0,1 0,06 0,03 0,02 6.6.2014 22.34 0,1 0,05 0,03 0,03 10.6.2014 05.16 0,1 0,04 0,03 0,03 7.6.2014 13.25 0,1 0,04 0,04 0,03 4.6.2014 13.12 0,1 0,05 0,03 0,03 8.6.2014 23.04 0,1 0,05 0,03 0,03 5.6.2014 02.43 0,1 0,05 0,03 0,03 5.6.2014 01.45 0,0 0,04 0,03 0,03 MP4 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 5.6.2014 6:49 0,04 9.6.2014 11:19 0,02 5.6.2014 8:56 0,02 4.6.2014 16:36 0,04 4.6.2014 16:00 0,01 5.6.2014 6:49 0,01 9.6.2014 11:19 0,03 4.6.2014 22:39 0,01 9.6.2014 11:19 0,01 4.6.2014 16:00 0,03 3.6.2014 13:43 0,01 3.6.2014 13:43 0,01 4.6.2014 22:39 0,03 3.6.2014 16:43 0,01 5.6.2014 1:45 0,01 3.6.2014 13:43 0,03 4.6.2014 13:12 0,01 4.6.2014 16:36 0,01 3.6.2014 16:43 0,03 6.6.2014 22:34 0,01 3.6.2014 16:43 0,01 5.6.2014 2:43 0,02 10.6.2014 5:16 0,01 7.6.2014 13:25 0,01 6.6.2014 22:34 0,02 8.6.2014 23:04 0,01 4.6.2014 16:00 0,01 4.6.2014 13:12 0,02 7.6.2014 13:25 0,01 4.6.2014 13:12 0,01 5.6.2014 8:56 0,02 5.6.2014 1:45 0,01 5.6.2014 2:43 0,01 8.6.2014 23:04 0,02 5.6.2014 6:49 0,01 4.6.2014 22:39 0,01 5.6.2014 1:45 0,02 5.6.2014 2:43 0,01 10.6.2014 5:16 0,01 10.6.2014 5:16 0,02 5.6.2014 8:56 0,01 8.6.2014 23:04 0,01 7.6.2014 13:25 0,01 4.6.2014 16:36 0,01 6.6.2014 22:34 0,01 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,01 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

Tärinä Liite 2 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 1 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Arvioidut runkomelutasot 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen lattialta 3.-10.6.2014 MP1 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] 5.6.2014 18:03 33 5.6.2014 18:03 31 5.6.2014 18:03 34 3.6.2014 17:28 32 3.6.2014 16:31 30 4.6.2014 9:48 31 5.6.2014 21:45 31 3.6.2014 20:44 28 3.6.2014 16:31 30 3.6.2014 16:31 31 4.6.2014 16:39 28 4.6.2014 16:39 30 3.6.2014 20:44 30 5.6.2014 17:21 28 3.6.2014 17:28 29 4.6.2014 16:39 30 4.6.2014 19:21 27 5.6.2014 4:39 29 5.6.2014 17:21 29 5.6.2014 4:39 27 5.6.2014 17:21 29 5.6.2014 4:39 29 3.6.2014 17:28 27 3.6.2014 20:44 29 4.6.2014 19:21 29 4.6.2014 17:41 27 5.6.2014 17:48 28 5.6.2014 17:48 29 4.6.2014 18:00 26 4.6.2014 18:00 27 4.6.2014 17:41 28 5.6.2014 17:48 26 4.6.2014 19:21 27 4.6.2014 18:00 28 5.6.2014 20:29 25 4.6.2014 17:41 26 5.6.2014 20:29 28 5.6.2014 21:45 23 4.6.2014 12:44 25 4.6.2014 3:44 26 4.6.2014 3:44 22 5.6.2014 21:45 25 4.6.2014 12:44 25 4.6.2014 21:08 21 5.6.2014 20:29 24 L pa = 33 L pa = 32 L pa = 33 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset 1-5 -2 db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (lattialta) 3 db * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

Tärinä Liite 2 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 2 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Arvioidut runkomelutasot 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista 3.-10.6.2014 MP2 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] 3.6.2014 17:43 16 3.6.2014 17:43 14 3.6.2014 17:43 25 6.6.2014 14:20 13 6.6.2014 13:29 13 3.6.2014 12:57 20 5.6.2014 13:27 13 6.6.2014 14:20 13 6.6.2014 14:20 17 6.6.2014 13:29 11 3.6.2014 12:57 11 6.6.2014 13:29 17 3.6.2014 12:57 11 10.6.2014 6:19 8 10.6.2014 6:19 16 10.6.2014 6:19 10 5.6.2014 13:27 8 5.6.2014 13:27 15 6.6.2014 10:36 10 6.6.2014 10:36 7 5.6.2014 9:04 13 5.6.2014 9:04 8 5.6.2014 9:04 5 6.6.2014 10:36 12 9.6.2014 8:15 7 9.6.2014 8:15 5 9.6.2014 8:15 12 4.6.2014 16:46 6 4.6.2014 16:46 4 5.6.2014 14:59 11 6.6.2014 17:03 5 5.6.2014 14:59 3 6.6.2014 17:03 11 5.6.2014 14:59 5 7.6.2014 15:38 3 7.6.2014 15:38 10 7.6.2014 15:38 5 9.6.2014 17:34 2 3.6.2014 12:38 10 3.6.2014 12:38 5 8.6.2014 9:40 2 4.6.2014 16:46 9 9.6.2014 16:31 3 9.6.2014 16:31 2 8.6.2014 9:40 8 L pa = 17 L pa = 17 L pa = 25 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset 1-5 -2 db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (lattialta) 3 db * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

Tärinä Liite 2 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 3 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Arvioidut runkomelutasot 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista 3.-10.6.2014 MP3 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] 9.6.2014 14:00 17 6.6.2014 13:29 14 3.6.2014 17:43 21 6.6.2014 13:29 16 3.6.2014 17:43 13 6.6.2014 13:29 21 6.6.2014 14:20 15 5.6.2014 10:58 12 9.6.2014 14:00 20 3.6.2014 17:43 14 6.6.2014 14:20 11 6.6.2014 14:20 20 5.6.2014 10:58 13 9.6.2014 14:00 11 4.6.2014 8:47 18 6.6.2014 11:54 13 5.6.2014 8:54 11 5.6.2014 10:58 17 5.6.2014 13:27 12 6.6.2014 11:54 11 8.6.2014 9:42 17 6.6.2014 11:27 12 5.6.2014 10:19 10 3.6.2014 14:34 16 8.6.2014 9:42 12 3.6.2014 14:34 10 6.6.2014 4:35 16 6.6.2014 4:35 12 6.6.2014 11:27 9 5.6.2014 9:04 16 5.6.2014 8:54 12 8.6.2014 9:42 9 6.6.2014 11:54 16 5.6.2014 9:04 11 4.6.2014 8:53 9 5.6.2014 8:54 16 9.6.2014 6:55 11 5.6.2014 13:27 9 5.6.2014 13:27 15 5.6.2014 10:19 11 5.6.2014 6:47 8 5.6.2014 10:19 15 9.6.2014 13:23 10 4.6.2014 16:46 8 3.6.2014 19:20 15 L pa = 16 L pa = 13 L pa = 21 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset 1-5 -2 db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (lattialta) 3 db * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

Tärinä Liite 2 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 4 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Arvioidut runkomelutasot 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen lattialta 3.-10.6.2014 MP4 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] 4.6.2014 16:00 18 4.6.2014 16:00 17 4.6.2014 16:00 15 4.6.2014 16:36 17 3.6.2014 13:43 15 3.6.2014 16:43 15 5.6.2014 8:56 17 9.6.2014 11:19 14 3.6.2014 13:43 14 3.6.2014 16:43 17 5.6.2014 6:49 14 9.6.2014 11:19 14 5.6.2014 6:49 17 3.6.2014 16:43 14 5.6.2014 6:49 13 9.6.2014 11:19 17 5.6.2014 8:56 14 5.6.2014 8:56 13 3.6.2014 13:43 16 4.6.2014 16:36 12 4.6.2014 16:36 12 4.6.2014 13:12 16 4.6.2014 13:12 11 4.6.2014 13:12 11 7.6.2014 13:25 7 7.6.2014 13:25 4 7.6.2014 13:25 3 10.6.2014 5:16 5 5.6.2014 2:43 4 5.6.2014 1:45 3 5.6.2014 2:43 4 5.6.2014 1:45 3 5.6.2014 2:43 3 5.6.2014 1:45 3 10.6.2014 5:16 2 6.6.2014 22:34 1 4.6.2014 22:39 2 6.6.2014 22:34 2 4.6.2014 22:39 1 6.6.2014 22:34 2 8.6.2014 23:04 2 8.6.2014 23:04 0 8.6.2014 23:04 1 4.6.2014 22:39 1 10.6.2014 5:16 0 L pa = 27 L pa = 23 L pa = 22 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset 1-5 -2 db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (lattialta) 3 db * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

Ympäristömelu Raportti PR3169-Y02 Sivu 1 (11) NCC Rakennus Oy Risto Keränen Asemakatu 7 70110 Kuopio Turku 8.1.2015 TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Päivitys 8.1.2015 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh. 050 377 6565 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh. 050 570 3476 promet@promethor.fi

Tie- ja raideliikennemeluselvitys Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 Yleistä... 4 2 Kohteen sijainti ja ympäristö... 4 3 Melun ohjearvot... 5 3.1 Ulkoalueet... 5 3.2 Sisätilat... 5 4 Melutasojen laskenta... 6 4.1 Laskentamenetelmät... 6 4.2 Maastomalli... 7 4.3 Liikennetiedot... 7 5 Laskentatulokset... 8 6 Julkisivujen äänitasoerovaatimukset... 9 7 Parvekelasitusten äänitasoerovaatimukset... 10 8 Tulosten tarkastelu... 11 9 Lisätietoa... 11 10 Kirjallisuus... 11 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 1B) ennustetilanteessa luonnoksen VE1 mukaisella maankäytöllä. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 2B) ennustetilanteessa luonnoksen VE2 mukaisella maankäytöllä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie- ja raideliikennemelua vastaan. Parvekelasitusten lisäysvaimennusvaatimukset päiväajan ohjearvon täyttämiseksi. 2

Tie- ja raideliikennemeluselvitys TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa melua suunnitellussa asuinrakentamiskohteessa osoitteessa. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostaloja. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti ennustetilanteessa vuonna 2030. Tarkastelussa on määritetty melutasot ulko-oleskelualueilla ja mahdollinen meluntorjunnan tarve, parvekkeisiin kohdistuvat melutasot ja parvekelasitustarpeet sekä julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset kahdella eri vaihtoehtoisella ennustemallilla (VE1 ja VE2). Piha-alueiden melutaso on oleellisilta osin vastaava VE1- ja VE2-tilanteissa. Kummassakin vaihtoehdossa rakennusten massoittelu rajoittaa melun leviämistä merkittävimmiltä melunlähteiltä ja ohjearvot alittuvat lähes koko sisäpihan alueella. Erityisiä melusuojauksia ei ole tarpeen rakentaa. Julkisivun äänitasoerovaatimukset ovat oleellisilta osin vastaavat luonnosten VE1 ja VE2 vaihtoehdoissa. Vaatimukset ovat: radan puoleisella rakennuksella radan puoleisella julkisivulla 40 db ja itä- ja länsipuoleisilla julkisivuilla 32 36 db Asemakadun puoleisen rakennuksen tien puoleisella julkisivulla 34 db ja itä- ja länsipuoleisilla julkisivuilla 30 db. Junaradan puoleisilla julkisivuilla ja Asemakadun puoleisilla julkisivuilla päiväajan keskiäänitason saavuttamiseksi parvekkeiden lasitusten lisäysvaimennusvaatimukset ovat yli 7 db. Normaalilla raollisella parvekelasituksella saavutetaan normaalisti noin 7 db vaimennus. Parvekkeen vaimennusta voidaan parantaa esimerkiksi toteuttamalla lasitus tiivistettynä, paksummilla parvekelaseilla tai sijoittamalla parvekkeelle ääntä absorboivaa materiaalia. Kuvatunlaisilla ratkaisuilla saavutetaan normaalisti noin 10 db vaimennus. Asemakadun puoleisella julkisivulla julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan noin 67 db, jolloin lisäysvaimennustarve on noin 12 db. Tämän suuruisen vaimennuksen saavuttaminen saattaa edellyttää parvekelasituksen osalta erikoisratkaisuja. Lasituksen aikaansaamaan vaimennukseen vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko ja rakenne ja lasituksen pinta-ala. Mikäli ko. parvekkeilla halutaan varmuudella saavuttaa päiväajan ohjearvo, tulee lasituksen vaatimukset mitoittaa, kun parvekkeen rakenne ja mitat ovat selvillä. Selvitys on päivitys aikaisempaan selvitykseen PR3169-Y01 (19.6.2014). Massoitteluvaihtoehdot ovat muuttuneet aikaisemmasta selvityksestä. 3

Tie- ja raideliikennemeluselvitys 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa melua suunnitellussa asuinrakentamiskohteessa osoitteessa. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostaloja. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti ennustetilanteessa vuonna 2030. Tarkastelussa on määritetty melutasot ulko-oleskelualueilla ja mahdollinen meluntorjunnan tarve, parvekkeisiin kohdistuvat melutasot ja parvekelasitustarpeet sekä julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Tero Virjonen ja Kalle Lehtonen. Selvitys on päivitys aikaisempaan selvitykseen PR3169-Y01 (19.6.2014). Massoitteluvaihtoehdot ovat muuttuneet aikaisemmasta selvityksestä. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkasteltava kohde sijaitsee Kuopiossa osoitteessa Asemakatu 7. Kuvassa 1 on esitetty kohteen sijainti kartalla. Kuva 1. Tutkittavan kohteen sijainti (rajaus on suuntaa antava). 4

Tie- ja raideliikennemeluselvitys Kohteessa sijaitsee nykytilanteessa rakennuksia, joissa sijaitsee mm. toimisto- ja varastotiloja. Olemassa olevat rakennukset on suunniteltu purettavan ja kiinteistölle on suunniteltu rakennettavan kuusikerroksisia asuinkerrostaloja. Rakennusten osalta on meluselvityksessä tarkasteltu kahta massoitteluluonnosta VE1 ja VE2. Kohteen ulko-oleskelualueet sijoitetaan kohteen keskiosaan sisäpihan alueelle. 3 MELUN OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 2,3 Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja 45 db(a) 40 db(a) 4 luonnonsuojelualueet 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista eikä viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. 3.2 Sisätilat Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti- eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo 22 7. 5

Tie- ja raideliikennemeluselvitys Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus- ja kokoontumistilat 35 db(a) - Liike- ja toimistohuoneet 45 db(a) - Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeq-taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. [4] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentaohjelmassa maastomalli voidaan syöttää ohjelmaan kartta- ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina liikennetietoja (määrät ja ajonopeudet), joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta-asetukset. 6

Tie- ja raideliikennemeluselvitys Taulukko 3. Laskenta-asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha-alueilla 2 m maan pinnasta Julkisivut kerroksittain (kerroskorkeus 3 m) 1000 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue junaradan alla 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli Maastomallina on laskennassa käytetty Maanmittauslaitoksen 2 m x 2 m korkeuspisteaineistoa (korkeusjärjestelmä N2000). Kohteen piha-alueet ja rakennukset on huomioitu laskennassa arkkitehdin toimittamien asemapiirrosten ja leikkauskuvien mukaisesti. Melukartoissa on merkitty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: suunnitellut asuinrakennukset ruskealla olemassa olevat asuinrakennukset mustalla muut rakennukset harmaalla. Suunniteltujen rakennusten korkeutena on käytetty + 127,7 m eli noin 19 m maan pinnasta. Piha-alueet on tasattu korkeuteen + 108,5 m asemapiirroksen mukaisesti. Suunnitellut leikki- ja oleskelualueet on suunniteltu sijoitettavan sisäpihan keskiosiin ja ne on merkitty melukartoissa LE -merkinnällä. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Laskennassa käytetyt tieliikennetiedot perustuvat Kuopion keskusta-alueen liikenteen yleissuunnitelman tietoihin sekä Tampereen Teknillisen Yliopiston laatimaan liikenne-ennusteeseen (Tutkimusraportti 80, Kuopion alueen liikennemalli 2012). Laskennassa on oletettu, että 90 % liikenteestä kulkee päiväaikaan klo 7 22. Liikennetiedot on esitetty taulukossa 4. Taulukossa esitetty KVL-liikennemäärä tarkoittaa tien keskimääräistä vuorokausiliikennemäärää. 7