Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/3522/2000/1/10 Ranua, Mauru Antero Karvinen ja Heikki Juopperi Rovaniemi 29.12.2000 MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1997-1998 OIJÄRVEN LIUSKEJAKSOLLA RANUAN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA MAURU 1 JA MAURU 2, KAIVOSREKISTERINUMEROT 6682/1 JA 2
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Antero Karvinen ja Heikki Juopperi Raportin nimi KUVAILULEHTI Päivämäärä 29.12.2000 Raportin laji Valtausraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Malmitutkimukset vuosina 1997-1998 Oijärven liuskejaksolla Ranuan kunnassa valtausalueilla Mauru 1 ja Mauru 2, kaivosrekisterinumerot 6682/1 ja 6682/2 peruskarttalehdillä 3522 11 ja 12. Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus aloitti vuonna 1995 Pudasjärven arkeeisella alueella sijaitsevan Oijärven liuskejakson geologiset ja malmipotentiaaliset tutkimukset. Liuskejakson pohjoisosassa, Maurun alueella, tehtiin vuosina 1997-98 tutkimuksia, joiden tarkoituksena oli selvittää liittyisikö alueella esiintyviin johdevyöhykkeisiin rikin raaka-aineeksi kelpaavia massiivisia sulfidimalmeja ja ekonomisesti kiinnostavia Zn-Pb-Cu-esiintymiä. Tässä raportissa esitetään kaikki Geologian tutkimuskeskuksen Maurun alueella myös valtausalueiden ympäristössä tekemät tutkimukset. Lähes paljastumattoman alueen tutkimuksissa tehtiin geofysikaalisia maastomittauksia, kallioperäkartoitusta, kaivettiin kaksi tutkimusojaa ja kairattiin 23 syväkairareikää yhteispituudeltaan 3056,3 m. Geofysikaalinen kairareikäluotaus on tehty 21 reiästä. Tutkimuksissa kerätystä näytemateriaalista on teetetty 587 analyysia malmitutkimuksia ja 99 analyysia petrologisia tutkimuksia varten. Petrografisiin tutkimuksiin on teetetty 170 kiillotettua ohuthiettä. Maurun alueen kallioperä muodostuu amfiboliiteista, ultramafiiteista, kiillegneisseistä ja -liuskeista sekä kvartsimaasälpägneisseistä ja -liuskeista. Kemiallisen koostumuksen perusteella amfiboliitit ja ultramafiitit ovat alkuperältään vulkaanisia Fe-tholeiitteja, Mg-tholeiitteja, basalttisia komatiitteja ja komatiitteja. Kiillegneissit ja -liuskeet edustavat Oijärven liuskejaksolle tyypillisiä grauvakoita. Kvartsi-maasälpägneissit ja -liuskeet ovat alkuperältään mahdollisesti happamia vulkaniitteja tai niiden rapautumistuotteista kerrostuneita sedimenttikiviä. Tehtyjen tutkimusten perusteella valtaosa Maurun alueen johdevyöhykkeistä aiheutuu kvartsi-maasälpäliuskeisiin liittyvistä massiivisista ja pirotteisista magneetti- ja rikkikiisumineralisaatioista. Massiiviset osat ovat yleensä korkeintaan muutaman metrin paksuisia kompakteja magneettikiisumalmeja. Laajin magneettikiisuesiintymä, jolla on paksuutta noin 5 metriä ja kokonaismassaa todennäköisesti ainakin 100000 tonnia, tavattiin Närhinpalon pohjoisosasta. Tällaisia tai suurempia mineralisaatioita ympäristössä lienee usean miljoonan tonnin verran. Merkittäviä sinkki-, lyijy- tai kuparipitoisuuksia ei nyt tehdyissä tutkimuksissa tavattu. Korkeimmat sinkkipitoisuudet Närhinpalon massiivisen magneettikiisuesiintymän muuttuneissa pintaosissa olivat noin 4500 ppm. Kokonaisuutena Maurun alueen massiivisia sulfidiesiintymiä voidaan pitää potentiaalisena raaka-ainevarantona tulevaisuuden rikin tuotannolle. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) massiiviset sulfimalmit, arkeeinen, Oijärven liuskejakso, Mauru Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lappi, Ranua, Mauru Karttalehdet 3522 11 ja 12 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli M06/3522/2000/1/10 Hinta Julkisuus 7 s. + 7 liites. suomi
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Authors Antero Karvinen ja Heikki Juopperi DOCUMENTATION PAGE Date 29.12.2000 Type of report Claim report Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Exploration during years 1997-1998 in the parish Ranua at the claim areas Mauru 1 (6682/1) and Mauru 2 (6682/2). Abstract The Geological Survey of Finland has investigated the geology and ore potential of the late Archean Oijärvi greenstone belt since 1995. During years 1997-98 the investigations were carried out at Mauru in the northern part of the greenstone belt. The aim of these investigations was to find out if the conductive zones at Mauru area are due to the massive sulphide deposits suitable for sulphur production.the other aim was to find indications of the economically interesting Zn- Pb-Cu-mineralizations. This report includes not only the investigations carried out within claimed areas but all investigations at Mauru area. The investigation in the poorly outcropping Mauru area consisted of geophysical ground measurements, bedrock mapping, trenching and drilling. Two trenches with a combined length of 125 m have been digged and 23 diamont drill holes with a combined length of 3056,30 m have been drilled within the investigated area. Geophysical drill soundings have been made from 21 holes. 587 ore analyses and 99 analyses for petrological studies have been carried out from the Mauru area. 170 polished thin sections have been made for petrographical studies. The bedrock of the Mauru area consists of amphibolites, ultramafic rocks, mica gneisses and schists and quartz-feldspar gneisses and schists. According to their chemical compositions amphibolites and ultramafic rocks are Fe-tholeiites, Mgtholeiites, basaltic komatiites and komatiites. Mica gneisses and schist are typical greywackes. The protoliths of the quartz-feldspar gneisses and schists are not obvious. These felsic rocks may be metamorphic equivalents of felsic volcanic rocks or sedimentary rocks. According to the investigations at Mauru area the most of the conductive zones are due to the massive and disseminated sulphide deposits hosted by quartz-feldspar schists. The sulphide deposit consist of pyrrhotite and pyrite. Pyrrhotite is the main mineral in the massive deposits the thickness of which is usually only some meters. Any promising indications of Zn-Pb-Cu-mineralizations were not found. The best Zn-contents were lower than 0,5 %. As a whole the massive sulphide deposits at Mauru area can be regarded as potential raw material for sulphure production in future. Keywords massive sulphide deposit, Archean, Oijärvi greenstone belt, Mauru Geographical area Finland, Lappi, Ranua, Mauru Map sheet 3522 11 ja 12 Other information Report serial Archive code Pages Language M06/3522/2000/1/10 Price Confidentiality 7 p + 7 apps Finnish
M06/3522/2000/1/10 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA VALTAUKSET SUORITETUT TUTKIMUKSET - Geofysikaaliset mittaukset - Syväkairaukset, tutkimusojat ja kallioperäkartoitus - Kemialliset ja petrografiset tutkimukset ALUEELLINEN GEOLOGIA - Alueen maaperä - Alueen kallioperä MINERALISOITUMINEN YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET LIITTYY AINEISTO LIITTEET 1. Maurun alueen geofysikaaliset maastomittausprofiilit 2. Maurun alueen syväkairaukset 3. Maurun alueen kairasydämistä ja tutkimusojanäytteistä teetetyt analyysit ja kiillotetut ohuthieet 4. OJA-97-1 5. OJA-97-2 6. Maurun alueen aerogeofysikaalinen magneettikenttäkartta (totaali-intensiteetti). Kartalle on merkitty kallioperähavainnot ja syväkairauspisteet 7. Maurun alueen aerogeofysikaalinen sähkökenttäkartta (reaalikomponentti). Kartalle on merkitty kallioperähavainnot ja syväkairauspisteet
JOHDANTO M06/3522/2000/1/10 Geologian tutkimuskeskus kiinnostui Oijärven liuskejaksosta, kun vuonna 1994 julkistettiin alueen keskiosan geofysikaalinen matalalentoaineisto ja samaan aikaan valmistuivat alueellisen moreeninäytteenoton analyysitulokset. Matalalentoaineiston perusteella oli ilmeistä, että alueella on melko laaja-alainen liuskejakso, johon liittyy johdevyöhykkeitä ja magneettisia anomalioita. Geologian tutkimuskeskus käynnisti alustavat tutkimukset Oijärven liuskejaksoksi nimetyllä alueella vuonna 1995 ja vuonna 1996 perustettiin 4- vuotinen hanke, jonka tehtäviin kuuluivat Oijärven liuskejakson geologiset ja malmipotentiaaliset tutkimukset. Tutkimusten pääpaino oli liuskejakson keskiosassa ja pohjoisosaan oli tarkoitus paneutua myöhemmässä vaiheessa, mutta jo vuoden 1996 lopussa hanke sai tehtäväkseen alustavat malmitutkimukset myös liuskejakson pohjoisosassa Maurun kylän ympäristössä. Syynä Maurun alueen tutkimusten aikaistamiseen oli tieto mahdollisesta rikin raaka-ainevarojen tarpeesta lähitulevaisuudessa. Outokumpu Oy:ltä aineistonvaihdon kautta saatujen tutkimustulosten perusteella tiedettiin Maurun alueen kallioperässä esiintyvän massiivisia magneetti- ja rikkikiisuesiintymiä sekä moreenissa korkeita Zn- ja Cu-pitoisuuksia. Maurun ympäristössä esiintyvät voimakkaat sähköiset anomaliat antoivat aiheen tarkistaa liittyisikö niihin rikin raaka-aineeksi kelpaavia massiivisia sulfidimalmeja ja ekonomisesti kiinnostavia Zn-Pb-Cu-mineralisaatioita. Geologian tutkimuskeskuksen tekemiin tutkimuksiin sisältyi geofysikaalisia maastomittauksia, kallioperäkartoitusta, tutkimusojien kaivuuta ja syväkairausta. Tutkimuksia on johtanut toimialapäällikkö Erkki Vanhanen. Vuosina 1997-1998 tehtyjen tutkimusten suunnittelusta ovat vastanneet geologit Heikki Juopperi ja Antero Karvinen sekä toteutuksesta lisäksi geologi Jorma Isomaa. Geofyysikko Teuvo Pernu on osallistunut geofysikaalisten mittausten suunnitteluun ja vastannut niiden tulkinnasta. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA VALTAUKSET Maurun tutkimusalue sijaitsee Ranuan kunnassa peruskarttalehdillä 3522 11 ja 12. Raportoitavat valtaukset ovat Mauru 1; kaivosrekisterinumero 6682/1 ja Mauru 2; kaivosrekisterinumero 6682/2 (kuva 1). Valtausalueiden pinta-ala on yhteensä 20 ha ja ne ovat kokonaan yksityisillä tiloilla Ranuan kunnassa. Suuri
M06/3522/2000/1/10 osa tutkimuksista on kuitenkin tehty nyt raportoitavien valtausalueiden ulkopuolella maanomistajien luvalla silloin voimassa olleilla valtausvarausalueilla. Tulokset näistä tutkimuksista on liitetty tähän raporttiin.
Kuva 1. Maurun alueen valtaukset ja syväkairaukset. M06/3522/2000/1/10
SUORITETUT TUTKIMUKSET M06/3522/2000/1/10 Geofysikaaliset tutkimukset Ranuan Maurussa karttalehtien 3522 11 ja 12 alueella on tehty vuonna 1997 VLF-R- ja magneettisia mittauksia lentomittausanomalioiden sijainnin tarkentamiseksi. Mittauslinjojen sijainti on esitetty karttaliitteessä (liite1). Mittauspisteväli on 10 m ja osalla linjoista VLF-R-mittauksia on tehty päällekkäin eri lähetinasemia käyttäen. VLF-R-mittausta on tehty 55 profiililla yhteensä 27.55 km (2772 pistettä) sekä magnetometrausta 37 profiililla yhteensä 21.65 km (2200 pistettä). Geofysikaalinen kairareikäluotaus onnistui 21 reiästä (liite 2). Reikäluotauksissa mitattiin kivilajien tiheyttä, suskeptiivisuutta, ominaisvastusta, varautuvuutta ja gammasäteilyä. Syväkairaukset, tutkimusojat ja kallioperäkartoitus Maurun alueelle tehtiin vuosina 1997-1998 T56-kalustolla 23 syväkairanreikää yhteensä 3056,30 m. Kairaukset urakoivat Geotek Oy ja Suomen Malmi Oy (SMOY). Suurin osa kairauksista (R506-R522) tehtiin vuonna 1997 maanomistajien luvalla silloisille valtausvarausalueille. Reikien sijainti on esitetty kuvassa 1 sekä liitteissä 6 ja 7. Kairanreikäluettelo tietoineen on annettu liitteessä 2. Kairasydämet on kuvattu ennen halkaisua ja diakuvia säilytetään GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimistolla. Närhinpalon pohjoispuoliselle kairausprofiilille R506-R513 (kuva 1) kaivettiin reikien R508, R509 ja R513 välittömään läheisyyteen kaksi tutkimusojaa (liitteet 4 ja 5) yhteispituudeltaan noin 125 m. Tutkimusalueella ja sen ympäristössä tehtiin kallioperäkartoitusta kesällä 1997.Varsinaiselta tutkimusalueelta tavattiin vain muutamia paljastumia ja lohkareikkoja, mutta liuskejaksoa reunustavat granitoidialueet ovat paremmin paljastuneita (liitteet 6 ja 7).
Kemialliset ja petrografiset tutkimukset M06/3522/2000/1/10 Maurun tutkimusten yhteydessä kairasydämistä ja tutkimusojista otetuista palanäytteistä on tehty yhteensä 587 analyysia malmitutkimuksia ja 99 analyysia petrologisia tutkimuksia varten. Analyysit on tehty Geologian tutkimuskeskuksen kemian laboratorioissa vuosina 1997 ja 1998. Geologian tutkimuskeskuksen laboratorioissa käytetyt menetelmät on akkreditoitu vastaamaan vuonna 1994 hyväksyttyjä standarteja (SFS-EN 45001 ja ISO Guide 25). Akkreditointi on laadun arvioinnin jälkeen uusittu vuonna 1998. Kaikki analyysitulokset kuuluvat tämän raportin liittyy-aineistoon ja reikä- ja tutkimusojakohtaiset analyysitilausnumerot on annettu liitteessä 3. Malmitutkimuksiin valittujen kairasydännäytteiden analyysiväli on ollut yleensä noin 2 m, mutta kivilajirajojen noudattamisesta johtuen analyysivälien pituuksissa on vaihteluja. Analyysinäytteet on halkaistu timanttisahalla, murskattu mangaaniteräsleuoilla varustetulla leukamurskaimella, ositettu ja jauhettu karkaistussa hiiliteräsjauhinastiassa rengasmyllyllä. Perusmetallit (32 alkuainetta) on analysoitu GTK:n 511Pmenetelmällä, joka perustuu kuningasvesiliuotukseen ja induktiivisesti kytkettyyn plasma-atomiemissiotekniikkaan (ICP-AES). Jalometallimäärityksissä on käytetty GTK:n menetelmiä 519U (R506-R522) ja 521U (R614-R620). Menetelmät perustuvat kuningasvesiuuttoon huoneenlämpötilassa, elohopeakerasaostukseen ja grafiittiuuniatomiabsorptio-määritykseen (GFAAS). Erona niissä on näytepunnitus, joka 519U:ssa on 1 g ja 521U:ssa 5 g. Petrologisia tutkimuksia varten on kairasydämistä otettu 10-20 cm:n pituisia timanttisahalla halkaistuja näytteitä, jotka on murskattu, ositettu ja jauhettu teräsjauhinastiassa. Näytteistä on tehty monialkuainemääritys XRF-tekniikalla jauhepuristeesta (GTK:n menetelmä 175X) ja REE-analyysi ICP- MS-tekniikalla (GTK:n menetelmä 308M). Rei istä R614-R620 otetuista XRF-näytteistä on määritetty myös C hiilianalysaattorilla (GTK:n menetelmä 811L). Maurun tutkimusalueen näytteistä on teetetty vuosina 1997-1998 petrografisia ja malmineralogisia tutkimuksia varten yhteensä 170 kiillotettua ohuthiettä. Reikä- ja tutkimusojakohtaiset hienumerot on esitetty liitteessä 3.
ALUEELLINEN GEOLOGIA M06/3522/2000/1/10 Alueen maaperä Maurun alue on varsin laakeaa ja pääosin soiden välissä olevaa osaksi uudisistutettua taimikkoa tai muuten tiheää lehtipuurääseikköä. Kalliopaljastumia alueella on vähän ja maapeitteen paksuus on kairauksista saatujen tietojen perusteella 2-25 m. Närhinpalon pohjoispuolelle kaivetuissa tutkimusojissa (liitteet 4 ja 5) kallioperää peitti ohuen turvekerroksen alla ollut 2-3 m paksu kivinen moreeni. Alueen kallioperä Maurun alueen kallioperä muodostaa Pudasjärven arkeeisella alueella sijaitsevan myöhäisarkeeisen, noin 80 km pitkän, N-S-suuntaisen Oijärven liuskejakson pohjoisosan (ks. kansikuva). Liuskejaksoa ympäröivät arkeeiset tonaliitti-trondhjemiitti-granodioriitti-sarjan granitoidit ja gneissit. Liuskejakso muodostuu mafisista ja ultramafisista vulkaniiteista sekä grauvakkamaisista, paikoin grafiittipitoisista kiilleliuskeista ja tuffiiteista. Vulkaniittien keskellä esiintyy kapea vyöhyke kvartsi-serisiitti- ja serisiittiliuskeita. Suprakrustisia kiviä intrudoivat kvartsi-maasälpäporfyyrijuonet sekä pienet tonaliittiset intruusiot. Muutamien paljastumien ja tehtyjen kairausten perusteella liuskejakso koostuu Maurun alueella amfiboliiteista, ultramafiiteista, kiillegneisseistä/-liuskeista sekä kvartsi-maasälpägneisseistä/-liuskeista. Kemiallisen koostumuksen perusteella amfiboliitit ja ultramafiitit voidaan tulkita alkuperältään vulkaanisiksi Fe-tholeiiteiksi, Mg-tholeiiteiksi, basalttisiksi komatiiteiksi ja komatiiteiksi. Kiillegneissit ja -liuskeet edustavat liuskejaksolle tyypillisiä grauvakoita. Kvartsi-maasälpägneissit ja -liuskeet muodostavat mielenkiintoisen ja kairausten perusteella Maurun alueelle tyypillisen kivilajiryhmän, johon liittyvät alueen pirotteiset ja massiiviset sulfidiesiintymät. Geofysikaalisella matalalentokartalla esiintyvät johdevyöhykkeet (liite 7) näyttävät aiheutuvan pääosin sulfideista ja vain vähäisessä määrin kvartsi-maasälpä- ja kiilleliuskeissa paikoin esiintyvästä grafiitista. Kvartsi-maasälpägneissit ja -liuskeet saattavat olla alkuperältään happamia vulkaniitteja tai niiden rapautumistuotteista kerrostuneita sedimenttikiviä. Liuskejakson kiviä leikkaavat pegmatiitti-, kvartsi- ja diabaasijuonet. Erikoisesti pegmatiitteja esiintyy runsaasti.maurun pohjoispuolella magneettisella matalalentokartalla esiintyvät voimakkaat magneettiset anomaliat (liite 6) aiheutuvat ultramafisista intrusiivikivistä. Maurun itä- ja kaakkoispuolella oleva granitoidialue koostuu pääosin jonkin
M06/3522/2000/1/10 verran migmatiittiutuneista tonaliiteista. Liuskejakson ja itäpuolisen granitoidialueen kontakti on todennäköisesti siirroskontakti. Maurun länsipuolinen granitoidialue on sekava migmatiittialue, missä esiintyy liuskejäänteitä, tonaliittisia gneissejä ja migmatisoivaa graniittista ainesta, jonka määrä näyttää lisääntyvän länteen päin. MINERALISOITUMINEN Kaikilta Maurun alueen syväkairausprofiileilta tavattiin ohuita magneetti- ja rikkikiisumineralisaatioita. Niiden isäntäkivinä ovat kvartsi-maasälpäliuskeet, jotka mineralisaatioiden lähistöllä ovat yleensä serisiittiytyneitä. Huomattavin ja massiivisin lävistetty esiintymä oli Närhinpalon pohjoispuolelta tavattu mineralisaatio. Mineraalisaatio puhkeaa pintaan ollen siellä välittömästi noin 2 m paksun maapeitteen alla. Ensimmäisessä lävistyskohdassa (R508 ja R509) mineralisaatio on lähes vaaka-asentoinen, keskimäärin 4 m paksu ja koostuu kompaktista magneettikiisusta, jossa on vain muutamia pieniä kvartsisilmiä. Magneettikiisu on ainakin pinnassa epämagneettista ja muuttunut pääosin rikkikiisuksi. Sama havainto tehtiin viereen kaivetussa tutkimusojassa (liite 4). Mineralisaatio lävistettiin pystyllä reiällä (R513) noin 25 m luoteeseen liitteen 4 tutkimusojasta. Täällä mineralisaatiossa on useita haaroja ja se on painunut hieman syvemmälle maanpinnasta. Paksuimmat kompaktit osat ovat syvyyksillä 8.00-16.00 (8 m) ja 19.20-22.90 (3.7 m). Täällä magneettikiisu on muuttumatonta. Parhaat analysoidut arvomineraalipitoisuudet on tavattu pinnassa olevasta muuttuneesta massiivisesta mineralisoitumasta: Zn 4520 ppm, S 22 % (max). Maurun alueen kairauksissa tavatut sulfidilävistykset ovat olleet sen verran vaatimattomia, ettei niiden perusteella ole aihetta arvioida mineraalivarantoa yllämainittua Närhinpaloa lukuun ottamatta. Närhinpalon kairauksissa lävistettiin pinnasta lähtien kompaktia magneettikiisuesiintymää keskimäärin viiden metrin paksuisena laattana. Kairausten ja sähköisen/magneettisen maastomittauksen perusteella voi karkeasti arvioida, että vastaavaa magneettikiisumineralisaatiota voi tässä kohteessa olla 400 metrin matkalla 5 x 10 m:n laattana yhteensä 20000 m; eli noin 100000 tonnia. Vastaavia tai suurempia anomalioita on Maurun ympäristössä ainakin kymmenkunta, joten jos niissä olisi kompaktia magneetti- ja/tai rikkikiisua, sulfidiesiintymien kokonaismäärä voisi olla useita miljoonia tonneja.
YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET M06/3522/2000/1/10 Tehtyjen tutkimusten perusteella Maurun alueen sähköiset " magneettiset anomaliat aiheutuvat massiivisista ja pirotteisista sulfidiesiintymistä ja vain vähäisessä määrin grafiittipitoisista liuskeista. Sulfidiesiintymät muodostuvat magneetti- ja rikkikiisusta eikä niissä tavattu merkittäviä Zn-, Pb- tai Cu-pitoisuuksia. Anomalioista on kuitenkin tutkittu vain muutamia eikä mahdollisuutta Zn-Pb-Cu-mineralisaatioiden esiintymisestä alueella voida kokonaan sulkea pois. Moreenissa esiintyvät korkeat sinkkipitoisuudet voidaan kuitenkin selittää massiivisten sulfidiesiintymien pintaosien rapautumisessa syntyneillä rikastumiskerroksilla. Tulevaisuuden rikin tuotantoa ajatellen Maurun alueen massiiviset sulfidiesiintymät muodostavat varteenotettavan raaka-ainevarannon. Koska tällä hetkellä ei kuitenkaan ole kysyntää rikin raaka-aineesta eikä tutkimuksissa tavattu merkittäviä sinkki- tai muita arvomineraalipitoisuuksia, alueen malmitutkimukset on toistaiseksi lopetettu ja alueella olleista valtauksista luovuttu.
LIITTYY-AINEISTO M06/3522/2000/1/10 Raportit Eilu, P. 1996. Oijärven liuskejakso: Tutkimusalueen geologisen kuvan arviointia juonikultamineralisaatioiden esiintymisen suhteen. 8 s., Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti. M19/3521,3522/-96/1/10. Karvinen, A. 1999. Malmitutkimukset Ranuan kunnassa Keväjärven ympäristössä Poromännikkö 1, 2 ja 3 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterin:ot 6278/1, 2 ja 3 peruskarttalehdellä 3521 12. 3 s, 2 liit. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/3521/-99/1/10. Arkistomateriaali Kairasydämiä säilytetään toistaiseksi GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimiston kairasydänvarastossa Rovaniemellä. Kairasydämistä otettuja diakuvia ja tutkimusalueelta tehtyjä kiillotettuja ohuthieitä säilytetään GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimistossa Rovaniemellä. Numeerinen arkistomateriaali on tallennettu sekä paperitulosteina että digitaalisessa muodossa. Kairanrei istä tehdyt luotaustulokset on tallennettu GTK:n tietokantoihin. Syväkairausten kairansydänraportit ovat tallennettu GTK:n KAIRA-ohjelmalla ja Windows WP 6.1-ohjelmalla. Kemiallisten analyysien tulokset ovat tallennettu GTK:n kemian laboratorion tietokantoihin. Raporttiin liittyvät geofysikaaliset arkistokartat ovat tallennettu GTK:n omiin ASCII-tiedostoihin sekä GEOSOFT-tiedostoihin: Q24.32/3522/97/ 3 ja 4 Q24.32/352211/97/5 Q24.32/352211/97/1 Q24.32/352211/97/6 Q22.23/352211/97/5 VLF R-optio profiilikartta VLF R-optio profiilikartta VLF R-optio profiilikartta VLF R-optio profiilikartta magneettinen profiilikartta
M06/3522/2000/1/10 Liite 1 Maurun alueen geofysikaaliset maastomittausprofiilit
M06/3522/2000/1/10 Maurun alueen syväkairaukset. Liite 2. Reikä X koordinaatti Y koordinaatti Suunta/kaltevuus Syvyys m Geofys. luotaus 3522/97/R506 7323.000 3455.450 225/40E 142.00 X 3522/97/R507 7323.700 3455.520 225/40E 141.20 3522/97/R508 7323.144 3455.595 225/40E 143.10 X 3522/97/R509 7323.130 3455.580 045/40E 136.40 X 3522/97/R510 7323.210 3455.660 225/40E 72.10 X 3522/97/R511 7323.280 3455.730 225/40E 158.20 X 3522/97/R512 7323.350 3455.800 225/40E 146.40 X 3522/97/R513 7323.130 3455.545 000/90E 40.00 X 3522/97/R515 7326.050 3453.100 270/50E 143.60 X 3522/97/R516 7326.050 3453.200 270/60E 134.10 X 3522/97/R517 7326.050 3453.300 270/40E 76.40 X 3522/97/R518 7326.050 3453.400 270/40E 135.60 X 3522/97/R519 7327.470 3453.600 270/50E 111.90 X 3522/97/R520 7327.450 3453.700 270/50E 157.50 X 3522/97/R521 7327.445 3453.800 270/50E 155.80 X 3522/97/R522 7327.350 3453.810 270/50E 155.40 X 3522/98/R614 7321.470 3454.500 270/40E 157.30 X 3522/98/R615 7321.470 3454.600 270/40E 158.00 X 3522/98/R616 7321.470 3454.700 270/40E 176.50 X 3522/98/R617 7321.460 3455.900 270/40E 63.40 3522/98/R618 7321.800 3455.850 090/40E 101.90 X 3522/98/R619 7321.800 3455.940 090/40E 177.80 X 3522/98/R620 7321.800 3456.050 090/40E 171.70 X
M06/3522/2000/1/10 Maurun alueen kairasydämistä ja tutkimusojanäytteistä teetetyt analyysit ja kiillotetut ohuthieet. Liite 3. Reikä/ tutkimusoja Malmianalyysit tilausnro Petrologiset analyysit tilausnro Kiillotetut ohuthieet 3522/97/R506 63304 63348 Ro16292, Ro17381-17386 3522/97/R507 63305 63348 Ro16293-16294, Ro17387-17391 3522/97/R508 63683 63348 Ro16295-16296, Ro16707 3522/97/R509 63684 63348 Ro16297-16298, Ro17392-17395 3522/97/R510 63306 63348 Ro16299, Ro17396 3522/97/R511 63309 63348 Ro16300-16301, Ro17397-17403 3522/97/R512 63313 63348 Ro16302, Ro17404-17409 3522/97/R513 63307 Ro16303, Ro17410-17411 3522/97/R515 63026 63348 Ro16708-16716 3522/97/R516 63312 63348 Ro17412-17415 3522/97/R517 63308 3522/97/R518 63311 63348 Ro17416-17420 3522/97/R519 63348 Ro16717-16720 3522/97/R520 63681 63348 Ro16721-16724 3522/97/R521 63349 63348 Ro16725-16731 3522/97/R522 63682 3522/98/R614 63258 63254 Ro18505-18511 3522/98/R615 63259 63254 Ro18512-18520 3522/98/R616 63260 63254 Ro18521-18530, 3522/98/R617 63254 Ro18332-18335 3522/98/R618 63254 Ro18336-18342, 3522/98/R619 63256 63254 Ro18343-18353 3522/98/R620 63257 63254 Ro18354-18359 OJA-97-1 63021 Ro16069-16085 OJA-97-2 63021 Ro16086-16088
M06/3522/2000/1/10
M06/3522/2000/1/10
M06/3522/2000/1/10 Liite 6 Maurun alueen aerogeofysikaalinen magneettikenttäkartta (totaali-intensiteetti). Kartalle on merkitty kallioperähavainnot ja syväkairauspisteet.
M06/3522/2000/1/10 Liite 7 Maurun alueen aerogeofysikaalinen sähkökenttäkartta (reaalikomponentti). Kartalle on merkitty kallioperähavainnot ja syväkairauspisteet