TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi)



Samankaltaiset tiedostot
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Turvallisuuskomitean puheenvuoro

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia

VARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

Kyberturvallisuusstrategia ja sen toimeenpano-ohjelma Julkisen hallinnon digiturvallisuuden teemakuukausi. Turvallisuuskomitean sihteeristö

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA

Kokonaisturvallisuus ja tiedolla johtaminen Pelastustoimen tutkijapäivät #PTP19

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Opetustoimen varautuminen

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä

!!!""# & $ $ $ ' $ % ( $$ $ & + $,% $ $ $ $ * % ) ) $ $ $ $$ ' $ $ ' $$ % % $ -./( %$ % %% % %$

ALKUTUOTANNON VARAUTUMISEN OHJAUS JA VALMIUSSUUNNITTELU

Pelastusalan neuvottelupäivät SN

Pääesikunta, logistiikkaosasto

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Kansallinen riskiarvio. Ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio

Sähköturvallisuuden kolmas ulottuvuus

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Kuntien varautumisen muutostarpeet - tärkeät askeleet kohti parempaa valmiutta ja kykyä

Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

Tietojärjestelmien varautuminen

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT , Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Turvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen. Kriisijohtamismalli ja tilannekuva pandemian puhjetessa

Varautuminen sotelainsäädännössä

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

CERT-CIP seminaari

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman

Valtion aluehallinto 2010

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki Kouvola Eija Raasakka

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen

Järjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG

Yhteiskunnan toimijoiden sähköriippuvuus

Strategiaprosessi ja keskeiset tutkimusteemat

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Liite 9 Tuloksellisuustarkastukset vuonna 2014

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian arviointi 2005

Valmiustoiminta nyt ja tulevaisuudessa:

Maakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

Yhteinen varautuminen alueella

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Pelastussuunnittelu taloyhtiössä. Katja Ahola Varautumispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

KUNTAMARKKINAT. Keskushallinnon varautumisen yhteistyö. Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

Psykososiaalisen tuen valtakunnallinen valmius. Riikka Vikström, koordinaattori, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Varautumisen ja väestönsuojelun peruskurssi

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

VALMIUSYKSIKKÖ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Esitteitä 2008:13

Transkriptio:

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) Valtakunnallinen TIVA-seminaari Riihimäki 9.5.2007 Pääsihteeri Pertti Hyvärinen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea

KOKONAISMAANPUOLUSTUKSEN JOHTOSUHTEET TASAVALLAN PRESIDENTTI E d u s k u n t a VALTIONEUVOSTO Puolustusvoimain komentaja Puolustusministeriö Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Muut ministeriöt Pääesikunta Keskusvirastot Keskusvirastot Keskusvirastot

TIETOYHTEISKUNNAN HAAVOITTUVUUS (YETT-strategian varautumisen painopistealueita) Tiedot ja tietojenkäsittely Sähköenergia Tiedonsiirto = keskinäisriippuvuus Jokainen kolmesta tietoyhteiskunnan teknisestä perustasta edellyttää kahden muun toimintavarmuutta.

LAAJA-ALAISTEN TURVALLISUUSUHKIEN HALLINTA Yhteiskuntamme toimintoja vaarantavat uhkat ja niihin vastaamisessa tarvittavat toimenpiteet eivät noudata hallinnonalojen välistä toimialajakoa eivätkä markkinoiden toimintamekanismeja! Uhkiin varaudutaan ja ne hallitaan kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukaisesti.

Ulkom. YHTEISKUNNAN KOKONAISTURVALLISUUDEN TOIMIJAT JA ROOLIT Public Private Partnership YETT Kotim. Elinkeinoelämä Hallinto (v-om:t) Tuotteet ja palvelut Väestö (kansalaisjärjestöt) Turvallisuustarpeet Lainsäädännöllinen vastuu Elinkeinoelämän yritysten merkitys yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa kasvaa jatkuvasti.

STRATEGIAN TOIMEENPANO ValmL 40 2 mom. Poikkeusoloihin varautumista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa valtioneuvosto sekä kukin ministeriö hallinnonalallansa. VALTIONEUVOSTO YETT-strategia Turvattavat toiminnot Tavoitetilat Strategiset tehtävät Kehittämistarpeet Kehittämisen painopisteet Uhkamallit Vastuutetut erityistilanteet Kriisijohtaminen ja -viestintä Seuranta ja harjoitukset Ohjaus, lainsäädäntö, budjetointi Alainen hallinto, hallinnonalan elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset

YHTEISKUNNAN TOIMINTOJEN HIERARKIA Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta Kaukainen sininen Ehkä joskus Mukavuustoiminnot Kun mahdollista Tärkeät toiminnot Pääsääntöisesti Elintärkeät toiminnot Aina (kivijalka)

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT Valtion johtaminen Henkinen Henkinen kriisinkestävyys kriisinkestävyys Kansainvälinen Kansainvälinen toiminta toiminta Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Valtakunnan Sotilaallinen sotilaallinen puolustaminen Talouden Talouden ja ja Infrastruktuurin infrastruktuurin toimivuus toimivuus Sisäisen Sisäisen turvallisuuden turvallisuuden ylläpitäminen ylläpitäminen

UHKAT JA RISKIT Uhkamalleja kuvattaessa ja tulkittaessa on otettava huomioon niiden moniulotteinen keskinäisriippuvuus. Mallit ovat aina voimakkaasti pelkistettyjä

SÄHKÖISEN INFRASTRUKTUURIN HÄIRIINTYMINEN Yhteiskunnan sitoutuminen tietojärjestelmiin Johtamistoiminnan varmistaminen erityistilanteissa viranomais- ja kaupallisen toiminnan sovittaminen Onnettomuudet, sähköiset ja fyysiset hyökkäykset Lisääntyneet vaatimukset järjestelmille Tietojärjestelmät, tiedonsiirto ja tietoverkkoala Tiedonkäsittelypalvelut, energiaverkot ja sähkönjakelu Maksujen välitys Erityistilanteita mm: Tärkeään organisaatioon ja resursseihin kohdistunut teko Energiaverkon suurhäiriön aiheuttanut onnettomuus tai tuhotyö Sähkön jakeluverkon suurhäiriö Vesihuollon vakava toimintahäiriö Esimerkkejä: - Myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset - Puhelinoperaattorien laajat toimintahäiriöt

KOKONAISUUKSIEN YHTEENSOVITTAMINEN Uhkat ja riskit Käytettävät voimavarat?????????? Terrorismi Tietoverkkohäiriöt????? Vaarallinen Laiton Talouden tartuntatauti maahantulo häiriintyminen?????????? Ympäristöuhkat Sotilaallisen Luonnon voiman????? ääri-ilmiö käyttö Painostus Suuronnettomuus Viranomaisvoimavarat Elinkeinoelämän yritykset Kansalaisjärjestöt ja kansalaiset EU:n ja kvvoimavarat Turvallisuusympäristön seuranta Muutosten vaikutusten arviointi Voimavarojen ylläpidon ja kehittämisen seuranta Valmistelujen yhteensovittaminen Voimavarojen käytön yhteensovittaminen

ELINKEINOELÄMÄ yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaajana Tuotannon, palvelujen ja koko yhteiskunnan verkostoituminen ja keskinäisten riippuvuuksien kasvu ulkoistaminen ja palveluiden hankkiminen organisaation ulkopuolelta elinkeinoelämän yritysten merkitys lisääntyy jatkuvasti Yritysten varautumisen lähtökohtana - liiketoiminnalliset perusteet ja - asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset sekä näihin liittyvä riskienhallinta Varautumisvastuita voidaan täydentää lainsäädännöllisillä velvoitteilla viranomaiset valvovat ja yhteensovittavat esimerkiksi päivittäistavarahuolto ja rahoitustoimiala eivät saa häiritä markkinoiden toimintaa ja tasapuolisia kilpailuedellytyksiä (Euroopan yhteisön kilpailulainsäädäntö) Yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt osallistuvat sopimusperusteiseen valmiussuunnitteluun puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) eri toimielimet tärkeiden yritysten toimintaedellytykset pyritään takaamaan Globaalit markkina-alueet yritysten arvoketjut hajautetaan eri maihin ja mantereille yritysten ja valtioiden menestys on eriytynyt yhä enemmän kansallisen ohjauksen mahdollisuudet ovat vähenemässä

KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET 2003 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen johtamisessa tarvittava tilanne-kuva Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Terveydensuojelu Vakavan rikollisuuden, ml. terrorismi, paljastava tiedustelutoiminta 2006 Valtion kriisijohtamiskyky (ml. viranomaisten toimivaltuustarkastelu) Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Terveydensuojelu Energian toimitusvarmuus Ympäristövahinkojen ennaltaehkäisy ja torjunta Perustelut Kriisijohtamisjärjestelmää on tarve kehittää kokonaisuutena Yhteiskunnan teknologiariippuvuudesta johtuva haavoittuvuuden jatkuva lisääntyminen Asian ajankohtaisuuden on ennakoitu säilyvän ja ehkä kasvavan Kehittämistoimien hyvä eteneminen ei enää edellytä nimeämistä painopisteeksi Yhteiskunnan teknologiariippuvuudesta johtuva haavoittuvuuden jatkuva lisääntyminen Lisääntyvät vaarallisten aineiden kuljetuksiin ja luonnon ääri-ilmiöihin liittyvät riskit.

KOKONAISMAANPUOLUSTUKSEN YHTEENSOVITTAMINEN Varautumisvaihe: Erityistilanteen hallinta: TPK TPK TPAK ja Valmpääll Yritys RVL PE Järjestö RVL PE TOIMIVALTAINEN MINISTERIÖ SIHT TIKU Järjestö Yritys turvallisuusympäristön seuranta ohjeistuksen valmistelu varautumisen seuranta ja raportointi valmistelujen yhteensovittaminen sihteeristö tukee selkeä johtovastuu tukitoimien ja viestinnän koordinointi UTVA:lle/hallitukselle tehtävien esitysten valmistelu vahvennettu sihteeristö ja VNK:n tilannekuvatoiminta tukevat

TALOUDEN JA INFRASTRUKTUURIN TOIMIVUUS Määritelmä ja tavoitetila Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Talouden toimivuudella tarkoitetaan väestön ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia perustarpeiden tyydyttämiseen taloudellisen vaihdannan avulla sekä riittävän vahvaa julkisen talouden rahoitusasemaa. Infrastruktuurin ylläpitämisellä tarkoitetaan niitä teknisiä rakenteita ja organisaatioita, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksille ja yhteiskunnan toimivuudelle. Tavoitetilassa mm: -kokonaistaloudellisia tavoitteita edistetään julkisen vallan toimenpitein -rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden toiminta ja palvelut sekä väestön vakuutusturva on varmistettu -energian hankinta on turvattu sekä tieto- ja viestintäjärjestelmät ovat luotettavia -maassa on käytössä tekniset varoitusjärjestelmät -kuljetusten edellytykset, elintarvikehuolto ja vesihuolto on turvattu -välttämättömien yritysten toiminta sekä työvoiman saanti ja ohjaus on turvattu -asuminen ja keskeiset koulutuspalvelut on turvattu sekä ympäristön tilaa seurataan

TALOUDEN JA INFRASTRUKTUURIN TOIMIVUUS Strategiset tehtävät ja vastuut Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät (LVM) Rahoitusjärjestelmä ja rahahuolto (VM) Polttoainehuolto (KTM) Valtion ITtoiminnot ja tietoturvallisuus (VM) Varoitusja hälytysjärjestelmät (LVM) Vesihuolto (MMM) Elintarvikkeiden jalostus ja jakelu (KTM) Asuminen (YM) Työvoiman saanti (TM) Taloudellisten voimavarojen hankkiminen ja kohdentaminen (VM) Vakuutustoiminta (STM) Voimahuolto (KTM) Kuljetusten jatkuvuus (LVM) Elintarvike huollon alkutuotanto (MMM) Elintärkeä teollisuusja palvelutuotanto (KTM) Ympäristön muutosten havaitseminen ja niihin sopeutuminen (YM) Koulutusja tutkimusjärjestelmä (OPM)

Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? pertti.hyvarinen@defmin.fi