TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Ympäristömelu Raportti PR Y Sivu 1 (13) Vihdin kunta Matti Hult Turku TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Sisällysluettelo 1 Yleistä Alueen sijainti ja ympäristö Melutason ohjearvot Ulkoalueet Sisätilat Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli Liikennetiedot Laskentatulokset Nykytilanne Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Tulosten tarkastelu Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykytilanteessa. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) ennustetilanteessa suunnitellulla maankäytöllä. Tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 3B) ennustetilanteessa suunnitellulla maankäytöllä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset raideliikennemelua vastaan hetkellisten maksimimelutason tavoitearvon täyttymiseksi. 2

3 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa Vihdin Pajuniityn eteläosan asemakaava alueella (kaava N 106) nykyisellä sekä arvioidulla liikenteellä alueen kehittymisen jälkeen. Alueelle suunnitellaan rakennettavan mm. omakotitaloja ja asuinkerrostaloja sekä liikuntapuisto. Selvityksessä on määritetty melutasot ulkoalueilla sekä asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.3 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth ja Jani Kankare. 2 ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkasteltava alue sijaitsee Vihdin Nummelan taajaman eteläosassa. Kuvassa 1 on esitetty tutkittavan alueen sijainti kartalla punaisella rajattuna. Kuva 1. Tutkittavan alueen sijainti (Kaavaehdotuksen selostus, Vihdin kunta). Tutkittavalla alueella sijaitsee nykytilanteessa jonkin verran asuinpientaloja. Pääosa alueesta on rakentamatonta peltoaluetta. Tarkasteltava alue rajautuu pohjoisessa rautatiehen ja etelässä Pillistöntiehen. Kaavalla alueen asuinrakentamista on tulevaisuudessa tarkoitus lisätä merkittävästi. Alueelle on suunniteltu omakotitalo, rivitalo ja kerrostalorakentamista. Lisäksi alueen keskiosiin sijoitetaan yleisten raken 3

4 nusten korttelialue ja pohjoisosaan urheilupuiston alue. Asuinalueiden läheisyyteen sijoitetaan virkistysalueita. Ote asemakaavaehdotuksesta on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Ote kohteen asemakaavaehdotuksesta (Asemakaavaehdotus, , Vihdin kunta). Alueen melutasojen kannalta merkittävin lähde on alueen pohjoisreunassa kulkeva Hanko Hyvinkääjunarata. Radalla liikennöi ainoastaan tavarajunia. Alueen teiden liikenne nykytilanteessa on hyvin vähäistä ja lähimmätkin vilkasliikenteiset tiet sijaitsevat kaukana. Ennustetilanteessa tieliikenne alueella lisääntyy uudisrakentamisen myötä. 4

5 3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tieliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. Näin ollen viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. 3.2 Sisätilat Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuoneet 45 db(a) 5

6 Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36).[4] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle yöaikaan. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus on tehty laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.3 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli voidaan syöttää ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina liikennetietoja (määrät ja ajonopeudet), joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha alueet 2 m maan pinnasta Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1200 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue rautatien alapuolella 1 (pehmeä) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 6

7 4.2 Maastomalli Maastomallina on laskennassa käytetty Vihdin kunnan pohjakarttaa, joka on saatu vuonna 2007 kunnalle laadittua melumallinnusta varten. Maastomallia on täydennetty tarvittavilta osin Maanmittauslaitoksen aineiston perusteella. Melukartoissa on merkitty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: olemassa olevat asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuinrakennukset ruskealla muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon ja maankäytön suunnitelmiin. Suunnitellut rakennukset on huomioitu kuvassa 3 esitetyn maankäytön havainnekuvan mukaisesti. Asuin ja piharakennusten korkeudet on arvioitu kerrosmäärän perusteella kerroskorkeuden ollessa 3 m (kerrostalot lisäksi +1 m). Liikuntapuiston uimahallin (6 m), jäähallin (7 m) ja liikuntasalin (12 m) korkeudet on otettu alueen yleissuunnitelmasta. Yleisurheilukentän/jalkapallostadionin katsomoiden korkeuden on oletettu olevan 5 m. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Laskennassa on käytetty tieliikenteen lähtötietoina Nummelan eteläosan yleiskaavan liikenneselvityksen tietoja (Strafica ). Liikennetiedot on annettu nykytilanteelle (2013) sekä ennustetilanteelle, jossa Nummelan alueen osayleiskaavan mukainen kehitys on viety loppuun. Tarkastelualueelle rakennetaan uusia tieyhteyksiä, joiden vaikutukset on huomioitu ennustetilanteen melulaskennassa. Ennustetilanteen osalta on käytetty liikenneselvityksen ennustetta, jossa Espoo Vihti Lohja junarataa ei ole toteutettu, joka on tieliikenteen osalta ns. pahin tilanne. Laskennassa on oletettu, että 90 % liikenteestä kulkee päiväaikaan klo Liikennetiedot alueen nykyisillä teillä on esitetty taulukossa 4. Alueen suunnitellut tieyhteydet ja liikennemäärät ennustetilanteessa vuonna 2030 on esitetty kuvassa 3. Kuvan pohjakarttana on alueen maankäytön havainnekuva. Taulukossa esitetty KVL liikennemäärä tarkoittaa tien keskimääräistä vuorokausiliikennemäärää. Raskaan liikenteen osuudeksi on arvioitu 2 %, koska liikenne on pääosin asuinalueiden henkilöliikennettä, eikä alueella sijaitse teollisuutta. Teiden nopeusrajoituksena kaava alueella on ennustetilanteessa käytetty 40 km/h. Taulukko 4. Liikennetiedot nykytilanteessa Tie KVL nykytilanteessa vuonna 2013 [kpl] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Pillistöntie Naaranpajuntie Vanha Sepäntie

8 Kuva 3. Alueen tiejärjestelyt ja liikennemäärät ennustetilanteessa. 8

9 Raideliikenne Laskennassa käytetyt nykytilanteen mukaiset junaliikennemäärät on esitetty taulukossa 5. Junaliikenteen on arvioitu lisääntyvän 20 % vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 5. Junaliikennetiedot nykytilanteessa. Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] F TaJu R TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty pääkohdittain melulaskennan tulokset nyky ja ennustetilanteissa. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. Tulosten tarkastelussa on käsitelty ainoastaan kaava alueella sijaitsevia rakennuksia ja alueita. 5.1 Nykytilanne Melukarttaliitteissä 1A ja 1B on esitetty melutaso alueella nykytilanteessa. Laskennan perusteella: Päiväajan keskiäänitaso on kahdella junarataa lähimpänä olevalla asuinrakennuksella suurimmillaan db(a) ja muilla asuinrakennuksilla alle 55 db(a). Yöajan keskiäänitaso on kahdella junarataa lähimpänä olevalla asuinrakennuksella suurimmillaan db(a) ja muilla asuinrakennuksilla 50 db(a) tai sen alle. Melutaso alittaa ohjearvot pääosalla asuinrakennusten ulkoalueita nykytilanteessa. Alueen merkittävin melulähde on rautatie, jonka johdosta voimakas melu on alueella vain hyvin ajoittaista. Tieliikenteen vaikutus melutasoihin on vähäinen, koska teiden liikennemäärät ovat pieniä. 5.2 Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne Asumiseen käytettävät alueet Melukarttaliitteissä 2A ja 2B on esitetty alueen melutaso, kun Nummelan alueen osayleiskaavan mukainen kehittyminen on edennyt loppuun. Laskennassa on käytetty rautatien liikenteelle vuoden 2030 ennustetta, jossa liikenne rautatiellä on kasvanut 20 % nykytilanteeseen verrattuna. Alueen maankäyttö on huomioitu havainnekuvan mukaisesti. Laskennan perusteella: Päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db(a) suunniteltujen asuinrakennusten piha alueilla. Yöajan keskiäänitaso alittaa 45 db(a) pääosalla suunniteltujen asuinrakennusten piha alueita. Yöajan keskiäänitaso ylittää Nummenkyläntien pohjoispuolella olevalla alueella osittain 45 db(a). Ylitys tapahtuu rataa lähimpänä olevilla pientaloilla. Yöajan keskiäänitaso on kuitenkin koko Nummenkyläntien pohjoispuolella olevalla alueella alle 50 db(a). 9

10 Melukarttaliitteissä 3A ja 3B on esitetty päivä ja yöajan keskiäänitasot, kun raideliikennettä ei ole huomioitu alueen melutasoissa. Laskennan perusteella: Päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db(a) suunniteltujen asuinrakennusten piha alueilla. Yöajan keskiäänitaso alittaa 45 db(a) suunniteltujen asuinrakennusten piha alueilla. Melukarttojen perusteella alueen merkittävin melulähde on rautatie. Tieliikenteen vaikutus rajautuu teiden välittömään läheisyyteen liikennemäärästä riippuen metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Näin ollen teiden läheisyydessä sijaitsevilla asuinrakennuksilla melulle herkät ulkoalueet tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa rakennusten ns. suojan puolelle, jossa melua on vähemmän. Alueen luoteisosan asuinrakennusten piha alueilla keskiäänitaso alittaa päiväajan ohjearvon 55 db(a), mutta ylittää osalla ulkoalueita uusien asuinalueiden yöajan ohjearvon 45 db(a). Yöajan keskiäänitaso alittaa kuitenkin kaikkien asuinrakennusten ulkoalueilla 50 db(a). Nummenkyläntien pohjoispuolen alueen yöajan keskiäänitaso aiheutuu pääosin rautatien melusta, joka ei ole läheskään jatkuvaa. Näin ollen junamelu mielletään yleisesti tieliikennemelua vähemmän häiritseväksi. Junien ohiajoja on yöaikaan (klo 22 7) keskimäärin viisi kappaletta ja yhden ohiajon kesto on noin 1 3 min. Muuna aikana melutaso on selvästi alle 45 db(a), kuten melukarttaliitteestä 3B on nähtävissä. Huomioitaessa ulkoalueiden öinen käyttö (jota normaalisti ei ole), voidaan todeta, että varsin hyvät ääniolosuhteet ulkoalueilla saavutetaan, kun päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db(a) ja yöajan keskiäänitaso alittaa 50 db(a) eli ns. vanhojen asuinalueiden ohjearvot, kun sisämelutasoista huolehditaan riittävällä julkisivujen ääneneristävyydellä. Liikuntapuiston alue Liikuntapuiston osalta melutasoja tarkastellaan ainoastaan päiväajan osalta. Melukarttaliitteen 2A perusteella päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) jääkiekkokaukalon, skeittiparkin, yleisurheilukentän ja osittain koirapuiston alueella. Päiväajan keskiäänitaso on näillä alueilla desibeliä. Keskiäänitaso aiheutuu junaliikenteen hetkittäisistä melutapahtumista ja näin ollen melutaso on suuren osan päiväaikaa selvästi alle 55 db(a), kuten melukarttaliitteestä 3A on nähtävissä. 6 JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET Julkisivun ääneneristävyysvaatimus eli äänitasoerovaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena julkisivuun kohdistuvan yöaikaisen raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 2 ohjearvoja ja Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimimelutasoa yöaikaiselle junamelulle. Lasketut julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset sisältävät varmuusvaran 2 3 db, joka tulee huomioida julkisivurakenteita suunniteltaessa. Alle 25 db:n vaatimuksia ei ole esitetty, sillä ne täyttyvät normaalilla julkisivurakentamisella Laskennan perusteella julkisivuihin kohdistuvat tie ja raideliikenteen keskiäänitasot eivät ole korkeita (suurimmillaan 28 db). Keskiäänitason ohjearvot saavutetaan koko alueella julkisivuilla, joiden ääneneristävyysvaatimukset ovat normaalitasoa. Radan läheisyyteen suunnitelluilla asuinrakennuksilla julkisivuihin kohdistuvat hetkelliset maksimiäänitasot ovat suuria. Tästä johtuen, mikäli sisätiloissa halutaan saavuttaa yöaikaiselle junamelulle yleisesti noudatettu hetkellisten äänitasojen tavoitearvo L AF,maks 45 db(a), vaaditaan julkisivuilta hyvää ää 10

11 neneristävyyttä. Ääneneristävyysvaatimukset hetkellisen maksimiäänitason tavoitearvon saavuttamiseksi on esitetty liitteessä 3. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan 40 db lähimmällä kerrostalolla ja 38 db lähimmillä pientalorakennuksilla. Tämän suuruiset vaatimukset luokitellaan korkeiksi, mikä tulee huomioida julkisivujen suunnittelussa. Liitteessä 3 alueilla, joilla vaatimus on esitetty ympyröimällä useiden rakennusten alue, esitetty vaatimus koskee radalle päin suuntautuvia julkisivuja. Jos Nummenkyläntien pohjoispuolella olevalla alueella pohjoisimpien asuinrakennusten sijaintia muutetaan vielä pohjoisemmaksi (piharakennusten paikalle) piha alueen suojaamiseksi melulta, tulee asuinrakennusten ääneneristävyysvaatimus muuttaa 38 db 40 db. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten vaikutukset rakentamiseen on esitetty taulukossa 6 [5]. Taulukko 6. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että tie ja raideliikenteen aiheuttaman melutason erotus ulko ja sisätilan välillä on vähintään x db. 11

12 7 TULOSTEN TARKASTELU Asumiseen käytettävien alueiden ulkoalueet Melutasolaskentojen perusteella suunniteltujen asuinrakennusten piha alueiden keskiäänitaso on: päiväaikaan ohjearvoa 55 db(a) pienempi yöaikaan ohjearvoa 50 db(a) (vanhojen alueiden ohjearvo) pienempi yöaikaan Nummenkyläntien pohjoispuolella osittain yli ohjearvon 45 db(a) (uusien alueiden ohjearvo). Keskiäänitaso alueelle aiheutuu yöaikaan viiden junan ohiajosta ja näin ollen melu ei ole läheskään jatkuvaa, vaan suuren osan yöajastakin melutaso piha alueilla on alle 45 db(a). Tieliikenteen aiheuttamat päivä ja yöajan keskiäänitasot ovat kaikilla asuinrakennusten piha alueilla ohjearvoja 55 db(a) ja 45 db(a) pienempiä. Melutasojen perusteella ja melun luonteesta johtuen ohjearvojen voidaan mielestämme katsoa täyttyvän suunnitellulla maankäytöllä. Lähellä junarataa sijaitsevien asuinrakennusten ja lähellä teitä sijaitsevien asuinrakennusten melulle herkät ulko oleskelualueet suositellaan sijoitettavan rakennusten suojaan alueille, joilla melua on vähiten. Liikuntapuiston alue Liikuntapuiston osalta melutasoja tarkastellaan ainoastaan päiväajan osalta. Melukarttaliitteen 2A perusteella päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) jääkiekkokaukalon, skeittiparkin, yleisurheilukentän ja osittain koirapuiston alueella. Päiväajan keskiäänitaso on näillä alueilla desibeliä. Keskiäänitaso aiheutuu junaliikenteen hetkittäisistä melutapahtumista ja näin ollen melutaso on suuren osan päiväaikaa selvästi alle 55 db(a). Asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyydet Laskennan perusteella julkisivuihin kohdistuvat tie ja raideliikenteen keskiäänitasot eivät ole korkeita (suurimmillaan 28 db). Keskiäänitason ohjearvot sisätiloissa saavutetaan koko alueella julkisivuilla, joiden ääneneristävyysvaatimukset ovat normaalitasoa. Radan läheisyyteen suunnitelluilla asuinrakennuksilla julkisivuihin kohdistuvat hetkelliset maksimiäänitasot ovat suuria. Tästä johtuen, mikäli sisätiloissa halutaan saavuttaa yöaikaiselle junamelulle yleisesti noudatettu hetkellisten äänitasojen tavoitearvo L AF,maks 45 db(a), vaaditaan julkisivuilta hyvää ääneneristävyyttä. Laskennan perusteella lähimpänä junarataa sijaitsevilla asuinrakennuksilla vaatimukset ovat radan puoleisilla julkisivuilla suuruudeltaan db. 8 LISÄTIETOA Jani Kankare Toni Hägerth Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. jani.kankare@promethor.fi sp. toni.hagerth@promethor.fi 12

13 9 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje

14 Liite 1A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Pajuniityn eteläosan asemakaava N 106, Vihti. Nykytilanne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

15 Liite 1B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Pajuniityn eteläosan asemakaava N 106, Vihti. Nykytilanne. Yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

16 Leikkialue Koirapuisto Parkour Skeittiparkki Koripallokenttä Yleisurheilu Kaukalo Kenttä Kivituhkakenttä Liikuntasali Jäähalli Uimahalli Jalkapallokenttä Parkkialue Liite 2A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Pajuniityn eteläosan asemakaava N 106, Vihti. Ennustetilanne, suunniteltu maankäyttö. Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

17 Leikkialue Koirapuisto Parkour Skeittiparkki Koripallokenttä Yleisurheilu Kaukalo Kenttä Kivituhkakenttä Liikuntasali Jäähalli Uimahalli Jalkapallokenttä Parkkialue Liite 2B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Pajuniityn eteläosan asemakaava N 106, Vihti. Ennustetilanne, suunniteltu maankäyttö. Yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

18 Laskennassa on huomioitu ainoastaan tieliikenteen aiheuttama melu. Laskentatulos kuvaa melutasoa aikana, jolloin rautatiellä ei kulje junaa. Leikkialue Koirapuisto Parkour Skeittiparkki Koripallokenttä Yleisurheilu Kaukalo Kivituhkakenttä Jäähalli Uimahalli Jalkapallokenttä Parkkialue Liite 3A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. N 106 Pajuniityn eteläosan asemakaava, Vihti. Ennustetilanne, suunniteltu maankäyttö. Tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

19 Laskennassa on huomioitu ainoastaan tieliikenteen aiheuttama melu. Laskentatulos kuvaa melutasoa aikana, jolloin rautatiellä ei kulje junaa. Leikkialue Koirapuisto Parkour Skeittiparkki Koripallokenttä Yleisurheilu Kaukalo Kivituhkakenttä Jäähalli Uimahalli Jalkapallokenttä Parkkialue Liite 3B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. N 106 Pajuniityn eteläosan asemakaava, Vihti. Ennustetilanne, suunniteltu maankäyttö. Tieliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

20 Liite 4 = 26 db(a) = 28 db(a) = 30 db(a) = 32 db(a) = 34 db(a) = 36 db(a) = 38 db(a) = 40 db(a) = 42 db(a) PR-Y Mittakaava 1:4000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Pajuniityn eteläosan asemakaava N 106, Vihti. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset, jotta raideliikenteen maksimimelu asuintiloissa ei ylitä tavoitearvoa 45 db(a)