Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa



Samankaltaiset tiedostot
Vapaaehtoistyön peruskurssi. Mieliseuran esittely Tukihenkilötyö Monimuotoinen vapaaehtoistyö

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus

Itsemurhasta on turvallista puhua

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Maaseudun turvaverkko-hanke

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

KAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintasuunnitelma Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Klubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: nuortenturku(at)turku.fi

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Puhetta elämästä -kortit

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Sosiaalipäivystyksen toiminta Turun puukotustragediassa

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Järki & Tunne Mieli päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Psykososiaalisen tuen valtakunnallinen valmius. Riikka Vikström, koordinaattori, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Itsemurhien ehkäisy. Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS ESPOO Eija Himanen

Isän kohtaamisen periaatteita

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT ESPOO

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Hankkeen taustaa Anne Viitala / Surevan kohtaaminen -hanke Sari Heikka / KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

HYVINVOINTIA ARJESTA KESÄ 2018

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

VOIKUKKIA -ryhmätoiminnan reunaehdot

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

Tullinkulman Työterveys

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Asian Asian muutos muut 5,01 4,80 Asian muutos Asiakkaan arvio Asian muutos Työn tekijän arvio

Vertaisohjaajien koulutuspäivät

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Omaehtoinen opiskelu

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Defusing-osaamisesta on hyötyä

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

Opas sinulle, jonka perhettä koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Mitä seksuaalisuus on?

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet

VOI HYVIN yleisöluento

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo Hki

Kriisin psykososiaaliset

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Kriisikeskus Mobilen tilastotietoja vuodelta 2017

T U I J A H E L L S T E N

Maakunnallisen turvallisuussuunnitelman tavoitteena

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

Transkriptio:

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1

Organisaatio Kattojärjestönä Suomen Mielenterveysseura (1897) 54 paikallisseuraa 18 kriisikeskusta Tampereen mielenterveysseura ry (1975) Kriisikeskus Osviitta (1993) Sivu 2

Rahoittajat Raha-automaattiyhdistys 60% Tampereen kaupunki 40% Sivu 3

Toimijat Hallituksen jäsenet Toiminnanjohtaja 3 kriisityöntekijää N.60 vapaaehtoista tukihenkilöä Sivu 4

Työmuodot Kriisipuhelin (paikallinen, valtakunnallinen) Tapaamiset osviitassa Ryhmätoiminta Osviitan esittelyt, koulutus, työnohjaus Sivu 5

Työntekijöiden koulutus Ylempi korkeakoulututkinto toiminnanjohtajalla Vähintään opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon tutkinto kriisityöntekijällä Erilaisia lisäkoulutuksia mm. debriefing ohjaajatutkinto, terapeuttikoulutus, työnohjaajakoulutus Sivu 6

Tukihenkilöt Haastattelun kautta valittu Useimmilla ei alan koulutusta 9 kerran peruskoulutus Jatkuva työnohjaus ja lisäkoulutus Välitön tuki kriisityöntekijöiltä koko ajan Välitön purkumahdollisuus Sivu 7

Periaatteita Maksuttomuus Anonyymiys Jonottomuus Luottamuksellisuus Diagnoosittomuus Tasaveroisuus eri rooleista käsin Sivu 8

Kenet voi ohjata Osviittaan? Ihmisen, jolle on tapahtunut jokin kriisi esim. menetys ( terveyden, työpaikan, läheisen, omaisuuden), parisuhteessa tai perheessä äkillinen muutos, identiteettikriisi, traumaattinen kokemus Ihmisen, jolla on kriisin vuoksi puhumisen tarve Sivu 9

Milloin ei kannata ohjata Osviittaan? Kun ihminen tarvitsee hoitoa esim. akuutti itsemurhavaara, tai hoitamaton mielenterveysongelma Lastensuojelutilanteissa Kun on mielenterveysongelma, mutta ei mitään akuuttia kriisiä Sivu 10

Aktiivinen ja aito kuuntelu Osviitan tuki Keskustelu, kysymysten tekeminen Ajan antaminen (1h/yksilö, 1,5h/pariskunta, perhe, ryhmä) Puhutaan siitä, mistä asiakas haluaa Akuutin kriisin kärjen katkaisu Kertamäärät 1 5 Tuen antaminen ( ei hoitava taho) Kriisi-istunnot Sivu 11

KRIISIKESKUSTELU Ammatillisesti ohjattu kriisikeskustelu tukihenkilöt Tärkeintä kiireetön, aktiivinen läsnäolo ja kuuntelu Turvallisuus, rauhallisuus ja lujuus Korostuu kontakti, vastaanottaminen ja jakaminen Painopisteenä tämä hetki ja tulevaisuus, ei menneisyys Luottamus asiakkaan omiin voimavaroihin Sivu 12

KRIISIKESKUSTELU Puhutaan rohkeasti, avoimesti ja suoraan. Miksi ajattelee itsemurhaa? Millä tavoin on ajatellut tekevänsä Onko ajatellut tai yrittänyt aikaisemmin? Millainen vaikutus itsemurhalla olisi läheisiin? Sivu 13

Ammatillinen kriisityö kriisityöntekijät Tavoitteena asiakkaan selviytymisen tukeminen Rohkaistaan tarkoituksenmukaiseen toimintaan Mahdollisesti ohjataan jatkohoitoon Osa työstä täyttää kriisiterapian kriteerit Tarvittaessa kriisi-istuntojen järjestäminen Sivu 14

Aukioloajat ja yhteystiedot Ma ke 9 20 To pe 9 17 La su vain puhelinpäivystys klo 16 17 Sorinkatu 4 C, 2. kerros Sivu 15

Ajanvaraus Ajanvaraus on toivottava, puhelinnumero 0400 734 793 Voi tulla myös ilman ajanvarausta Sivu 16