TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012,

HÄMEEN LIITTO 33/09 HÄMEEN LIITON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012, TALOUSARVIO 2010 Maakuntahallitus 9.11.2009

SISÄLLYS MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE 2010 4 A. HÄMEEN LIITTO 5 1. KATSAUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN EDELLYTYKSIIN 5 2. MAAKUNNAN LIITON TEHTÄVÄT 5 3. HÄMEEN LIITON STRATEGIA 7 B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA SEN PAINOPISTEET 2010 2012 TALOUSARVIOVUODEN 2010 TAVOITTEET 8 1. MAAKUNTAVALTUUSTO 8 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA 9 3. MAAKUNTAHALLITUS 9 4. HÄMEEN LIITON OPERATIIVINEN TOIMINTA 9 4.1. Yhteiset tehtävät 10 Operatiivisen toiminnan yhteiset tehtävät -osan tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet: 10 4.1.1. Edunvalvonta ja yhteistyö 10 4.1.2. Ohjelmapolitiikka 10 4.1.3. Maakunnallinen tietopalvelu 12 4.1.4. Maakuntaohjelma 12 4.1.5. Kansainväliset asiat 12 4.1.6. Hämeen virkistysalueyhdistys ry 12 4.2. Maakuntaohjelman toteuttaminen 12 Maakuntaohjelman toteuttaminen -osan tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet: 13 4.2.1. Yritykset ja innovaatiot 13 4.2.2. Osaaminen ja työllisyys 13 4.2.3. Kilpailukykyiset toimintaympäristöt 14 4.3. Tukitoiminnot ja sisäinen kehittäminen 17 Tukitoimintoinnot ja sisäinen kehittäminen -osan tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet: 17 4.3.1. Henkilöstön ja organisaation kehittäminen 17 4.3.2. Talous 18 4.3.3. Viestintä ja pr 18 4.3.4. Hallintopalvelut 18 5. HÄMEEN KESÄYLIOPISTO 19 5.1. Kesäyliopiston johtokunta 19 2

5.2. Kesäyliopistotoiminta 20 C. TALOUSARVIO VUODELLE 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2012 21 1. KÄYTTÖTALOUSOSA 21 2. TULOSLASKELMAOSA 23 3. INVESTOINTIOSA 23 4. RAHOITUSOSA 23 5. TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMATAULUKOT 24 6. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 27 3

MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE 2010 Hyvä lukija Tämä päättymässä oleva vuosi 2009 määriteltiin Hämeen liiton toiminnassa muutoksiin valmistautumisen vuodeksi. Näin on myös tapahtunut. Muutoksiin on valmistauduttu. Edessämme on kuitenkin ehkä vieläkin enemmän ja vieläkin suurempia muutoksia kuin osasimme vuosi sitten ennakoida. Toimintaympäristömme turbulenttiset ja dramaattiset muutokset kiihtyvät. Maailmantalous kyntää vielä syvällä ja tämä aiheuttaa kuntien talousahdingon, jonka seurauksena mm. Hämeen liitto lähtee haasteelliseen vuoteen 2010 karsitulla säästöbudjetilla. Samanaikaisesti aluehallinnon uudistus ALKU -hanke siirtyy suunnitteluvaiheesta toteutukseen 1.1.2010 alkaen. ALKU -hankkeen seurauksena maakunnan liittojen rooli vahvistuu ja tehtävät lisääntyvät. Uusiin tehtäviin ei osoiteta valtion eikä Hämeen liitonkaan toimesta lisäresursseja. Käytännössä vuoden 2010 tärkein haasteemme on enemmän ja parempaa halvemmalla! Meidän on opittava tekemään asioita uudella tavalla. On myös uskallettava luopua kaikesta ei tärkeästä. Toiminta ja henkilöstöpolitiikka on sopeutettava vastaamaan käytössä olevia resursseja. Haaste on erityisen kova. Parhaillaan valmistelemme myös ALKU -hankkeeseen liittyen maakuntien yhteistoiminta-alueiden muodostamista. Kanta-Häme tulee muodostamaan yhteistoiminta-alueen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa. Suunnitelmat ja sopimukset on oltava valmiina 31.3.2010. Sen jälkeen em. maakunnat ryhtyvät yhdessä toteuttamaan ylimaakunnallisia strategisia tehtäviä. Yhteistoiminta-alueiden suunnittelu- ja valmistelutyö vaatii vielä runsaasti panostusta. Uskomme kuitenkin, että kun tämä ylimaakunnallinen yhteistyö käynnistyy se lisää yhteistyöliittojen toiminnan hyötysuhdetta. Hämeen liitto on avainasemassa maakuntien yhteistoiminnan käynnistämisessä ja tuloksellisuudessa. Onhan se ensimmäisen yhteisen toimintavuoden vuoden 2010 puheenjohtajamaakunta. Vuoden 2010 aikana joudumme ottamaan kantaa myös maakuntareformiin. Sehän alkoi kun Itä-Uudenmaan kaikki kunnat hakivat Uudenmaan liiton jäsenyyttä ja Valtioneuvosto hyväksyi hakemukset lokakuussa 2009. Kaikesta edellä olevasta huolimatta Hämeen liitto lähtee luottavaisena vuoteen 2010. Sillä on jäsenkuntiensa varaukseton tuki toiminnalleen ja Häme skenaarioilleen. Aktiivinen ja avarakatseinen maakuntahallitus asettaa kunnianhimoiset tavoitteet. Aktiivinen ja muutosvalmis henkilöstö toteuttaa tavoitteet. Onnistumme. Hämeenlinnassa 3. marraskuussa 2009 Juhani Honka maakuntajohtaja 4

A. HÄMEEN LIITTO 1. KATSAUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN EDELLYTYKSIIN Syyskuun 15 päivänä 2008 merkittävä amerikkalaispankki ajautui konkurssiin. Tapahtuma johti ketjureaktioon, joka ajoi maailmantalouden ennennäkemättömän nopeaan finanssi- ja talouslamaan. Lama rantautui Suomeenkin taantumana heti syksyllä 2008. Suomessa lama näkyi ensin vientiteollisuuden vaikeuksina ja useiden paperitehtaiden sulkemisena sekä asuntotuotannon ja koko rakennustuotannon nopeana laskuna. Työttömyys ja lomautukset lisääntyivät koko maassa hyvin nopeaan. Kanta-Hämeessä työttömyys kasvoi 12 kuukauden aikana (5/08-5/09) lähes 47 %. Erityisesti työttömyys on kohdistunut miehiin ja nuoriin. Lama on heijastunut myös maan sisäiseen muuttoliikkeeseen kotitalouksien asuntolainanottohalujen hiipumisen myötä. Kanta-Häme, erityisesti Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukunnat, ovat koko 2000-luvun olleet selkeitä muuttovoittoalueita. Suhteellisesti maakunta on ollut lähes joka vuosi ellei nopeimmin kasvava niin ainakin kolmen parhaan joukossa. Vuoden 2009 nettomuuttovoitto näyttää maakunnassa puolittuvan vuodesta 2008, jolloin nettomuutto kasvoi 1 582 henkilöllä. Tuotannon supistuminen on ollut jyrkempää kuin 1990-luvun laman aikana. Bruttokansantuote on Suomessa laskenut vuoden 2008 lamaa edeltävästä ajasta lähes 10 %. Vaikka useat ekonomistit syksyllä 2009 arvioivatkin, että laman pohja on jo saavutettu, tulee nousu olemaan hidasta. Pudotuksen umpeen kurominen kestää selvästi pidempään kuin lasku. Yhden tai kahden prosentin tuotannon lisäys ei saa käännettyä työttömyyttä vielä laskuun ja vuosi 2010 tulee olemaan työllisyyden kannalta edellistä synkempi. Myös vuosi 2011 saattaa olla vielä lamaa edeltänyttä aikaa heikompi. Mikäli valtioiden suorittamat finanssimarkkinoiden tuki- ja valvontatoimet estävät vastaavanlaisten ongelmien synnyn ja maailmantaloutta uhkaavat protektionistiset toimet pystytään estämään sekä jos energian hintakehitys pysyy maltillisena voidaan olettaa, että vuonna 2012 talouskasvu kiihtyy ja tilanne maailmantaloudessa normalisoituu ja työllisyyskehitys kääntyy Suomessa selvästi positiiviseen suuntaan. Vaikka tilanne vuosina 2010 2011 työllisyyden kannalta onkin vielä synkkä, ei työttömyys kuitenkaan nouse 1990- luvun lähes 20 %:n tasolle, koska toisaalta työttömyyden kasvua hidastaa väestön ikääntyminen ja yhä suurimpi joukko ihmisistä saavuttaa eläkeiän. Vuoden 2012 jälkeen työelämässä on uhkana nopea siirtyminen työvoimapulaan. Eläköitymiskehityksen huippuvuosi tulee olemaan vuosi 2015, jolloin eläkeiän saavuttaa useampi kuin koskaan ennen tai sen jälkeen tulee saavuttamaan. Meneillään oleva lama on jo vaikuttanut kuntatalouteen negatiivisesti; yhteisöverokanta on romahtanut ja palkkaverotulojen kehitys hidastunut. Vuosi 2010 tulee olemaan kuntataloudelle vielä vaikeampi työttömyyden edelleen lisääntyessä ja toimeentulotukimenojen kasvaessa kaksinumeroisilla prosenteilla. Myös kuntien kannalta vuodesta 2012 voi odottaa jo parempaa. Kuntasektorin uusia huolia taloustilanteen selkiytyessä tuleekin olemaan henkilöstön nopea eläköityminen ja toiminnan sekä palvelutuotannon järjestäminen kiristyvillä työmarkkinoilla. Vuoteen 2015 mennessä maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muun julkisen hallinnon tehtävistä poistuu yli 4000 henkeä eläkkeille siirtymisen myötä. Koska väestö kautta maan ikääntyy ja eläköityy samaa tahtia 2010-luvulla, saattaa maan sisäinen muuttoliike muuttua nykyisestään. Enää ei ehkä Kanta-Hämeessä päästä samanlaisiin muuttovoittoihin kuin ennen lamaa. 2. MAAKUNNAN LIITON TEHTÄVÄT Hämeen liiton toimintaa määrittelee jäsenkuntien ja liiton välinen perussopimus ja Suomen lainsäädäntö. Perussopimuksessa Hämeen liitolle on asetettu alueen kehittämis- ja suunnittelutehtäviä ja määrätty 5

myös, että Hämeen liiton tulee ylläpitää Hämeen Kesäyliopistoa. Lainsäädännöllisesti maakuntien liittojen tehtävät perustuvat alueiden kehittämislakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin. Laeissa määriteltyjen liittojen tehtävien toteuttamiseksi laaditaan jäsenkuntia kuullen suunnitelmat, jotka hyväksytään jäsenkuntien valitsemissa demokraattisissa päätöksentekoelimissä. Maakunnan tavoitellun alueellisen kehityksen osoittamiseksi maakunnan liitossa laaditaan maakuntasuunnitelma. Maakunnan kehittämistä varten laaditaan maakuntaohjelma, jossa esitetään maakunnan kehittämisen tavoitteet. Lisäksi alueiden kehittämistä varten laaditaan Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto-ohjelmia. Laissa määrätyn mukaisesti alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta kussakin maakunnassa vastaa aluekehitysviranomaisena maakunnan liitto. Liiton tehtävien toteuttamisessa, toteuttamisen suuntaamisessa ja menettelytavoissa liitto toimii jäsenkuntien ja maakunnan tahdon mukaisesti. Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä myös valtion viranomaisten kanssa. Aluehallinnon uudistushankkeen (ALKU) myötä 1.1.2010 maakuntaohjelman painoarvo nousee huomattavasti. Siitä tulee ohjelmien ohjelma, jonka toteuttamiseen myös valtion viranomaisten tulee sitoutua. Maakuntaohjelman perusteella liitto valmistelee yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän valtion rahoitusta koskevan, maakunnan valtionrahoitusesityksenä toimivan osan. Sekä maakuntaohjelma että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma hyväksytään liitossa, maakuntaohjelma valtuustossa ja toteuttamissuunnitelma hallituksessa. Liitto neuvottelee valtionrahoitusesityksenä toimivasta osasta ministeriöiden kanssa. Vuodesta 2010 alkaen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma tulee valmistella tiiviissä yhteistyössä uusien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) kanssa ja niveltää maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja ELY:jen strategiset tulossopimukset saumattomasti toisiinsa. Niistä käydään yhteinen tulossopimusneuvottelu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla muiden ministeriöiden kanssa. Liitto päättää myös kohdentamattomien valtiolta alueelle tulevien määrärahojen suuntaamisesta maakunnassa ja vastaa alueellisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta maakuntaa varten. Maakunnan liitto huolehtii maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia aluevarauksia. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden, tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta on tarpeen. Liitto edistää myös kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä, maakuntien välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä alueiden kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten toimijoiden kanssa. Liitto seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Hämeen liitto on ollut mukana Etelä-Suomen maakunnan liittoumassa (ELLI), johon kuuluu seitsemän maakuntaa. Aluehallinnon uudistushankkeesta (ALKU) ja toimintaympäristön voimakkaasta muutoksesta johtuen Etelä-Suomen maakunnat tulevat tiivistämään yhteistyötään ja organisoimaan eteläsuomalaisen edunvalvontayhteistyönsä uudella tavalla vuoden 2010 alusta alkaen. Päätökset ELLI:n toiminnan uudelleen organisoinnista tehtiin ELLI-alueen maakuntahallitusten yhteiskokouksessa Porvoossa 29. 30.10.2009. ALKU hanke ja maakuntien yhteistoiminta Vuosina 2008 2009 valmisteltu aluehallinnon uudistushanke (ALKU) tulee toteutukseen 1.1.2010 alkaen. Valtion aluehallinto muodostetaan kuudesta aluehallintovirastoista (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, joita perustetaan sekä 15- että 9-aluejaolla toimivina virastoina. 6

Aluehallinnon uudistushankkeen yhteydessä maakunnan liittojen roolia vahvistetaan ja tehtäviä lisätään. Uusina tehtävinä 1.1.2010 alkaen maakunnan liitoille tulee mm.: - alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamista ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua - alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteensovittamista - alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittamisesta. Lisäksi 1.1.2010 alkaen maakuntien liitot - laativat koulutuksen järjestäjien hanke esitysten kiireellisyysjärjestyksen - edistävät yhteispalvelua alueellaan - asettavat alueelliset taidetoimikunnat - asettavat alueelliset liikuntaneuvostot. Näiden uusien tehtävien lisäksi vuoden 2010 alusta alkaen opetusministeriön hallinnonalan Euroopan aluekehitysrahaston rakennerahastotehtävät siirtyvät nykyisiltä läänihallituksilta maakuntien liitoille. Maakunnat velvoitetaan muodostamaan yhteistoiminta-alueita, joiden puitteissa hoidetaan strategiset ylimaakunnalliset asiat. Alustavan suunnitelman mukaan Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat muodostaisivat ELY 15-jaon mukaisen yhteistoiminta-alueen ja Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat muodostaisivat ELY 9-jaon mukaisen maakuntien yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueet muodostetaan maakunnan liittojen vetämien prosessien tuloksena. Liittojen jäsenkunnat hyväksyvät yhteistoiminta-alueet ja yhteistoimintasopimukset niin, että Valtioneuvosto voi tehdä lopulliset päätökset yhteistoiminta-alueista 31.3.2010 mennessä. 3. HÄMEEN LIITON STRATEGIA Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset haluavat ja voivat asua ja tehdä työtä Hämeessä, Etelä-Suomen suurimpien kaupunkien keskellä. Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon nojaava, asiantunteva ja uudistuva, maakunnallinen palveluorganisaatio, joka kokoaa ja jäsentää maakunnan kehittämisnäkemyksen ja toteuttamisvoiman. Kehittämisnäkemys perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon ja yhteiseen, demokraattiseen päätöksentekoon. Toteutusvoima kootaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että kaikki voimavarat maakunnasta ja sen ulkopuolelta ovat käytössä. Hämeen liitto palvelee kuntia omistajiaan ja maakunnan muita toimijoita niiden tarpeista lähtien: - liitto vetää strategiset linjat - liitto kokoaa voimat ja luo suunnittelu- ja toteuttamisvalmiutta - liitto palvelee toteuttajia. Hämeen liiton päätöksentekijät määrittelevät tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimintaprosessit, joita tarkistetaan jatkuvasti 7

B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA SEN PAINOPISTEET 2010 2012 TALOUSARVIOVUODEN 2010 TAVOITTEET 1. MAAKUNTAVALTUUSTO Hämeen liiton ylintä päätösvaltaa käyttää 54 -jäseninen maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuutettujen ja varavaltuutettujen tulee olla omissa kunnissaan kunnanvaltuustoon valittuja. Maakuntavaltuuston kokoonpano noudattaa syksyn 2008 kunnallisvaalien poliittista äänijakaumaa maakunnassa. Edustuksellisuudessaan liitto poikkeaakin monista muista maakunnan toimijoista. Maakuntavaltuuston keskeinen tehtävä on hyväksyä maakunnan kehittämistä ohjaavat strategiset linjaukset, suunnitelmat ja toimenpideohjelmat sekä asettaa liiton toiminnalle niiden mukaiset ylätason tavoitteet. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy vuosittain liiton toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion sekä tilinpäätöksen, johon sisältyy toimintakertomus. Budjetti v. 2010: 54 100. Rahoitus jäsenkuntien maksuosuuksilla. Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet Hämeen liiton toiminnalle suunnitelmakaudelle 2011 2012: Hämeen liitto 1. kokoaa maakunnan strategiset linjaukset 2. vahvistaa maakunnan hankkeiden suunnittelu- ja toteuttamisvalmiutta 3. palvelee ja tukee maakunnan toimijoita hankkeiden toteuttamisessa 4. kehittää omaa toimintaansa ja tuottaa tarvittavat hallinto- ja tukipalvelut 5. käy keskustelua ja tekee aloitteita maakuntahallinnon tuloksellisuuden parantamisesta ja rakenteellisesta kehittämisestä Hämeen kesäyliopisto kehittää koulutustoimintaansa uudistuvan lainsäädännön puitteissa vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009 2012 mukaisesti Maakuntavaltuuston asettamat sitovat tavoitteet Hämeen liiton toiminnalle vuodelle 2010: Hämeen liitto 1. vahvistaa yhteistyötä maakuntien yhteistoiminta-alueella ja maakunnan sisällä 2. valmistelee maakuntaohjelman ja käynnistää maakuntakaavan laatimisen 3. vastaa ALKU -hankkeesta ja toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin haasteisiin - käymällä keskustelua ja tekemällä aloitteita - olemalla aktiivinen toimija elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY), aluehallintovirastojen (AVI) ja tulevien yhteistoimintamaakuntien suuntaan - hoitamalla liiton uudet tehtävät (ALKU 2010) säädösten edellyttämällä tavalla 8

- tekemällä 31.3.2010 mennessä yhteistoimintasopimuksen tulevien yhteistoimintamaakuntien kanssa Hämeen kesäyliopisto - vahvistuu maakunnan avoimena yliopistona strategiansa mukaisesti 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta vastaa liiton hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Tarkastuslautakunta kontrolloi sitä, että kuntayhtymän tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla ja arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen. Tarkastuslautakunnassa on neljä jäsentä, joista puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat maakuntavaltuuston jäseniä. Maakuntavaltuuston valitsemana tilintarkastusyhteisönä toimii Oy Audiator Ab. Budjetti v. 2010:17 300. Rahoitus jäsenkuntien maksuosuuksilla. 3. MAAKUNTAHALLITUS Maakuntahallitus on 11 -jäseninen, jonka jäsenet valtuusto on valinnut seuduittain niiden edellisen vuoden lopun väestömäärien suhteessa toimikaudeksi 2009 2010. Maakuntahallituksen kokoonpanon noudattaa syksyn 2008 kunnallisvaalien poliittista äänijakaumaa maakunnassa ja tasa-arvolakia. Maakuntahallituksen tehtävänä on valmistella ja tehdä esitykset valtuustolle kaikista keskeisistä Häme 2035 -vision toteuttamiseksi tehtävistä toimista ja muista valtuustokäsittelyyn menevistä asioista. Maakuntahallitus valmistelee liiton toiminta- ja taloussuunnitelman ja tekee siitä esityksensä valtuustolle. Maakuntahallitus vastaa myös valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Maakuntavaltuuston hyväksymien tavoitteiden saavuttamiseksi maakuntahallitus hyväksyy omat tulostavoitteet / toimintalinjat liiton toiminnalle. Hallitus ohjaa päätöksenteoillaan liiton toimintaa. Maakuntahallitus seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja seurantaa varten hallitukselle raportoidaan määräajoin liiton toiminnasta ja taloudesta. Maakuntahallituksen tehtävänä on myös valvoa liiton etua. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet edustavat Hämeen liittoa erikseen päätettävissä kotimaisissa ja ulkomaisissa tilaisuuksissa. Budjetti v. 2010: 71 000. Rahoitus jäsenkuntien maksuosuuksilla. 4. HÄMEEN LIITON OPERATIIVINEN TOIMINTA Hämeen liiton operatiivinen toiminta tähtää siihen, että valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet, strategiset päätökset ja linjaukset toteutetaan. Liiton toiminta tähtää Häme 2035 -vision toteutumiseen. Hämeen liiton toiminta on organisoitu vastuualueisiin ja tiimeihin. Näiden lisäksi osana Hämeen liittoa toimii Hämeen kesäyliopisto. Hämeen liitossa hoidetaan myös Hämeen Virkistysalueyhdistys ry:n tehtävät. Liiton virastoa johtaa maakuntajohtaja. Maakuntajohtajan apuna toimii johtavista viran- ja toimenhaltijoista koottu johtoryhmä. 9

4.1. Yhteiset tehtävät Maakuntahallituksen asettamat tavoitteet vuodelle 2010: 1. Aluehallinnon uudistamiseen liittyen yhteistyö elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) ja toisaalta yhteistoiminta Uudenmaan liiton kanssa on saatu toimivaksi. 2. Maakunnassa käytössä oleva hankerahoitus tukee riittävän suurina kokonaisuuksina maakuntaohjelman toteutumista 3. Hämeen liiton tietopalvelu vastaa maakunnan ja liiton oman kehitystyön tarpeisiin 4. Hämeen liiton kansainväliset hankkeet ja muut toimet tukevat maakunnan yrityselämän kansainvälistymistä Operatiivisen toiminnan yhteiset tehtävät -osan tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet: 4.1.1. Edunvalvonta ja yhteistyö Maakunnan ja liiton jäsenkuntien edunvalvonta on yksi Hämeen liiton keskeisimmistä tehtävistä. Edunvalvonta on monialaista sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ja toiminta on sekä pitkän aikavälin toimintaa, että nopeaa reagointia esille tulevien tarpeiden mukaan. Etenkin nopeaa reagointia pyritään terävöittämään entisestään. Maakunnan seutukuntien erilaisuuden vuoksi myös liiton edunvalvontatoimenpiteet voivat olla toisistaan poikkeavia sen mukaan mitä seutukuntaa tai kuntaa ne koskevat. Edunvalvonnassakin otetaan huomioon maakunnan tasapuolinen ja tasapainoinen kehittäminen. Maakuntahallitus on keskeisessä edunvalvonnan roolissa mm. aloitteiden tekijänä, lausuntojen antajana etenkin valtio-organisaation toimijoille, sekä maakunnassa tehtävän ohjelmatyön ohjaajana. Edunvalvontaan liittyen yhteistyötä tehdään mm. maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön kanssa. Maakunnan ja jäsenkuntien edunvalvontaa hoidetaan lisäksi tiiviillä yhteydenpidolla eri ministeriöihin, erityisesti TEM:öön, LVM:öön, VM:öön, MMM:öön ja YM:öön. Valtion viranomaisten kanssa tehtävässä edunvalvonnallisessa yhteistyössä korostuu uuden ELY-viraston kanssa tehtävä yhteistyö, jota tehdään Hämeen ja Uudenmaan ELY:jen kanssa. Yhteistyö ja vuoropuhelu liiton jäsenkuntien kanssa pidetään tiiviinä, samoin yhteistyö Kanta-Hämeen ja koko vaalipiirin kansanedustajien kanssa, sekä poliittisten piiritoimistojen kanssa. Liittojen yhteistoimintaalueen puitteissa tehtävä edunvalvontatyö tulee tiivistymään. Myös maakunnan ulkopuolella toteutettavilla hankkeilla voi olla positiivinen vaikutus maakunnan kehittymiseen, jolloin edunvalvonnallinen yhteistyökin on varsin luontaista. Ensimmäisiä konkreettisia tapoja tehdä liittojen tehtäviä yhteistyössä mm. työnjaon kautta on tarkoitus saada toteutumaan vuonna 2010. Lääninhallituksilta liitoille siirtyvä yhteispalvelun edistämistehtävä tulee edellyttämään yhteistoimintaa mm. kuntien, poliisihallinnon, verottajan, kansaneläkelaitoksen ja aluehallintovirastojen (AVI) kanssa. Resurssien siirto valtiolta liitoille ko. tehtävän hoitamiseksi on vielä avoinna. 4.1.2. Ohjelmapolitiikka Maakuntaohjelman merkitys kehitystä ohjaavana suunnitelmana tulee kasvamaan ja valtion aluehallintoviranomaisten kanssa laadittava vuosittaisen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on merkittävä kehi- 10

tystä ohjaava asiakirja. Se ohjaa rahoituksen suuntaamista eri kehittämiskohteisiin maakunnassa. Toteuttamissuunnitelmassa esitetään ne keskeiset hankkeet ja toimenpiteet, jotka ovat keskeisiä maakunnan kehittämisen kannalta. Forssan seutu on nimetty vuoden 2009 loppuun saakka äkilliseksi rakennemuutosalueeksi ja tavoitteena on, että se nimettäisiin myös vuodelle 2010. Kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR- ja ESR -ohjelmat sekä alueellinen maaseutuohjelma Hämeen liiton rooli EU:n kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman toteuttamisessa on keskeinen. Liiton johdolla laaditaan vuosittain ohjelman toteuttamista ja rahoitusresurssien kohdentamista ohjaava maakunnan yhteistyöasiakirja. EAKR-toimenpideohjelman merkitys maakuntaohjelman toteutuksessa etenkin haasteellisilla alueilla, Forssan ja Riihimäen seuduilla, on edelleen huomattava. EAKR-ohjelman temaattisessa osiossa myös Hämeenlinna seutukunnalla on mahdollisuus saada ohjelmarahoitusta. Koska ohjelmassa edellytetään myös kuntarahoitusta, on liiton tehtävänä myös varmistaa ohjelman edellyttämän kuntarahan kertyminen. Vuoden 2010 alusta ELY-uudistuksen myötä aiemmin lääninhallituksella ollut EAKR-ohjelmarahoitus siirtyy Hämeen liitolle. Vuositasolla rahoitus on ollut noin 500.000 euroa ja painopiste rahoituksessa on ollut osaamisrakenteiden vahvistamisessa. Jo käynnissä olevat lääninhallituksen rahoittamat hankkeet siirtynevät myös vuoden 2010 alusta liiton hallinnoitaviksi. Henkilöstöresursseja ei kuitenkaan siirron myötä tule. ESR-ohjelmassa ja alueellisessa maaseutuohjelmassa liiton tehtävänä on varmistaa sekä riittävän hankerahoituksen kohdentuminen maakuntaan että maakuntaohjelmaa toteuttavien hankkeiden syntyminen. Liitto hoitaa rakennerahastolain edellyttämät EU-ohjelmien toteuttamiseen sekä maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toimintaan liittyvät tehtävät. Maakunnan kehittämisraha Sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa käytetään maakuntaohjelman toimintalinjoja tukevien määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Kehittämisraha on käytettävissä koko maakunnan alueella ja sitä voidaan käyttää elinkeinotoimintaa ja muita kehittämistoimia tukeviin hankkeisiin. Vuonna 2009 liitolla oli käytettävissä 530 000 sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa. Tavoitteena on saada kasvatettua sen määrää. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa vapaan maakunnan kehittämisrahan määräksi vuodelle 2010 esitetään 900 000. Alueellinen koheesio ja kilpailukykyohjelma Vuoden 2010 alusta käynnistyy alueellinen koheesio ja kilpailukykyohjelma KOKO, johon nykyiset aluekeskusohjelmat sulautuvat. KOKO-ohjelman tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla alueiden omia vahvuuksia ja panostamalla vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen. Liitto ohjaa KOKO:n toteutusta alueellisella tasolla. Paikallisten toiminta-alueiden ja verkostojen varojen seuranta ja tarkastus tapahtuu maakunnan liitossa. Osaamiskeskusohjelma Klusteriajatteluun perustuvan osaamiskeskusohjelman toimintamallin kautta pystytään kehittämään maan sisäistä työnjakoa ja erikoistumista. Kanta-Häme on mukana kaikkiaan neljässä osaamisklusterissa ja näissä kahden alueellisen osaamiskeskuksen perusrahoituksesta vastaa Hämeen liitto. 11

4.1.3. Maakunnallinen tietopalvelu Tietopalvelu on Hämeen liiton avaintehtäviä koottaessa ja jäsennettäessä maakunnan kehittämisnäkemystä. Hämeen liitto palvelee kuntia ja maakunnan muita toimijoita hankkimalla, jalostamalla ja julkaisemalla tilasto-, paikka- ja muita tietoaineistoja. Aluekehityksen seuranta ja tilastojen ajan tasalla pito on jatkuvaa. 4.1.4. Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma 2011 2014 valmistellaan yhteistyössä kuntien ja aluehallinnon toimijoiden kanssa maakuntavaltuuston käsiteltäväksi kevään 2010 kokoukseen. Valmisteluvastuu on Hämeen liitolla. Maakuntaohjelman keskeisiä läpileikkaavia periaatteita ovat: Alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja väestön hyvinvoinnin edistäminen, ilmastomuutoksen hillintä ja kestävyys, yhteistyö ja vetovoima. 4.1.5. Kansainväliset asiat Maakunnan kansainvälistymisstrategia on valmistunut 2007, kansainvälistyminen on yksi HämePron painopistealueita. Hämeen liiton tavoitteena on kehittää Hämeestä kestävällä tavalla kilpailukykyinen maakunta osana Etelä-Suomea, Itämeren aluetta ja Eurooppaa. Tavoitteeseen pyritään mm. olemalla itse aktiivinen ja osaava kansainvälinen toimija. Painopiste on yritystoiminnan kansainvälistämisessä. Hämeen liitto avustaa ja tukee maakunnan kansainvälisiä toimia. Liitto osallistuu jatkuvasti ainakin yhteen kansainväliseen hankkeeseen. Maakunnan toimijat hyödyntävät aktiivisesti Brysselin EU-toimistoa, jonka kehittämismahdollisuuksia metropolialueen puitteissa selvitetään. Yhteistyö maakunnan ja yhteistoimintaalueen toimijoiden kesken on tiivistä kansainvälisissä hankkeissa, järjestöissä ja verkostoissa. 4.1.6. Hämeen virkistysalueyhdistys ry Hämeen virkistysalueyhdistys ry toimii Hämeen liiton yhteydessä. Maakuntahallitus toimii yhdistyksen hallituksena ja maakuntavaltuusto yhdistyskokouksena. Hämeen liiton maankäyttöpäällikkö toimii yhdistyksen asiamiehenä. Hänen työpanoksensa Virkistysalueyhdistykselle on yksi päivä viikossa. Lisäksi liiton kirjanpitäjä hoitaa yhdistyksen kirjanpidon ja tarvittaessa palkanlaskennan. Lisäksi yhdistysten kokousten sihteerityöt tehdään liitossa. Työpanoksen kustannus on n. 28.000 vuodessa, joka summa sisältyy liiton talousarvioon. 4.2. Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakuntahallituksen asettamat tavoitteet vuodelle 2010: Yritykset ja innovaatiot 1. Hämeen keskeiset kehittäjätoimijat edistävät ja toteuttavat yhdessä sovittuja strategisia linjauksia HämePro -työhön perustuen Osaaminen ja työllisyys 1. Häme Open Campus on käynnistynyt ja toimii maakunnan avoimena koulutus- ja tutkimustoiminnan verkostona 12

2. Maakunnallinen ennakointiverkosto toimii HOC-ennakointi -konseptin puitteissa toteuttaen Hämeen liiton tehtäviä pitkän aikavälin ennakoinnissa Kilpailukykyiset toimintaympäristöt 1. Maakuntakaavan päivityksen edellyttämät selvitykset ovat valmistuneet ja maakuntakaavan valmistelutyö on edennyt siten, että maakuntakaavan valmisteluaineisto voidaan laittaa nähtäville vuoden 2010 aikana. 2. Asumisen maakunnallinen strategiatyö Asumisen Häme on valmistunut. 3. Valtatie 2:n liikenneturvallisuuden ja nopeustason nostoon tähtäävä parannustyö on valmistunut tai käynnissä 4. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa toteutetaan sopimuksen mukaisesti ja seurantaraportti on valmistunut 5. Liiton ohjauksessa olevat maakunnalliset kehittämisen suunnitelmat valmistuvat aikataulussaan Maakuntaohjelman toteuttaminen -osan tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet: 4.2.1. Yritykset ja innovaatiot HämePro HämePro on Hämeen keskeisten kehittäjätoimijoiden luoma maakunnan kehittämisen ammattimainen toimintamalli, joka on pysyvä ja uudistuva. Tavoitteena on, että kehittäjien työ helpottuu ja vaikuttavuus lisääntyy. HämePro:ssa on muodostettu maakunnan kehittäjien yhteinen, elinkeinopainotteinen HämePro - strategia, jossa ilmaistaan yhteinen tahto ja ne painopisteet, joissa maakunnan yhteinen tekeminen on onnistumisen edellytys. Tavoitteena on HämePro-verkoston toiminnan jatkuvuuden ja tehokkuuden varmistaminen. Tulevien vuosikymmenien Häme tarvitsee jatkuvaa uusiutumiskykyä, uusien ideoiden, innovaatioiden ja toimintatapojen etsimistä, löytämistä ja hyödyntämistä. Tämä koskee sekä yritysten toimintaa, että julkisten palvelujen järjestämistä, tuottamista ja rahoittamista. 4.2.2. Osaaminen ja työllisyys Häme Open Campus (HOC) Maakunnan toimijat kehittävät koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyötään Häme Open Campus (HOC) -konseptin puitteissa korkeatasoista osaamista ja tutkimusta vahvistamalla, yritysten innovatiivisuutta ja toimintaedellytyksiä edistämällä, korkealaatuista verkostomaista toimintatapaa kasvattamalla sekä aktiiviseen kansalaisuuteen kannustamalla. HOC sisältää kolme toimintalinjaa: 1. Koulutus ja tutkimus, 2. Innovaatiot ja yritykset, 3. Kansalaisvaikuttaminen Horisontaaliset yleistavoitteet ovat verkottunut, avoin toimintakulttuuri sekä ennakointi. HOC:lle palkataan aktivaattori, jonka tehtävänä on toimintalinjojen käynnistäminen, toimijoiden ja verkostomaisen toimintatavan aktivointi sekä jatkotoimien suunnittelu yhdessä toimijoiden kanssa. 13

Toimintalinjoille kootaan ohjausryhmät/kumppanuudet, joiden vetovastuu kiertää. HOC toteutuu yhteistyöhankkeilla, jotka kootaan toimintalinjojen mukaisiksi hankekoreiksi. Yhteistyöhankkeisiin osallistumisesta mukana olevat tahot päättävät tapauskohtaisesti. Mukana olevat tahot pyrkivät varmistamaan HOC:n toiminnalle riittävän jatkuvan perusrahoituksen. HOC ennakointi Maakunnan liitoille osoitetaan ALKU-hankkeen lainsäädäntöesityksissä eneneviä vetovastuita keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutustarpeen ennakoinnissa. Ennakointia ja siihen liittyvää tietoaineiston keräystä ja jalostamista tehdään useissa maakunnan organisaatioissa. Yksi Häme Open Campus (HOC) -hankkeen tavoitteista on maakunnallisen ennakoinnin verkoston ja toimintatavan luominen ja vahvistaminen. Hämeen liiton erityisiä ennakoinnin painopisteitä ovat maakunnan strategisen kehityskuvan muodostaminen, koulutustarpeen ennakointi sekä elinkeinoelämän tarpeiden huomiointi. Tehtävät - maakunnan ennakointiverkoston kokoaminen ja menetelmäosaamisen vahvistaminen - valittujen toimialojen ennakoinnin pilotointi (metalli, hoiva, ympäristö) - koulutustarpeen ennakointi 4.2.3. Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Maakuntakaava Valmistellaan maakuntakaavan uudistaminen ja sen edellyttämät selvitykset siten, että vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto voidaan laittaa nähtäville syksyllä 2010. Osallistutaan kaupunkiseutujen maankäytön kehityskuvien laadintaan. Vuonna 2010 2011 maankäytön kehityskuva laaditaan Forssan kaupunkiseudulle. Kehityskuvien laadinnasta vastaavat seudun kunnat. Varaudutaan mm. seuraavien taustaselvitysten tekemiseen: - Pääradan aluetarveselvitys - Maakunnan kestävä yhdyskuntarakenne - Maakunnan asumisen suuntaviivat ja kehittämisen periaatteet (Asumisen Häme-hanke) - Kaupan palvelurakenne - Forssan kaupunkiseudun ratayhteydet Maakunnan kestävä yhdyskuntarakenne Maakuntakaavan uudistamiseen sekä maakuntasuunnitelmaan liittyen tehdään pitkän aikavälin vaihtoehtotarkastelu laatimalla rakennemallit, joissa esitetään maankäytön, liikennejärjestelmän ja mitoituksen vaihtoehdot. Mallien valmistelussa otetaan huomioon myös Kanta-Hämeen ja naapurimaakuntien aluerakenteen yhteensovittaminen. Asumisen edellytysten ja kilpailukyvyn vahvistaminen Saatetaan päätökseen Asumisen Häme -hanke. Hankkeen päätavoitteena on luoda asumisen maakunnallinen strategia yhteistyössä alan toimijoiden ja kuntien kanssa. Sisällöllisiä alatavoitteita ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja maakunnallisen vetovoiman kasvattaminen. Lähtökohtana on muodostaa kokonaiskuva asumisen toimintakentän ajankohtaisesta tilasta ja asumisen tarpeista ja löytää maakunnallista kilpai- 14

lukykyä kohentavia, kestävän kehityksen mukaisia asumisen muotoja maakunnan eri osiin ja erilaisiin tarpeisiin. Työskentelytapa hankkeessa on osittain seminaarimuotoinen. Maakunnallisista yhdyskuntarakenteen, asumisen ja tiedottamisen asiantuntijoista muodostettu työryhmä kokoontuu asiantuntijaseminaareihin syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana yhteensä kuusi kertaa. Käsiteltävät, asumiseen liittyvät ajankohtaiset teemat liittyvät tulevaisuudentutkimukseen ja -suunnitteluun, Hämeen asemaan metropolialueen osana, ilmastonmuutokseen, asumisen suhteeseen palveluihin (kauppa, liikenne, julkiset palvelut), urbaaniin kestävään asumiseen ja maaseudun ekologisiin asumisratkaisuihin. Hankkeen budjetissa on varauduttu siihen, että seminaaritilaisuuksiin voidaan kutsua puhujiksi kustakin aiheesta korkeatasoisia asiantuntijoita. Lisäksi seminaareissa käsitellään aiheita keskustellen ja yhteistyöryhmän omaa asiantuntemusta hyödyntäen. Hankkeen tuloksena syntyvä asumisen maakunnallinen strategia-asiakirja tuodaan hankkeen päätteeksi syksyllä 2010 sekä maakuntahallituksen että maakuntavaltuuston käsittelyyn. Strategia-asiakirja asiantuntija-artikkeleineen taitetaan, painetaan ja julkaistaan loppuvuonna 2010. Toimijoista muodostetun yhteistyöverkoston avulla selvitetään lisäksi mahdollisuuksia jatkotyöhön ja konkreettisten toteutuskohteiden aikaansaamiseen. Verkoston myötä vahvistunut maakunnallinen yhteistyö pyritään turvaamaan jossakin muodossa myös jatkossa. Hankkeella on myös kiinteä yhteys maakunnan hyvää asumista koskevaan markkinointiin. Liikennejärjestelmä Uudistettavan alueiden kehittämislain mukaan maakunnan liitto vastaa alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen käynnistämisestä, yhteistyön johtamisesta ja yhteensovittamisesta. Liitto vastaa vuonna 2009 valmistuneen liikennejärjestelmäsuunnitelman seurannasta ja suunnitelmaan perustuvan aiesopimuksen päivityksestä. Kanta-Hämeen junaliikenteen kehittämismahdollisuuksia edistetään kehittämällä päärataa TEN-T - prioriteettikohteena osana eurooppalaista ja kansainvälistä liikenneverkkoa. Junaliikenteen palvelutason kehittämisen edellytyksenä on sen välityskyvyn parantaminen. Pääradan rataosan Pasila Riihimäki liikenteellisen välityskyvyn noston alustava yleissuunnitelma ja siihen liittyvä Kerava-Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi valmistuvat syksyllä 2009. Helsinki Riihimäki -radan välityskyvyn lisääminen sisältyy liikennepoliittisen selonteon kehittämisohjelmaan vuoden 2011 jälkeen käynnistettävänä hankkeena. Ratahallintokeskuksen ja yhteistyössä pääradan maakuntaliittojen kanssa laaditaan rataosan Riihimäki Tampere kapasiteetin lisäämistä ja lisäraiteiden edellyttämää tilatarvetta koskeva yhteisselvitys. Kanta- Hämettä koskeva alue-tarveselvitys valmistuu vuoden 2009 lopulla. Myös Turku Toijala rataosan välityskykyä parannetaan ja päivitetään tasoristeysten poistamista koskevat suunnitelmat maakuntakaavan periaatteiden mukaisiksi. Tieosan Hämeenlinna Tuulos Lahti parantamista edistetään pitkällä tähtäimellä valtateiden 10 ja 12 kehittämisvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia koskevan selvityksen 2007 mukaisesti. Tieyhteyden kehittäminen sisältyy liikennepoliittisen selonteon kehittämisohjelmaan vuoden 2011 jälkeen käynnistettävänä hankkeena. Yhteysvälille laaditun kehittämissuunnitelman 1. kiireellisyysluokan hankkeiden käynnistymistä pyritään edistämään myös erillisinä perustienpidon kohteina tai teemahankkeina. Itä-länsisuuntaisten yhteyksien kehittäminen edellyttää myös kantatien 54 parantamisen 2. vaiheen tarveselvityksen päivitystä ja kiireellisempien toimenpiteiden käynnistämistä suunnitelmakaudella Valtatien 2 Helsinki Pori kehittämisen lähiajan tavoitteena on Forssan ja pääkaupunkiseudun välisen yhteyden parantaminen siten, että liikenteen nopeustaso voidaan nostaa 100 km/h:iin. Liitto pyrkii toimimaan 15

siten, että valtatien parantamisen 2. vaiheen suunnittelu käynnistetään suunnitelmakaudella, jotta koko yhteysväli Vihti Pori saadaan vastaamaan kasvavan liikenteen tarpeita. Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liittojen kanssa vuonna 2008 laadittua liityntäpysäköinnin kehittämisohjelmaa jatketaan siten, että se kokonaan kattaa maakunnan alueen. Liitto pyrkii toiminnassaan vahvistamaan maakunnan logistista asemaa. Hämeenlinnan seudulla Moreenia ja sen eteläpuolella sijaitsevaa Rastikankaan aluetta kehitetään yhtenäiseksi logistiseksi kokonaisuudeksi. Uusi matkakeskus mahdollistaa Riihimäen aseman seudun nopean kehittymisen. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistamiseksi maakunnan ja Helsinki Vantaan lentoaseman sekä Vuosaaren uuden sataman välillä toimii liitto edunvalvojana liikenneviranomaisten suuntaan ja osallistuu niiden kehittämistä koskeviin selvityksiin. Forssan seudun lentokentän liiketoimintasuunnitelma on valmistunut. Liitto osallistuu osaltaan toteuttamishankkeeseen ja siihen liittyvän maankäytön kehittämiseen. Liito koordinoi laajakaistastrategian toteuttamista maakunnassa kuntien kanssa yhteistyössä siten, että maakunnassa käynnistyy vähintään 2 3 laajakaistayhteyksien kehittämishanketta. Yhdyskuntatekniset järjestelmät ja -palvelut Vesihuolto: Käynnistetään kylien vesihuoltoselvitys yhdessä Hämeen ELY:n kanssa. Osallistutaan Forssan kaupunkiseudun vedenhankinnan turvaamisen edellyttämien selvitysten laadintaan. Tavoitteena on, että Forssan seudun vedenhankinta -hankkeen toteutusvalmius olisi vuonna 2010 sellainen, että hanke voitaisiin toteuttaa valtion vesihuoltotyönä. Jätehuolto: Ajantasaistetaan toimintasuunnitelmakaudella maakunnan jätehuollon kehittämissuunnitelma. Energia: Osallistutaan yhteisselvitykseen kotimaisen energian saanti- ja käyttöpotentiaalista maakunnassa. Ympäristö ja luonnonvarat Uudistettavan alueiden kehittämislain mukaan maakunnan liitto vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittamisesta. Liito vastaa monialaisen usean toimijan yhteisen Vanajavesi-hankkeen valmistelusta ja vetämisestä. Laaditaan TTS -kaudella turvetuotantoalueiden ympäristöselvitykset maakuntakaavoitusta varten. Annetaan luonnonvara-asioissa, erityisesti maa-ainesasioissa lausuntoja ja seurataan maakuntakaavan toteutumista. Tarkistetaan suunnitelmakaudella pohjavesialueiden rajaukset ja luokitus yhdessä Hämeen ELY:n kanssa. Vapaa-aika ja virkistys Laaditaan maakunnallinen luonto- kulttuuri- ja maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma. Osallistutaan Hämeen järviylängön luontomatkailun kehittämishankkeisiin. Panostetaan reitistö- ja virkistysalueverkoston toiminnalliseen ja laadulliseen kehittämiseen. Kulttuuriympäristöt Varaudutaan osallistumaan työryhmän jäsenenä Ympäristökeskuksen mahdollisesti käynnistämään ja ELY:n myöhemmin hallinnoimaan kahden maakunnan (Kanta-Häme ja Päijät-Häme) merkittävien maisema-alueiden selvityshankkeeseen. Hankkeen on suunniteltu käynnistyvän loppuvuodesta 2009 ja se jat- 16

kuisi tällöin TTS-kaudella. Hankkeen tarkoituksena on päivittää maisema-alueita koskeva tieto ajan tasalle, tarkistaa maisema-alueiden ja maakuntakaavan suhdetta, selvittää mahdollisia kipupisteitä maisemaalueiden ja aktiivisen maankäytön välillä ja arvioida nouseeko inventoiduista maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista joku tai jotkut valtakunnallisesti merkittävien maisemien kategoriaan. Vastaavalla tavalla varaudutaan osallistumaan toimintasuunnitelmakaudella mahdollisesti käynnistyviin muinaismuistoselvityksiin. Jo suoritettujen Lounais-Hämeen ja Rengon arkeologisten inventointien jatkaminen siten, että koko maakunnan alue saataisiin inventoitua, olisi tarkoituksenmukaista ja kokonaistaloudellisesti edullista kuntien kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun kannalta. Kummankin hankkeen osalta tilanne on resurssien suhteen sama: Hämeen liiton edustaja osallistuu maakunnallisena asiantuntijana perustettaviin työ- tai ohjausryhmiin. 4.3. Tukitoiminnot ja sisäinen kehittäminen Maakuntahallituksen asettamat tavoitteet vuodelle 2010: 1. Merkittävimmistä liiton tehtävistä tehdyt tuloskortit ohjaavan näiden tehtävien tekemistä. 2. Liiton talous hoidetaan jäsenkuntien maksuosuuksien puitteissa. 3. Liiton tiedotus ja pr-työ luovat ja tukevat positiivista mielikuvaa liiton toiminnasta ja maakunnasta. 4. Liiton hallintopalvelut varmistavat toimintaedellytykset. Tukitoimintoinnot ja sisäinen kehittäminen -osan tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet: 4.3.1. Henkilöstön ja organisaation kehittäminen Henkilöstön ja organisaation kehittäminen Hämeen liiton strategiasta johdetaan liiton henkilöstöstrategia. Sen keskeisiä osia ovat 1. Henkilöstön määrän, laadun ja rakenteen hallinto-ohjelma 2. Henkilökohtaiset kehittymisohjelmat joihin kuuluu oman työn kehittämisohjelma, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpito 3. Tavoite- ja tuloskeskustelut/kehityskeskustelut 4. Tuloskorttijärjestelmä (käyttöön 2010) 5. Liiton laatujärjestelmän rakentaminen toimintasuunnitelmakauden 2010 2012 aikana ja sen mahdollinen auditointi. ALKU-hankkeen myötä aluehallinto on muutoksessa, joka koskee myös maakuntien liittoja. Muutoksessa liitoille on tulossa uusia tehtäviä, joiden asianmukainen hoitaminen voi vaatia osaamista, jota liitossa ei tällä hetkellä ole. Uuden asiantuntemuksen hankinta voidaan tehdä paitsi rekrytoimalla, niin myös asiantuntijapalvelun ostamisella liiton ulkopuolelta. Liiton tehtäviä, sekä uusia että entisiä, voidaan hoitaa myös 17

yhteistoiminta-alueen puitteissa, jolloin työnjako sovitaan yhteistoiminta-alueella, lähinnä Uudenmaan liiton kanssa. Henkilöstöstrategian laadinnassa otetaankin huomioon maakuntien yhteistoiminta-alueiden muodostaminen. Jokaisen työntekijän kanssa käydään kehityskeskustelut, jossa käsitellään henkilökohtaiset kehittämistarpeet, joita peilataan liiton osaamistarpeisiin. Lähivuosina on mahdollista, että eläkkeelle siirtyy useitakin liiton palveluksessa olevia henkilöitä. Vaikka osaamista näin poistuu, avaa se toisaalta mahdollisuuden myös uuden osaamisen hankkimiseen henkilöstön määrää ja kustannuksia lisäämättä. Siitä huolimatta jokainen tehtävän auki julistaminen tulee harkittavaksi erikseen. 4.3.2. Talous Hämeen liiton toimintasuunnitelmassa vuodelle 2010 esitetyt tehtävät hoidetaan 1 967 000 euron suuruisella jäsenkuntien maksuosuudella, joka on sama kuin vuonna 2009. Talousarviossa 2010 toimintakate jää alijäämäiseksi, samoin tilikauden tulos. Liiton operatiivisen toiminnan henkilöstömenoja on jouduttu leikkaamaan jäsenkuntien maksuosuuksien nollakasvun vuoksi. Eläköityvien tilalle ei palkata uusia henkilöitä. ALKU-hankkeen myötä liitolle 1.1.2010 tulevat uudet tehtävät (ks. edellä luvun 2 loppuosa, sivu 7) hoidetaan nykyisillä resursseilla, koska lisäresursseja ei ole valtioltakaan tulossa. Eduskuntakäsittelyssä olevassa alueiden kehittämislaissa maakunnat velvoitetaan muodostamaan yhteistoiminta-alueita 1.3.2010 mennessä. Kanta-Häme tulee muodostamaan yhteistoiminta-alueen Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa. Tätä koskeva sopimusluonnos on lähetetty lokakuussa 2009 jäsenkuntiin lausunnolle. Hämeen liitto on lupautunut toimimaan ensimmäisen toimintavuoden puheenjohtajamaakuntana, mikä lisää resurssivaatimuksia sekä henkilökunnalta että taloudelta. Haasteet vuodelta 2010 eivät siis lopu. Talous tulee olemaan tiukoilla tuloslaskelma vuodelle 2010 osoittaa alijäämää lähes 40 000. Taloussuunnitelmassa jäsenkuntien maksuosuuksia on korotettu vuodelle 2011 yhdellä prosentilla ja vuodelle 2012 kahdella prosentilla. 4.3.3. Viestintä ja pr Liiton sidosryhmäviestintää toteutetaan neljä kertaa vuodessa ilmestyvällä sähköisellä Hämeen liitto tiedottaa -tiedotteella. Sanomalehti- ja radioviestintä pidetään säännöllisenä, keskimäärin n. tiedote joka toinen viikko -tasolla. Viestintätehtävä hoidetaan oman henkilökunnan lisäksi merkittäviltä osin ostopalveluna. Viestinnässä otetaan huomioon pr-näkökulma. Pr-näkökulma otetaan huomioon myös liiton yhteistyötoiminnoissa ja edunvalvonnassa. Työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti jokaisen maakuntahallituksen kokouksen jälkeen. Maakuntajohtajan Jussin jutut sisäinen sähköinen tiedote ilmestyy pääsääntöisesti joka viikko loma-aikoja lukuun ottamatta. Tarpeen tullen toimitetaan myös sisäisiä tiedotteita. 4.3.4. Hallintopalvelut Liiton hallintopalvelut huolehtii demokraattisesta päätöksentekojärjestelmästä, hankkii tarvittavat resurssit, toimii tehokkaasti ja taloudellisesti, hoitaa talous- ja henkilöpalvelut, hoitaa asiakirjahallinnon, päättää kehittämisrahojen maksatuksista, hoitaa postituksen ym. toimistopalvelut. 18

5. HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Maakuntahallituksen asettamat tavoitteet vuodelle 2010: 1. Koulutustoiminnan tavoitteet ja mittarit taulukon 1 mukaisesti. 2. Kesäyliopisto avoimen yliopisto-opetuksen solmukohta: opetustarjonnan pääpaino yliopisto-opetuksessa, jossa korostuvat ns. väyläopinnot ja yhteistyö maakunnan oppilaitosten kanssa. 3. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toteuttaminen. 4. Häme Open Campus (HOC) innovaatio- ja yhteistyöverkoston käytännön toiminnan kehittäminen: Hämeen ammattikorkeakoulu- ja Tampereen yliopistoyhteistyön lisääminen. KESÄYLIOPISTOTOTOIMINTA TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Muutos % -tavoitteet ja mittarit - toteutuma - tavoite - tavoite 2009-10 KOULUTUSTOIMINNAN KYSYNTÄ - lähiopetuskurssien lukumäärä 194 180 185 185 185 2,8 - - kaikki kurssit yhteensä 258 200 203 203 203 1,5 - opetustunnit 5710 5550 5600 5600 5600 0,9 - opiskelijatunnit 81660 91000 91000 91000 90800 0,0 - opiskelijamäärä 3819 3600 3600 3500 3500 0,0 - kurssien osallistumismäärä 6669 5100 5150 5150 5130 1,0 TEHOKKUUS JA TALOUDELLISUUS - opetustunnin hinta 156,5 158,9 161,5 162,6 164,9 1,6 - koulutustoiminnan menot/opiskelijatunti 7,9 7,0 7,0 7,1 7,1 1,1 - maksutulot/opiskelija 123,6 121,2 128,2 132,0 132,0 6,2 - toimintakulut/osanottaja 135,6 175,2 177,9 179,1 182,4 1,5 TOIMINNAN VOIMAVARAT - henkilökunnan työvuodet (toimisto) 6,4 6,6 6,6 6,7 6,9 0,0 - opetushenkilökunnan lukumäärä kpl 481 450 450 440 440 0,0 ASIAKASTYYTYVÄISYYS - koulutuksen arviointi, toiminnan laatu 4,38/5.00 4,10/5,00 4,10/5,00 4,10/5,00 4,10/5,00 0,0 5.1. Kesäyliopiston johtokunta Hämeen kesäyliopisto on alueellinen ympäri vuoden toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos, joka on erikoistunut avoimeen yliopisto-opetukseen ja korkea-asteen ammatillissivistävään koulutukseen ensisijaisesti oman maakunnan aikuisväestön koulutustarpeiden mukaisesti: Humanistisena sivistysoppilaitoksena toimintastrategiansa arvojen mukaisesti kesäyliopisto reagoi nopeasti ja vastuullisesti maakunnan väestön tarpeisiin ja rakentaa toimintansa kumppanuuteen ja avoimuuteen. Kesäyliopisto korostaa koulutustarjonnassaan avoimen yliopistotoiminnan periaatteita, yleissivistystä ja -hyödyllisyyttä sekä edistää tasaarvoisia ja monimuotoisia oppimisreittejä. Kesäyliopisto on aktiivisena toimijana Häme Open Campus verkostossa. Johtokunta ohjaa ja arvioi kesäyliopiston koulutustoimintaa taulukon 1 tavoitteiden ja mittareiden mukaisesti ja seuraa aktiivisesti vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toteutusta ja vaikutuksia Hämeen kesäyliopiston toimintaan, tehtäviin, laatuun ja rahoitukseen: kesäyliopistot määritellään alueellisiksi oppilaitok- 19

siksi, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. 5.2. Kesäyliopistotoiminta Vuoden 2010 koulutustoiminta on määrältään vuoden 2009 tasolla. Hämeen kesäyliopisto on maakunnan avoin yliopisto, jonka opetusohjelma tarjoaa Hämeen maakunnan ihmisille ikään ja koulutustaustaan katsomatta monipuolista ja laadukasta koulutusta taulukon 1 mukaisesti. Tavoitetta edistävät avoin toimintakulttuuri ja tapa toimia erilaisissa verkkoympäristöissä. Hämeen kesäyliopisto kehittää verkostoaan siten, että se pystyy paremmin toimimaan eri yliopistojen ja korkeakoulujen edustajana maakunnassa: tarjolla on enemmän opintokokonaisuuksia (perus- ja aineopintoja) eri yliopistoista. Kesäyliopisto painottaa avoimen yliopiston tutkintotavoitteisuutta ja väyläopintoja sekä tehostaa omaa opintoneuvontaansa. Kesäyliopistolla on avoimen yliopiston kumppanuussopimus vähintään kymmenen korkeakoulun ja yliopiston kanssa. Avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisyhteistyö jatkuu maakunnan kansalaisopistojen kanssa. Kesäyliopisto järjestää korkeatasoista koulutusta ja tarjoaa osaamista elämän eri aloilta: 1. Avoin yliopistoopetus useista eri yliopistoista ja korkeakouluista. 2. Ammatillinen täydennyskoulutus ja yleissivistävä koulutus; avoimet oppimisympäristöt; tieto ja viestintätekniikka, kasvatus- ja opetusala, sosiaali- ja terveysala, muu täydennys- ja ammatillissivistävä koulutus, yleissivistävä ja harrastepohjainen koulutus. 3. Muu koulutus; ikääntyvien yliopisto, kielikoulutus ja lukiolaiskurssit. Toimintastrategiansa mukaisesti kuuntelemalla asiakkaitaan ja arvioimalla omaa toimintaansa Hämeen kesäyliopisto kehittyy hyvänä oppimisympäristönä. Siten oppijoiden tarpeisiin kyetään vastamaan joustavasti ja osallistujalähtöisesti. Hämeen kesäyliopisto tarjoaa ja välittää koulutuspalveluja Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa sekä tarpeen mukaan muualla Kanta-Hämeen alueella. 20