Asiantuntijuus yliopistoopetuksen tavoitteena? Anneli Eteläpelto Aikuiskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen laitos e-mail: anneli.etelapelto@cc.jyu.fi
(Aikuis)kasvatuksen asiantuntijuuden tarve: (Unesco,1976;OECD, 2003; EN, EU, Pohj.maat, Suomi) Taustalla yhteiskunnan ja työelämän muutokset tasa-arvon ja yhteiskunnan eheyden vahvistaminen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksenä aktiivinen kansalaisuus ~ hyvä yleissivistys kansainvälistyminen, globaalit markkinat hyvinvoinnin ja terveyden ylläpito: care or control syrjäytymisen ja sosiaalisen pahoinvoinnin ehkäisy Ihmiset elävät pidempään, yli 45-vuotiaat työelämässä pidempään, eläkeläiset aktiivisia
Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietintö (OPM 3:2002) > 2010 aikuiskoulutuksen kehittämispolitiikka Vapaa sivistystyö korostuu Yliopistollinen aikuiskoulutus ympäristöön suuntautumisen kannalta keskeinen Koulutuksen ja tutkimuksen kesu 2003-2008: Elinikäinen oppiminen ja aikuiskoulutus! >aikuisväestöllä tulee olla vuosittain mahdollisuus 1-2 vkon koulutusjaksoon >jokaiselle n. puolen vuoden koulutusjakso 10-15 vuoden välein työvoimapoliittinen aikuiskoulutus laajaa (Noste) koulutus yksilöllistyy ja monimuotoistuu
Aikuiskoulutuksen tavoitteet: koulutuksellisen tasaarvon lisääminen, kansalaisten ammattitaidon kehittäminen & aktiivinen kansalaisuus Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä (2002): Yhä useampi suomalainen kehittää itseään määrätietoisesti ja työyhteisöt kehittyvät oppiviksi organisaatioiksi Aikuiskoulutus tuottaa nopeasti ja joustavasti työvoimaa kaikkiin ammatteihin Aikuiskoulutuksessa kehitetään erityisesti aikuisopiskeluun soveltuvia opetus- ja oppimismenetelmiä Aikuiskoulutus ylläpitää ja vahvistaa osallistuvaa demokratiaa, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee aktiivista kansalaisuutta
Mikä ihmeen asiantuntijuus? eksperttiys huipputaituruutena > ei ole yksin yliopistokoulutuksessa mahdollista (10v.) ammatillinen asiantuntijuus ei ole huipputaituruutta, vaan normatiivista ja sosiokulttuurisesti määrittyvää käytäntöä ~ Socioculturally constituted emotional practice Asiantuntijuus tehtäväkeskeisesti määrittyvänä osaamisena (Eteläpelto, 1998) ei voi syntyä yksin koulutuksen kontekstissa
Akateeminen opetus: perustuu tieteelliseen tietoon, tähtää kriittiseen ajattel tuottaa välineitä tieteellisen tiedon hankintaan määrättyyn ammattiin (opettaja, lääkäri) valmistavat koulutusohjelmat vs. ammattikuvaltaan epäspesifit koulutusalat eri tavalla haasteellisia > opiskelijan epävarma työorientaatio kehittämällä opetusmuotoja tuotetaan työelämässä vaadittavaa osaamista, käytännön työvälineitä haasteena opetusresurssien niukkuus, esim. työelämälähtöinen projektiopetus, yhteisölliset työmuodot
Niukasti tutkimustietoa aikuiskasvatuksen ja kasvatustieteen kentillä työelämässä toimivista kasvatustieteen asiantuntijakoulutuksen maistereista JYn rekryt.palvelu (2004) (0-2 työvuotta): sivuaineita opiskelisi lisää, vuorovaik.&viest.taidot, aik.työkok. & oma aktiivisuus tärkeää työllistymisessä Gradut (Koski,2001) (0-5 työvuotta): työelämässä tärkeitä sosiaaliset vuorovaikutustaidot, monipuoliset viestintätaidot, jatkuvan oppimisen valmiudet, tietotekn.taidot, projektityötaidot, laaja-alainen ajattelu, taloustieto, koulutusjärjestelmän tuntemus puutteena peruskoulutuksessa nähdään työelämäyhteyden heikkous, vahvuutena laaja-alaisuus
Kasvatustieteilijöiden ammattiliitto SPECIAn teettämä tutkimus (Jauhiainen, 2004) 1972-1994-2004 valmistuneet, 355 hlöä työllistyneet hyvin oman alansa tehtäviin vain 24 % työttömänä alussa lyhyen aikaa suurin osa pystyi hyödyntämään akateemista koulutustaan työelämässä peruskoulutus koettiin vain pohjaksi ammattitaidon kehittymiselle työelämässä
Vastaajilla 217 erilaista ammattinimikettä *Yleisimmät ammattinimikkeet: suunnittelija, koulutussuunnittelija, koulutuspäällikkö, tutkija, ja projektipäällikkö *Työnantajat vaihtelevat: yliopisto tärkein työllistäjä (29 % yo:ssa tai korkeakouluissa); suurehkot yritykset (15 %); järjestöt, säätiöt tai vast. (15%), kunnat ja kuntayhtymät (15%)
Työviihtyvyys hyvä (Jauhiainen, 2004) työ itsenäistä ja palkitsevaa työ tarjosi mahdollisuuden oppia uutta voi itse valita työskentelytapansa & kehittää palautetta kaivattiin lisää Työviihtyvyys yhteydessä koulutuksen sisältöön: viihtyvyys hyvää kun työn vaatimustaso vastaa koulutusta (78%:lla työn vaatimustaso vastasi koulutusta) oma aktiivisuus & vv-taidot& persoona palkkaus yleisimmin 2000 2500 /kk
Opiskelijoiden näkökulmasta: Työelämän ja koulutuksen välinen kuilu ongelmana >> kiitelty laaja-alaisuutta Opetusmuodot avainasemassa: Miten käytäntöön perehtymisellä, harjoittelulla, työkokemuksella ja opinto-ohjauksella sekä mm. mentoroinnilla työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voidaan tasoittaa tietä ja silloittaa kuilua koulutuksesta työelämään? aukot ja siirtymät todettu asiantuntijuuden kehittymisessä yleisesti (Boshuizen, Bromme & Gruber (2004) (Eds) Professional learning: Gaps and trasnisions on the way from novice to expert. Kluwer.)
Koulutuksen vaikuttavuus-ohjelma (SA) Tuija Hytönen (2003) Henkilöstön kehittämisen ammattilaisten työkäytäntöjä koskeva väitöskirja. Karen Filander (2001) Kehittämistyö murroksessa. Tay.(Kouluttajat, kehittäjät, konsultit, vain osalla KM- tutkinto) -Kehittäjyys epävarmuuden asiantuntijuutena (Filander, Aikuiskasvatus 4 /2002): Ammatillinen identiteetti epävarma, häilyvä ja kriisiytynyt: Murros siirryttäessä yritysmäiseen toimintakulttuuriin, oma toimijaidentiteetti ristiriitaisten paineiden kohteena (lama, säästöt, julkisen sektorin toimintojen alasajo)
Aikuiskasvattajan humanistisen identiteetin hahmottelua: (esim. Koski, Tuomisto, Heikkinen, Filander) aikuiskasvattajan historiallinen itseymmärrys aikuiskasvattajat toisen mahdollisuuden tarjoajia: jatkuvuus, elämänhallinta elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen tukija työttömyys, ammatin vaihdos, työn muutos työssä oppimisen konsultteja, uupumus työvoima- ja koulutuspolitiikan asiantuntija vapaan sivistystyön kentät: yksityisestä sankariopettajasta taloushallintoa pyörittäväksi yrittäjäksi
Postmodernin teoreetikot (Usher, Bryant & Johnson 1997 Yksilöllistymistä ja itseilmaisua palvelevat tehtävät korostuvat tulevaisuuden aikuiskoulutuksessa ammatillisten ja yhteiskuntakriittisten painotusten sijaan Aikuiskouluttajan rooli on muuttumassa elämäntyylikonsultiksi ja jatkuvan identiteettityön tukijaksi. Aikuiskouluttajat oletetaan siirtyvän perinteisestä valistajan roolista erojen tuottajaksi ja yksilöllisten identiteettikertomusten kätilöiksi, jotka tukevat kuluttamisen ja tyylillisen itseilmaisun kulttuuria.
.. tunnustukselliset ja terapeuttis-emansipatoriset käytännöt vahvistuvat. Painotus siirtyy yksilöiden itsensä parantamiseen, muokkaamiseen ja kehittämiseen sekä näitä edistävien itsesäätely- ja itsearviointikäytäntöjen tuottamiseen. Tulevaisuuden kotiopettaja on personal trainer tai henkilökohtainen terapeutti-kouluttaja, joka tukee minän uudelleen määrittelyä, itsesäätelyä ja itsensä johtamista sekä yksilöllistä kasvua Minuudesta tulee tärkein tietämisen ja kehittämisen kohde Usher, Bryant & Johnson, 1997 )
Utopistisia visioita vai arjen käytäntöjä? Missä määrin suomalaisessa aikuiskouluttajan tehtävissä ovat läsnä edellä kuvatut tendenssit, ja mitä ne tarkoittavat kouluttajien asiantuntijaroolien kanalta? Näitä kysymyksiä selvittävän tutkimushankkeen käynnistäminen olisi mitä kiireisin tehtävä!!
Lähtökohdat asiantuntijuuden analyysille: Asiantuntijuuden analyysiä tehdään käytännöss aina tiettyyn tarkoitukseen >> fokus & metodi Asiantuntijuutta voidaan tarkastella eri tasoilla: esim. yksilö, ryhmä, organisaatio, verkosto Teoreettiset lähestymistavat tavoittavat eri puol ilmiöstä (analyysin taso, syntyhistoria): esim. tietämyksen muotoja, reflektiivisyyden tasoja,toiminnan rakennetta, osaamisen kehityst >Kuhunkin tarkoitukseen valittava sopiva malli
Asiantuntijuuden tutk:ssa tarkasteltu: toimintastrategiat ongelmanratkaisussa (Gruber käsitteelliset ja tiedolliset rakenteet (Boshuizen) situationaalinen oppipoikamalli (Lave) identiteetin rakent.käytäntöyhteisöissä (Wenger toimintajärjestelmien analyysi (Engeström) sosiokulttuurinen analyysi (Vygotsky, Rogoff) ammatillinen identiteetti (Marcia) elämäkerta ja kertomus (Antikainen, Syrjälä) subjektiviteetti (Billett, Archer)
Kuvio 1. Ammatillinen / professionaalinen asiantuntijuus ; tarkastelutasot ja tasojen väliset suhteet
(Ammatillinen) identiteetti Aktiivinen ja systemaattinen reflektio käytännön kokemus alan akateeminen koulutus Yksilön työ/elämänhistoriallinen kehitys kertomus
(Mikrogeneettinen) toimintatapojen,tiedon rakentamisen& osaamisen kehittyminen yksilön (työ)toiminnassa Käytännön kokemus (Ammatillinen) identiteetti (Ammatillinen.) koulutus Yksilön työ/elämänhistoriallinen kehitys kertomus
Situationaaliset työn organis.muodot, vuorovaikutus- ja neuvottelutavat, työvälineet >> tehtävävaatimukset (Mikrogeneettinen) toimintatapojen,tiedon rakentamisen& osaamisen kehittyminen yksilön (työ)toiminnassa Käytännön kokemus (Ammatillinen) identiteetti (Ammatillinen.) koulutus Yksilön työ/elämänhistoriallinen kehitys kertomus
Sosiokulttuuriset käytännöt: arvot, normit, ammattien/työn historiallisesti kehkeytyneet muodot,teknologia,artefaktat Situationaaliset työn organis.muodot, vuorovaikutus- ja neuvottelutavat, työvälineet tehtävävaatimukset (Mikrogeneettinen) toimintatapojen,tiedon rakentamisen& osaamisen kehittyminen yksilön (työ)toiminnassa Käytännön kokemus (Ammatillinen) identiteetti (Ammatillinen) koulutus Yksilön työ/elämänhistoriallinen kehitys kertomus
Toimintatapojen, tiedon rakentamisen & osaamisen kehittyminen
Asiantuntijuuden kehittyessä: kohde nähdään laajempana, moniulotteisena, monitasoisena, hierarkkisuus tietämisessä tietämys muuttunut käytännön todellisten ongelmanratkaisutilanteiden kannalta tarkoituksenmukaiseen muotoon valikoiva ja oikein osuva tilannekohtainen havainnointi päätöksenteko automatisoituu /rutinoituu erot näkyvät vaikeiden tehtävien kohdalla
Situationaaliset työn organis.muodot, vuorovaikutus- ja neuvottelutavat, työvälineet >> tehtävävaatimukset
Kontekstitietämys tärkeää asiantuntijuudessa: työtehtävät muotoutuvat työn organisointimuotojen pohjalta työnjako & yhteistyö vaikuttaa siihen, millaisia ovat tehtävävaatimukset, esim. rajattu vs. laajaalainen toimenkuva päätöksentekotavat ja vallan käyttö: esim. neuvottelutaidot, dialogisuus, aloitteellisuus ja luovuus vai tottelevaisuus ja kuri vaatimuksena työvälineet vaikuttavat tehtävävaatimuksiin työkontekstin luonne vaikuttaa myös ammatilliseen identiteettiin
Ammatillinen identiteetti: muotoutuu elämänhistorian kuluessa vuorovaikutuksessa..sosiaalisten kontekstien ja kulttuurien kanssa käsitys itsestä suhteessa työhön ja ammattiin jatkuva (ammatillisen) identiteetin rakentaminen välttämätöntä post-modernissa (katkokset ja ammatin vaihdokset) identiteettityö ja mahdollisuus jatkuvuuteen on keskeistä myös muun identiteetin ja ihmisen hyvinvoinnin kannalta (persoonallinen ja sosiaalinen identiteetti)
Sosio-kulttuuriset käytännöt:arvot, normit, etiikka.. Sosiaalistuminen työkäytäntöihin Ammatillinen identiteetti Yksilön työ/elämänhistoriallinen kehitys kertomus
Ammatillinen identiteetti: omaan elämänhistoriaan perustuva käsitys itsestä ammatillisena toimijana reflektiivisyyden merkitys lisääntyy (itsearviointi & hlö koht. kehityssuunnitelma) oman minuuden määrittelyss ja subjektiviteetin rakentamisessa ~ ammatillista identiteettiä rakentavaa? mihin kuulun, mihin en kuulu, millainen olen, millaisek haluan tulla, mitä kannatan palkkatyön muutos yrittäjämäiseen (aikuiskoulutuksen markkinamalli) suuntaan edellyttää itsensä esittämistä, vahvuuksien tunnistamista ja osaamisen markkinointia
Mielikuvat mahdollisesta, menneestä, tulevasta, maailmasta, itsestämme mielikuvat Esim. tietyt diskurssit, tyylit, yhteiset yritykset, myöntyminen tiettyihin periaatteisiin kannatan, sitoudun toiminnallinen Esim. yhteiset oppimishistoriat, ihmissuhteet, vuorovaikutus, toimintakäytännöt Yhteisöihin kuulumisen muodot (Wenger, 1998)
Identiteetin sosiaalinen ekologia (Wenger) Identiteetti Samastuminen Neuvoteltavuus Läheiset ystävät, jotka Toiminnallinen Saa neuvoteltua ideansa toimii paljon yhdessä läpi Yhteenkuuluvuuden Mielikuvat Tarinoiden kautta tunne sanomalehteä lukiessa koettu mielikuva itsestä Uskollisuus jotain Kannattaminen, Suostuttelu tietyn aatetta kohtaan / sitoutuminen kokemuksen hankkimisen aatteen puolesta kautta
Agenttius, subjektius agenttius, subjektius ja minuuden harjoittaminen (exercise of self) on tärkeää erityisesti luovuutta vaativissa töissä ammatin vaihtaminen, oman osaamisen jatkuva vaaliminen ja itsensä johtaminen edellyttävät myös subjektiutta oman osaamisensa kehittäminen edellyttää mahdollisuutta kehittää omaa subjektiutta oppimis/työyhteisöissä
Figure 1. Synthesis of acquisition and participation approaches in analysing learning and development of professional expertise. (Eteläpelto & Collin, 2003)
Eteläpelto, A. (1998). The development of expertise in information systems design. [Asiantuntijuuden kehittyminen tietojärjestelmien suunnittelussa.] 132 p. (221 p.). Summary in Finnish, 12 p. (Diss.) Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 146. Jyväskylä: University of Jyväskylä. http://selene.lib.jyu.fi:8080/vaitos/studies/studeduc/95139 03729.pdf Eteläpelto, A. & Collin, K. (2004). From individual cognition to communities of practice Theoretical underpinnings in analysing professional learning and expertise. In H. P.A. Boshuizen, R.Bromme & H. Gruber (Eds), Professsional learning: Gaps and transitions on the way from novice to expert. The Netherlads: Kluver Academic Publishers, 231-249.
Eteläpelto, A., Littleton, K. Lahti, J. & Wirtanen, S. (2005). Students experiences of participation in an intensive long-term learning community (Manuscript.) Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. (toim.) (1999). Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Porvoo: WSOY. Lahti, J., Eteläpelto, A. &Siitari, S. (2004). Conflict as a challenge to productive learning during long-term collaboration. In K. Littleton. D. Miell & D. Faulkner (Eds.) Learning to collaborate: Collaborating to learn. New York: Nova Science Publishers, pp.145-160.
Rasku-Puttonen, H., Eteläpelto, A., Lehtonen, O., Nummila, L., & Häkkinen, P. (2004). Developing teachers' professional expertise through collaboration in an innovative ICT-based learning environment. European Journal of Teacher Education, 27, 1, 47-60. Usher, R., Bryant, I. & Johnston (1997). Adult education and the postmodern challenge.london: Routledge. Wenger, E. (1998). Communities of practice. Learning, meaning, and identity. Cambridge: Cambridge University Press.